Rosmariinin talvetus sisällä - omavaraisuus kotipihalla

 

Rosmariini (Salvia rosmarinus) talvehtii parhaiten valoisalla ikkunalla viileässä huoneessa 10-15 asteessa. Ulkona se ei talvehdi, mutta olen talvettanut sen onnistuneesti muutamana talvena. Nyt aion taas talvettaa tämän uuden rosmariinin, sillä se on edelleen niin hyvän näköinen, ettei sitä raaski heittää kompostiin.

Rosmariini lokakuussa parvekkeella... 

Nyt on ollut hyvin lämmin syksy ja rosmariini on edelleen parvekkeella. Se kestää viileää hyvin näin syksyllä, mutta ei keväällä ellei sitä ole vähitellen totutettu viileään. Yhtenä syksynä olin unohtanut ottaa rosmariinin sisälle ja yöllä oli ollut pari astetta pakkasta, mutta rosmariini ei ollut moksiskaan.

Rosmariinin takana on vanha punakukallinen pelargoni, joka pitää ottaa sisälle lähiaikoina. Sen aion myös talvettaa sisällä ikkunalla.

Rosmariinin kastelu talvella...

Istutin tämän rosmariinin kesällä altakasteluruukkuun, jotta kastelu olisi kesähelteellä helpompaa. Sen sijaan talvella sisällä, kastelen sen multaa vain päältä merilevävedellä. Mullanpinnan on nimittäin hyvä kuivahtaa ennen kastelua. Sitä kastellaan niukasti, ehkä kerran viikossa, riippuen huoneen lämpötilasta.

Saa siis olla tarkkana, ettei multa pysy jatkuvasti märkänä ja ettei multa myöskään kuivu liikaa. 

Muuten rosmariini on helppo talvettaa aurinkoisella ikkunalla viileässä huoneessa. Jos talvella ikkuna ei ole riittävän valoisa, sille kannattaa laittaa kasvivalaisin ja pitää sitä päällä enintään 12 tuntia. 

Kaupan rosmariini kesällä parvekkeella...

Tältä tämä rosmariinini näytti toukokuun lopulla, ennen altakasteluruukkuun istuttamista. Olin ostanut sen keväällä ruokakaupasta ja se viihtyi keväästä asti hyvin parvekkeella. Ja on siis sielä vielä edelleen.

Talvisäilytyksessä oleva rosmariini jouluna...

Tämä rosmariini on noin neljän vuoden takaa joulun aikaan. Senkin siis talvetin valoisalla ikkunalla viileässä huoneessa. Talvetus onnistuu tosi hyvin. Tämä säilyi minulla useamman vuoden, kunnes yhtenä talvena sen toisen puolen versot kuivuivat jostain syystä.

Näet kuvan tästä rosmariinista kesältä, ennen talvetusta: Helppoa omavaraisuutta parvekkeella.

Tällä tavoin kaupasta ostetusta rosmariinista saa monivuotisen yrtin ruuanlaittoon. Tällainen pienikin omavaraisuuden lisääminen on aina hyvä juttu.

Riippuvaoksainen rosmariini ei talvehtinut kellarissa...

Yhtenä keväänä löysin meidän torilta tällaisen erikoisemman rosmariinin, joka oli riippuvaoksainen. Sen koetin talvettaa kellarimaisessa tilassa, missä on hieman valoa. Siellä se ei selvinnyt, vaan kuoli todennäköisesti sen takia, että siellä oli liian pimeää. Tämä oli kyllä veikeän näköinen.

 

Rosmariinin talvetus lyhyesti...

• rosmariini ei talvehdi ulkona
• se talvehtii sisällä viileässä 10-15 asteessa
• aurinkoisella ikkunalla tai kasvivalon alla
• kasvivalo saa olla päällä max. 12 tuntia 
• kastele niukasti talvella vedellä, jossa on merileväuutetta
• mullanpinta saa kuivahtaa ennen kastelua

Daalian juurakot nostettu maasta talvetukseen...

Muista talvetettavista kasveista daaliat on jo nostettu maasta ja ovat nyt viileässä tilassa "kuivahtamassa" ennen kellariin vientiä. Näin saadaan niiden juurakoista karistettua paremmin multaa pois.

Kuvia niistä sekä ohjeet talvetukseen, miten me sen teemme: Oranssit daaliat houkuttavat perhosia ja pörriäisiä - helppo talvettaa.

Samoin kaikki pihalla olleet kesäkukkaruukut on myös jo kellarimaisessa tilassa. Niitä meillä on isot pelargoniruukut, vanhat verenpisarat ja kärhöt sekä monet muut. Niitä on kyllä kerääntynyt jo vähän liikaakin.

Muita talvetettavia kasveja...

• Pelargonin talvisäilytys kellarissa ja ikkunalla, kuun mukaan eli säilytän ikkunalla vain sen punakukallisen pelargonin, joka on nyt parvekkeella rosmariinin takana
• Uudet ja vanhat verenpisarat ja niiden talvisäilytys, nykyään meillä on enää vain ne noin 16 vuotta vanhat verenpisarat 
• Rungollinen tulikruunu ja sen talvisäilytys eli se on ollut jo jonkin aikaa asuinhuoneen eteläikkunalla, kuten aiempinakin vuosina
• Kolmiokäenkaali - helppo säilyttää talven yli ja se on kärhön kanssa samassa ruukussa kellarimaisessa hämärässä tilassa

Yllättävän monet täysin talvenarat kasvit on helppoja talvettaa sisällä tai kellarissa. Siten niistä kasvaa isokokoisia ja näyttäviä kasveja, jotka myös kukkivat runsaammin kuin uudet taimet. Se onkin yksi syy, miksi niitä kannattaa säilyttää ja talvettaa vuodesta toiseen.

Olisi kiva kuulla, oletko saanut rosmariinin talvehtimaan ja miten onnistuit?

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan marraskuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Tähän osallistuu aiheesta kiinnostuneita blogeja ja joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina kirjoitamme postauksen.

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/11/kesa-meni.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/10/suuntana-omavaraisuus-marraskuu-2026.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/11/rosmariinin-talvetus-sisalla.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-11/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/11/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-11.html

Kasvuvyöhyke 6

Farmescape https://farmescape.fi/syyskylvot-mita-voi-kylvaa-syksylla/

Puutarhaterveisin Sari

Syksyn lehdet kompostiin - omavaraisuus kotipihalla

 

Haravoimme syksyn puiden lehdet pois kivituhkapihalta ja etupihan nurmikolta. Osan käytämme katteeksi pensasalueille ja loput viemme kompostiin. Näin syksyllä puiden lehdet peittävät maan, koska pihallamme on monta isoa vanhaa puuta - lehtiä on siis paljon.

Viime aikoina moni on suositellut lehtien jättämistä nurmikolle, parantamaan maan mikrobitoimintaa. Ja onhan ne myös todella upeita näin aurinkoisena päivänä, kuten kuvassa, ja niitä on hieman sääli poistaa, mutta tästä ne on pakko haravoida pois. Kompostissa niistä muodostuu ilmaista multaa iso määrä, joten olemme lähes omavaraisia mullan suhteen.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Puiden lehdet haravoidaan pihalta kompostiin...

Kivituhkapihalta on pakko haravoida kaikki lehdet pois, jotta se pysyy hyvässä kunnossa. Jos lehdet jättäisi, niin ne maatuisivat mullaksi ja sen jälkeen kivituhkassa kasvaisi rikkaruohot herkemmin. Samoin haravoimme lehdet pois myös kivipoluilta, nimittäin lehtiä tulee paljon ja osa on hyvin isoja, kuten hevoskastanjalla ja jalopähkinällä.

Haravoimme myös aina nurmikolta paksut lehtikerrokset pois, kuten ensimmäisessä kuvassa. Jos ne jättäisi, niin nurmikko menisi tosi heikkokuntoiseksi, koska lehtiä tulee aina hyvin paksu kerros. Toinen syy on se, että se kohta on paljon kauniimman näköinen, kun se on haravoitu. Muualta pihaa emme haravoi niin tarkasti.

Syksyn lehdet sopii myös katteeksi...

Osa puiden lehdistä päätyy meillä katteeksi pensasalueelle. Se on mustarastailla suosittu paikka pöyhiä lehtiä ja löytää niiden alta maukkaita hyönteisiä ja matoja. Eli näin voi auttaa oman pihan lintuja ekologisesti. Siitä lisää: Ekologinen ja helppohoitoinen piha - näin suunnittelet sen itse.

Lehtikate on myös aika kaunis, koska se on väriltään ruskeankirjavaa.

Lakastuneet perennojen lehdet ja varret kompostiin...

Näin syksyllä osa perennojen lehdistä ja varsista on jo lakastunut, joten olemme niitäkin jo leikanneet kompostiin. Siihen käytämme sirppiä, josta kirjoitin aiemmin: Parhaat puutarhatyökalut - vanha sirppi.

Osan varsista jätämme toki leikkaamatta, koska ne ovat kivan näköisiä talvellakin. Sen sijaan vihreitä versoja ei saa leikata, vaan pitää malttaa odottaa, että ne lakastuvat kunnolla ennen katkomista.

Perennojen varret syksyllä - leikata vai jättää?

• Selvästi pihaa rumentavat versot kannattaa leikata
• Ne voi myös pilkkoa pienemmiksi maahan ja peittää kompostimullalla
• Lakastuneet versot voi myös jättää leikkaamatta
• Talvenarkojen perennojen versoja ei leikata syksyllä

 

Syksyllä rikkaruohot kompostiin...

Näin syksyllä vielä kitketään rikkaruohoja ja laitamme nekin aina kompostiin. Sinne päätyy kaikki rikkaruohot juurineen päivineen, koska ne eivät lähde siellä kasvuun, sillä hoidamme kompostia säännöllisesti. Lisää siitä: Rikkaruohot kompostiin vai ei.

Edessä on vielä lokakuun hyvät Kitkemispäivät eli se tietää lisää rikkaruohoja kompostiin puiden lehtien sekaan - tulossa siis hyvää kompostimultaa.

Kompostia kasataan keväästä syksyyn...

Meillä on avokompostit eli kompostoidaan puutarhasta tuleva kasvijäte kasana, ilman kehikkoa. Keväästä alkaen kaikki kasvijätteet viedään kompostiin ja aina välillä hoidamme kompostikasaa, kuun mukaan hyvään aikaan. Joskus laitamme sinne myös ladattua biohiiltä ja lämpökompostorista otettua puoliraakaa multaa. Biohiilen käytöstä lisää täällä: Parempaa kompostia biohiilellä.

Syksyllä kompostikasan peittää viimeiset haravoidut puiden lehdet ja silloin kasa on jo hyvin korkea. Pakkasaamuina se oikein höyryää ja kasa madaltuu vielä ennen talvea. Kompostikasa jää lepäämään vuodeksi.

Puutarhajätteen kompostointi kestää kaksi vuotta - ensimmäisenä vuotena kasataan kompostiin puutarhajäte ja toisena vuotena kompostikasa lepää. Kolmannen vuoden keväänä se on valmista kompostimultaa maanparannukseen ja kasvimaalle. Multaa tulee komposteista yllättävän paljon: Ilmaista multaa 50 kottikärryllistä.

Mitä tehdään syksyn lehdille - tiivistetysti...

• Kivituhkapiha ja kivipolut haravoidaan puhtaaksi
• Paksut lehtikerrokset pois nurmikolta
• Osa lehdistä katteeksi pensasalueelle
• Loput lehdet ja rikkaruohot juurineen kompostiin
• Lehtien kompostointi kestää 2 vuotta

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan lokakuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/10/satokausi-on-loppumassa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/10/syksyn-lehdet-kompostiin-omavaraisuus.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/10/suuntana-omavaraisuus-lokakuu-2026.html

Kasvuyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-10/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/10/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-10.html

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2026/10/lokakuu-2026-valmistautumista-talven.html

Kasvuvyöhyke 6

Farm Escape https://farmescape.fi/sadonkorjuuta-taimivaihtoa-ja-mukuloita/ 

Olisi kiva kuulla, haravoitko sinä puiden lehdet vai jätätkö paikalleen?

Puutarhaterveisin Sari

Ps. Näet kuun mukaan hyvät Kitkemispäivät ja päivät kompostin hoitoon Kuukauden puutarhatyöt ja Kastelupäivät -sivulta.

Luumuja, omenia ja pieniä päärynöitä - omavaraisuus kotipihalla

 

Tänä vuonna tulee hyvä sato hedelmäpuista, kuten vanhoista omenapuista, luumupuusta sekä päärynäpuista ja se lisääkin kivalla tavalla omavaraisuutta. Nimittäin hedelmäpuut on helppohoitoisia ja lisäksi toimivat upeina koristepuina pienelläkin pihalla.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Ensimmäinen kunnon sato Sinikka luumusta...

Nykyään meidän puutarhassa kasvaa enää yksi luumupuu, lajikkeeltaan `Sinikka`. Se on aika nuori puu ja tähän asti se on tuottanut vain muutaman luumun vuosittain, vaikka se tulee satoikään nuorena ja on itsepölytteinen. Se on selvästikin kärsinyt aiempien kesien pitkistä sateettomista jaksoista.

Tänä kesänä on sadellut usein ja luumupuu on nyt tehnyt ennätyssadon. Kypsinä ne on hyvin pehmeitä ja luumun sisällä oleva kivi irtoaa helposti hedelmälihasta. Olemmekin etupäässä syöneet niitä tuoreeltaan.

Vanhat omenapuut täynnä omenia...

Puutarhassamme on myös kaksi vanhaa omenapuuta, joiden oksat on nyt tänä vuonna täynnä omenia. Postauksen ensimmäinen kuva ja alla oleva kuva on samasta puusta. Täydessä auringossa olevat omenat on saaneet kauniisti punertavaa sävyä pintaansa, kun taas lehdistön varjossa olevat omenat ovat lähes vihreitä.

Tämä omenapuu ei pudota pieniä omenia maahan ja muutenkin tälle olisi voinut tehdä raakileharvennuksen kesällä. Siitä huolimatta omenat ovat kasvaneet yllättävän isoiksi ja niissä ei näytä olevan edes vioitusta. Tulossa siis hyvä omenasato 😊

Pieniä päärynöitä kypsytellään sisällä...

Meillä kasvaa myös pari päärynäpuuta. Kuvan päärynä tekee pieniä hedelmiä ja niitäkin tulee nyt ennätyssato. Tuntuu, etteivät ne ehdi kypsyä puussa, joten olemme ottaneet niitä vähitellen sisälle kypsymään. Ne pehmeneekin nopeasti syöntikypsäksi. 

Jännästi tänä kesänä sen lehdet on näin kirjavat jo nyt. En tiedä, mikä sen aiheuttaa. Voi olla, että se vain kärsii suuresta sadosta ja alkukesän kuivuudesta.

Vielä pienempiä päärynöitä - päärynäpuu pölyttäjille...

Toinen päärynäpuu on jokin villipäärynä, sillä sen hedelmät on pienet pallukat. Tämä on ollut päärynäpuun perusrunkona eli juuriosana, sillä sen päärynäpuun runko kuoli ensimmäisenä talvena. Kuolleen rungon alaosasta lähti versoja kasvuun ja nyt se on jo puu, joka kukkii keväisin runsaasti. Ja tekee näitä hauskan pieniä päärynöitä.

Olemme säilyttäneet tämän päärynäpuun pölyttäjien iloiksi ja sen kukissa toukokuussa näkeekin monenlaisia pörriäisiä.

Vanhat talvisäilytettävät kesäkukat myös omavaraisuutta...

Näin syyskuussa on jo aika valmistautua kesäkukkien talvisäilytykseen. Pelargonit siirrämme sateelta suojaan katoksen alle, jotta multa ei kastu liikaa ja kukat pysyvät pidempään kauniina. Samoin teemme vähitellen vanhoille verenpisaroille ja muille kellarissa talvetettaville kesäkukille.

Sen sijaan sisällä asuinhuoneessa talvetettavat kesäkukat otamme sisälle ennen kylmiä öitä. Kuvassa on rungollinen tulikruunu, josta näkyy vain rehevä ja kukkarunsas yläosa. Se on jo neljättä kesää meillä ja on jo aika isokokoinen. Näet siitä lisää ensimmäiseltä kesältä täältä: Tähtisilmä ja rungollinen tulikruunu kukkivat pitkään.

Edit - tässä nyt lupaamani postaus tämän tulikruunun talvetuksesta: Rungollinen tulikruunu ja sen talvisäilytys - kuun mukaan.

Maassa kasvavat daaliat saavat odottaa vielä lokakuulle, ennen kuin niiden juurakot nostetaan maasta ylös kellariin. Siitä lisää täällä: Daalian juurakot kaivettu maasta.

Niiden noston sekä kaikki istuttamiset teemme tietysti kuun mukaan hyvinä päivinä, kuten olemme tehneet jo hyvin pitkään. Samoin esimerkiksi hedelmäpuut leikkaamme tarkasti kuun mukaan hyvinä leikkauspäivinä, monestakin syystä ja siitä lisää näet täältä: Omenapuiden leikkausaika elokuussa – puutarhanhoito kuun mukaan

Tiettyjen kesäkukkien talvettaminen on hauskaa ja edullista omavaraisuutta. Näin ei tarvitse ostaa joka kevät uusia kasveja, koska vanhat säilyvät hyvin vuodesta toiseen. Vanhana ne ovat myös isokokoisia ja näyttävämpiä. Näet lisää täältä: Kesäkukkien talvisäilytys.

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan syyskuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/09/puolukan-vuoro.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/09/luumuja-omenia-ja-pienia-paarynoita.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/09/suuntana-omavaraisuus-syyskuu-2026.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-9/

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2026/09/syyskuun-2026-mietteita-ja-kuulumisia.html

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/09/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-9.html

Kasvuvyöhyke 6

Farmescape https://farmescape.fi/koiranpentuja-ja-vahan-muutakin-kesa-2026

Puutarhaterveisin Sari

Miten onnistui perunan viljely, ja marjasato - omavaraisuus kotipihalla

Perunan viljely onnistui entisessä mansikkamaassa erittäin hyvin - keväällä muutama varoitteli tautiriskistä, mutta huoli osoittautui turhaksi. Näin elokuun alussa näkee myös miten tulee hedelmäsatoa sekä marjasadon kuulumisia.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Perunamaa mansikkamaasta - onnistuiko perunanviljely?

Ehkä muistatkin, kun huhtikuussa kerroin pienestä pihaprojektistamme muuttaa vanha mansikkamaa perunamaaksi, siitä lisää täällä: Mansikkamaasta perunamaa. 

Luovuimme siis kokonaan mansikan viljelystä, koska alueellamme on kesäisin pitkät sateettomat jaksot, kuten yhtenä vuonna niin, että touko-kesäkuussa ei satanut lainkaan. Mansikka ei kestä kuivuutta, kun taas peruna sietää sitä paremmin.

Miten sitten onnistui perunan viljely entisessä mansikkamaassa? Erittäin hyvin ainakin tähän asti. Niissä ei ole näkynyt rengasmätää, jota kuulemma saattaa tulla perunoihin, kun maassa on aiemmin kasvanut mansikkaa. En kyllä löytänyt tästä mitään tietoa, joten se lienee aika harvinaista.

Joku varoitteli myös riskistä perunaruttoon, mutta sen välttää, kun käyttää laadukasta siemenperunaa.

Perunat on isoja ja hyvännäköisiä sekä maukkaita. Kaivamme niitä maasta aina sitä mukaa, kun teemme niistä ruokaa. Omasta maasta nostettu peruna on selvästi laadukkaampaa, mitä marketin perunat tällä hetkellä, joten perunan viljely kannattaa omalla pihalla!

Tulossa hyvä marjasato - kiitos ahkerien pölyttäjien...

Tänä kesänä on tulossa hyvä marjasato monista kasveista, kuten kuvan punaisesta karviaisesta. Näin kotipihalla, jossa kastelu on hankalaa, marjapensaat on loistava tapa lisätä omavaraisuutta. Ne on myös helppohoitoisia ja toimivat koristepensaiden tai näkösuojapensaiden tapaan.

Meidän pihalla on paljon pölyttäjiä aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn, esimerkiksi koska meillä on kukkanurmikko, mistä näet lisää täältä: Trendikäs kukkanurmikko.

Olemme myös valinneet pihallemme runsaasti pölyttäjille mieluisia kasveja ja lisäksi pörriäisille on myös hyviä talvehtimispaikkoja. Hyvän hedelmä- ja marjasadon takeena on nimittäin pölyttäjien ahkera pörräily kukissa. Ja mitä enemmän pölyttäjiä, sitä parempi marjasato.

Marjatuomipihlajan marjat kypsyvät vähitellen...

Olemme keränneet jo marjatuomipihlajasta satoa, joka syödään saman tien ja samoin pensasmustikoista. Niiden marjat nimittäin kypsyvät vähitellen eli marjatertussa on sekä kypsiä että raakoja marjoja. Ja kypsät tietysti kerätään, sillä niissä on paras maku 😊

Kuvan yläkulmassa näkyy cd-levy, joka toimii rastaiden hätistäjänä. Laitamme niitä roikkumaan marjapensaisiin ja tuuli kivasti heiluttelee niitä. Toimii aika hyvin.

Suklaakirsikka tekee ennätyssadon - helppoa omavaraisuutta...

Suklaakirsikka ja jopa yli 30 vuotta vanha kirsikka, jossa on erittäin happamat kirsikat, tuottavat nyt ennätyssadon. Vanhassa kirsikkapuussa on siis muutama kymmenen kirsikkaa, koska se alkaa olla jo niin vanha. Sen sato jätetään kokonaan mustarastaille.

Nämä kirsikat sekä myös luumut, päärynät ja muut hedelmäpuut lisää helppoa omavaraisuutta pihalla. Ne on helppohoitoisia puita, kunhan valitsee niille oikeanlaisen paikan pihasuunnittelun periaatteiden mukaan. Lisäksi valitsee lajikkeen, joka on helppohoitoinen, varsinkin omenapuista. Ja kun niiden hoitotoimet ajoittaa kuun mukaan, niin omenapuihin ei kasva vesiversoja ja muutenkin hoito tuntuu siten helpommalta.

Omenapuun raakileharvennus - vältät oksien katkeilun...

Meillä on kaksi vanhaa omenapuuta, joista toinen pudottaa joka kesä pieniä omenoita maahan. Niissä on joko pölytys epäonnistunut tai se harventaa muuten raakileitaan.

Tämä toinen omenapuu kukki keväällä runsaasti, jolloin kuvat olivat tiiviinä kukkariveinä pitkin oksia. Sellaista en aiemmin ole huomannut. Nyt sitten niissä oksissa on omenoita kasvamassa tosi tiiviisti. 

Raakileita olisi voinut harventaa heinäkuun alkupuolella, mutta en sitä silloin huomannut. Omenan ja päärynän raakileharvennus auttaa jäljelle jääneitä hedelmiä kasvamaan isommiksi. Nyt siis näillä omenilla on aika ahtaat oltavat ja ne todennäköisesti jäävät pieniksi. Se ei haittaa, sillä tämän puun sadosta käytämme vain osan.

Raakileharvennus keventää myös omenapuun oksia raskaalta omenasadolta, kun omenia on vähemmän. Meidän toisesta omenapuusta poistan välillä osan omenista, juuri vähentämään oksien painotaakkaa.

Välillä näkee pihoilla omenapuita, joista on oksia revennyt runsaan sadon painosta. Jotta niin ei pääse käymään, kannatta jo nyt poistaa osa omenista tai mahdollisesti tukea oksia.

Siruetanat jättävät perunan ja marjapensaat rauhaan...

Toinen syy miksi suosimme perunaa, marjapensaita ja hedelmäpuita omavaraisuudessa on se, että espanjansiruetanat eivät ole niistä kiinnostuneita. Ne saa olla myös rusakoilta ja metsäkauriilta rauhassa. Toki talveksi suojaamme nuoren päärynäpuun rungon metalliverkolla. Ja pensasmustikat meillä on kanaverkkokehikon sisällä läpi vuoden.

Tänä vuonna espanjansiruetanat tekivät tuhoja kasvimaalla harmillisesti. Sen estämiseksi ei tällä hetkellä tunnu olevan toimivaa keinoa. Toivottavasti keksitään jokin ratkaisu ensi kevääksi. Näet lisää siruetanoista täältä: Espanjansiruetana leviää puutarhassa.

Jos tiedät jonkin konstin estävän siruetanoita, niin kerro ihmeessä. Otan ilolla kaikki vinkit vastaan 😊

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan elokuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/08/tapahtui-heinakuussa.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/08/suuntana-omavaraisuus-elokuu-2026.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/08/miten-onnistui-perunan-viljely-ja.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-8/

Rakkautta ja maan antimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/08/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-8.html

Farmescape https://farmescape.fi/suuntana-omavaraisuus-elokuu-2026-kuulumisia

Puutarhaterveisin Sari

Kuulumisia hyötytarhasta heinäkuun alussa - omavaraisuus kotipihalla

 
Heinäkuun alussa hyötytarhassa kasvaa perunaa, paprikaa ja ikkunatomaattia – osa kasveista roihahtaa sateiden myötä upeaan kasvuun, osan kanssa on ollut pientä haastetta. Kompostiinkin tulee jatkuvasti lisää kasvijätettä eli tulossa taas paljon kompostimultaa.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Peruna hyvässä kasvussa ja kukkii...

Perunamaalla, joka oli ennen mansikkamaana, perunat näyttävät kasvavan rehevästi. Vielä emme ole ehtineet ottaa sieltä perunoita, kun on ollut niin paljon kaikenlaista muuta puuhaa.

Siellä näyttää olevan jo kukkia eli todennäköisesti myös syötävän kokoisia perunoita. Perunan kukka on muuten tosi kaunis, etenkin nämä pastellinsävyiset.

Kirjoitin keväällä tästä uudesta perunamaasta, josta näet lisää täältä: Mansikkamaasta perunamaa - omavaraisuus kotipihalla.

Hyötytarhassa paprikan taimien latvat syöty...

Tänä vuonna meillä on avomaatomaattien tilalla avomaalla viihtyvät paprikat. Ne on istutettu kasvusäkkiin kastelualtaan päälle, aurinkoiselle ja suojaisalle paikalle. Kasvatan siis ensimmäistä kertaa paprikaa.

Ne lähtivät tässä hyvään kasvuun, mutta yhtenä päivänä huomattiin, että niiltä oli latvat syöty. Ne on onneksi lähteneet tekemään uutta kasvua latvaan, joten saa nähdä, milloin alkavat taas kukkia. Ja ehtivätkö tuottaa satoa, mihin kyllä vaikuttaa hyvin paljon loppukesän lämpötilat.

Parvekkeella paprikassa ensimmäinen hedelmä...

Istutin yhden paprikan taimen parvekkeelle kokeeksi ja siinä on nyt yksi hedelmä ja muutama pieni alku. Taidan tänään leikata siitä hedelmän pois, jotta pienet hedelmien alut alkavat kasvaa isommiksi. 

Tämä on vaaleankeltaista paprikaa, josta näet enemmän täältä: Paprikan siementen kylvö tehdään ajoissa.

Paprika kasvaa persiljan ja basilikan kanssa samassa kasvatusaltaassa. Vielä niissä ei ole näkynyt vihannespunkkia, joka on yleensä riesana niin kasvihuoneissa kuin parvekkeillakin. 

Ikkunatomaatin taimet heinäkuun alussa...

Kylvin muutaman matalakasvuisen tomaatin taimen ikkunatomaatiksi. Niiden pitäisi alkaa kohta jo kukkimaan ja tekemään pieniä tomaatteja. Täytyykin tarkistaa, että ne saavat riittävästi valoa kukintaan, sillä näin kesällä tulee pidettyä verhoja ikkunan edessä aurinkoisena päivänä. Aiheesta näet lisää täältä: Miten tomaatin taimet saa kukkimaan ja tekemään hedelmää?

Rikkaruohot ja muut kasvijätteet kasvattaa kompostia...

Kun puhutaan omavaraisuudesta kotipihalla, niin kompostit on meillä yksi tärkeä osa omavaraisuutta. Saamme joka vuosi puutarhakompostista noin 50 kottikärryllistä multaa, mistä näet lisää täältä: Ilmaista multaa 50 kottikärryllistä.

Nyt pitkin kesää viemme kaikki puutarhasta tulevan kasvijätteen puutarhakompostiin. Sinne päätyy myös rikkaruohot, perunanvarret sekä nopeasti kompostoituvat pensaiden oksat. Ainoastaan emme vie sinne hankalien siemenistä leviävien kasvien siemenkotia. Niitä onneksi on vain muutamalla kasvilla.

Toki myös hoidamme heinäkuussa säännöllisesti puutarhakompostia sekä keittiöjätteiden lämpökompostoria. Siten ne toimivat ja jätteet muuttuvat vauhdilla mullaksi 😊

Eli kaikkina hyvinä Kitkemispäivinä kitketyt rikkaruohot päätyvät puutarhakompostiin, niin vuohenputket juurineen kuin nämä kuvan voikukat.

Onko teissä paprikan kasvattajia - mitä luulette, ehtiikö paprikat, joilta on latvat poikki, vielä kukkia ja tehdä satoa?

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan heinäkuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/06/suuntana-omavaraisuus-heinakuu-2026.html

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/07/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-7-taalla.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/07/satoa-odotellessa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/07/kuulumisia-hyotytarhasta-heinakuun.html



Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-7/

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2026/07/heinakuun-2026-kuulumiset.html

Puutarhaterveisin Sari

Viljelyä kastelualtaissa ja perunamaalla - omavaraisuus kotipihalla

 

Näin kuivana alkukesänä on kiva huomata, että nämä muutamat valinnat on toimineet - kasvit voivat hyvin, vaikka sateita ei juuri ole tullut. Kastelualtaat ja biohiili ovat olleet isona apuna, ja uudella perunamaalla näyttää hyvältä.

Itse pidän varmoista ja helpoista yksivuotisista hyötykasveista eli niistä, joista tulee varma sato - harvemmallakin kastelulla ja biohiilellä.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Kastelualtaan vanhan mullan parannus biohiilellä...

Ensimmäisen kuvan planter kasteluallas on ollut minulla jo vuosia. Viime vuonna paransin siinä olevaa multaa kompostimullalla. Multaa ei siis tarvitse vaihtaa, riittää kun parantaa sitä.

Nyt toukokuussa sekoitin kastelualtaan vanhaan multaan uutta Biolanin Maanparannushiiltä. Kuvasta hyvin näkyy, miten tummaa se on. Tämä maanparannushiili on siis käyttövalmista ladattua biohiiltä, joka tuo multaan biohiilen hyvät ominaisuudet. 

Tätä samaa Maanparannushiiltä olen lisännyt myös kasvimaan keskellä olevaan metallireunaiseen kohopenkkiin, koska sen multa kuivuu nopeammin kuin tasamaa. Siitä sekä mitä isoja etuja biohiilestä on kasveille ja kastelijalle, näet täältä: Vähemmän kasvien kastelua ladatulla biohiilellä.

Helppoa viljelyä parvekkeella - kastelualtaassa vesisäiliö...

Parvekkeen pöytätasolla oleva planter kasteluallas on kuin iso altakasteluruukku. Sen pohjaosassa on vesisäiliö, josta vesi nousee multaan ja samalla toimii kasveille vesivarastona. Näet kuvia, miten otin sen käyttöön, täältä: Helppoa omavaraisuutta parvekkeella. 

Vesisäiliön takia kuumana hellejaksona multaa ei tarvitse kastella joka päivä. Kun kasvit ovat juurtuneet, niin säiliön vesi voi riittää niille helteellä lähes viikon, riippuen kasveista.

Kastelualtaassa basilikan, persiljan ja paprikan viljely on helppoa, koska multa on niille sopivan tasakosteaa. Vesisäiliön avulla multa ei siis pääse kuivahtamaan liikaa - kasvit voivat hyvin. Toki pitää muistaa lisätä vettä aina välillä vesisäiliöön 😊

Paprikassa on jo ensimmäinen kukka avautumassa ja siinä on kivasti nuppujakin, siis parvekkeen kastelualtaassa.

Paprikan taimet kasvusäkissä kastelualtaan päällä...

Meillä on paprikaa kasvamassa myös ulkona aurinkoisella ja tuulensuojaisalla paikalla. Ne on istutettu kasvusäkkiin, joka on säkkiviljelyyn tarkoitetun kastelualtaan päällä. Siinäkin kastelualtaan vesi nousee kapilaarisesti kasvusäkin multaan.

Kastelualtaaseen lisätään vettä ehkä kerran viikossa, riippuen säkissä kasvavista kasveista ja säästä. Kun kasvit ovat jo isoja ja hellepäivinä vielä tuulee, niin säiliöön on hyvä muistaa lisätä vettä riittävän usein. Säiliössä on kelluva mittatikku, jonka avulla on helppo arvioida veden lisäyksen tarve. Siis tosi kätevää.

Olen kasvattanut nämä `Hallo` paprikan taimet siemenistä, siitä lisää täällä: Paprikan siementen kylvö hyvä tehdä ajoissa. Ensimmäistä kertaa kasvatan paprikaa, joten jännä nähdä, miten onnistuu. Ja miten nämä avomaalla kasvavat paprikat ehtivät tehdä satoa.

Perunamaa ilman kohopenkkejä...

Huhtikuussa kirjoitin jo tästä uudesta perunamaasta. Eli poistimme mansikat ja paransimme maata puutarhakompostin mullalla. Maahan oli jo aiemmin lisätty biohiiltä, kun istutimme siihen mansikat, mistä lisää Biohiili mansikkamaan ja kasvimaan kunnostuksessa. Lisäksi kompostimullassa on myös hieman biohiiltä.

Istutimme perunat tasamaalle eli emme tehneet niille perinteisiä kohopenkkejä. Jos kesästä on tulossa taas vähäsateinen, tasamaa ei kuivu niin paljon kuin kohopenkit. Jos tuleekin sateinen kesä, niin tässä maa on sen verran läpäisevää, ettei liika vesi ole koskaan ongelmana.

Perunat ovat siis jo näin hyvässä kasvussa, vaikka kunnon sateita ei ole ollut. Eli hyvältä näyttää perunamaalla :)

Vaativampien yksivuotisten hyötykasvien viljely on helpompaa kastelualtaissa. Samoin niiden ja perunamaan mullassa oleva biohiili vähentää kastelun tarvetta eli helpottaa viljelyä - ja omavaraisuutta kotipihalla. Jännä nähdä, miten paprikat ja perunat kasvavat tänä kesänä - siitä lisää myöhemmin 😊

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan kesäkuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/06/tule-hyva-sato.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/06/viljelya-kastelualtaissa-ja.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-6/

Puutarhaterveisin Sari

Puutarhatyöt toukokuussa - omavaraisuus kotipihalla

 

 Puutarhatyöt toukokuussa käynnistävät omavaraisuuskauden kotipihalla, kun vuorossa ovat taimikasvatus, kompostityöt, perunamaan kunnostus ja kevään kylvöt. Nämä ovat kivoja puutarhatöitä, joita oikein odottaa innolla. Vielä kun sää lämpenee, niin niitä on mukavampi tehdä. Lisäksi sisällä jatkuu vielä paprikan ja muutamien muiden taimien kasvatus. Ulkona on myös tiedossa näin toukokuussa monenlaista muutakin kivaa puutarhatyötä.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Paprikan taimet hyvässä kasvussa ikkunalla...

Ensimmäisessä kuvassa on paprikan taimet. Ne on olleet yllättävän helppoja kasvattaa siemenistä, ainakin verrattuna tomaattiin. Kasvatan siis nyt ensimmäistä kertaa paprikaa. Yhden taimista aioin istuttaa parvekkeelle ja kolme ulos puutarhaan kasvusäkkiin kasvatusaltaan päälle. Paprikalle paras paikka on lämmin ja tuulilta suojaisa esimerkiksi talon seinusta.

Toukokuun isoin puutarhatyö - perunamaan kunnostus...

Tänä vuonna yksi toukokuun tärkeimmistä puutarhatöistä tulee olemaan tämän vanhan mansikkamaan kunnostus perunamaaksi. Teemme sen varmaankin jo ensi viikolla, jotta pääsee ajoissa istuttamaan siemenperunat maahan.

Aiomme siis poistaa kaiken kasvillisuuden maasta ja sekoittaa pintamaahan ravinteikasta kompostimultaa. Tällä hetkellä mansikkamaa näyttää tältä ja oikein odotan, että pääsen kunnostuspuuhaan😊

Puutarhakompostit keväällä - mullassa hyvä omavaraisuus...

Meillä on siis puutarhakompostit, joihin laitamme kaikki maatuvat puutarhajätteet, myös rikkaruohot. Kompostikasat ovat olleet peitettynä oksasilpulla ja nyt lähipäivinä poistamme vanhimmasta silpun pois, jotta siitä pääsee ottamaan valmista kompostimultaa perunamaan kunnostukseen.

Vanhin kasa on talikon takana eli kuvan oikeassa reunassa. Siihen on siis kerätty kaikki vuoden 2024 puutarhajätteet ja nyt se on ravinteikasta biohiilipitoista kompostimultaa. Todennäköisesti siitäkin tulee taas multaa 50 kottikärryllistä, mistä kerron enemmän täällä: Ilmaista multaa 50 kottikärryllistä. Kompostointi onkin yksi loistavista tavoista lisätä omavaraisuutta kotipihalla.

Rikkaruohojen kitkeminen kuun mukaan toukokuussa...

Toinen asia, jota odotan erittäin malttamattomasti, on kitkeminen. Tänä vuonna en ole vielä päässyt kitkemään työkiireiden takia, mutta nyt olen varannut vapaapäivät hyville Kitkemispäiville. Ensi viikolla onkin jo ensimmäiset, jolloin kitken nämä komeat voikukat mansikkamaan reunasta. 

Toki muuallakin on ihanasti rikkaruohoja, joten taas pääsee nautiskelemaan kitkemispuuhista, sillä teen sen vain kuun mukaan Kitkemispäivinä ja hyvillä kitkemistekniikoilla. Helposta kitkemisestä näet lisää täältä: Kitkeminen helppoa ja hauskaa vai mitä. Todennäköisesti nämäkin kuvan voikukat lähtevät pitkillä juurilla, ihan käsin vetämällä.

Daalian juurakot maahan myös kuun mukaan...

Yleensä olemme istuttaneet daaliat maahan jo huhti-toukokuun vaihteessa, mutta nyt oli niin kylmää, että päätimme odottaa toukokuun istutuspäiville. Istutamme nekin aina kuun mukaan, joten tässä saa vielä odotella parisen viikkoa. Juurakot saavat olla siihen asti kellarin viileydessä ja pimeydessä.

Tämä kuva on siis viime keväältä. Siitä lisää kuvia sekä ohjeita täällä: Daalian istutus maahan kuun mukaan. Nämä ovat ne meidän yli 35 vuotta vanhat daaliat, joilla on oranssit kukat.

Siementen kylvöt ulos toukokuussa - kasvilajit huomioiden...

Parin viikon päästä kylvämme ulos esikasvatukseen auringonkukkaa sekä muita, jotka hyötyvät lyhyestä esikasvatuksesta. Toinen syy niiden esikasvatukseen on espanjansiruetanat eli istutamme auringonkukat niiden takia taimina, jotta ne selviävät kukkiviksi.

Kasvimaalle voi jo kylvää juureksia, salaattia ja monia muita viileässä itäviä kasveja. Sen sijaan herneet ja erilaiset pavut vaativat lämpimän maan, jotta siemen lähtee itämään. Niiden siemenet mätänevät herkästi kylmässä maassa. Sen takia kylvämme herneet maahan yleensä vasta touko-kesäkuun vaihteessa. Suositeltu kylvölämpötila lukee usein siemenpussissa.

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan toukokuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 1

Tillin tilan Anna https://www.tillintilananna.fi/suuntana-omavaraisuus-kevaan-projekteja/

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/05/suuntana-omavaraisuus-toukokuu-2026.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/05/omenoita-tulossa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/05/puutarhatyot-toukokuussa-omavaraisuus.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-5/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/05/suuntana-omavaraisuus-osa-5-kevaan.html

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2026/05/toukokuun-omavaraisuustavoitteet.html

Kasvuvyöhyke 5

Pieni kotitarvetila https://pienikotitarvetila.blogspot.com/2026/05/toukokuu.html

Puutarhaterveisin Sari

Mansikkamaasta perunamaa - omavaraisuus kotipihalla

 

 Tämän kevään pihaprojektina meillä on muuttaa vanha mansikkamaa perunamaaksi - samalla lisäämme pihan omavaraisuutta. Jo viime kesänä pohdimme mansikkamaan kohtaloa ja nyt päätimme tehdä siitä perunamaan. Miksi näin, siitä lisää tekstissä. Muuta puuhaa tähän aikaan puutarhassa on vielä marjapensaiden leikkaaminen. Sen teen tietysti kuun mukaan, kuten myös mansikkamaan muuttamisen perunamaaksi.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Mansikan laadukkaat taimet istutettiin vuosia sitten...

Meidän mansikkamaa kunnostettiin ladatulla biohiilellä ennen taimien istuttamista. Taimina meillä oli laadukkaita ns. varmennettuja taimia, joissa ei ole mansikan tauteja eikä tuholaisia. Siitä lisää Mansikan taimien istuttaminen biohiilimultaan -postauksessa.

Touko-kesäkuun pitkä sateeton jakso...

Viime kesien pitkät sateettomat jaksot ovat koetelleet mansikkamaata, koska meillä ei ole mahdollisuutta kastella sitä. Erityisesti touko-kesäkuun kuivuus, jolloin mansikka kasvaa ja kukkii, heikensi kasvustoja pahasti.

Lisäksi mansikkakasvustot alkoivat olla jo yli-ikäisiä tuottamaan satoa.

Mansikka tuottaa hyvän sadon tietyn ajan...

Mansikkalajikkeet tuottavat hyvän sadon yleensä vain 3-5 vuotta. Niillä on paljon erilaisia tauteja ja tuhohyönteisiä. On myös toki mansikkalajikkeita, joihin ei niin herkästi tietyt taudit iske.

Meillä siis mansikkasadon romahdutti monena peräkkäisenä kesänä ollut kuukauden pituiset sateettomat jaksot eli maan kuivuminen. 

Kuukausimansikka leviää rönsyillä ja siemenillä...

Mansikkamaa alkoi näyttää sitten tältä 😊 Sen valtasi kuukausimansikat rönsyillään ja siementaimillaan. Olimme istuttaneet niitä kuivuneiden mansikan taimien tilalle. 

Valkoinen kuukausimansikka tuotti kyllä paljon pieniä mansikoita vielä syyskuussakin. Olin nimittäin joskus esikasvattanut siemenistä kuukausimansikan taimet, joissa osaan tuli punaisia ja osaan valkoisia pieniä mansikoita.

Tämän postauksen ensimmäisessä kuvassa näkyy kuukausimansikoita tavallisten mansikoiden seassa, kun katsoo tarkkaan. 

Miksi mansikkamaa kannattaa vaihtaa perunamaaksi?

Vanhaan mansikkamaahan ei kannata istuttaa uusia taimia. Syitä mansikkamaan vaihtamiseen on useita:

• mansikan kasvatus on väsyttänyt maata
• taudit ja tuholaiset säilyvät maassa
• satotaso heikkenee vuosi vuodelta
• viljelykierto parantaa maan kasvukuntoa

Kevään aikana aiomme siis hävittää mansikkamaan ja tehdä siitä perunamaan. Maa siinä on erittäin hyvää, koska siinä on biohiiltä. Eli ei tarvitse tehdä muuta kuin poistaa mansikat ja lisätä maahan puutarhakompostia, jota kyllä riittää isompaankin pihaprojektiin. Ehkä teen siitä ihan oman postauksen.

HUOM! Perunaa ei suositella mansikkamaan vuoroviljelykasviksi! Ei myöskään apilla.

Peruna sopii hyvin viljelykiertoon kasvimaalla, koska se on kasvutavaltaan erilainen ja peittää lehdillään maanpinnan tehokkaasti. Siten se auttaa maata palautumaan. 

Istutamme perunat kunnostettuun mansikkamaahan myöhemmin keväällä, kun maa on lämmennyt, kuun mukaan perunanistutuspäivänä. Hyvä ja kuohkea biohiilimulta antaa niille siinä hyvät kasvuolosuhteet.

Näin vanhasta mansikkamaasta saa helposti uuden, satoa tuottavan perunamaan – ja samalla pihasta tulee entistä omavaraisempi ja tuottavampi.

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan huhtikuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/04/suuntana-omavaraisuus-huhtikuu-2026.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/04/kevainen-paasiainen.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/04/mansikkamaasta-perunamaa-omavaraisuus.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-4/

Caramellia https://caramellia.fi/huhtikuu2026/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/04/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-4-jotain.html

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2026/04/omavaraisemman-elaman-tavoitteet.html

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=20244

Puutarhaterveisin Sari