Näytetään tekstit, joissa on tunniste omavaraisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste omavaraisuus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 3. elokuuta 2025

Elokuun puutarhatyöt - omavaraisuus kotipihalla

 
Loppukesälle ajoittuu monta tärkeää puutarhatyötä, joten tässä nyt tiivistettynä elokuun puutarhatyöt. Nämä ovat juuri niitä, joihin moni havahtuu vasta myöhemmin syksyllä, jolloin homma on jo auttamattomasti liian myöhäistä. Nimittäin puutarhatyöt tehdään kasvien ehdoilla ja niille parhaiten sopivaan aikaan. Tämän takia oppiikin ennakoimaan ja merkitsemään omaan kalenteriin ne tärkeimmät puutarhatyöt.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Omenapuiden vesiversojen leikkausaika...

Jos omenapuu on kasvattanut paljon vesiversoja viimeisestä leikkaamisesta, niin elokuussa on hyvä leikata ne. Ja omenapuita voi muutenkin leikata, jos siihen on tarvetta.
Itse leikkaan meidän omena- ja päärynäpuut kuun mukaan hyvinä hedelmäpuiden leikkauspäivinä, koska silloin leikkaaminen ei aiheuta vesiversojen kasvua. Tänä vuonna ne päivät on lähempänä elokuun puoltaväliä. Eli vielä pitää odottaa, sillä nyt on tosi huono aika omenapuiden leikkaamiseen.


Kirsikka- ja luumupuiden leikkausaika...

Kirsikka- ja luumupuiden leikkaaminen tehdään aina loppukesällä, vaikka niissä on sato keräämättä. Sillä yleensä niitä leikataan hyvin vähän ja harvemmin satoa tekeviä oksia. Itse aioin leikata kirsikkapuusta kuivuneita oksia, sillä oksan tyvi ei ole täysin kuiva.

Näidenkin puiden leikkaaminen on hyvä tehdä kuun mukaan, hyvinä hedelmäpuiden leikkauspäivinä. Jos et tiedä, niin kuun mukaan ajoittaminen on vanhaa perinnetietoa ympäri maailmaa ja se kuuluu osana luonnonmukaiseen puutarhanhoitoon. 

Mistä sitten näkee kuun mukaan hyvät päivät, niin kuukalenterista, verkkokurssilta ja osin myös täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta.


Pensasmustikat suojataan harakoilta...

Meillä on pensasmustikat suojattu kanaverkolla ympäri vuoden, mutta nyt pitää laittaa verkon päälle kansi. Harakat ovat innostuneet syömään jopa pensasmustikan vihreitä raakileita, joten ne on pakko suojata. Kantena käytetään metalliverkkoa, jotta sade ja auringonpaiste pääse pensaisiin.

Muidenkin marjapensaiden marjoja harakat ja mustarastaat tykkäävät syödä, tosin vasta värittyneitä marjoja. Olemmekin yleensä ripustaneet pensaiden oksiin kiilteleviä ja tuulessa liikkuvia vanhoja cd-levyjä. Eli niiden ripustaminen on näin elokuussa.

Vesakon hävityspäivät kuun mukaan...

Puiden vesakot ja kirsikkapuiden juuriversot on hyvä leikata loppukesällä. Se homma on aina Elokuun puutarhatyöt -listallamme.

Kaikkein parhaiten saa vesakon kasvun hillittyä, kun leikkaa ne kuun mukaan hyvinä vesakon hävityspäivinä. Samoina päivinä leikataan myös ne kirsikan juuriversot, jotka näkyy alla kuvassa. Siihenkään hommaan ei vielä kannata ryhtyä, sillä sen aika on vasta myöhemmin elokuun jälkipuoliskolla.

Rikkaruohojen Kitkemispäivät elokuun lämmössä...

Elokuussa on paljon miellyttävämpää kitkeä rikkaruohoja, kuin syyskuun kylminä päivinä. Siksi elokuun hyvät Kitkemispäivät onkin kiva varata kalenteriin jo ajoissa, jotta on aikaa kitkeä.

Hyvät Kitkemispäivät katsotaan tietysti kuun mukaan. Jos on kitkenyt Kitkemispäivinä jo keväästä alkaen, rikkaruohoja on aika vähän. Eli elokuun kitkeminen on nopeaa.
Jos ei ole ehtinyt kitkeä, niin nämä elokuun Kitkemispäivät kannattaa ehdottomasti hyödyntää! Sillä mitä vähemmän rikkaruohoja on syksyllä talven saapuessa, sitä vähemmän kitkettävää on ensi keväänä. 

Kompostin kasaamista ja hoitamista...

Joillakin elokuun puutarhatyöt -listalla on lehtikompostin aloitus eli sinne laitetaan kasvimaalta lakastuneet varret yms. ja syksymmällä puiden lehdet.

Meillä sen sijaan kompostikasan aloitus on keväällä, koska puutarhakompostiimme laitamme kaikki maatuvat kasvijätteet. Sinne on kätevää laittaa kitketyt rikkaruohot, kasvien leikkaamisesta tulleet vihreät osat, myrskyn pudottamat ohuet koivunoksat yms..

Elokuussa jatkamme siis edelleen kompostin kasaamista ja hoitamista, kuten keväällä, kesällä ja syksylläkin. Tähän samaan puutarhakompostikasaan tulee kaikki uusi puutarhajäte keväästä syksyyn.

Muut elokuun puutarhatyöt...

Elokuussa tietysti kerätään satoa ja samalla pohdiskellaan, miten kasvatus onnistui, oliko lajike hyvä tai pitäisikö kokeilla jotain toista lajiketta yms.. Nämä tietysti kannatta kirjoittaa ylös muistiin puutarhapäiväkirjaan.

Syyslannoitus tärkeä puutarhatyö

Meillä Elokuun puutarhatyöt -listalla on syyslannoitteen antaminen hedelmä- ja marjakasveille. Sen olisi voinut tehdä jo heinäkuun lopullakin, mutta siirsimme sen homman elokuun alkupuoliskolle. Ja tietysti sekin tehdään kuun mukaan.

Uusien istutusten suunnittelu

Tärkeä asia Elokuun puutarhatyöt -listallamme on aina uusien istutusten suunnittelu, sillä elo-syyskuu on hyvää istutusaikaa. Samoin jos jokin kasvi pitää siirtää toiselle paikalle, niin näin elokuussa suunnittelemme senkin homman.

Ennakointi ja etukäteen suunnittelu

Kun istuttamiset ja siirtämiset suunnittelee etukäteen rauhassa, ne toteuttaa paljon nopeammin. Silloin tietää tarkkaan, mitä pitää hankkia, mihin kohtaan istutetaan ja mitä muuta pitää huomioida esim. istutusajankohdassa. Onnistuu siis heti yhdellä kerralla, eikä myöhemmin tarvitse uusia tai korjailla istutuksia.

Kevyttä kun tekee osissa

Meillä on muutamien perennojen siirto toiseen kohtaan ja aioin tehdä ne elokuun lopulla. Sitä ennen ehtii hyvin kunnostaa niille uudet istutuskohdat valmiiksi. Homma on myös kivan kevyen tuntuista, kun tekee sen näin vaihe kerrallaan.

Syyskylvöt ja siementen hankinta

Samoin syyskylvöt on hyvä jo suunnitella näin elokuussa ja ostaa siemenet, jos niitä ei vielä ole. Sen sijaan yksivuotisten siementen syyskylvö tehdään vasta tosi myöhään syksyllä. Perennat voi kylvää aikaisemminkin. Perennojen syyskylvö -postauksessa lisää aiheesta.


#suuntanaomavaraisuus2025 -sarjan kesäkuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...


Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2025/08/elokuun-puutarhatyot-omavaraisuus.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2025/08/suuntana-omavaraisuus-elokuu-2025.html






Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi



Puutarhaterveisin Sari



Kirjoittanut klo 4 kommenttia:
Tunnisteet: , , , ,

sunnuntai 6. heinäkuuta 2025

Tähkälaventeli ruokaa ja rohtoja - omavaraisuus kotipihalla

 
Laventeleista tämä tähkälaventeli on talvenkestävin. Siinä on muitakin hyviä ominaisuuksia, sillä se käy myös ruuanlaittoon ja rohdoksi. Lisäksi sen kukat tuoksuvat hurmaavasti niin ulkona puutarhassa kukinta-aikaan, kuin myös sisällä kuivattuna. Se onkin monipuolinen ja monivuotinen kasvi ja sopii loistavasti omavaraiseen kotipihaan.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Tähkälaventeli hyvä perhos- ja pörriäiskasvi...

Tähkälaventeli on loistava perhoskasvi ja siinä näkeekin paljon perhosia. Se kukkii siis heinäkuun puolenvälin tietämillä, ei kuitenkaan vielä.  Saa nähdä, alkaako sen kukinta hieman myöhemmin, koska on ollut viileämpää ja sateisempaa, mitä aiempina kesinä. 
Edit - Ruusuja ja laventelia -postauksessa kuvia tältä kesältä parhaaseen kukinta-aikaan.
Meillä tähkälaventeleissa käy etupäässä näitä vaaleita lanttuperhosia ja nokkosperhosia. Sen sijaan sen kukissa välillä oikein kuhisee kimalaisia, mehiläisiä ja muita pörriäisiä.
Se kukkii aika pitkään, riippuen helteistä, joten senkin takia se on hyvä perhos- ja pörriäiskasvi.

Tähkälaventeli ruokaa ja rohtoja...

Tätä tähkälaventelia voi käyttää ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa mausteena. Siis nimenomaan sen nuoria versoja ja lehtiä, joita voi myös pakastaa tai kuivata talven varalle. Laventelin kukat taasen sopivat kuivattuna leivontaan. 

Sitä käytetään maustamisessa vain pieniä määriä. Osa ei pidä lainkaan sen mausta ja osa rakastaa sitä. Olen kerran päässyt maistamaan keksiä, jossa oli laventelia. Maku oli tosi outo. Ajattelin kyllä tänä kesänä kokeilla sitä leivonnassa, jos löydän kivan ohjeen.

Tutumpaa on käyttää tähkälaventelia rohtona tai tuoksuna. Kuivattuja pieniä kukkakimppuja voi pitää vaatekaapissa tuomassa raikasta tuoksua. Koska laventelilla on rauhoittava ja unta parantava vaikutus, kuivattuja kukkanippuja voi laittaa myös makuuhuoneeseen lähelle sänkyä. Tätä olen kokeillut ja se tosiaan rauhoittaa, jolloin nukahtaa paremmin.
Tai illalla voi ottaa jalkakylvyn, jossa on kuivattuja laventelin kukkia tai kukkavarsia.

Kuten aina rohtojen kanssa, niin on hyvä ensimmäisellä kerralla kokeilla pienellä määrällä varovasti. Pitkäaikaisessa käytössä on hyvä seurata omaa olotilaa ja verenpainetta, ettei se laske liian alas.

Monivuotinen ja ihanasti tuoksuva laventeli...

Nämä meidän tähkälaventelit on ainakin jo 20 vuotta vanhoja, ehkä reilusti vanhempiakin. Ne on kylvetty siemenistä alun perin ja niiden paikkaa on vaihdettu vuosia sitten tähän kohtaan.
Ne ovat siis monivuotisia täydellisen hyvällä kasvupaikalla ja siitä lisää lopussa.

Kun niitä on näin paljon, niin niiden tuoksu on aivan huumaavan ihana, kun ne kukkivat. Samoin kun niitä leikkaa kimpuiksi, niin ilmassa leijailee laventelin tuoksu 😊

Tässä kuvassa tähkälaventelit ovat vielä nupussa. Niillä kaikilla on siniset kukat, mutta jännästi joillakin nuput on vaaleat ja osalla tumman- tai vaaleansinisiä. 
Alun perin nämä olivat kapeana jonona ja nyt niitä on jo paljon leveämmälti, sillä ne ovat levinneet tähän kohtaan itsestään. Näet kuvan, miltä tämä kohta näytti yli kymmenen vuotta sitten Ne vanhat laventelit -postauksesta.

Leviää siemenistä hitaasti...

Tähkälaventeli tekee siemeniä, jos jättää ainakin osan sen kukkavarsista leikkaamatta syksyllä. Silloin siemenet putoavat maahan ja saavat talvella kylmäkäsittelyn luonnollisesti. Siten siemenet lähtevät keväällä itämään ja kasvuun, kylläkin hitaasti.

Olemme antaneet niiden levitä tähän kohtaan siemenistä ihan vapaasti, sillä ne eivät kuitenkaan leviä ongelmallisen paljon. Lisäksi siementaimet on aluksi hidaskasvuisia eli niistä ei ole haittaa tässä kohtaa.
Ja kun niitä on paljon omassa puutarhassa, niistä myös raaskii kerätä enemmänkin kukkavarsia.

Laventelin hoito-ohjeet...

Tähkälaventeli on erittäin vaativa kasvupaikan suhteen. Kun sille löytää mieluisan paikan, se talvehtii hyvin ja ongelmitta ainakin eteläisessä Suomea, kuten meillä.

Se viihtyy lämpimällä ja aurinkoisella paikalla. Maan tulee olla läpäisevää multamaata ja se voi olla hiekansekaista. Se siis kestää paremmin kuivuutta kuin märkää maata. Tarvittaessa maata kalkitaan, sillä se viihtyy maassa, joka on pH 6,5-7,5.

Todennäköisesti kotimaiset laventelin taimet talvehtivat varmimmin, mitä ulkolaiset. Ostettujen laventelin taimille kannattaa tehdä ensimmäiseksi talveksi talvisuojaus, ihan varmuuden vuoksi.

Taimia tietysti kastellaan, mutta seuraavina vuosina tuskin tarvitsee kastelua. Tähkälaventelia lannoitetaan hyvin vähän tai ei lainkaan.

Viimeistään keväällä sen kukat sekä kuivat versot leikataan pois, rennolla otteella. Eli sen eläviä versojen latvoja voi myös leikata ja muotoilla. 

Tältä meidän laventelit näyttivät keväällä, kun olin ne leikannut. Odotin siis ensin, että niissä näkyy selvästi uusien lehtien alut. Leikkasin ne tietysti taas kuun mukaan, hyvänä leikkauspäivänä, koska haluan niille tuuheaa kasvua ja runsasta kukintaa.



#suuntanaomavaraisuus2025 -sarjan kesäkuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...



Kasvuvyöhyke 1

Apilankukka https://apilankukka.fi/nokkonen/

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/heinakuu2025/





Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2025/07/06/heina-25-kesaiset-asiat/


Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi




Puutarhaterveisin Sari




Kirjoittanut klo 8 kommenttia:
Tunnisteet: , , , , , ,

sunnuntai 1. kesäkuuta 2025

Vanhojen kesäkukkien istutuspäivä - omavaraisuus kotipihalla

 

On jo niin lämmintä ja kuun vaihekin sopiva, joten meillä oli kesäkukkien istutuspäivä. Istutimme nyt vanhat eli talven yli kellarimaisessa tilassa säilytetyt kesäkukat ulos. Olemme siis osittain omavaraisia kesäkukkien suhteen. Toki tietyt kesäkukat, kuten ahkeraliisat, pitää ostaa, sillä ne eivät säily talven yli.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Ennakointia ja valmistelua ennen istutuspäivää...

Meillä on tapana etukäteen suunnitella tulevia puutarhatöitä, koska se helpottaa niin paljon elämää. Tämän kesäkukkien istutuspäivän olimme siis alustavasti päättäneet tiettyyn päivään ja pari päivää ennen sitä vielä varmistimme, että sää oli sopiva.

Etukäteen olimme täyttäneet piharuukut mullalla ja vieneet ne jo oikeille paikoille odottamaan istutusta. Lisäksi olimme karaisseet kesäkukat ajoissa valmiiksi. Siitä lisää Talvetetut kesäkukat totuttelee ulkoilmaan -postauksessa.
Tältä viime vuoden pelargonit näyttivät nyt. Niitä tuli kolme isoon ruukkuun, kuten viimeksikin. Ne on olleet talven kellarimaisessa tilassa ja kevään asuinhuoneen ikkunalla.

Värinokkosen pistokastaimet piharuukkuun...

Pelargonien jälkeen istutin värinokkoset omaan piharuukkuunsa. Tässä ruukussa on aiemminkin ollut värinokkosia. Näiden taimet kasvatin pistokkaista, sillä säilytin yhden ison värinokkosen taas talven yli ihan asuinhuoneessa. Siitä kuvia Iso värinokkonen piti leikata jo pienemmäksi -postauksessa.

Taimet oli kasvaneet kivan reheviksi ja niitäkin tuli kolme tähän ruukkuun. Lopuksi kastelin, kuten aina istutuspuuhissa.



Tältä samanlainen värinokkonen näytti viime elokuussa samassa ruukussa. Värinokkoset on tosi helppoja ja ihanan näyttäviä piharuukuissa. Vai mitä mieltä olet?

Tärkeä kahvitauko...

Kun kaikki kesäkukat oli istutettu ruukkuihin, oli aika pitää pieni tauko. Joten keitettiin kahvit ja juotiin ne sisällä.
Pihatöiden tauottaminen on tosi tärkeää, jotta ei väsy liikaa tai keho ei rasitu liikaa. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä tärkeämpiä on tauot. Istutin nimittäin nämä kasvit meidän Teräsleidin kanssa.

Talvetetut jättiverbenat kerrokselliseen kasviryhmään...

Seuraavaksi oli vuorossa ne kesäkukat, jotka istutetaan suoraan maahan. Ensimmäisenä istutin kellarissa talvisäilytetyt vanhat jättiverbenat.

Niiden varret oli vihreitä, sillä leikkasin niistä kuivat ja huonot osat ensin pois. Joissakin versoissa oli jo uusien lehtien alkuja. Näistä näet kuvia kukkivina viime vuodelta Punahattu ja jättiverbena hyvä pölyttäjille -postauksessa.


Lehtevä syyssyrikkä 14 vuotta vanha...

Vanhan valkokukallisen syyssyrikän istuttaminen piti tehdä yhdessä, sillä se on isokokoinen. Sen paikka on kasviryhmässä, perennojen takana. Piti siis varoa, ettei astu perennojen tai sipulikukkien päälle. Se myös painoi paljon, mutta onneksi olemme vahvoja ja saimme sen kaksisteen istutettua paikalleen.
Näet kuvia tästä valkokukallisesta syyssyrikästä (Buddleja) Syyssyrikkä on paras perhoskasvi -postauksessa.
Istutimme vielä muutkin kesäkukat maahan omille paikoilleen. Nämä kaikki nyt istutetut kasvit ovat siis sellaisia, etteivät ne talvehdi meillä ulkona. Joten talvetetaan ne kellarimaisessa tilassa.

Lopuksi järjestelyä ja daalioiden ihastelua...

Kun kaikki oli istutettu, niin lopuksi siistimme paikat, keräsimme ruukut yms. talteen ja veimme lapiot sekä kottikärryt paikalleen. Eli teimme loppujärjestelyt. Näin ei tarvitse myöhemmin siistiä pihaa eikä etsiä kadoksissa olevia työkaluja 😊

Sen jälkeen kävin katselemassa daalioita, joiden juurakot oli istutettu suoraan maahan toukokuun alkupuolella. Siitä kuvia Daalian istutus maahan kuun mukaan -postauksessa.

Nyt osa niistä on jo näin vahvassa kasvussa ja osa pienempiä. Tämä kuva hyvin kertoo, miksi daalian juurakot kannattaa säilyttää, jos vain on säilytyspaikka niille. Vanhasta juurakosta lähtee monta verson alkua, mikä tietää runsasta kukintaa. Nämäkin daaliat on olleet meillä jo yli 35 vuotta. Näistä näet kuvia kukkivina Vanhat daaliat ja daaliakesä -postauksessa.

Kesäkukkien istutuspäivät kuun mukaan...

Ajoitan nykyään oikeastaan kaikki puutarhatyöt kuun mukaan hyville päiville. Jos et tiedä, niin töiden ajoittaminen kuun mukaan on vanhaa perinnetietoa ympäri maailman. Se pohjautuu kuun liikkeisiin.

Kesäkukat kannattaa siis istuttaa ulos vasta kun yöpakkaset on ohi, ellet halua siirtää niitä välillä sisälle tai suojata niitä yöksi. Kuun mukaan hyvä ajankohta on kasvava kuu. Hyvät päivät voi katsoa vieläkin tarkemmin, jos haluaa.

Jos sinulla on vielä kesäkukat istuttamatta ulos, niin ehdit tehdä sen 10.6.2025 mennessä, kuun mukaan. Tämän hyvän istutusjakson, kuun mukaan katsottuna, näet myös täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta.


#suuntanaomavaraisuus2025 -sarjan kesäkuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...





Kirjoittanut klo 18 kommenttia:
Tunnisteet: , , , , , ,

sunnuntai 4. toukokuuta 2025

Marjoja ja hedelmiä hyötytarhasta - omavaraisuus kotipihalla

 

Viime syyskuussa sai vielä satoa näistä makeista valkoista kuukausimansikoista. Onkin aivan ihanaa, kun voi poimia pitkin kesää aina syksylle asti marjoja ja hedelmiä hyötytarhasta, omasta puutarhasta.  Se lisää kivasti omavaraisuutta. Ja vielä kun valitsee juuri niitä kasveja, joiden mausta pitää tavalla tai toisella, niin saa nauttia oman puutarhan herkuista. Siinä myös säästää rahaa, pienenä vinkkinä.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.


Helppohoitoisia marjoja hyötytarhasta...

Erilaiset marjapensaat on helppohoitoisia, sillä vanhemmiten ne vaativat vain vanhojen versojen poistamista vaikka vain joka toinen vuosi. Ja ehkä pientä lannoittamista. Siten ne tuottavat satoa säännöllisesti joka vuosi.

Itse olen ihastunut viherherukoihin, sillä niiden marjat ovat makeampia verrattuna muihin herukoihin. Koska marjat ovat niillä vihreät, niin rastaat jättävät ne rauhaan.

Marjatuomipihlaja eli saskatoon on toinen makeahko marjoja tekevä pensas. On monia muitakin herkullisia marjakasveja, sillä valikoima on nykyään todella laaja.

Tietysti mansikat on myös herkullisia, mutta vaativat enemmän hoitoa. Olen huomannut, että kuukausimansikat kestävät parhaiten pitkiä sateettomia jaksoja. Ne ovat siis helpompia ja tekevät satoa läpi kesän syksylle asti. Niiden mansikat on pieniä, mutta sitäkin makeampia. Meillä on punaisia ja valkoisia kuukausimansikoita, joista osan olen kasvattanut siemenistä. 

Marjapensaat toimii myös koristekasveina...

Marjapensaita voi hyvin käyttää koristekasvien tapaan, jolloin ne voi olla raja-aitana tai näkösuoja-aitana. Tai ihan koristepensaana kasviryhmässä. 
Tyrnit on näyttäviä, sillä niiden lehdet ovat harmahtavat. Se vain pitää muistaa niiden kanssa, että ne tekevät juuriversoja. 
Koristepensaan tapaan käytetyistä marjakasveista voi kerätä marjat tai jättää ne pensaaseen lintujen iloksi. Silloin ne toimivat ikään kuin kotivarakasvina, vaikkei niistä satoa aina keräisikään.

Hedelmiä hyötytarhasta...

Hedelmiäkin on nykyään monenlaisia. Osa hedelmäpuista on pienikokoisia ja osa kasvaa isoiksi. Ja esimerkiksi omenapuuta voi myös kasvattaa aidassa tai säleikössä, ikään kuin köynnöksen tapaan litteänä. Silloin se tietysti vaatii säännöllistä leikkaamista ja siten se mahtuu pieneenkin pihaan tai näköesteeksi lavakaulusalueen reunaan. Lisää omenapuiden ominaisuuksista Haaveiden omenapuu ja sen valinta -postauksessa.

Hedelmäpuita voi suunnitella hyötytarhaan myös siten, että satokausi on mahdollisimman pitkä. Ja mikä onkaan ihanampaa kuin käydä poimimassa itse kasvatettuja hedelmiä hyötytarhasta, omasta puutarhasta.

Valitse itsellesi mieluisia marjoja ja hedelmiä...

Kun suunnittelee hyötytarhaan marja- ja hedelmäkasveja, niin kannattaa valita sellaisia, joita tulee syötyä tavalla tai toisella. Eli jos haluaa syödä niitä kypsinä suoraan kasveista, siihen sopii osa lajikkeista. Ja jos taasen haluaa tehdä mehua tai hilloja niistä, siihen tarkoitukseen sopii parhaiten tietyt lajikkeet. Vai haluatko kenties Omat jouluomenat , jolloin valitset siihen herkullisen talviomenalajikkeen.

Me emme tee syksyllä mehuja eikä hilloja, vaan pakastamme marjat. Niistä tekee nopeasti pikamehun, jos on tarvetta. Siitä lisää Mehu pihan marjoista -postauksessa. 


Huomioi valinnassa ja suunnittelussa hoito...

Jos on jotain kasvien hoitoon liittyvää, mitä et haluaisi tehdä lainkaan, niin ota se huomioon kasvien valinnassa. Tai jos haluat helppohoitoisen hyötytarhan, valitse sinne helppohoitoisimmat lajikkeet.

Suunnittelussa on aina hyvä muistaa kasvien koko, tosin leikkaamalla voi pitää pensaat ja puut pienempinä. Ne vaativat silloin leikkaamista joka ikinen vuosi. Koska leikkaaminen kiihdyttää kasvua, ei kannata leikata huonoon aikaan. Estä omenapuiden vesiversojen kasvu -postauksessa siitä lisää.

Tietysti täällä Suomessa tulee myös muistaa kasvien talvenkestävyys eli ne kasvuvyöhykkeet.
Myynnissä on myös todella talvenarkoja lajikkeita, joten jos haluat kunnon sadon, valitse talvenkestävät lajikkeet.

Kannattaa siis etukäteen selvitellä sekä valita itselle sopivimmat marjapensaiden ja hedelmäpuiden lajikkeet. Siten välttyy harmillisilta virhehankinnoilta. Ja pääsee nauttimaan herkullisia marjoja ja hedelmiä hyötytarhasta, omasta puutarhasta.


#suuntanaomavaraisuus2025 -sarjan toukokuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...



Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2025/05/marjoja-ja-hedelmia-hyotytarhasta.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2025/05/pihan-siistimista.html







Puutarhaterveisin Sari



Kirjoittanut klo 4 kommenttia:
Tunnisteet: , , , ,

sunnuntai 6. huhtikuuta 2025

Näin varaudut kesän kuivuuteen - omavaraisuus kotipihalla

 
Pitkät sateettomat jaksot on haaste puutarhassa. Joten tässä vinkkejä, miten varaudut kesän kuivuuteen. Tai jos olet kesällä reissussa pidemmän aikaa, niin näistä voit löytää puutarhaasi apua. Vesi on kasveille, etenkin yksivuotisille hyötykasveille, todella tärkeä heti siementen kylvöstä alkaen. Jos kasvi kärsii kuivuudesta, se voi kuolla tai se ei tuota satoa. 


Kompostimultaa maan mikrobeille...

Silloin kun maa on hyvässä kasvukunnossa eli maan mikrobitoiminta on runsasta, kasvit voivat hyvin. Ne kestävät hellettä, kuivahtamista ja muita "kasvien stressejä" paljon paremmin. Sen takia kannattaakin lisätä viljelylaatikoihin ja kasvimaalle joka vuosi kompostimultaa, sillä se parantaa maan mikrobitoimintaa.

Biohiili sitoo vettä kasvien käyttöön...

Ennen kuin keväällä kylvät siemenet tai istutat taimet, lisää maahan biohiiltä. Hyvälaatuinen biohiili varastoi vettä itseensä ja luovuttaa sitä kasvien käyttöön. Se myös lisää maan mikrobitoimintaa, joten hyötykasvien multaan kannattaa aina lisätä biohiiltä.
Sitä ei tarvitse laittaa kuin kerran, sillä se pysyy maassa toimivana kymmeniä eli jopa satoja vuosia.

Valitse kasvit ja niiden paikat ajatuksella...

Puutarhassa yksi perusasioista on valita kasvit paikan olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi kuvan herne ei viihdy hellekesänä aurinkoisella paikalla kuivassa maassa. Mutta varjoisammalla paikalla se jaksaa tuottaa satoa.
Eli kuivana kesänä paikka, johon paistaa koko päivän aurinko ei ehkä olekaan paras paikka kaikkien kasvien viljelyyn.

Mullan pinnalle maatuvaa katetta...

Kun kasvit on istutettu tai siemenet kylvetty maahan, peitä mullan pinta maatuvalla katteella. Se pitää maan kosteampana ja samalla auttaa myös maan mikrobitoimintaa. Sekä estää uusia rikkaruohoja kasvamasta kohtaan. Maatuva kate pitää myös maan viileämpänä hellekesänä eli siitä on paljon hyötyä kasveille ja maalle.
Tässä kuvassa katteena on syksyisiä puiden lehtiä. Katteeksi sopisi myös ruohokate yms.

Kastele järkevästi...

On kasveja, joiden multa pitää olla tasaisen kosteaa. Jos multa kuivuu liikaa, kasvin maku muuttuu kitkeräksi tai tomaatit halkeilevat herkästi.
Joten sellaiset kasvit on helpointa kasvattaa kuivana kesänä kastelualtaissa tai altakasteluruukuissa. Silloin ne pärjäävät monta päivää yhdellä vesisäiliön täyttämisellä. Helpottaa paljon puutarhanhoitoa.

Jos kastelet maan pintaa hellepäivinä, niin tee se aamulla tai illalla, jotta vesi ei heti haihdu ilmaan. Me emme koskaan kastele maata iltaisin, koska se houkuttaisi siruetanoita kasteltuun kohtaan. 
Kastele niin, että maa kastuu riittävän syvältä. Kun maan pinnalla on maatuvaa katetta, maa pysyy  pidempään kosteana. Jos katetta ei ole, maa kuivuu nopeasti ja joudut kastelemaan useammin.
Tässä kuvassa maan pinta näkyy eli siinä ei ole katetta. Multa tulee kuivumaan lämpimänä ja aurinkoisena päivänä yllättävän nopeasti.

Näin varaudut siis kesän kuivuuteen...

  • Lisää kompostimultaa vuosittain, jotta maan mikrobitoiminta pysyy hyvässä kunnossa
  • Lisää maahan biohiiltä 
  • Valitse kasvit tarkasti kasvupaikan olosuhteiden mukaan
  • Peitä mullanpinta maatuvalla katteella
  • Kastele järkevästi tai käytä kastelualtaita tietyillä kasveilla

Vesi voi loppua - oletko varautunut siihen?

Pitkät sateettomat jaksot aiheuttavat sen, että pohjaveden pinta laskee. Se voi tarkoittaa vedenottamoilla vesipulaa, jolloin vettä ei saa käyttää kasteluun. Toivottavasti näin ei kuitenkaan tule käymään.

Vesi voi myös pilaantua, jolloin se ei käy juomavedeksi. Sellaisella vedellä ei voi myöskään kastella syötäviä kasveja. Näin voi käydä vedenottamolla tai omalle kaivolle. Toivottavasti näinkään ei käy.

Järvivettä, jossa on sinilevää, ei saa käyttää syötävien kasvien kasteluun, koska sitä ei saa juoda.

Onkin hyvä miettiä, miten saa viljeltyä hyötykasveja, jos ei olekaan vettä käytössä. Oletko varautunut siihen? 



Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.


#suuntanaomavaraisuus2025 -sarjan huhtikuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...


Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/huhtikuu2025/

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2025/04/nain-varaudut-kesan-kuivuuteen.html

Kirjoittanut klo 11 kommenttia:
Tunnisteet: , , , , , , , ,

sunnuntai 2. maaliskuuta 2025

Puutarhan vuodenkierto - omavaraisuus kotipihalla

 
Puutarhassa ja puutarhanhoidossa on tietty vuodenkierto eli eri vuodenaikoina on omat tietyt puuhansa. Ne kun oppii, niin osaa paremmin ennakoida ja valmistautua tulevaan. Se nimittäin helpottaa puutarhanhoitoa yllättävän paljon.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.


Kevät - puutarhan vuodenkierto...

Kylvöjä ja taimikasvatusta

Esikasvatusta vaativat kasvit, kuten chilit, tomaatit, kasvihuonekurkut ja monet muut, kylvetään siemenistä jo hyvissä ajoin esikasvatukseen sisälle. Jokaiselle kasville on oma suositelluin kylvökuukausi ja tarkemmat kylvöpäivät tietysti valitaan kuun mukaan. 

Jotta esikasvatus onnistuu parhaiten, kannattaa aina etukäteen tehdä itselle lista, milloin kylvää mitkäkin siemenet ja mihin. Sillä osa viihtyy viileämmässä ja osa lämpimässä. Näet Maaliskuun kylvöjä -postauksesta nyt kylvettäviä kasveja.

Keväinen puutarhan lannoitus

Huhti-toukokuussa on puutarhan lannoituksen aika, ei siis kannata lannoittaa liian aikaisin. Eri kasveille annetaan eri määrä lannoitetta, sillä osa vaatii runsasravinteisen maan ja osa esim. niukkaravinteisen maan. Kuvassa tehdään varastolannoitusta pensasmustikalle.


Talvetetut kasvit puutarhaan tai ikkunalle

Kellarissa säilytetyt daalian juurakot istutan suoraan maahan toukokuun alussa, kuun mukaan. Muut kellarissa talvetetut kasvit siirretään ulos totuttelemaan ulkoilmaan myös toukokuussa. Osa pelargoneista otetaan yleensä ikkunalle maalis-huhtikuussa. Liian aikaisin niitä ei kannata ottaa, sillä ne pääsee istuttamaan ulos vasta yöpakkasten mentyä eli touko-kesäkuun vaihteessa.


Omenapuiden ja puutarhan pensaiden leikkaaminen tehdään myös keväällä aikaisin, jos siihen on tarvetta. Sen usein näkee jo edellisenä syksynä.

Kesä - puutarhan vuodenkierto...

Kylmänarkojen kasvien kylvö ja istutus ulos

Kesäkuun alussa, kun ei enää ole yöpakkasriskiä, istutan tomaatin taimet ulos. Kasvatamme siis avomaatomaatteja ihan taivasalla. Samoin siihen aikaan pääsee ehkä jo kylvämään herneet ja pavut maahan, mikäli maa on lämmennyt niille jo sopivaksi. Niiden siemenet nimittäin mädäntyvät kylmässä maassa.

Rikkaruohojen kitkeminen

Kesän yksi lempipuuhani on rikkaruohojen kitkeminen. Sitä saa tehdä keväästä syksyyn, mutta eniten sitä puuhaa on kesällä. Ja tietysti kitken rikkaruohoja hyvinä Kitkemispäivinä kuun mukaan, koska se on siten paljon helpompaa.

Kesäinen sadonkorjuu

Kesä-heinäkuussa pääsee nauttimaan jo ensimmäisistä sadonkorjuista, kun mansikat ja kirsikat alkavat kypsyä. Toki tomaateista, yrteistä ja lehtivihanneksista saa satoa aikaisemminkin. 
Riippuu siis ihan siitä, mitä kasveja ja lajikkeita on valinnut puutarhaansa. Ja esikasvattaako taimia, sillä esikasvatus aikaistaa yksivuotisten kasvien satoa.


Syksy - puutarhan vuodenkierto...

Syksyinen sadonkorjuu

Syys-lokakuussa monet yksivuotiset hyötykasvit tuottavat varsinaisen sadon, kuten kuvan punajuuri, keltaiset vahapavut ja minimunakoisot. Silloin myös suurin osa omenista kypsyy kerättäväksi.
Voi siis etukäteen keväällä jo suunnitella, mitä syötävää tulee minäkin kuukautena.

Talvetettavat kasvit kellariin tai ikkunalle

Pelargnit ja muut talvisäilytykseen siirrettävät kasvit otetaan ajoissa sateelta suojaan ja lopulta pelargonit viedään kellariin tai ikkunalle. Osa talvetettavista kasveista on tosi herkkiä paleltumaan jo ennen pakkasta, kuten värinokkoset, joten ne otetaan ensimmäisinä talvisäilytykseen. Osa taas kestää hyvin ekat pakkasyöt, kuten daalian juurakot maassa. Ne kaivettaan kellariin lokakuun tietämillä.


Puutarhakompostin kasaamista

Syksyllä tulee eniten puutarhasta kasvijätettä kompostiin, joten syksyllä kasa on korkeimmillaan. Tähänkin kuvan puutarhakompostikasaan on alettu kerätä kasvijätettä jo keväällä ja sitä on jatkettu pitkin kesää.

Syksyllä yksi tärkeä työ on siirtää ruohonleikkuri, kottikärryt, puutarhatyökalut, pihakalusteet, kastelukannut yms. talviteloille suojaan pakkaselta tai ainakin sateelta. Siten ne pysyvät hyvässä kunnossa ja kestävät käytössä pitkään.


Talvi - puutarhan vuodenkierto...

Kasvien suojien tarkistus

Tietyille kasveille laitetaan jo syksyllä puiden runkosuojat ja verkot ympärille. Talvella ne on hyvä tarkistaa, että ne edelleen estävät rusakoita tai peuroja syömästä puiden runkoa ja oksistoa.

Lepoa ja tulevan suunnittelua

Talvi on yleensä puutarhurin lepoaikaa. Jossain vaiheessa joulukuuta alkaa tulevan puutarhakauden suunnittelu ja uusien siemenluetteloiden selaus. Silloin tulee jo tilattua ensimmäiset siemenenpussit verkkokaupasta.


#suuntanaomavaraisuus2025 -sarjan maaliskuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...


Kasvuvyöhyke 1

Krutbacken https://www.krutbacken.fi/omavaraisuus-ja-jaksaminen-suuntana-omavaraisuus-maaliskuu-2025/

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/maaliskuu2025/




Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi


Puutarhaterveisin Sari



Kirjoittanut klo 4 kommenttia:
Tunnisteet: , , , , , ,

sunnuntai 2. helmikuuta 2025

Metsä puutarhassa - omavaraisuus kotipihalla

 

Omassa puutarhassa oleva pieni metsä on oikea aarreaitta omavaraiselle. Siellä on siis kohta, jossa on puita, sillä metsä on vasta metsä, kun siellä kasvaa puita. Omakotitaloalueella puutarhan tai pihan metsä voi olla tosi pienikin tai koko tontti on täynnä isoja puita. Tai kuten tässä kuvassa, puutarhan kulmauksessa kasvaa vanha terijoensalava sammaloituneine runkoineen, sepelkyyhkyn pesä oksistossaan. 

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Isot puut ja metsä puutarhassa...

Isoksi kasvavia puita ei kannata vältellä pihoilla, sillä niistä on paljon hyötyä. Ja hyvin vähän haittaa. Toki ennen puun istuttamista, sen paikka kannattaa suunnitella huolellisesti, jotta sillä on edellytykset kasvaa isoksi. Eli ne pihasuunnittelun periaatteet auttaa paikan valinnassa.

Kuvassa on isojen puiden rykelmä keväällä. Kun niissä on lehdet, ne varjostavat ihanasti hellepäivinä. Silloin tässä puutarhassa on viileämpää ja ilma miellyttävämpää, mitä naapurin puuttomalla pihalla. Nämä puut myös vaimentavat tuulta ja antavat tuulisuojaa muutamalle hedelmäpuulle. Puut siis parantavat puutarhan pienilmastoa. 


Kukkivista isoista puista paljon hyötyä puutarhassa...

Erilaiset kukkivat puut tuovat kauneutta ja silmäniloa meille ihmisille. Se on tärkeää, sillä kaunis ympäristö vaikuttaa asukkaisiin monella positiivisella tavalla.
Sen lisäksi puiden kukissa käy paljon erilaisia pölyttäjiä ja hyönteisiä. Siksi tiiviisti rakennetulla omakotialueella kukkivien puiden suosiminen onkin erityisen tärkeää. 

Metsästä ruokaa ja suojaa puutarhan eläimille...

Metsän puista monet puutarhan eläimet saavat ruokaa, kuten ylemmän kuvan hevoskastanjasta pähkinöitä. Tai alemman kuvan käpyjä sembramännystä. Niitäkin esim. oravat syövät innokkaasti. Ja myös tutummista männyistä ja kuusista sekä pihlajista löytyy ravintoa puutarhan eläimille.

Puut antavat lisäksi suojaa ja pesäpaikkoja linnuille, oraville ja hyönteisille. Ja jos haluaa ripustaa linnunpönttöjä, niin on hyvä olla vanhoja puita, johon ne on helpompi ripustaa.

Puiden oksista polttopuuta...

Pienestäkin metsästä voi tuuli pudottaa oksia tai joskus sieltä kaadetaan puu. Niistä saa hyvää polttopuuta, kunhan ensin pilkkoo ja kuivattaa niitä. Puista voi myös ottaa alimpia oksia pois, kun haluaa tehdä pikkumetsään helppokulkuisen polun tai haluaa pitää kauniin näkymän avoimena. Nekin kerätään polttopuuksi.

Lehdistä tulee hyvää multaa...

Omakotitaloalueen pienestäkin metsästä tuuli kuljettaa puiden lehtiä muualle puutarhaan tai lehtiä tulee naapurin puista. Se ei haittaa lainkaan, kun haravoi häiritsevät lehdet kompostiin. Nimittäin lehdistä on helppo kompostoida hyvää multaa. Silloin ei tarvitse ostaa multaa, kun sitä muodostuu jatkuvasti omasta puutarhakompostista. Omavaraiselle kompostit ovatkin tosi tärkeitä. Kompostimulta nimittäin parantaa kasvimaan ja lavakaulusten mullan mikrobitoimintaa, jolloin kasvit voivat paremmin. 


#suuntanaomavaraisuus2025 -sarjan helmikuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kirjoittanut klo 6 kommenttia:
Tunnisteet: , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)