keskiviikko 29. huhtikuuta 2020

Kärsimyskukka säilyi talven yli

Kärsimyskukka eli Passiflora kasvoi viime kesän parvekkeella. Syksyllä jahkailin sen kanssa, säilyttääkö se vai pitäisikö se heittää suosiolla kompostiin. Se kun ei talvehdi ulkona. Ihan kokeilumielessä päätin yrittää talvisäilytystä. Aina näköjään kannattaa kokeilla, sillä tänään aukesi kevään ensimmäinen kukka.

Kärsimyskukka talven yli ikkunalla...

Otin siis syksyllä kärsimyskukan ajoissa sisälle, ennen pakkasia. Lyhensin reilusti sen yli 5 metriä pitkiä versoja niin, että niihin jäi muutamia vihreitä lehtiä. Vein sen sitten valoisalle kaakkoon suuntaavalle ikkunalle. Huoneessa oli talvella noin 16-18 astetta eli ei mitenkään kovin viileää.
Olen kastellut ja nyt jo lannoittanut sitä kuin mitä tahansa huonekasvia.
Siksi vähän yllätyinkin, miten helppo talvetettava kärsimyskukka on.


Huhtikuussa alkoi raju uusi kasvu... 

Tukikepit on noin 90 cm korkeita ja oikeassa reunassa näkyvä verso on kasvanut hujahtaen huhtikuun jälkipuoliskolla. Ja se on täynnä nuppuja. Uskomaton kasvuinto!
 Ylemmässä kuvassa on kasvin etupuoli eli ikkunaa vasten oleva puoli. En viitsi käännellä tätä, koska se on hieman hankalaa ruukkujen paljoudessa.
Alla kuva kasvin takapuolesta. Hyvin näkee, miten lehdet kasvavat valon puolella .

Härmä vaivana sisällä ja parvekkeella...

Tämän kärsimyskukan lehdissä on ollut härmää eli "valkoista hometta" pitkin talvea. Sitä ilmestyi jo syksyllä lehtiin, kun kasvi oli vielä parvekkeella. En koe sitä ongelmana, sillä otan härmäiset lehdet pois sitä mukaa kun niitä tulee. Yleensä muutaman kerran kuukaudessa. Ulkoilmassa tätä ongelmaa tuskin on. Usein myös rosmariini saa samalla tavalla härmää sisätiloissa.

Kärsimyskukan huikean upeat kukat...

Näillä erilaisilla kärsimyskukilla (Passiflora) on ainutlaatuiset ja erikoiset kukat. Yksi kukka kestää vain yhden päivän. Onneksi se on niin voimakaskasvuinen, että koko ajan kasvaa uusia nuppuja. Tämän yksilön kukat tuoksuvat hyvältä, välillä jopa voimakkaasti. Siis aivan ihana kasvi. Onneksi tuli säilytettyä se 😊

Näitä kärsimyskukkia on monta eri lajia ja lajiketta. Kukat on yleensä valkeat, sinivalkoiset, violetit tai punertavat.
Kärsimyskukka on siis vanha huonekasvi, tarkemmin köynnös eli se vaatii jonkinlaisen tuen, mihin tarttua. Sitä on kasvatettu meillä jo 1800-luvun alkupuoliskolla saleissa, missä se talvehtiikin hyvin.

Kärsimyskukka ( Passiflora ) hoito-ohjeet...

Sen versot vaativat paljon valoa ja suoraa auringon paisetta kukkiakseen. Joten se kannattaa sijoittaa aurinkoiselle ikkunalle tai kesällä kasvihuoneeseen, viherhuoneeseen tai parvekkeelle.
On kuitenkin hyvä muistaa pitää sen ruukkua varjossa. Se ei siis pidä siitä, että ruukku kuumenee. Sitä lannoitetaan säännöllisesti viikoittain keväästä syksyyn ja kastellaan lähes päivittäin kesällä.

Kärsimyskukan talvisäilytys...

Talvisäilytys onnistuu  parhaiten aurinkoisella ikkunalla ja viileässä huoneessa. Talviaikaan lannoitetaan niukasti ja kastellaan, kun pintamulta on kevyesti kuivahtanut. Viileässä kastelun tarve on vähäisempää.
Keväällä kärsimyskukka aloittaa uuden voimakkaan kasvun, ja silloin on aika leikata sen versot ja vaihtaa ruukkuun uutta multaa. Osa suosittelee hyvinkin rajua leikkaamista.

Tämä minun kärsimyskukkani kasvaa 100% sammaleessa eli Biolanin Kasvusammaleessa. Taidan kokeeksi jättää mullanvaihdon väliin, sillä sammal näyttää pysyvän hyvänä pidempään mitä multa.  En myöskään ole raaskinut leikata versoja. Voi olla, että se on edessä, kun kärsimyskukka siirretään kesäksi "ulos". Pieni haaste tässä on nyt se, että sille ei ole vielä keksitty uutta kesäpaikkaa 😊
Muuten olen hoitanut sitä aika tarkkaan kuun mukaan, jopa ne tiheät kastelut.

Olisi kiva kuulla kokemuksia, onko teistä joku saanut kärsimyskukan viihtymään pidempään? 

Kevätterkuin Sari

sunnuntai 26. huhtikuuta 2020

Kuupuutarhuri pääsee helpommalla

Kuupuutarhuri eli kuun mukaan puutarhatöitä ajoittava puutarhuri, pääsee helpolla. Tässä yhtenä päivänä meillä kävi pihalla pari vierasta, ja sinä pihalla kierreltyämme totesivat "aika kova työ tässä pihassa". Kuulosti ihan oudolta ja jäin oikein miettimään asiaa. Siitä sitten tuli tämä postaus.

Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä...

Tämä vanha sanonta pätee täysin puutarhanhoidossa. Siinä nimittäin selvästikin viitataan kuun mukaan töitä ajoittaviin ja niihin, jotka tekevät työt milloin sattuu ja joutuvat sitten tekemään homman uudelleen. Siis vain hullut hölmöläiset tekevät työn moneen kertaa, kun viisaammat saavat sen tehtyä yhdellä kertaa valmiiksi.

Rikkaruohot vähenee...

Rikkaruohojen kitkemisessä tämän huomaa nopeasti. Eli kun valitsee parhaat kitkemispäivät, ei samaa kohtaa tarvitse kitkeä pitkään aikaan. Ja jos kitkemisen tekee huonoina päivinä, rikkaruohoja tulee kohtaan entistä enemmän ja heti. Viisas todellakin pääsee vähemmällä.
Meidän pihalla on isoja perennapenkkejä, ja esimerkiksi tämä on viimeksi kitketty syksyllä. Hyvältä näyttää edelleen. Seuraava hyvä #kitkemispäivä on 11.-12.5.2020, jolloin aion käydä perennapenkkejä läpi. Todennäköisesti kitkettävää on tosi vähän.
Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssilta löytyy hyvät Kitkemispäivät sekä oikea kitkemistekniikka eri rikkaruohoille.

Vesakon ja pensaiden hävitys onnistuu heti...

En myöskään ymmärrä sitä, miksi ihmiset niin taistelevat ja tuskailevat pensaiden hävityksen kanssa. Se kun onnistuu kerralla, kun valitsee päivät oikein. Tai jos uutta versoa tulee muutama, niin ne kun taas leikkaa hyvänä hävityspäivänä, siihen sen kasvin kasvu loppui. Tästä on postaus Kurtturuusun hävittäminen ilman myrkkyjä.

Syötävien kasvien sato varmistuu ja vähemmän epäonnistumisia...

Perunasta, porkkanasta, punajuuresta ja muista vastaavista tulee hyvä sato, kun kylvää ne vähenevällä kuulla. Ajan voi katsoa vieläkin tarkemmin. Jos ne kylvää kasvavalla kuulla, todennäköisesti tulee komeat  lehdet ja varret, mutta pienet juuret. Eli vähän syötävää.
Toki kasvuun ja satoon aina vaikuttaa myös sää, maa ja kasville tehdyt hoitotoimet. Kun myös hoitotoimien ajoituksessa käyttää kuun vaiheita, niin sato varmistuu entisestään.
Alla kuva meidän kasvimaalta kuivalta kesältä 2018. Herneet on hyvässä kasvussa 😋

Ikkunalla säilytetyt pelargonit kukkii jo...

Ne viime keväänä siemenistä kasvatetut pelargonit talvehti hyvin asuinhuoneen valoisalla ikkunalla. Leikkasin ne jo maaliskuussa ja nyt ne kukkivat.
Kaikki hoitotoimet ja kasvatus on tehty kuun mukaan ajoittaen. Jopa lannoitus.

Siemenestä kasvatettu daalia nupulla...

Kuun mukaan kun kylvää siemenet, etenkin jos käyttää parhaimpia kylvöpäiviä, siemenet lähtevät hyvään kasvuun. Tämä daalia on kylvetty helmikuussa ja istutettu isompaan ruukkuun kuun mukaan. Nyt siinä on ensimmäiset nuput, jee!

Kuupuutarhuriksi oppii vähitellen...

Kun aloittaa kuupuutarhuriksi, niin kannattaa valita yksi tai pari puutarhatyötä, joiden ajoittamiseen alkaa käyttää kuutietoutta. Näin kesää vasten rikkaruohojen kitkeminen voisi olla hyvä aloittelijoille. Siinä kun tuloksen näkee heti.
Itse olen ajoittanut puutarhatöitä kuutiedolla jo niin kauan, etten edes muista milloin aloitin. Enää ei tule edes mieleen tehdä töitä huonoon aikaan. Tarkemmat päivät tulee katsottua aina kuukalenterista, mutta osaan riittää pelkkä kuun vaiheen tietäminen.

Kuluvan viikon ajankohtaisia puutarhatöitä kuun mukaan , näet blogin sivulta Kastelupäivät ja kuu.

Kuupuutarhuri pääsee helpommalla...

Pihatöistä ei ole enää mitään stressiä, koska niille on omat ajat. Nyt vain istutetaan, koulitaan ja kylvetään kukkia ja vihanneksia. Ja kun kuu vaihtuu, pääsee taas kitkemään ja lannoittamaan pihaa. Suurin osa pensaita ja omenapuut on jo leikattu, koska niiden aika oli jo täällä etelässä. Pohjoisessa leikkaamiset ovat noin kuukautta myöhemmin, mutta samalla tavalla kuun mukaan ajoittaen.

Näin kuun mukaan ajoittamalla omenapuihin ei tule vesiversoja eli niissä on vähemmän leikattavaa. Alasleikattu pensas versoo hyvin uutta, joten pensaasta kasvaa kauniin mallinen. Pensasaita pysyy tiiviinä ja uusi kasvu on toivotunlaista. Jos taas on  hävitettävänä pensas, niin sen saa tehtyä pienellä työllä.

Eli töille on selkeät omat ajankohdat, jotka kannattaa merkata omaan kalenteriini jo alkuvuodesta. Tietty suunnitelmallisuus tuo helppoutta ja selkeyttä. Silloin jää enemmän aikaa muuhun.

Jos aluksi tuntuu liian vaikealta, niin silloin kannattaa keskittyä vain yhden puutarhatyön ajoittamiseen . Suosittelen edelleen sitä kitkemistä.
Kuun mukaan hyviä kitkemispäiviä on joka kuukausi, joinain useampiakin. Ja se Suuri kitkemispäivä on taas 18.6..

Jos haluat oppia ajoittamaan kuun mukaan ja samaan pihanhoitoa helpommaksi sekä järkevämmäksi, saat siihen opastusta Puutarha Studion verkkokurssilta. Lisätietoa kurssin sisällöstä yms löytyy www.sarinpuutarhakurssit.fi   Kuun vaiheet ja puutarhanhoito.




Kevätterkuin Sari

perjantai 24. huhtikuuta 2020

Musta orvokki, helmisulkahirssi ja `Creme Brulee`

 Blogiyhteistyö - Huiskula 
Nyt löytyi kivat kasvit terassiruukkuun, tai toistaiseksi vielä parvekkeelle. Mustassa orvokissa on jotain kiehtovan kaunista, sillä sen kukkien väri muuttuu eri valossa. Varjossa se näyttää tosi mustalta. En ole edes hennonnut poistaa siitä lakastuneita kukkia, kun nekin näyttävät niin viehättäviltä.

Musta sarviorvokki `Sorbet Black Delight`...

Iltapäivän auringossa sen kukat ovat tumman violetin värisiä, ja keskusta pirtsakan oranssi. Ja kun aurinko ei enää paistanut, kukat olivat tosi tummat. Nämä taimet on jo aika isot ja ruukut perinteistä orvokkiruukkua isommat.

Erikoinen keijunkukka `Creme Brulee`...

Tämän tarhakeijunkukka `Creme Brulee` lehtien väritys sopii täydellisesti mustan orvokin oranssiin keskustaan. On muuten aika erikoisen värinen keijunkukka. Sillä on jännästi uudet lehdet punertavia ja selvästikin vanhimmat kellertäviä.

Keijunkukkien koristearvo on lehdistössä. Lajikkeita on paljon, joista osa on punertavia, limenvärisiä, tummia, vihreitä jne. Osa lajikkeista on hyviä ja kestäviä perennoja, kun taas joitakin käytetään enemmänkin ruukkuistutuksissa. 

Korkeutta tuo helmisulkahirssi...

Orvokit ja keijunkukka ovat aika matalia terassiruukkuun, joten niiden lisäksi tuli korkeampi heinä, helmisulkahirssi (Pennistetum glaucum `Purple Baron`). Sen lehtiruodit ovat tummat kuten orvokin kukat ja takana pilkottavan jouluruusun uudet kukat. 
Tämä on minulle aika uusi tuttavuus, joten saa nähdä, miten saan sen viihtymään. Sille tulee kuulemma tummat tähkämäiset kukinnot. Ne olisi kyllä hieno lisä, vaikkakin sen lehdistö on jo kaunis 😊

Kun yöpakkaset alkaa olla ohi, istutan nämä isompaan terassiruukkuun. Nyt ne siis on parvekkeen suojassa, sillä meille on viikonlopuksi luvattu muutama aste pakkasta.
Orvokit ja keijunkukka saattavat talvehtia ulkona, hyvällä paikalla. Se on sitten syksyn asia 😉

Nämä kaunottaret ovat nähneet kaksi puutarhaa...

Kuvien mustat orvokit, keijunkukka ja helmisulkahirssi ovat kotimaisia, siis kasvatettu Suomessa. Moni ei tiedäkään sitä, että nykyään isot kasvihuonepuutarhat välittävät ja kasvattavat muille puutarhoille pikkutaimia jatkokasvatukseen.

Nämä kasvien pikkutaimet on nurmijärveläinen Ruotin puutarha ostanut Huiskulasta. He sitten ovat jatkokasvattaneet niitä myyntikokoisiksi ruukkukasveiksi.
Tilasin siis mustat orvokit ja niihin  "kauniisti yhteen sopivat kasvit" ja hain ne valmiiksi pakattuna, Nurmijärven torilta, Ruotin puutarhan torikukkakojusta. Kätevää tänä aikana! Ruotin puutarha on  pieni kasvihuonepuutarha ja erikoistunut palvelemaan kuluttajia laajalla valikoimalla.

Huiskula sen sijaan on iso yritys, joka välittää ja kasvattaa ruukkukukkien pikkutaimia sekä puolivalmiita taimia ammattilaisille.
Ai niin, onhan heillä sitten myös huumaavasti tuoksuvien valkoliljojen kasvatusta leikkokukaksi, ja tulppaaneja miljoonittain...

Huiskula ei myy pikkutaimia tai valmiita ruukkukukkia yksityisille vähittäisasiakkaille.

Aurinkoisin kevätterkuin Sari

keskiviikko 22. huhtikuuta 2020

Pidä maa hyvässä kunnossa luonnonmukaisella lannoituksella

 Blogiyhteistyö - Biolan
Kun maa on hyvässä kunnossa, kasvit voivat paremmin ja tuottavat suuremman sadon. Tämä on varmasti monelle jo tuttua. No mitä se sitten käytännössä tarkoittaa, niin meidän pihalla esimerkiksi luonnonmukaisten lannoitteiden käyttöä. Arvelen, että niin on tehty tällä pihalla ainakin 30 vuotta. Ja se näkyy.

Maan pieneliötoiminta ja mikrobit pitävät maasta huolta...

Luonnonmukaiset lannoitteet eivät vioita maan mikrobeja ja mykorritsoja. Sen sijaan ns. keinolannoitteet vähentävät maan pieneliötoimintaa ja mitä enemmän sekä kauemmin niitä on käyttänyt, sen enemmän maa alkaa voida huonosti. Se näkyy esimerkiksi siten, että kasvit eivät kestä kuivuutta tai kuumuutta hyvin. Tai kasvit eivät kestä ötököiden vioituksia tai ovat tautiherkkiä.
Ja mikä on mielenkiintoista, niin luomulannoitteilla lannoitettu maa ei ole niin hapan kuin keinolannoitteilla lannoitettu. Nykyään meidän ei tarvitse kalkita pihaa enää lainkaan.  Aivan samoin kompostissa hajottajamikrobit yms. saavat kompostinmullasta pH:ltaan puutarhakasveille hyvää.
Siis "laiska puutarhuri" valitsee aina luonnonlannoitteet, koska pääsee helpommalla... hän onkin viisas puutarhuri 😁

Kasvimaa lannoitettu ja kevätkunnostettu...

Tänään kevätkunnostin meidän kasvimaan, koska kuun mukaan päivä oli siihen hyvä. Eli lannoitin Hevonkakkalannoitteella ja sekoitin sen mullan pintaosaan rautaharavalla. Nyt ei lisätty yhtään kompostimultaa eikä käännetty maata.


Alla kuva kasvimaasta ennen kevätkunnostusta. Se on jo syksyllä siistitty, koska meillä on niitä espanjansiruetanoita. Aika vähän siellä oli rikkaruohoja, joten ne oli helppo poistaa, ennen lannoittamista. Postauksen ensimmäinen kuva oli otettu, kun homma oli valmis.
Kasvimaan ympärillä on etanaeste, joka viritetään paikalleen aina ennen kylvöjä. Eli se on vielä edessä.

Maa on hyvässä kunnossa ja odottaa kylvöjä...

Kuvassa näkyy muuten pieniä biohiilen paloja, joita meillä on kasvimaassa. Lannoiterakeet ehtivät vähän jo liueta maahan, ennen kylvöjä ja taimien istutuksia. Kasvimaalle tulee vahapapua isoin osa, ja yleensä ollaan kylvetty sen siemenet vasta reilusti toukokuun lopulla. Tänä vuonna ehkä jo toukokuun alkupuolella, kuun mukaan ajoittaen. 
Juuresten kylvö tehdään ehkä 11.-12.5., jolloin on hyvät kylvöpäivät siihen.

Mansikkamaalle oma luomulannoite...

Mansikalle voisi käyttää myös tuota Hevonkakkalannoitetta, mutta säästän sitä kasvimaan lisälannoitukseen, jos siihen on kesällä tarvetta. Tai jokin muu luonnonmukainen yleislannoite on hyvä, kunhan annostelee sitä tarkasti ohjeen mukaan. Mansikkaa nimittäin lannoitetaan aika vähän, jos haluaa sen tuottavan marjoja 😉
Eli nyt pelaan varman päälle ja aion lannoittaa marja- ja hedelmäkasvien erikoislannoitteella. Se tehdään noin kahden viikon päästä. Toivottavasti silloin tulee sateita.

Marja-aroniat ja viherherukka sai paperikatteen...

Testaan paperikatetta näillä marjakasveilla. Nämäkin lannoitetaan noin parin viikon päästä. Silloin pitää ottaa katepaperia ylös reunoilta ja laitaa marjalannoite maahan, muutamaan reikään.

Daaliapenkkiin myös luomulannoitetta...

Daaliapenkkiinkin olisi voinut laittaa Hevonkakkalannoitetta, mutta laitoin siihen jauhemaista Tomaattilannoitetta. Yleensähän tomaattilannoitteet ovat hyviä myös kukkiville kasveille, ei pelkästään tomaatille. 
Daalian istutus ja talvisäilytystesti -postauksessa näkyy hyvin tämä daaliapenkki kesällä ja keväällä juurakoiden istutusaikana.

Hedelmäpuilla on vielä verkot ja runkosuojat...

Hedelmäpuiden lannoitus siirtyy myös parin viikon päähän, sillä niillä on vielä verkot ympärillä. Luonnossa on tosi vähän vihreää ruokaa rusakoille ja metsäkauriille, joten ne käyvät edelleen pihoilla etsimässä syötävää. 
Ihanasti verkon sisällä kukkii parhaillaan tuoksuorvokki. Se on niin suloinen kevätkukkija 😍

Olen saanut noita kuvissa näkyviä lannoitteita testaukseen Biolanilta viime vuosina. Osa on siis ollut talvet varastossa, suojassa sateelta ja auringolta.  

Lannoitus ja kuun vaiheet...

Jos kiinnostaa lannoittaminen kuun mukaan, niin laitan sopivat päivät blogin Kastelupäivät ja kuu -sivulle. Siis kun on sen aika. Tämä on siis todella vanhaa ja kansainvälistä perinnetietoa.
Tänään oli muuten hyvä päivä kitkemiseen, ja juuret lähtivätkin hyvin maasta. Ja huomenna torstaina on Puutarhurin lepopäivä!

Kevätterkuin Sari

lauantai 18. huhtikuuta 2020

Maa-artisokka vanha kotivarakasvi

Kotivara korostuu nyt tänä aikana entisestään, ja siten myös tämä maa-artisokka kotivarakasvina. Eilen kaivettiin maasta sen mukuloita, ja olivat näin isoja. Kuten kuvasta näkyy, niin meillä oli vielä hauskasti lunta maassa.

Tämä postaus on jatkoa marraskuun kotivara postaukselle Puutarhurin kotivara. Tähän yhteispostaukseen osallistuu muitakin blogeja, joiden linkit postauksen lopulla.

Maa-artisokka on helppo kasvi...

Se, että maa-artisokka on monivuotinen ja pärjää hyvin pienellä hoidolla, tekee siitä super loistavan kotivarakasvin! Nyt jos loppuisi ruoka, niin voitaisiin kaivaa maasta näitä maa-artisokan mukuloita. Niitä on maassa tosi paljon.
Maa-artisokan mukulat onkin parhaimmillaan suoraan maasta kaivettuna syksystä aikaiseen kevääseen. Eli jos maan peittäisi syksyllä, niin maasta voisi kaivaa pitkälle talveen sen mukuloita. Tai läpi viime talven.

Meillä on siis iso alue sitä hyötytarhassa ja se on saanut levitä rauhassa. Mitä nyt välillä kavennetaan  aluetta, ettei leviä ihan liikaa.  Kuva on toukokuun puolesta välistä ja maa-artisokkaa on kottikärryjen oikealla puolella koko vaalea alue. Eli se versoo aika myöhään.
Emme kastele niitä koskaan ja aina jonain vuonna levitämme alueella kompostista tulleen karkeimman mullan. Ja kasvaa hyvin, siis helppo 😊

Rehevä ja kauniisti kukkiva...

Tältä alue on näyttänyt elokuun puolessa välissä. Siinä on vahvoja versoja ja ohuita. Se kohta missä on vahvoja versoja, niin siitä kannattaa syksyllä kerätä mukuloita. Tosin me olemme kaivaneet niitä aika vähän, joten maa on täynnä sen mukuloita. Se onkin todellinen kotivara meillä.

Ja näin komeasti se kukkii syyskuun puolessa välissä. Myrsky on vähän kaatanut sen versoja. Yleensä ne pysyvät hyvin pystyssä, eikä sitä siis tarvitse tukea.
Sen kukat ovat kauniit ja niissä on yleensä pörriäisiä. Tosin ei näissä kuvissa, koska silloin oli kovia tuulen puuskia. Tuuli kivasti liikuttaa versojen latvoja, tosin teki kuvaamiseen pientä haastetta.

Maa-artisokka vanha kotivarakasvi...

Sitä on kasvatettu Suomessa jo 1600-luvulla, ennen perunan yleistymistä. Sen syrjäytyminen on kyllä ymmärrettävää, sillä peruna on paljon helpompi kuoria ja säilyttää kellarissa kuin maa-artisokka. 
Maatiainen ry:n nettisivujen mukaan sitä on myös eri lajikkeita. Se oli minulle ihan uusi tieto.
Sitä on kuulemma myös ennen suositeltu tuulensuojaistutukseksi, onhan se lähes 2 metriä korkea. Sellaisenaan se olisi ruokavarastona syksystä kevääseen ja samalla hyvä kotivarakasvi.

Maa-artisokan istutus...

Se kannattaa istuttaa tavalliseen puutarhamaahan, tosin se on aika vaatimaton paikan suhteen. Mukulat kasvavat isoiksi ravinteikkaassa ja tuoreessa multamaassa. Paikan valinnan suhteen on hyvä muistaa, että se kasvaa 1,5-2,5 metriä korkeaksi.
Istutusaika on yleensä keväällä, mutta toki sitä voi istuttaa milloin vain, kunhan maa on sula. Mukulta istutetaan noin 10 cm syvyyteen ja noin 30 cm välein. Ja rivien välit voivat olla noin metrin. 
Syksyllä mukuloita nostetaan maasta ja osa jätetään maahan kasvamaan. Mukulat eivät aina säily  pitkään kellarissa, joten senkin takia osa kannattaa jättää maahan.

Siementen hankkiminen ajoissa…

Puutarhurin kotivarasta ne siemenet kasvimaan kylvöihin oli aluksi pieni huolenaihe. Onneksi älysin heti tämän poikkeustilanteen alussa hankkia kaikki tarvittavat siemenet. Tästäkin voi nyt oppia sen, että ostaa siemenet jo edellisenä vuotena valmiiksi. Kannattaa kyllä silloin tarkistaa, että siemenillä on pitkä säilyvyysaika eli aikaa parasta ennen päivään. 
Vaikka itse sairastuisi, niin siemenet on nyt hankittuna ja joku toinen voisi kylvää ne. Nimittäin kylvöille on omat ajat, joista ei kannata myöhästyä.
Nyt vain odotellaan lumen sulamista ja maan lämpenemistä, niin päästään kylvöpuuhiin. Ja tietysti kuun mukaan ajoittaen.

#kotivara yhteispostaus...

Tämä on siis jatkoa marraskuun yhteispostaukselle. Tällä kertaa siihen osallistuivat seuraavat blogit:

Kevätterveisin Sari

keskiviikko 15. huhtikuuta 2020

Yksinkertaiset daaliat pölyttäjille ja perhosille

Yksinkertaiset daaliat kuuluvat parhaimpiin kukkiin pölyttäjille ja perhosille. Sen kyllä huomaa kauniina päivänä, kun niiden kukissa pyörii pörriäisiä uskomaton määrä. Samaan kukkaan mahtuu useampikin pörriäinen yhtä aikaa. Se ei näytä niitä häiritsevän.

Pörriäiset, kimalaiset, kukkakärpäset ja perhoset...

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa tälläkin kertaa! Kovin tuulisella tai sateisella säällä näitä pölyttäjiä ei oikein näe kukissa. Joten paras hetki havainnoida ja ihastella niitä on aurinkoiset päivät.




Meidän vanhat oranssit yksinkertaiset daaliat...

Nämä ovat niin ihania ja helppoja kesäkukkia. Toki ne vaativat lannoitusta, kastelua (meillä daalioita ei kastella sen biohiilen ansioista), ja kuihtuneiden kukkien leikkaamista, jotta kukkivat näin komeasti. Kuvassa daalian juurakot on istutettu yhteen riviin. Tämä kuva on joltain edelliseltä vuodelta. Viime kesä oli niin kuiva, että nurmikkokin kellastui.


Lisää yksinkertaisia daalioita pölyttäjille...

Olen nyt keväällä kolmeen otteeseen kylvänyt daalioita siemenistä. Kuvassa isoimmat on kylvetty helmikuussa ja nyt jo kasvavat omissa ruukuissaan. Toinen on maaliskuussa kylvetty. Onkin jännä nähdä, minkä värisiä näistä tulee 😊
Kylvöstä lisää Daalian kasvatus siemenestä -postauksessa.


Uusi juurakkokin yksinkertainen daalia...

Löysin tällaisen yksinkertaiskukallisen daalian Korpikankaalta. Nyt juurakko on kellarissa ja heti kun alkaa kasvava kuu, niin istutan sen ruukkuun esikasvatukseen. Eli varmistan, että se aloittaa kukkimisen viimeistään heinäkuun lopulla.


Daalioiden talvisäilytys...

Daaliat eivät kestä pakkasta, joten ne säilytetään talven kellarissa tai muussa viileässä tilassa. Siitä enemmän Daalian istutus ja talvisäilytystesti -postaukessa. Meillä ne ovat edelleen kellarissa lannoittamattoman ja kalkitsemattoman turpeen seassa. 
Ne meidän oranssit daaliat on niin varmoja kukkijoita, että ne on istutettu aina toukokuun alussa suoraan maahan, ilman esikasvatusta. Pihamme on Nurmijärvellä, Keski-Uudellamaalla.


Lisää hyviä kukkia pölyttäjille ja perhosille...


#pelastapörriäinen 

Näitä hyviä pölyttäjille, perhosille ja muille pörriäisille mieluisia kasveja kannattaa suosia. Se on iso ekoteko luonnolle, ja hyötypuutarhalle!

Puutarhaterkuin Sari 

sunnuntai 12. huhtikuuta 2020

Pihakuulumisia huhtikuulta

Tässä pihakuulumisia pitkästä aikaa. Meidän pihalla on sipulikukat kukkineet jo tosi pitkään ja nyt alkaa ensimmäiset perennat avata kukkiaan. Tämä kevätkaihonkukan vaaleansininen muoto on tosi kaunis ja siitä on vasta ekat kukat auki. Se on jännästi lähtenyt kasvamaan kiven koloon.

Viininpunainen jouluruusu kukkii jo...

Tämä jouluruusu on aika uusi ja näyttää viihtyvän hyvin paikallaan. Se on istutettu magnolian viereen, joten se on turvassa kanaverkon sisällä. Sen kukka on huikean kaunis 😍



Metsäkauriit kävivät taas vierailulla...

Tässä menikin reilu vuosi, että metsäkauriit ovat pysyneet poissa meidän pihalta. Kolme vuotta sitten ne söivät ensimmäisen kerran meidän isosta kasviryhmästä kaikki ne upeat ja pitkäikäiset tulppaanit. Saatiin kyllä satumaiset kuvat Tulppaanit on nyt syöty
Naapuri oli nähnyt tässä yhtenä aamuyönä, kun neljä metsäkaurista liikkui pihallamme... eli taas kaikki tulppaanit syöty. Harmittaa kyllä, sillä syksyllä ostettiin uusia tulppaaneja iso määrä. Ihan kuin kauriit olisivat tienneet sen. Ensi kevääksi pitää keksiä jokin karkotuskeino!

Näiden metsäkauriiden ja rusakoiden takia meillä on vielä runkosuojat ja kanaverkot puiden ympärillä. Niitä ei voi ottaa pois vielä pitkään aikaan.

Kasvimaan laitto odottaa...

Kasvimaalla ei ole vielä mikään kiire, koska kylvämme siemenet sinne vasta toukokuussa. Etanaesteeseen on selvästikin rusakko tai kauris kompastunut, kun reunus on irronnut maasta. Tai sitten pihan läpi on kulkenut jokin muu iso otus. Tuota reunusta ei nimittäin tuuli saa irrotettua.
Se on vähän epäsiistin näköinen, mutta muuten se ei haittaa, sillä reunusta avataan, jotta kottikärryillä pääsee kasvimaalle.


Kuun mukaan pihatöitä...

Eilen oli kiva sää leikata nuoria omenapuita. Silloin ja tänään 12.4.2020 sekä huomenna on erityisen hyvä ajankohta leikata hedelmäpuut ja marjapensaat. Eli versojen kasvu on hillitympää ja vesiversoja ei juurikaan kasva. Sekä perinnetiedon mukaan leikkausaika tukee tulevaa hedelmä- ja marjasatoa.

Pensaiden alasleikkaukset on jo tehty, ja nekin tehtiin hyvänä aikana kuun mukaan. Nyt odotellaan #kitkemispäiviä, mikäli sää on silloin hyvä. Räntäsateella ei ole lainkaan mielekästä kitkeä. Kasvimaan laittokin ja lannoittamiset ajoitetaan kuun mukaan, niin ollaan tehty jo vuosia. Tätä kertynyttä kokemusta mm. jaan siellä verkkokurssilla

Kompostin keväthoito tehty...

Puutarhakompostin keväthoito tuli jo tehtyä ja kuun mukaan. Nyt viime vuonna puutarhajätteistä koottu komposti lähti taas käyntiin ja tiedossa on hyvää multaa ensi keväänä. Meillä on siis myös toissa vuoden kompostikasa täynnä multaa, jota kohta kärrätään kasvimaalle ja istutuksille. 

Pihalinnut tekevät jo pesiä...

Ensimmäisen punarinnan näkeminen tuo heti tiettyä kesäfiilistä. Pihalla laulelee nyt talvellakin tuttujen mustarastaiden lisäksi tämä punarinta, tai pari. Niin ja tietysti tutut tiaiset pitävät edelleen kevätkonserttia.

Tiaiset tekevät selvästi pesiä pönttöihin ja kuskaavat sinne uusia pehmikkeitä. Tämä linnunpönttö on vanha ja itse tehty. Sen tyhjennys on paljon hankalampaa kuin niiden uusien rautakaupasta ostettujen. Vähitellen aiotaankin uusia kaikki vanhat. Kuvat uusista pöntöistä löytyy Linnunpönttö on tärkeä pihan linnuille postauksesta. Linnunpöntöt takaa sen, että pääsee nauttimaan keväisestä lintukonsertista ihan omalla pihalla 😊 Ja kesällä linnut auttavat kirvatorjunnassa.


Meille on nyt luvattu koko ensi viikoksi aika viileää säätä, mikä kivasti jarruttaa kasvien kasvuun lähtöä. Nimittäin yöpakkasia tulee usein toukokuussa ja voi silloin palelluttaa talvenarkojen kasvien lehdet. Luonnonkasvit ja hyvin talvenkestävät kasvit kestävät yleensä pienet yöpakkaset toukokuussa, onneksi 😊

Leppoisaa pääsiäisen jatkoa!

Terkuin Sari

perjantai 10. huhtikuuta 2020

Pääsiäiskukkia parvekkeen suojassa

Laitoin pääsiäiskukkia parvekkeelle, koska ne näkyvät kivasti sisälle. Ja parvekkeella ne kestävät viikkoja kauniina. Toimivat siis jatkossa parvekkeen kevätkukkina. Kätevää ja ekologistakin. Ja kukat on tietysti kotimaisia eli suomalaisella puutarhalla kasvatettuja.

Narsisseja ja orvokkeja puumaljassa...

Ihastuin tähän herkän kauniiseen monikukalliseen narsissiin. Siinä on niin hienon persikkainen väri torvessa ja se myös tuoksuu. Lajikenimi sillä on `Bell Song`.  Jonkin aikaa sain kierrellä torikojun valikoimaa etsien sille kaveria asetelmaan. Päädyin näihin orvokkeihin, vaikka valinta tuntui silloin tosi tylsän varmalta. Mutta näin valmiina asetelmana, lopputuloksesta tuli kyllä tosi kiva.


Kuvissa näkyvät valkeat munat on itse maalattuja ja ne on paperimassa munia askarteluliikkeestä. Ne on jo aika vanhat, ja säilytän ne huolellisesti edelleen. Muutama niistä on ottanut kosteutta mullasta ja väritys siten muuttunut. Eli pitäisi maalata uudelleen.

Rungollinen pikkupuu on jo kaksi talvea säilynyt parvekkeella. Se on joulukukkana myyty kartiovalkokuusi. Se on ruukkuineen tuossa puumaljassa. Narsissit ja orvokit on sen sijaan ilman ruukkua istutettuna multaan. Sammal on joululta jäänyttä. Materiaaleja voi siis käyttää uudelleen fiksusti ja taas ekologisesti.

Pääsiäiskukkia yhdistellen uutta ja vanhaa...

Selvästikään keltainen ei tänä vuonna viehätä minua pääsiäiskukkana. Löysin nimittäin näin suloisen värisiä orvokkeja. Ja en voinut vastustaa niitä 😊



Tulipas kiva yhdistelmä näistä uusista orvokeista ja vanhasta hyasintista. Ja oikeanpuoleinen kukka on syksyllä hankittu jouluruusu, joka on ollut koko ajan parvekkeella. Asun siis Nurmijärvellä, Keski-Uudellamaalla.

Hyasintti, narsissit ja orvokit olen ostanut meidän torilta, Ruotin puutarhan torikojulta. He ovat kasvattaneet ne itse omalla puutarhallaan Nurmijärvellä. Nyt kannattaakin suosia lähiseudun puutarhoja 👍


Ihania pääsiäisasetelmia nämäkin...

Iloista ja leppoisaa pääsiäisen aikaa!

Terveisin Sari