Kesällä lannoittaminen eli kesälannoitus

Blogiyhteistyö - Biolan

Kesälannoitus on tärkeää, mutta vain joillekin kasveille. Tässä nyt tiiviisti vinkkejä, mitä kannattaa lannoittaa ja mitä ei. Me olemme yleensä lannoittaneet aina heinäkuun alkupuoliskolla, vähän kasvien kasvusta riippuen. Ja tietysti kannattaa lannoittaa ennen sadetta, niin lannoiterakeet liukenevat nopeammin kasvien käyttöön.

Kasvimaan ja lavakaulusten lannoittaminen...

Yleensä kasvimaata ja erilaisia lavaviljelylaatikoita joutuu lannoittamaan myös kerran kesällä. Etenkin niitä kasveja, mitkä vaativat runsasravinteisen maan.  Tällaisia on esimerkiksi tomaatti, kaali, purjo ja kesäkurpitsa. Sen sijaan yrttejä ei lannoiteta kesällä, koska ne viihtyvät niukempi ravinteisessa maassa.
Me siis lannoitimme koko kasvimaan Biolan Luonnonlannoitteella, jossa on merilevää kanankakan ohella. Vaihtelen lannoitteita vuosittain, ja aina käytän luomulannoitteita.
Perunamaata emme enää lannoita kesällä, sillä kevätlannoitus riittää niille hyvin.

Riittääkö lannoite kasvatussäkissä vai ei...

Erilaisissa kasvatussäkeissä viljely on helppoa ja kätevää. Meillä niitä on Biolanin Kastelualtaiden päällä. Siitä lisää Hyötytarha sokkelin viereen - hyödynnä koko piha -postauksessa.

Salaatilla ja persiljalla on Biolan Yrttimaa -säkit ja niitä pitää nyt lannoittaa. Tomaatilla on taasen Biolan Kasvusäkki, jossa riittää ravinteet koko kesäksi eli sitä ei lannoiteta kesällä.
Kannattaa siis aina lukea säkin kyljestä ohje tai katsoa ohje nettisivuilta. Ainakin Biolanilla on kaikki ohjeet ja tuotetiedot selkeästi verkkosivuilla tuotteen kohdalla.

Tällä kertaa kaivoin kasvien väliin pienet kuopat, joihin laitoin ohjeen mukaan Biolan Parvekekasvilannoitetta. Nimittäin samalla rupeamalla sitä sai myös ruostekukkaruukut, vanhat verenpisarat yms.

Daalioiden lannoittaminen...

Daalioissa on jo ensimmäiset kukat avautuneet. Nämä istutetiin juurakoina suoraan lannoitettuun maahan keväällä, ilman esikasvatusta. Nyt siis annoimme näillekin lannoitetta, koska kuun vaihe on siihen hyvä tämän ja ensi viikon.

Varastolannoitus tai kastelulannoite kesäkukille...

Isolle osalle kesäkukkaruukkuja kaivoin siis lannoitteen mullan ja ruukun reunan väliin. Sitä tapaa kutsutaan nimellä varastolannoitus. Siihen käy ainoastaan luonnonmukaiset eli luomu lannoitteet.

Itse tykkään käyttää varastolannoitteena Biolanin Parvekekasvilannoitetta, koska sitä ei tarvitse laittaa kuin kerran näin heinäkuussa. Tietenkin sitä on laitettu myös istutuksen yhteydessä. Ohje löytyy purkin kyljestä.

Sen sijaan tuoksuva begonia ja lilakukkainen amppelisoilikki lannoitetaan nestemäisellä luomu lannoitteella kasteluveden mukana. Amppelit on niin reheväversoisia, etten uskaltanut mennä kaivelemaan niiden multaa. 

Kesäkukkia kannattaa ehdottomasti lannoittaa ihan syksylle asti, jotta ne jaksavat kukkia. Sillä jos mullassa ei ole riittävästi ravinteita, kasvu heikkenee. Rehevät ja komeat kesäkukat saadaan säännöllisellä lannoittamisella ja kastelulla.

Kesälannoitus tärkeää ryhmäruusuille ja loistokärhöille...

Näitä koko kesän kukkivia ruusuja ja kärhöjä pitää lannoittaa kerran näin heinäkuun alussa. Niitähän lannoitettiin myös keväällä. 

Sama juttu kuin kesäkukilla eli vain ravinteikkaassa maassa ryhmäruusut ja loistokärhöt jaksavat muodostaa kukkia läpi kesän syksylle asti. Koska ne ovat talvenarkoja, niin kesälannoitusta ei kannata tehdä liian myöhään kesällä.

Ryhmäruusuillekin kaivoin lannoitteen pieniin kuoppiin, ruusujen väleihin. Se on osoittautunut tosi hyväksi lannoitustavaksi.

Aika hauskasti laventelit ovat jatkaneet ruusuryhmän valtaamista. Parhaillaan punaiset ruusut ovat kukassa ja näyttävät hieman kärsineen lumettomasta talvesta. Sen sijaan vaaleanpunaiset ovat nupulla ja erittäin reheviä. Täytyy siis ensi keväänä tehdä tähän pieniä muutoksia.

Kuvan runkoruusulle pitää vielä antaa varastolannoitus, se ihan unohtui 😊

Siirtonurmikon kesälannoitus...

Tältä näyttää nyt se minun ihana pieni siirtonurmikkoni. Sitä ei siis kasteltu kuivana jaksona. Sen väri on aika vaalea, joten nyt lannoitin sitä kunnolla, edelleen ohjeen mukaan.

Siirtonurmikkoa leikataan useammin ja yleensä se halutaan pitää rikkaruohottomana, jolloin sitä on ihan pakko lannoittaa kevään lisäksi myös kesällä.

 Sen sijaan muita nurmikkotyyppejä ei yleensä lannoiteta enää kesällä.

Älä anna liikaa lannoitetta...

Mitkään kasvit eivät pidä siitä, jos niitä lannoittaa liikaa. Kasvu voi muuttua oudoksi, ei tule nuppuja tai ei tule hedelmiä. Kannattaa siis noudattaa ohjeita ja antaa vain yhtä lannoitetta.

Lisäksi monivuotisilla kasveilla saattaa talvenkestävyys heiketä, jos niitä lannoittaa liikaa tai liian myöhään kesällä. Nyt siis lannoittamaan, jos siihen on tarvetta 😊

Kuvan monivuotisia kasveja ei lannoiteta kesällä. Osalle on annettu keväällä lannoitetta ja osalle annetaan elokuun puolessa välissä syyslannoite. Syyslannoitteesta lisää Kuivana kesänä syyslannoite ajoissa -postauksessa.

Olen saanut kuvissa näkyvät Biolanin tuotteet testaukseen Biolanilta. Kiitos siitä heille 😊
Linkit tuotteiden nimissä johtavat tuotesivuille, joista voi katsoa lisätietoja.

Kesäterkuin Sari

Hyötytarha heinäkuussa - omavaraisuus kotipihalla

Näin heinäkuun alussa hyötytarhasta tulee jo satoa.  Näistä kastelualtaista saadaan persiljaa ja nyt taas salaattiakin. Ovat olleet tänä kesänä tosi hyviä, kun oli niin kuumaa ja kuivaa. Meillä on useita muitakin kastelua helpottavia ratkaisuja pihalla, koska puutarhanhoidon kuuluu olla helppoa ja hauskaa.

Nämä kastelualtaat, joiden päällä on multasäkit, on käteviä niille kasveille, joilla pitää olla tasaisen kostea multa. Siis jos multa pääsee kuivahtamaan, niin näiden kasvien maku tai rakenne kärsii heti. Meillä kastelualtaissa on nyt tänä kesänä salaatti, persilja ja tomaatti. Reunalla kasvaa taas samettikukkia, jotta rusakot jättävät salaatit ja persiljan rauhaan.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Mitä kuuluu kasvimaalle...

Vahapavut eivät ihan vielä kuki. Siruetanoiden takia, emme voi käyttää kasvuharsoa, joten pavut kylvetään vasta, kun yöpakkaset ovat varmasti ohi. Siksi kasvu on vielä alussa.

Taidetaan hieman lannoittaa papuja, kun kuun vaihe on sopiva. Se vahvistaa niiden kasvua kivasti.

Herneet sen sijaan jo kukkivat ja ne on myös tuettu. Nekin kylvettiin vasta, kun yöpakkaset olivat ohi. Kasvimaalla tulossa myös mangoldia.

Perunamaalla perunat on hyvässä kasvussa, aivan kuten maa-artisokkakin. Samoin porkkanat näyttävät kasvaneen hyvin. Nämä kaikki ovat aavistuksen varjoisemmalla paikalla mitä kasvimaa.

Biohiili pelasti taas kesän sadon...

Alkukesän kuumuus ja kuivuus olisi varmasti heikentänyt tulevaa satoa reippaasti, ellei maassa olisi ollut biohiiltä. 

Ollaankin moneen kertaa tänä kesänä kiitelty biohiiltä, sillä kastelu ei ole ollut kovinkaan työlästä. Kasvit eivät kärsi heti kuivuudesta, vaikka pintamulta näyttää jo kuivalta. Ja vähän kun ollaan kaivettu mullan pintaa, niin maa pinnan alla vaikuttaa heti kosteammalta. Maalaji on siis kuivuvaa runsasmultaista hiekkamoreenia.

Lisää juttua biohiilestä kasvimaalla ja mansikkamaalla:

• Biohiili mansikkamaan ja kasvimaan kunnostuksessa -testi 
• Kokemuksia biohiilestä kasvimaalla 

Rastaat on älykkäitä...

Ihmeteltiin, miten mansikkamaan rastasverkkoon tulee jatkuvasti reikiä. Sattumalta näin tekijän. Eli tavallinen rastas lentää päin verkkoa ja jos se ei pääse siitä läpi, yrittää uudelleen. Koska rastasverkko on jo vanha ja hapertunut, nytkin toisella yrittämällä rastas sai puhkaistua siihen reiän, ja pääsi syömään mansikoita. Samalla tyylillä se lentää sieltä ulos. Kyllä rastaat on tosi ovelia ja älykkäitä!

Koska ei nyt päästy ostamaan uutta rastasverkkoa, niin laitetiin cd-levyt roikkumaan verkon sisälle. Toivottavasti auttaa kauppareissuun asti.

Tämä rastasverkko on sitä "uudenlaista", johon linnut eivät herkästi tartu. Tärkeää on tietysti laittaa verkon helmat tiukasti vaikka laudan ympärille, ettei linnut sotkeudu verkon helmaan. Meillä ei verkkoon ole yksikään lintu tarttunut eli toimii.

Mansikkamaata olisi kannattanut kastella juurikastelijalla, koska sillä saa veden suoraan mullan sisään. Jos oltaisi tiedetty, että nyt tulee sateita, niin ei oltaisi säästelty kaivovettä. 

Mansikoista kun ei tule mehukkaita, jos maa on liian kuivaa. Sama koskee muitakin marjoja ja hedelmiä.

Mustarastaille herukoita laulupalkaksi...

Kun kuvasin kasvimaata, niin mustarastas lensi viereiseen punaherukkaan. Ja siinä se oksan takana katseli minua ja välillä otti suuhunsa punaherukan raakoja marjoja. Aika hauska!

Mustarastaan laulu on niin kaunista, että ihan vapaasti saa syödä pensaasta marjoja.

Emme kyllä koskaan suojaa näitä marjapensaita, niistä riittää kaikille.

Omenia, kirsikoita ja päärynöitä aika vähän...

Suklaakirsikka kukki tosi runsaasti keväällä, mutta selvästikin vain osa kukista on pölyttynyt. Eli kirsikoita on tulossa jonkun verran. Sama juttu on myös hedelmäpuilla.

Jos jotain hyvää tässä hakee, niin eipä tarvitse harventaa raakileita 😊

Puutarhanhoito kuun mukaan - erityisosaamista...

Yksi tämän kuukauden omavaraisuuskirjoituksen aiheista oli erityisosaaminen. Minulla se on puutarhanhoidon ajoittaminen kuun muukaan. Se helpottaa ja rytmittää kivasti puutarhanhoitoa. Ja ennen kaikkea se varmistaa toivotun ja hyvän lopputuloksen.

Esimerkiksi mehujen, hillojen, marmeladin yms. tekeminen alkaa kuun mukaan tänään maanantaina. Sitä jatkuu 18.7.2020 asti, pois lukien 9.-11.7.. Hyvänä ajankohtana tehdyt hillot ja mehut kestävät pitkään hyvinä avattuinakin, eivätkä homehdu. On myös erityisiä päiviä, jolloin mansikan maku säilyy mehuissa sekä päiviä, jolloin maku ei säily. 

Yrttien kuivaamiseen onkin eri ajankohdat.

Tietysti kylvöille, istuttamisille, harventamisille, multaamisille, kasteluille jne. on omat ajankohdat. Joitain näistä päivistä ilmoitan blogin Kastelupäivät -sivulla.

#suuntanaomavaraisuus - yhteispostaussarja

Tätä #suuntanaomavaraisuus -yhteispostaussarjaa luotsaavat Tsajut ja Korkeala -blogin kirjoittajat. Tällä kertaa yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke I

Jovela

Ku ite tekee

Kasvuvyöhyke II
Sarin puutarhat
Rouva Yrttinen
Harmaa torppa

Kasvuvyöhyke III
Tsajut
Caramellia

Airot ulapalla

Luomulaakso

Kasvuvyöhyke IV
Puutarhahetki

Mukavaa viikkoa!

Terkuin Sari

Mustialanruusu tuoksuva perinnekasvi

Mustialanruusu kukkii nyt parhaillaan pihalla. Sen kukissa on juuri se ihana vanhan ajan ruusuntuoksu, jota monet kaipaavat. Nykyään kun on paljon tuoksuttomia ruusuja, niin nämä tuoksuvat ovat entistä arvokkaampia. Meidän mustialanruusun taimi on saatu mummolan pihalta vuosia sitten, kun mummu vielä eli. Hän oli ostanut sen 50-luvun lopulla taimistolta.

Mustialanruusu vanha maatiaiskasvi...

Suomessa mustialanruusu (Rosa `Minette`) on levinnyt 1900-luvun alussa Mustialan maatalousoppilaitoksesta. Sitä on paljon myös Ruotsissa. Ruusun on todennäköisesti jalostanut ranskalainen ruusunjalostaja 1819.
Meillä mustialanruusua näkee edelleen vanhoilla pihoilla, sillä sitä on ennen jaettu naapureille ja sukulaisille juuriversoista. Perinnekasvina se on sitkeä ja jaksaa kukkia autiotalojen pihoillakin.

Hyvä tuntomerkki - mätänevä nuppu...

Mustialanruusu on helppo erottaa muista vaaleanpunakukkaisista ruusuista. Nimittäin sateisena ja kosteana kesänä sen nuput mätänevät harmaahomeen takia. Tänä kesänä tällaisia nuppuja ei näy ainkaan meidän mustialanruusulla.

Mustialanruusun hoito-ohjeet...

Mustialanruusu ( Rosa `Minette`) viihtyy auringossa ja puolivarjossa, tavallisessa puutarha- eli multamaassa. Pieni lannoittaminen keväällä auttaa sitä, mutta ei ole välttämätöntä. Jonain keväinä siitä saa leikata vähän kuivia oksia. Se siis tyytyy hyvin vähään hoitoon.
Menestymisvyöhykkeeksi sille on annettu I-V.

Mustialanruusun kasvupaikan valinnassa kannattaa huomioida, että se tekee jonkin verran juuriversoja. Se kasvaa reilun metrin korkuiseksi ja vähän leveämmäksi. Piikkejä sillä on vähän, kuten alla olevasta kuvasta näkyy.
Vahvsti tuoksuvat kukat avautuvat yleensä heinäkuun alussa. Kukinta kestää noin pari viikkoa, säästä riippuen.

Olisi tosi kiva kuulla, kasvaako sinun pihallasi tätä mustialanruusua? 
Ja tiedätkö, mistäpäin se on hankittu?

Muita perinnekasveja eli maatiaiskasveja...

• Myskimalva, harmaamalvikki vai ruusumalva
• Varjolilja - näyttävä perinnekasvi
• Helppo ja villi reunuspietaryrtti
• Ukonhatut yllätti ja kasvimaan kuulumisia
• Komeat idänunikot ja tarhaidänunikot
• Lehtoakileija - helppo kylvää siemenistä
• Ihanat sormustinkukat
• Illakko - tuoksuva perinnekasvi 

Kesäterkuin Sari

Nurmikko kestää kuivuutta - biohiili apuna

Kaupallinen yhteistyö - Carbons Finland Oy

Moni tuskailee kuivana kesänä nurmikon kastelun kanssa. Ja jos ei kastele, niin nurmikko kuivuu pahasti. Nyt voin jo kokemuksesta suositella biohiiltä myös nurmikolle. Sillä tänäkään kesänä ei olla kasteltu meidän siirtonurmikkoa vielä kertaakaan, vaikka oli pitkä sateeton ja kuuma jakso. Kuva on otettu tänään.

Tämä on siis se siirtonurmikko, joka tehtiin vanhan nurmikon päälle. Eli se on korkeammalla muuta nurmikkoa ja siitä onkin postauksen loppupuolella kuva.

Siirtonurmikon kunnostus kuivan kesän jäljiltä...

Meidän maa on runsasmultaista hiekkamoreenia eli pintaosa kuivuu helposti. Joten pari kesää sitten, kun oli tosi kuivaa, nurmikko kärähti. Ja testimielessä elokuussa 2018 kunnostettiin siirtonurmikko hienojakoisella biohiilellä ja hyötymikrobi-kasvutehosteella. Biohiili harjattiin talikolla nurmikkoon tehtyihin reikiin.
Nyt mielenkiinnolla olen seurannut, miten tämä meidän pieni siirtonurmikko käyttäytyy ilman kastelua.

Viime kesänä siirtonurmikko näytti hurjalta...

Viime kesä 2019 oli meidän alueella vähäsateisin miesmuistiin. Siirtonurmikkoa ei voitu kastella lainkaan ja se kuivui jännästi, osin pysyen vihreänä. Mullassa oli siis jo biohiiltä. Ilman sitä, nurmikko olisi kellastunut kokonaan, sillä meillä osa kukkanurmikosta meni ihan kellertäväksi. 

Yllätykseksi keväällä 2020 siirtonurmikko vihertyi hyvin. Tätä jopa ihmettelin, sillä kuivunut nurmikkoheinä voi kuolla kokonaan tai kuivuneen heinän tilalle voi alkaa kasvaa muita kasveja kuten voikukkaa, ratamoa yms. Nurmikko siis vihertyi ja lähti tuuheutumaan hyvin. Toki lannoitettiin keväällä, kuten siirtonurmikkoa kuuluukin lannoittaa.

Tämän kesän kuivuus ei haitanut lainkaan - biohiili oli apuna...

Alla oleva kuva on otettu tänään eli siirtonurmikko voi hyvin. Tuntuu ihan uskomattomalta! Sen verran olen biohiiltä testannut, että tiedän sen auttavan kasveja saamaan vettä. Ja heti kun tulee sateet, biohiili varastoi maahan vettä, jota kasvit voivat sitten myöhemmin käyttää. Eli ei tarvitse kastella. Ja esimerkiksi emme edelleenkään kastele daalioita, sillä ne pärjäävät hyvin biohiilimullassa. Siitä onkin oma postaus eli Daalioita ei ole kastelu kertaakaan, biohiili toimii! 

Siirtonurmikkoa ja usein leikattavaa heinänurmikkoa kannattaakin lannoittaa nyt kesällä, niin nurmikkoheinät pysyvät tuuheina. Se homma on meilläkin edessä ensi viikolla.

Siirtonurmikko vanhan nurmikon päälle 2014...

Te, jotka olette seuranneet tätä blogiani, muistatte ehkä tämän siirtonurmikkotestin 2014, siis 6 vuotta sitten. Eli vanhan kukkanurmikon päälle laitettiin siirtonurmikkoa pieni alue. Koska väliin tuli ohut kerros kompostimultaan, niin siirtonurmikko jäi muuta nurmikkoa korkeammalle. Senkin takia se kärsi kuivuudesta. Alla oleva kuva on otettu silloin 6 vuotta sitten siirtonurmikon asennuspäivänä.

Olisi ollut järkevää laittaa biohiili siirtonurmikon alla olevaan multaan, ennen siirtonurmikon asennusta. Mutta silloin en vielä ollut kuullutkaan biohiilestä.

Biohiili auttaa nurmikkoa pysymään hyvänä...

Nurmikko siis hyötyy biohiilestä yhtä paljon kuin viljelylavojen hyötykasvitkin. Sillä biohiili varastoi itseensä vettä ja ravinteita, joita kasvit voivat ottaa tarpeen mukaan.
Samalla biohiili auttaa maan pieneliö- eli mikrobitoimintaa voimaan hyvin. Se myös on kasveille iso etu, sillä kasvit voivat paremmin, kun maassa on hyvä pieneliötoiminta. Sen takia kannattaa käyttää aina luonnonmukaisia lannoitteita, kun maassa on biohiiltä.

Biohiili pysyy maassa vuosikymmeniä ja jopa satoja vuosia. Sitä ei siis tarvitse lisätä, jos kerralla laittaa riittävän määrän.

Lyhyt ohje biohiilen lisäämiseen nurmikkoon...

Ennen nurmikon tekoa...

Jos nurmikko on vasta tekeillä, ladattu biohiili kannattaa sekoittaa nurmikkomultaan 10 litraa/m2. Latauksen voi tehdä myös vasta maassa eli luomulannoite ja biohiili sekoitetaan levitettyyn multaan puutarhajyrsimellä. Sen jälkeen multaa tasoitetaan ja tiivistetään sekä kastellaan runsaalla vesimäärällä - tämä on tärkeää eli sitä biohiilen lataamista! Lopuksi asennetaan siirtonurmikko tai kylvetään nurmikon siemen.
Tähän käy ihan yleiskäyttöön tarkoitettu biohiili.
Biohiilen lataus eri tavoilla -postauksessa on lisää kuvia lataamisesta.

Kasvavaan nurmikkoon...

Jos nurmikko on jo pihalla, siihen painetaan reikiä talikolla noin 15 cm syvyyteen. Talikkoa kannattaa vääntää maassa, jotta reiät tulevat isommiksi. Reikiin harjataan hienojakoista biohiiltä. Taas olisi hyvä saada sitä 10 litraa /m2. Sen jälkeen lannoitetaan ja kastellaan erittäin runsaasti, mielellään peräkkäisinä päivinä.
Hienojakoista kotimaista biohiiltä on myynnissä Carbons verkkokaupassa.

Kirjoitus on kaupallista yhteistyötä kotimaisen Carbons Finland Oy:n kanssa eli he ovat maksaneet tästä kirjoituksesta pienen rahallisen korvauksen.

Carbons Finland Oy:n biohiiltä on myynnissä heidän omassa verkkokaupassaan sekä pusseja myy myös Hankkija, puutarhamyymälät ja puutarhaverkkokaupat.

Puutarhaterveisin Sari

Amppelisoilikki - uusi ihastukseni

Olen jo muutamana keväänä huomannut myynnissä erikoista amppelisoilikkia. Päähänpistona ostin sen isona amppelina juhannuskukaksi, jotta parvekkeelle tuli enemmän väriä . Se onkin niin huikean upea, että siitä tuli uusi ihastukseni! Kukkien väri on tosi kaunis ja kasvutapa kevyt, vaikka onkin rehevän leveäkasvuinen. Saas nähdä, saanko sen myös talvehtimaan sisäkukkana... tiedossa siis uutta jännättävää.

Amppelisoilikki tavallisen soilikin sukulainen...

Tavallisella soilikilla on isommat kukat ja pitkät lehdet ruusukemaisesti.  Siitä lisää Vanhan ajan soilikki -postauksessa. Kukan muoto siis vaan paljastaa, että nämä ovat sukulaisia 😊
Amppelisoilikki on kotoisin Etelä-Afrikasta ja sitä on vain tätä sinertävä kukkaista eli on vähän jalostettu kasvi.

Amppelisoilikin hoito-ohjeet...

Amppelisoilikki eli pikkusoilikki (Streptocarpus saxorum) viihtyy auringossa ja puolivarjossa. Multaa kastellaan heti, kun pintamulta on kevyesti kuivahtanut. Se ei pidä siitä, että multa on jatkuvasti märkää. Sitä tietysti lannoitetaan säännöllisesti ja lakastuneet kukkavarret kannattaa poistaa.
Se on todennäköisesti kauneimmillaan sateilta ja tuulelta suojattuna. Hyviä paikkoja on kuistit, katetut terassit, parveke ja suojaisat seinustat. Se ei myöskään kestä pakkasta eli kannattaa ajoissa ottaa sisälle.

Iso amppeliruukku on helppo kastella...

Tällä oli jo valmiina iso amppeliruukku eli sitä ei enää tarvitse vaihtaa isompaan. Varmistin sen vielä Ruotin Puutarhalta, josta tämä ostin. Nimittäin jos amppelikukalla on liian pieni ruukku, juuret täyttävät multatilan heti. Käytännössä multa kuivuu tosi nopeasti ja kasvi alkaa kärsiä. Eli tätä ongelmaa ei tällä tule olemaan.

Tästä kuvasta hahmottaa ehkä paremmin kasvin koon, sillä oikeassa alakulmassa on pelargonin kukkia.

Vanha mehiruusuke kukkii...

Lisää kuulumisia parvekkeelta eli muutama kasvi yllätti. Tämä vanha mehiruusuke oli talven parvekkeella. Ja on edelleen hengissä. Se ei siis kestä kunnon pakkasta, vaan on enemmänkin sisäkasvi. Viime talvi oli niin leuto, että selvisi hengissä.
Nyt se sitten kukkii ja niin herkän kauniilla kukilla. Taidanpa siis edelleen säilyttää tämän.

Mehiruusuke oli parvekeistutuksessa 2017, josta otin ne omiin ruukkuihin sisälle silloin syksyllä. Siitä onkin postaus Trendikkäät mehiruusukkeet sisälle. Kesät ne on olleet aina parvekkeella.

Orjanlaakeri toinen yllättäjä...

Viime jouluna ekaa kertaa minulla oli Ilex eli orjanlaakeri joulukukkana. Sen lehtiä ja oksia näkee paljon englantilaisissa joulukoristeluissa ja korteissa. Meillä Suomessa se ei ole yleinen joulukukkana.
Joulun jälkeen olen pitänyt sitä parvekkeella ja aika ajoin meinannut heittää sen kompostiin.
Nyt se alkoikin yllättäen kasvattaa uusia lehtiä ja kukkia. Joten eihän tätä raaski nyt heittää pois, ainakaan vielä 😊

Pihalla alkaa istutustalkoot...

Ihanasti nyt alkoi sataa. Sitä on kyllä odotettu, sillä meillä on aika monta kasvia istutettavana. Siirrettiin istutuspuuhat suosiolla hellejakson jälkeen, jotta kasvit lähtevät parempaan kasvuun.
Seuraava blogijuttu onkin istutuspuuhista, ellei jotain yllättävää tule ennen sitä 😊

Ihanaa viikkoa!

Terkuin Sari

Marjojen säilöntä ja kuun vaiheet

 

Marjojen säilöntä kannattaa ajoittaa kuun mukaan.  Olet ehkä huomannut, että joskus itsetehdyt hillot ja mehut homehtuvat yllättävän nopeasti. Ja joskus taas avatutkin hillopurkit kestävät pitkään hyvinä. Kun säilöö ilman lisäaineita, niin kuun mukaan ajoittaminen lisää hillojen säilyvyyttä. Tämähän on vanhaa perinnetietoa, joka on nyt noussut suureen suosioon.

Mansikan poiminta ja säilöntä...

Kun tehdään hilloja, mehuja tai pakastetaan mansikkaa, niin mansikoiden poiminta-ajalla on iso merkitys. Jos ne on erityisen hyvään aikaan poimittu, niin mansikoiden maku on makea ja myös pysyy makeana. Tällaisia on oinas-päivät.

Seuraava oinas-päivät 12.-13.7.2020

Kun mansikat on poimittu, niin ne kannattaa heti säilöä tai pakastaa. Siten niiden maku pysyy edelleen hyvänä eikä marjat vetisty. Samoin mansikoista tehdyt mehut ja hillot säilyvät pitkään, eivätkä homehdu herkästi avattuina.

Hedelmät, herukat, mustikat myös kuun mukaan...

Ihan sama koskee muitakin marjoja ja hedelmiä. On olemassa erityisen hyvät päivät (oinas-päivät), sekä hyviä, huonoja ja tosi huonoja päiviä. Ne tosi huonoina päivinä tehdyt hillot ja mehut homehtuvat ja pilaantuvat erittäin nopeasti.

Käytännössä mansikkaa kypsyy jatkuvasti eli sitä kerätään koko ajan. Tosi huonoina päivinä kerätyt kannattaakin syödä heti ja vain hyvinä päivinä kerätyt säilöä. Ja erityisen hyvään aikaan poimituista tehdä niitä talven herkkuhilloja ja -mehuja.

Samat säilönnän lainalaisuudet raparperimehuun...

Kaikki hillot, mehut ja marmeladit tehdään siis nousevan ratatason aikaan, paitsi ei lehtipäivinä. Eli nyt ei kannata tehdä raparperimehua  kuin ainoastaan heti juotavaksi. Seuraava hyvä aika alkaa vasta noin viikon päästä.

Laventelit, yrtit, kuivakukat, vihdat...

Kuun mukaan kannattaa kerätä myös kaikki kuivattavat kasvit. Silloin niissä säilyy väri, tuoksu ja maku parhaiten. Päivät on eri kuin säilönnässä.

Esimerkiksi talvivihtojen erittäin hyvät tekopäivät on huomenna sunnuntaina ja maanantaina. Silloin niissä säilyvät lehdet vihreinä eikä lehdet heti karise pois. Talvivihtahan on vihta eli vasta, joka käytetään talviaikaan. Ne tehdään nyt ja kuivataan pimeässä huoneessa tai varastossa.

Itse aioin kerätä meidän laventeleista nyt kesällä uudet tuoksupussit. Ja valitsen siihen sitten hyvät päivät kuun mukaan, jotta niissä tuoksu säilyy taas pari vuotta 😊

Lisää tietoa verkkokurssilla...

Lisää ohjeita ajankohtien valintaan ja viikon tärkeimmät ajankohdat puutarhatöihin löytyy Kuun vaiheet ja puutarhanhoito -verkkokurssilta. 

Säilöntäpäivät tulevat kurssin viikkolistalle facebook-ryhmään ja kurssialustalle.
Lisätietoja kurssista löytyy myös Puutarha Studion sivulta.

Olisi kiva kuulla kokemuksianne. 

Oletteko kokeilleet kuun mukaan ajoittamista säilönnässä?

Kesäterkuin Sari

Lintujen juoma-allas - vettä pihan eläimille

Meidän pihalla on pari tällaista lintujen juoma-allasta, mitkä helteillä on kovassa käytössä. Mustarastaat ovat erityisen mieltyneitä näihin. Ja mikäs sen ihanampaa, sillä viihtyvät sitten jatkossakin meidän pihalla. Jos joku teistä ei  nyt tiedä, niin mustarastaan laulu on erittäin kaunista. Yleensä kun ollaan pihahommissa, niin mustarastas tulee johonkin lähipuuhun ja aloittaa laulamisen. Se on puutarhan yksi hienoimmista elämyksistä.

Lintujen juoma-allas kukkalautasesta...

Tämä meidän juoma-allas on ihan tavallinen ison kukkaruukun aluslautanen. Se on muovia ja ostettu rautakaupasta. Se on sopivan matala ja helppo pitää puhtaana, koska se on kevyt käsitellä.
Lautasella oleva kivi on erityisesti juuri mustarastaille mieluinen. Kiven toinen tehtävä on olla painona, koska lautanen on kevyt.

Pikkulinnuille juoma-altaassa kapea reuna...

Pihan pikkulinnut taasen ovat mieltyneet juomalautasen kapeaan reunaan. Ne saavat selvästikin siitä hyvän ja pysyvän otteen.

Nämä kaikki kuvat on otettu ikkunan läpi, keittiön pöydän ääreltä. Siitä pääsee hyvin seuraamaan näiden lintujen sekä siilien ja oravien touhuja. Esimerkiksi rastaat käyvät vedessä ensin, kun pikkulinnut odottavat lautasen vierellä vuoroaan. Lautasella käykin välillä aikamoinen loiske ja kuhina 😊

Lintujen juoma-altaat on meillä pihalla keväästä syksyyn ja vesi otetaan niihin pihakaivosta.
Mikä on muuten aika jännää, niin meidän kaikki "kottikärrykoirat" juovat mieluiten saavin sadevettä tai kaivovettä. Vaikka pihalla on niille kippo sisältä otettua kunnallistekniikan vettä, niin eivät juo sitä, vaan itsepäisesti haluavat juomaan luonnonvettä.

Kastelukannuissa ja saaveissa pelastautumiskepit...

Keväällä huomattiin, että oravat käyvät juomassa kastelukannuista. Meillä nostetaan kaivosta vesi letkukasteluun ja aina lopuksi täytetään kaivovedellä kastelukannut. Kastelukannuilla kastellaan yleensä vain kesäkukat.

Kannuissa on siis usein vettä, joskus vain vähän pohjalla.
Oravat näyttivät kurkottavan alas kannuun niin, että meitä ihan hirvitti niiden putoavan sinne. Joten samantien laitettiin kannuihin kepit, joita pitkin oravat pääsisivät ylös kannuista.
Rännin alla olevassa pienessä saavissa onkin aina ollut laudan pätkä tai oksa pelastautumiskeppinä.

Älä tuhlaa vettä kasteluissa...

Nyt kun on näin kuivaa ja kuumaa, kasvit kannattaa kastella järkevästi vettä tuhlaamatta. Sadettimella kastelussa iso osa vedestä haihtuu ilmaan. Se on siis hyvä vain nurmikon kasteluun.
Kerralla kannattaa aina antaa paljon vettä, jotta siitä on todellista hyötyä kasveille! Huonoin tapa on kastella joka päivä pienellä vesisuihkauksella.

Meillä kastelu on helppoa, koska kasvimaassa ja kesäkukissa on biohiiltä sekä kastellaan juurikastelijalla taimet, ryhmäruusut ja vastaavat vain noin 1-3 kertaa kesän aikana.


Toivotaan sateita, vaikka yöksi 😊

Puutarhaterkuin Sari