Havujen ja tuijien suojaaminen kevätauringolta

 

Näin helmikuun puolessa välissä on taas aika suojata tuijat ja muutama muukin havu kevätauringolta. Se on tärkeää tehdä ajoissa, jotta oksat eivät pääse vioittumaan. Hyvässä kunnossa pysyvät tuijat ja muut havukasvit kasvavat kesällä terhakkaasti uutta versoa. Sen sijaan kevätauringon vaurioittama kasvi kärsii pitkään ja voi pahimmillaan jopa kuolla.

Varjostusverkko suojaa tuijia kevätauringolta...

Suojaamiseen eli auringolta varjostamiseen sopii siihen kehitelty varjostusverkko, jota myydään myös varjostuskankaan nimellä. Siitä pääsee ilma hyvin läpi, mikä on tärkeää, jotta suojaus ei "hauduta" kasvia. Osa näistä vihreistä varjostusverkoista pitää laittaa kaksin kerroin - se lukee pakkauksen ohjeessa.

Varjostusverkko kannattaa sitoa tuijaan tavalla tai toisella, jotta myrskytuulet eivät pääse irrottamaan sitä kasvista. Tietysti tämän vihreän varjostusverkon sijasta voi käyttää myös juutista valmistettua varjostuskangasta.

Tuijat suojataan siis aurinkoisella paikalla noin 4-6 vuoden ajan, aina helmikuun puolessa välissä. Suojat poistetaan vasta silloin, kun kasvin kohdalta maa on sulanut.

Kartiovalkokuusen suojaaminen kevätauringolta ajoissa...

Myös kartiovalkokuusta joutuu suojaamaan kevätauringolta, jos se kasvaa aurinkoisella paikalla. Sille ei riitä vain ensimmäisinä vuosina suojaaminen - se tulee suojata aina aurinkoisella paikalla!

Kuvasta näkyy hyvin, miten kartiovalkokuuselle voi käydä, jos sen jättää suojaamatta. Se kyllä kasvattaa uusia neulasia oksan kärkeen, mutta ruskeiksi menneet neulaset karisee pois. Silloin siitä tulee harvan ja ruman näköinen - se siis selvästi kärsii.

Marjakuuset suojataan myös aurinkoisella paikalla...

Marjakuuset eivät myöskään kestä meillä kevätaurinkoa, kun maa on jäässä. Ne pitää siis suojata ajoissa - käytännössä jo nyt helmikuun puolivälissä. Aurinkoisella paikalla marjakuusi voi herkästikin kellastuttaa neulaset ja mennä ruskeaksi, aivan kuten tuijat ja kartiovalkokuusi.

Laitoin tähän nyt vielä kuvan marjakuusen oksista, joissa on punaiset marjat, sillä osa tunnistaa sen niistä. Tämä kuva on otettu lokakuussa ja on hyvä muistaa, että marjakuusi marjoineen on erittäin myrkyllinen syötynä.

Alppiruusu ei myöskään kestä kevätaurinkoa...

Lehtipensaissakin on muutamia, joilla on näin talvella lehdet. Nekään eivät kestä kevätaurinkoa, kun maa on jäässä.

Alppiruusut ovat tällaisia ja siksi ne pitää suojata, jos ne kasvavat aurinkoisella paikalla. Tämä kuva on siltä ajalta, kun pihaltamme kaadettiin iso puu, joka oli luonut varjostusta tälle alppiruusulle. Kun puu oli poissa, pensaaseen paistoi koko päivän aurinko. Sitä suojattiin kevätauringolta tällä tavoin muutamia vuosia. Nykyään uusi puu luo sille jo riittävästi varjostusta, suojausta ei siis enää tarvita.

Helppohoitoisempi piha - ei suojattavia!

Jos haluat helppohoitoisen pihan, jossa ei tarvitse joka helmikuu viritellä varjostusverkkoja havujen ja tuijien suojaksi, suunnittele piha sellaiseksi. 

Valitse silloin aurinkoisille paikoille vain niitä kasveja, jotka kestävät keväisen auringonpaisteen. Niitä on onneksi suurin osa kasveista. Ja valitse kasvit pihasuunnittelun periaatteiden mukaan, niin saat helppohoitoisen pihan tai puutarhan.

Tiivistetysti - jos pihallasi kasvaa alppiruusu, marjakuusi, kartiovalkokuusi tai nuoria tuijia aurinkoisella paikalla, suojaa ne nyt helmikuun puolessa välissä vihreällä varjostusverkolla tai juuttikankaalla. Näin ne pysyvät kauniina ja jatkavat kasvuaan kesällä.

Puutarhaterveisin Sari

Kuunlilja puutarhassa - helppo vai hankala?

 

[Sarin puutarhakurssit - Puutarha Studio mainos] Kuunliljaa pidetään helppohoitoisena ja varmana varjopaikan kaunistajana - mutta onko se sitä aina? Oikeanlaisella paikalla kuunlilja muodostaa näyttävän ja peittävän lehdistön vuosiksi, hyvin pienellä hoidolla. Väärässä paikassa siitä sen sijaan voi tulla yllättävän vaatelias ja se voi myös menettää lehtiensä kauneuden. Laitoin nyt tähän postaukseen vinkkejä ja ohjeita, miten saat kuunliljojen kauneuden parhaiten esiin - niin kasvupaikan valinnalla kuin luonnonmukaisella hoidolla.

Kuunliljan kaunis ja näyttävä lehdistö...

Koska kuunliljoilla on erityisen näyttävät lehdet, se on monen kestosuosikki puutarhassa. Se yleensä valitaankin lehtien ansiosta, harvemmin sen kukkien takia. Tämä kuva on otettu heinäkuun puolessa välissä kuunliljaryhmästä ja niillä on kukkavarret kasvamassa. Seassa näkyy helmililjan lakastuvia kukkavarsia.

Lajikkeita runsaasti - kuunliljoja kaikissa sävyissä...

Kuunliljoja (Hosta) on tuhansia lajikkeita, jopa yli 6000 erilaista. Niiden lehtien muodot vaihtelevat hyvin kapeasta leveälehtiseen. Lehden koko vaihtelee sekä lehdistön korkeus. Lehtien väreistä puhumattakaan, sillä on yksivärisiä ja kirjavia, vihreän eri sävyissä, sinertäviä ja valkokirjavia.

Kuunliljojen kaunis lehdistö tulee tässä upeasti esiin, koska kasvit eivät peitä toisiaan liikaa.

Helppohoitoinen oikeassa kasvupaikassa...

Kuunlilja on puutarhassa erittäin helppohoitoinen, kun se kasvaa oikeanlaisella kasvupaikalla. Silloin siitä tulee näin upean lehtevä ja rehevä. Haluttaessa se myös kukkii runsaasti, kuten kuvassa.

Sen rehevä lehdistö tekee myös pihasta helppohoitoisen, kun sen paikka on valittu oikein. 

Väärässä paikassa kuunlilja menettää kauneutensa...

Sen sijaan vääränlaisella kasvupaikalla kuunlilja kärsii ja se näkyy nopeasti sen lehdistössä. Sen lehdet menettävät kauniin värinsä joko niin, että väri haalistuu oudonväriseksi tai lehtiin tulee ruskeita laikkuja. Kummatkin kertovat heti siitä, että sillä on aivan vääränlainen paikka puutarhassa.

Kuunlilja voi olla myös hankala - peurojen ja kotiloiden herkkua...

Tietyillä pihoilla kuunlilja on hankala kasvi, koska sitä pitäisi suojata peuroilta ja kauriilta. Ne nimittäin syövät innolla kuunliljojen lehdet. Pihoilla, joissa liikkuu peuroja ja kauriita, kuunliljojen paikka on hyvä suunnitella huolella, jotta ne eivät heti tule syödyksi.

Tällä pihalla kuunliljat ovat muualla saaneet jäädä rauhaan, mutta tästä kohdasta peurat syövät niiden lehdet joka vuosi.

Myös pihoilla, joilla on riesana lehtokotilot tai siruetanat, kuunliljat voivat olla hankala kasvi, koska syödyt lehdet on tosi rumia. Tähän voi auttaa etanarakeet, kun aloittaa niiden käytön ajoissa, ennen tuhoa.

Kuunliljoja vaivaa myös mm. hostan x-virus, joka heikentää niitä ja kuunliljat voivat myös kuolla siihen. Tämän takia kannattaakin ostaa vain kotimaisia luotettavilla taimistoilla viljeltyjä taimia. 

Näin valitset kasvupaikan kuunliljoille...

Jos haluat, että kuunlilja tuo pihalle helppohoitoisuutta, suunnittele sen paikka ensin. Sen peittävät lehdet nimittäin vähentävät kitkemistä, mutta näin keskelle nurmikkoa istutettuna se ei enää helpota  hoitoa. Eli kannattaa suunnitella puutarhaa kokonaisuutena, jos haluaa siitä helppohoitoisen.

Missä kuunlilja viihtyy parhaiten - auringossa vai varjossa...

• Kaikki kuunliljan lajikkeet viihtyvät puolivarjossa ja se onkin niille varma valinta, jos ei tiedä kuunliljan lajikenimeä. 
• Osa lajikkeista viihtyy myös varjossa ja osa jopa auringossa. Se on siis lajikeominaisuus. Kuuman paahteiseen paikkaan niitä ei kuitenkaan kannata laittaa.

Millainen maa sopii kuunliljalle parhaiten...

• Kuunliljat viihtyvät tuoreessa ja ravinteikkaassa multamaassa. 
• Niitä ei siis kannata istuttaa liian kuivalle tai liian kostealle paikalle.

Kuunliljojen hoito...

Kuunliljat ovat erittäin helppohoitoisia kasveja, kun ne kasvavat oikeanlaisella kasvupaikalla. Huonolla kasvupaikalla eli liian kuivassa niitä voi joutua kastelemaan joka kesä ja silti lehdistö muuttuu rumaksi.

Maan kasvukunnon ylläpito...

Kun hoitaa kasveja luonnonmukaisesti, huolehditaan aina ensimmäisenä maan hyvästä kasvukunnosta. Käytännössä ylläpidetään maan pieneliötoimintaa lisäämällä hieman kompostimultaa. Samoin lannoitteet valitaan orgaanisista lannoitteista, kuten luomuviljelyyn soveltuvista lannoitteista.

Syksyllä voi jättää kuunliljan lakastuneet lehdet maanpinnalle, jos haluaa. Ne lisää maan mikrobitoimintaa ja kompostimulta vielä enemmän.

Tarvittaessa jakaminen...

Jos kuunliljamätäs on kasvanut liian leveäksi ja haittaa vaikka kulkemista, sen voi jakaa. Yleensä se jaetaan keväällä ennen lehtien kasvua. Se on silloin helpointa tehdä.

Kuunlilja on siis erittäin helppohoitoinen ja näyttävä monivuotinen perenna, kun sille on suunniteltu oikeanlainen paikka puutarhassa. Se on hankala kasvi, jos sen kasvupaikka on huono - esimerkiksi liian aurinkoinen tai liian kuiva. Tai peurat ja kotilot käyvät syömässä sitä.

Olisikin kiva kuulla, kumpia ne sinusta on enemmän? Helppoja vai hankalia?

Lisää kasvien valinnasta ja puutarhan suunnittelusta Sarin pihasuunnittelukurssi -verkkokurssilla.

Verkkokurssi on yritykseni Puutarha Studion ja sijaitsee Sarin puutarhakurssit -verkkokurssialustalla.

Puutarhaterveisin Sari

Puutarhatyöt helmikuussa - omavaraisuus kotipihalla

 

Näin helmikuussa on jo monia pieniä puutarhatöitä, jotka on hyvä tehdä ajallaan. Se onkin usein puutarhanhoidossa tärkeää, että kukin puuha tehdään ajoissa, jotta saadaan toivottu lopputulos. Siis ei tehdä sitä liian aikaisin, mutta ei myöskään liian myöhään. Kullekin puutarhatyölle on oma ajankohtansa... siten onnistuu 😊

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Talvetettavat pelargonit - puutarhatyöt helmikuussa...

Nyt kun päivät pitenee vauhdilla, on aika taas tarkistaa talvisäilytyksessä olevat kasvit. Kellarissa ne jatkavat vielä talvilevossa koko kuukauden. Sinne laitettiin nyt lämpöpatteri, jotta näin kovilla pakkasilla lämpötila pysyy varmasti plussan puolella.

Sen sijaan sisällä talvetettavat pelargonit voi jo leikata parin viikon päästä. Samalla aioin vaihtaa niille mullat. Otin tämän kuvan eilen ja siitä näkee, miten hyvässä kasvussa pelargonit ovat.

Liian aikaisin näitä ei kannata leikata, eikä ottaa pistokkaita, koska tukeva kasvu vaatii kunnon auringonpaistetta.

Ekat siementen kylvöt jo tehty...

Ehdin kylvää jo muutaman tomaatin siemenen, sillä aioin kokeilla ikkunatomaatin kasvatusta. Tomaatti on arka kylmälle, joten tätä pientä tainta en vielä uskalla pitää ikkunalla. Se on siis orkideojen kasvivalon lähellä, koska tomaatit vaativat hyvin valoisan paikan.

Jännä nähdä, miten tämä onnistuu😊

Helmikuussa lisää kylvöjä...

Ehdin myös jo kylvää muutaman perennan, joiden siemenet vaativat kylmäkäsittelyn. Koska kylmäkäsittely pidentää niiden taimikasvatusaikaa, ne kylvetään usein näin tammi-helmikuussa. Sellaisia ovat esimerkiksi kuvan akileija ja harmaa hohtopiikkiputki.

Lisää monivuotisten perennojen kylvöistä Taimikasvatus - perennojen hajakylvö -postauksessa.

Helmikuussa kylvettäviä hyötykasveja - puutarhatyöt helmikuussa...

Joillakin hyötykasveilla on myös pitkä esikasvatusaika tai ne vaativat tosi pitkän kasvuajan ennen kuin niistä voi kerätä satoa. Tällaisia helmikuussa kylvettäviä kasveja on esimerkiksi: 

• chilit
• paprikat
• jättisipuli
• juuriselleri
• munakoiso
• latva-artisokka
• mansikat
• laventeli

Mitä muuta voi kylvää helmikuussa, siitä enemmän Helmikuun kylvöjä -postauksessa.

Hedelmäpuiden verkkojen tarkistus...

Aina välillä on hyvä käydä tarkistamassa puutarhassa, että nuorien hedelmäpuiden ympärillä on edelleen metalliverkot suojaamassa puuta rusakoilta ja peuroilta. Joskus verkko painuu kasaan tai lunta on niin paksulti, että verkko onkin liian matala. Silloin pitää oikaista metalliverkko tai lapioida lunta pois verkon ympäriltä. 

Nuorien tuijien suojaus kevätauringolta...

Helmikuun puolessa välissä laitetaan nuorille tuijille varjostuskangas suojaamaan niitä kevätauringolta, siis jos ne kasvavat aurinkoisella paikalla. Sama homma tehdään esim. kartiovalkokuuselle, jos se on aurinkoisella paikalla.

Tässä vanha kuva, jossa suojaamme tuijaa säkkikankaalla. Se toimii myös, kun laittaa sen yksinkertaisena. Ilman siis täytyy päästä liikkumaan hyvin suojauskankaan läpi. Kannattaa myös kiinnittää varjostuskangas hyvin, jotta myrskyt eivät irrota sitä.

Lämpökompostorille lumisuojaa pakkasilla...

Tosi tärkeä puutarhatyö talvella on lämpökompostorin pitäminen toimivana ja sulana. Meillä on tapana kasata pakkaslunta kompostorin ympärille, sillä se toimii eristeenä.

Sen lisäksi voi kompostikuiviketta säilyttää lämpimässä tilassa, jolloin se tuo lämpöä kompostoriin. Me käytämme edelleen Tehokuiviketta talvisin, koska sen sisältämä rypsirouhe ja biohiili auttavat pitämään kompostorin toiminnassa. Nyt pitkällä pakkasjaksolla meillä on tapana viedä välillä kompostoriin pieni kanisteri, jossa on lämmintä vettä - korkki tiukasti kiinni. Se tuo sinne lisälämpöä.

Heti kun nämä kovat pakkaset vähän hellittää, on aika tyhjentää lämpökompostoria. Siitä lisäohjeita Lämpökompostorin tyhjennys myös talvella -postauksessa.

Helmikuun puutarhatyöt - kuun rytmin mukaan...

Kaikki nämä erilaiset puutarhatyöt ajoitan aina kuun mukaan eli luonnon rytmillä. Se kivasti tasaa puutarhatöitä eri viikoille ja tuo siten tuttua rytmiä puutarhanhoitoon.

• ensi viikolla voisi kylvää jättisipulin siemenet
• seuraavalla viikolla hoitaa lämpökompostoria
• helmikuun puolenvälin jälkeen on vuorossa paprikan ja chilin kylvöt
• viimeisellä viikolla kylvän perennojen siemenet

Hyvän kylvö- ja istutusjakson näet Kastelupäivät ja kuu -sivulta täältä blogista.

Yhteenveto - helmikuussa tehdään nämä puutarhatyöt...

• tarkistetaan talvetettavat kasvit
• kylvetään hitaasti kasvavat hyötykasvit
• suojataan tuijat kevätauringolta
• pidetään lämpökompostori toiminnassa
• tarkistetaan jänis- ja peurasuojaukset

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan helmikuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/01/suuntana-omavaraisuus-helmikuu-2026.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/02/pakkaspaivina.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/02/puutarhatyot-helmikuussa-omavaraisuus.html

Kasvuvyöhyke 3

Rakkautta ja maan antimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/02/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-2-on.html

Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi

Puutarhaterveisin Sari

Taimikasvatus - perennojen hajakylvö

 

Perennojen taimikasvatuksessa siemenet kylvetään hajakylvönä useammastakin syystä - siitä lisää myöhemmin. Nyt oli vielä loistava aika kuun mukaan perennojen kylvöihin ja hajakylvöön, joten tein kylmäkäsittelyä vaativien perennojen hajakylvön pieniin muovikippoihin. Loput perennat kylvän helmi-maaliskuussa. Näin taimikasvatus on helpompaa, kun taimet ovat eri kehitysvaiheessa.

 

Mitä hajakylvö oikein tarkoittaa...

Perennojen siementen hajakylvö tarkoittaa käytännössä sitä, että siemenet kylvetään pieneen kippoon, jossa on multaa.

Itse kylvän yleensä vain osan siemenistä, jotta taimia ei tule liikaa. Siemenet on hyvä kylvää näin harvaan, jolloin niistä itäneet pienet taimet on myöhemmin helpompi koulia.

Nämä kuvat on rusolaukkaneilikan hajakylvöstä ja sen siemenistä. Se on siis monivuotinen perenna. Se on muuten siitä erikoinen kylvettävä, että sen siemeniä ei saa peittää mullalla eli se on valoitäjä.

Siementen hajakylvön edut...

Hajakylvössä on monta etua verrattuna siihen, että siemenet kylvettäisiin suoraan omiin ruukkuihinsa.

• kylvöastia vie vähemmän tilaa
• kaikki siemenet eivät idä - hajakylvössä multaa ei mene hukkaan
• kylvöastia helpompi laittaa jääkaappiin kylmäkäsittelyn ajaksi
• pienien taimien kastelu on helpompaa, kun multaa on vähemmän eikä tule kasteltua liikaa

Pienet siemenet - huolellisesti...

Joillakin kasveilla siemenet ovat todella pieniä ja silloin niitä helposti tulee kylvettyä liian paljon mullanpinnalle. Sitä kannattaa siis varoa. 

Kuvan itäneet taimet odottavat koulimista eli pieneen taimiruukkuun koulitaan yksi pikkuruinen taimi kasvamaan isommaksi.

Perennojen siementen kylmäkäsittely ja hidas itäminen...

Osa perennojen siemenistä vaatii kylmäkäsittelyn, jotta ne itävät. Joillakin perennoilla osa siemenistä saattaa itää ilman, mutta loput vasta kylmäkäsittelyn jälkeen. Niistä usein sanotaan, että kylmäkäsittely parantaa itämistä.

Hitaasti ja kylmäkäsittelyä vaativat perennojen siemenet lähtevät kasvuun hyvin eri tahtiin. Tästä kuvan hajakylvöstä voi vielä kuukaudenkin kuluttua nousta lisää taimia. Joten koulin siitä isommat taimet omiin ruukkuihinsa varovasti, jotta vielä itämättömät siemenet eivät vioittuisi. Ja jäin odottamaan uusia taimia. Hajakylvö on siis tämän tyyppisille perennoille tosi kätevä, vai mitä.

Perennojen taimikasvatus ei siis ole hätäisen hommaa, vaan vaatii malttia😊

Perennojen kylvös ja oikea itämislämpötila...

Kun siemenet on kylvetty ja mullan pinta vielä sumutettu vedellä, laitetaan kylvöastia läpinäkyvän muovin alle. Näin kylvös pysyy kosteampana ja taimikasvatus onnistuu varmemmin.

Huoneen lämpötila on tärkeä olla sopiva eri kasvilajeille taimikasvatuksessa. Osalla siemenet itävät viileässä ja osalla taas hyvin lämpimässä. Se kannattaakin tarkistaa aina siemenpussista, kuten muutkin kylvöohjeet.

Kuun mukaan hyvä kylvöaika...

Nyt on siis sunnuntaihin asti hyvä perennojen kylvöaika kuun mukaan katsottuna. Se on vanhaa perinnetietoa ympäri maailmaa ja suurimmalle osalle teistä jo varmaankin tuttua. 

Näet aina näiden kylvöjakson täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta.

Taimikasvatus - siementen kylvö ja jatkohoito...

Tässä lisää ohjeita perennojen ja muidenkin kasvien taimikasvatukseen.

• Näin kylvät siemenet sisällä
• Milloin pitää kylvää siemeniä, apua!
• Ekologiset taimiruukut ja kierrätys
• Viisi vinkkiä kevään kylvöihin
• Älä peitä valossa itäviä siemeniä mullalla! 
• Siementen kylmäkäsittely

• Taimien kouliminen omiin ruukkuihin
• Taimien ruukutus
• Taimien latvominen
• Taimien jatkohoito

• Tammikuun ekat kylvöt, jee!
• Helmikuun kylvöjä
• Maaliskuun kylvöjä
• Huhtikuun kylvöjä

• Jättiverbena kylvetty
• Pelargonin kasvatus siemenestä on helppoa
• Alppiasteri helppo kasvattaa siemenestä -perenna
• Punahatun kasvatus siemenistä - perenna

Puutarhaterveisin Sari

Ihanasti tuoksuvat orkideat

 

Tuoksuvat kukat ovat minusta aivan ihania, niin ulkona puutarhassa kuin sisälläkin. Ja nyt parhaillaan nämä tuoksuvat orkideat kukkivat, tuoden huoneeseen hurmaavan ihanaa tuoksua. Sehän tuo myös hyvää fengshuita kotiin. Nimittäin fengshuissa suositaan tuoksuvia kukkia, tietysti huomioiden tuoksun sopiva vahvuus. Kaikki kun eivät kestä vahvoja tuoksuja sisällä. 

Ensimmäiset tuoksuvat orkideat kukassa...

Minulla on siis neljä erilaista tuoksuvaa perhosorkideaa, joista kaksi ei vielä kuki. Viidennestä en ole enää varma, tuoksuiko se vai ei, sillä se ei ole kukkinut useampaan vuoteen. Nämä muut aloittavat kukkimisen yleensä joulukuun loppupuolella.

Perhosorkideat on siitä kivoja, että ne on helppohoitoisia ja kukkivat joka vuosi. Paitsi se viides orkidea, joka on erikoisen mätäsmäinen kasvutavaltaan.

Pilkkulehtinen tuoksuva perhosorkidea...

Ihastuin tämän orkidean pilkullisiin lehtiin, sillä se on hauskan näköinen vihreälehtisten seassa. Yleensähän perhosorkideoilla on täysin vihreät lehdet. 

Se on kasvanut hieman vinoon, joten tällä on painava suojaruukku, jotta se pysyy pystyssä. Se nimittäin kerran kellahti nurin ja putosi lattialle. Onneksi vain yhdestä lehdestä lähti pala pois. Sen jälkeen se on ollutkin suojaruukussa.

Tämän pilkkulehtisen orkidean pienehköt kukat tuoksuvat ihanan vahvasti. Se kukkii nyt kahdella uudella kukkavarrella, sillä sen vanhat kukkavarret kellastuivat jo syksyllä. Tietysti leikkasin ne silloin pois.

Vanha ja hieman kärsinyt orkidea...

Vanhin perhosorkideani on ollut minulla ainakin 9 vuotta. Silläkin on painava suojaruukku, jotta se pysyy pystyssä eikä kaadu. 

Pari vuotta sitten sekin putosi lattialle niin, että sen muoviruukku meni täysin halki. Onneksi kukkavarret ja lehdet säilyivät, pieniä kolhuja lukuun ottamatta. 

Tällä perhosorkidealla kukat tuoksuvat hyvin miedosti. Aina sitä tuoksua ei edes huomaa ja taas välillä tuoksun haistaa hyvin. Se kukkii parhaillaan vanhoista kukkavarsista ja aloittaa ensimmäisenä kukkimisen näistä tuoksuvista orkideoistani.

Vasemmalla on juuri auennut kukka, jonka väritys on vahvempi. Sillä kukan vanhetessa värit vaalenevat.

Tuoksuvan perhosorkidean hoito-ohje...

Perhosorkideat on helppoja huonekasveja, kun niillä on hyvä valoisa paikka.

• Valoisa länsi- tai itäikkuna on loistava, sillä ne tarvitsevat paljon valoa. Ne eivät kuitenkaan kestä keskipäivän paahtavaa aurinkoa.
• Orkideat eivät pidä vedosta, etenkään pakkasilla. Se on hyvä muistaa, jos sen sijoittaa ikkunalle.
• Normaali asuinhuoneen lämpötila on niille sopiva.
• Itse kastelen orkideat kuun mukaan Kastelupäivinä noin kerran viikossa. Vanhinta orkideaa välillä kastelen useamminkin, jos se näyttää kaipaavan kastelua eli juuret ovat silloin harmahtavat.
• Kastelen siis kerran viikossa upotuskasteluna veteen, jossa on orkidealannoitetta. Linkistä näet, miten sen teen.
• Perhosorkidean kasvualusta kannattaa vaihtaa vasta, kun se näyttää tiiviiltä tai liian hienojakoiselta. Paras kasvualusta sille on hyvin ilmana, jossa on paljon kaarnan paloja. 

Näistä tuoksuvista orkideoista tulee joka vuosi niin hyvä mieli, että ne kuuluvat lempikukkiini sisäkasveissa. Ja tuovathan ne hyvää fengshuitakin 😊

Puutarhaterveisin Sari

Kuukalenteri ja tammi-helmikuun kylvöt

 

Näin tammi-helmikuussa teen jo ensimmäiset kylvöt, ja tietysti kuun mukaan kuukalenterin avulla. Milloin tarkalleen aloitan, niin siihen vaikuttaa omat aikatauluni sekä tietysti myös kuun vaiheet. Tutkin siis kuukalenteria aina tarkasti, kun suunnittelen kylvöjä. Eli eri vuosina kylvöt ja taimien esikasvatus alkaa eri aikaan. Nyt parhaillaan on kylvöaika, mutta taidan sittenkin kylvää siemenet vasta ensi viikolla ja osan myöhemmin helmikuussa.

Kylvöt kuun mukaan varmistaa hyvän kasvun...

"Miksi kylvöt tehdään kuun mukaan tai käytetään kuukalenteria? Onko niistä muka jotain hyötyä?" Tätä kysytään minulta tosi usein edelleenkin.

Kuun mukaan kylvämisestä on paljon hyötyä, eihän se muuten olisi niin suosittua. Kun pari kertaa kylvää huonoon aikaan, niin ymmärtää kyllä eron 😊

 

Onnistuminen ja hyvä kasvu - hyvänä kylvöaikana kuun mukaan...

• heikosti itävätkin siemenet heräävät paremmin kasvuun - parhaina kylvöpäivinä
• kasvi kasvaa hyvin ja terhakkaasti
• kasvi tuottaa aina hyvän sadon - hyvä kylvöpäivä ja kuun vaihe

 

Välttää epäonnistumisia - kun ei kylvä huonoon aikaan...

• huono kylvöpäivä vähentää satoa, jopa hyvin paljon
• huonona kylvöpäivänä siemenet voi itää tosi heikosti
• huono kylvöpäivä ja kuun vaihe - kasvi ei kasva toivotunlaisesti

Tammi-helmikuun kylvöt - pitkän esikasvatuksen kasvit...

Pelkkä kuukalenteri ei riitä, vaan sen lisäksi otetaan huomioon myös kasvilajille paras kylvökuukausi. Näin tammi-helmikuussa kylvetään:

• pelargoni
• orvokki kevätkukaksi
• jättiverbena
• kuukausimansikka
• chilit
• rosmariini

Tekisi mieli taas kylvää näitä rimpsureunaisia orvokkeja. Katselin myös siemenkuvastosta aniliininpunaista pelargonia. Pelargoni kun on niin helppo kasvattaa siemenestä, kunhan aloittaa ajoissa. Ohjeet näet Pelargonin kasvatus siemenistä -postauksessa.

Tammi-helmikuun kylvöt - kylmäkäsittelyä vaativat perennat...

Vaikka kylvää kuukalenterin mukaan hyvänä päivänä, niin silti osa perennoista vaatii kylmäkäsittelyn. Sen takia tällaiset kasvit kylvetään ajoissa, koska kylmäkäsittely kestää yleensä kuukauden. Siemenet itävät vasta sen jälkeen.

Tällaisia perennoja on esimerkiksi:

• akileijat
• esikot
• kylmänkukka
• laventeli
• ritarinkannus

Sinikukallinen kuovinkukka ehtii kukkia loppukesällä, jos sen kylvää jo aikaisin. Näitä kuvan kasveja aion kylvää nyt ensi viikolla.

Tässä vielä lisää aikaisista kylvöistä:

• Tammikuun ekat kylvöt eli minkä kasvien siemenet voi kylvää sekä lisää muitakin ohjeita alkuvuoden kylvöihin
• Helmikuun kylvöjä, jolloin voi jo kylvää monia yksivuotisia ja monivuotisia kasveja esikasvatukseen

Kylvörasiat, kylvömulta ja nimisäleet valmiina...

Tänään katsoin jo valmiiksi pieniä kylvörasioita, sillä kylvän vain osan siemenpusseista. Samalla aloitin puhdistamaan vanhoja nimisäleitä. Näissä muovisissa nimisäleissä lyijykynä pysyy tosi hyvin ja niitä voi käyttää vuosia aina uudelleen, kun puhdistaa edelliset merkinnät pois.

Kylvömultaa riittää onneksi näihin ensimmäisiin kylvöihin, joten kaikki on valmiina.

Kuukalenteri - hyvät päivät siementen kylvöihin...

Moni osaa katsoa kasvavan ja vähenevän kuun tavallisesta kalenterista. Sen sijaan tarkemmat hyvät päivät siementen kylvöihin näkee vain kuukalenterista.

Itse käytän Yläkuu kustannuksen tekemää Wanhan ajan Kuukalenteria, jonka merkinnöillä olen myös laatinut verkkokursseille eri tarkoituksiin sopivat päivämäärät. Sekä Kastelupäivät ja kuu -sivun listauksen teen aina tämän kuukalenterin avulla.

Tarkat hyvät päivät valitaan "kasville ja kylvöön sopivan" eläinradan merkin mukaan. Tässä Wanhan ajan Kuukalenterissa ne ovat vanhan perinteen mukaisilla paikoillaan, jolloin kuun vaikutus on selkein.

Tammi-helmikuun kylvöajat...

Tammikuun kylvöaika tämän postauksen kasveille on 19.1.-1.2.2026.

Helmikuun kylvöaika näille kasveille on 18.2.-2.3.2026.

Toki voi valita tarkemmat parhaat päivät, kunhan ne kuitenkin osuvat näille jaksoille.

Puutarhaterveisin Sari

Jouluruusut kasvattavat jo uusia lehtiä

 

Joululta säästetyt jouluruusut kasvattavat jo uusia lehtiä, myös tämä vanha vaaleanpunakukallinen. Ne voivat siis hyvin. Jouluruusut kannattaakin säilyttää talven yli, sillä ne voi keväällä istuttaa ulos maahan jatkamaan kasvuaan. Jouluruusu ei siis ole kertakäyttökasvi, vaan monivuotinen perenna puutarhassa. 

Tämä ruukussa kasvava punakukallinen jouluruusu on ollut minulla nyt kolme joulua eli se on kukkinut uudelleen jo kahtena jouluna. Ja kukkii parhaillaan upeasti.

Uusi lehti jo kukkivana...

Mikäli muistan oikein, niin tämä vanha vaaleanpunainen jouluruusu on aiemmin tehnyt uusia lehtiä vasta kukkien lakastumisen jälkeen. Nyt se on kasvattanut yhden pitkävartisen lehden ja toisen pienen lehden alun sen viereen.

Vähän jännään, miten se jatkossa jaksaa kasvattaa uusia lehtiä, koska sen kukkavarret ovat todella matalat tänä vuonna. Toivottavasti sen kasvurytmi ei kuitenkaan ole mennyt sekaisin, sillä aion taas säilyttää tämän ensi jouluksi. Se siis kukkii luonnollisesti joulun aikaan.

Vanha vaaleanpunainen jouluruusu kukkii edelleen...

Tämä vanha jouluruusu aukaisi ensimmäisen kukan jouluaatoksi ja nyt kolmen viikon kuluttua siitä, se näyttää tältä. Se on vieläkin täydessä kukassa ja siinä on pari nuppuakin. Kukinta-aika sillä on kivan pitkä, etenkin viileähkössä paikassa.

Kukkavarret on kasvaneet jo vähän korkeammiksi, mitä ne olivat aluksi. Näet tästä kuvia joulukuun lopulta Jouluruusu - monivuotinen ruukkukasvi -postauksessa. Siellä on myös ohjeet, miten olen hoitanut tätä.

Sen upean tummanvihreät ja isot lehdet ovat edelleen hyvän näköiset. Oikeassa reunassa pilkottaa amaryllis ja siitä ehkä hahmottaa paremmin, miten isot lehdet tällä on.

Lakastuneet lehdet ja uusia lehtiä...

Sen sijaan valkokukallinen jouluruusu on lakastuttanut lehtiään ja kukatkin sillä on jo muuttuneet vihreiksi. Näin kuuluu ollakin, sillä se on normaalia näille valkokukallisille.

Leikkasin siltä kuivuneet ja kellastuneet lehdet pois, jotta uusille kasvaville lehdille tuli enemmän tilaa. Se näytti heti myös siistimmältä 😊

Aiemmassa Mitä kuuluu jouluruusuille helmikuussa -postauksessa näkyy myös hyvin, miten jouluruusut lakastuttavat vanhat lehdet ja samalla kasvattavat paljon uusia lehtiä.

Ötökkätarkistus - jouluruusun lehdissä kirvoja...

Teen ötökkätarkistuksen aika ajoin ja huomasin yksi päivä, että tässä valkokukallisessa jouluruusussa oli muutamia kirvoja. Onkin hyvä tutkia niiden uusia lehtiä ja toki myös vanhojen lehtien alapintoja sekä kukkien terälehtiä.

Kirvat on onneksi helppo poistaa vaikka sormin liiskaamalla.

Hoidan näitäkin kasvejani kuun mukaan eli esimerkiksi kastelen niitä Kastelupäivinä. Ja myös nämä kirvat poistin lehdistä kuun mukaan hyvään aikaan.

Hoito-ohjeita ja ideoita jouluruusuista...

• Jouluruusun hoito sisällä ja ulkona -postauksessa on ohjeet, miten sen saa säilymään sisällä ja miten sitä hoidetaan ulkona sekä vähän muutakin.
• Jouluruusu kukkii jo lumen alla -postaus huhtikuun alusta, jolloin ensimmäiset valkokukalliset jouluruusut kukkivat isoilla kukillaan pihalla.
• Ihania toukokuun yllätyksiä -postauksessa meidän pihan tumman viininpunainen jouluruusu, kun sen kukat ovat enemmän auki.
• Vaaleajouluruusu on perenna - postauksessa kuvia isosta valkokukallisesta jouluruususta, jossa on paljon kukkia avautumassa.

• Hienostuneen kaunis pitkäikäinen jouluruusu - parvekkeella olevasta jouluruususta, joka kukki kauniisti lokakuussa ilta-auringossa.
• Jouluruusu joulukukkien kuningatar -postauksessa mykistävän upea vaaleanpunainen isokukallinen jouluruusu.
• Vaaleajouluruusu ja sammal -postauksessa lehdetön valkokukallinen jouluruusu oli saanut sammalpeitteen ruukun ympärille.
• Lehdettömät jouluruusut asetelmassa -postauksessa kaksi nupullista lehdetöntä jouluruusua puisessa hedelmäkulhossa.
• Punaiset jouluruusut on upeita -postauksessa isokukallinen vaaleanpunertava jouluruusu oli myös korkea. Kerrottukukallinen oli aivan toisen mallinen.
• Upea punainen jouluruusu on monivuotinen -postauksessa vahva punainen jouluruusu, jolla on kerrotut kukat.
• Vanha jouluruusu kukkii uudelleen -postauksessa parvekkeella kesän ollut jouluruusu teki upeat kukkavarret syksyllä

Puutarhaterveisin Sari