Mitä perennoja voi kylvää nyt heinäkuussa?

 

Tällaisena sateisena kesänä perennapenkkien siementaimet ovat lähteneet meillä hyvään kasvuun, joten sää kannattaakin nyt hyödyntää ja kylvää tiettyjä perennoja. Näin heinäkuussa ja loppukesällä voi vielä kylvää monien perennojen siemeniä suoraan maahan tai esikasvatukseen. Itse olen kylvänyt tällaisia helppoja heinä-syyskuussa kylvettäviä perennoja, kuten esimerkiksi sormustinkukkaa, harjaneilikkaa, unikkoja, harmaakäenkukkaa, punahattuja ja malvoja - osa on kaksivuotisia ja osa monivuotisia perennoja.

Sormustinkukat helppo kylvää siemenistä...

Erilaisia sormustinkukkia (Digitalis) on useita ja ne voi kylvää näin heinäkuussa tai myöhemminkin. Ne kasvattavat syksyn mittaan ison lehtiruusukkeen maan pinnalle ja kukkivat ensi kesänä. Ne kuuluvat ns. kaksivuotisiin perennoihin.

Sormustinkukat kehittävät paljon siemeniä kukkavarsiin loppukesällä ja ne voi hyödyntää. Näet siitä lisää, miten me sen teemme, täältä: Siementen kerääminen sormustinkukista. On myös hyvä muistaa, että kaikki sormustinkukat ovat syötynä vaarallisen myrkyllisiä.

Harjaneilikka on vanha perinneperenna...

Sitä on myynnissä monissa eri väreissä eli eri lajikkeina. Harjaneilikka (Dianthus barbatus) onkin vanha perinnekasvi, jonka siemeniä on ennen vaihdettu ja jaettu tuttujen kesken. Se on siis helppo kylvää siemenistä näin loppukesällä, jolloin se kukkii ensi kesänä. Minusta harjaneilikan lehdet ovat tosi kauniit syksyllä, sillä ne pysyvät vihreinä pitkään. Näet lisää siitä ja sen kasvupaikasta täältä: Harjaneilikka vanha perinnekasvi.

Espanjanunikko onnistuu läpäisevässä maassa...

Tätä espanjanunikkoa (Papaver rupifragum) näkyy välillä myytävän yksivuotisena kasvina, mutta meillä se on talvehtinut jo pari talvea. Eli vaatii läpäisevän maan, jotta talvehtii. Näet kokemuksiani siitä täältä: Espanjanunikko - helppohoitoinen perenna pölyttäjille.

Jos sen kylvää keväämmällä, se kukkii samana kesänä. Tähän aikaan kylvettynä se todennäköisesti kukkii vasta ensi kesänä.

Perennoista myös siperianunikko (Papaver croceum), idänunikko (Papaver orientale) ja tarhaidänunikot (Papaver Orientale-Ryhmä) voi kylvää näin heinäkuussa tai myöhemminkin. Näet kuvia lisää täältä: Komeat idänunikot ja tarhaidänunikot.

Harmaakäenkukka todella helppo kasvatettava...

Tämä värikäskukkainen harmaakäenkukka (Silene coronaria) kukkii pitkään ja sen lehdet ja varret ovat harmaat. Näet kuvia siitä täältä: Harmaakäenkukka näyttävä perenna. Se kuuluu myös helposti siemenistä kasvatettaviin kaksivuotisiin perennoihin. Syksyllä sillä on kaunis harmaa lehtimätäs maan pinnalla, josta ensi kesänä kasvaa kukkavarsi. Tämä kuuluu nykyään suosikkeihini.

Näet lisää vielä täältä: Harmaakäenkukka helppo kylvää siemenistä.

Punahatut voi kylvää heinäkuussa tai myöhemminkin...

Monet punahatut (Echinacea) on helppoja kasvattaa siemenistä. Itse olen kasvattanut niin valkokukallista kuin tätä vaaleanpunaista. Ne ovat siis monivuotisia perennoja, joita on eri lajeja ja lajikkeita. Ne on myös erittäin hyviä pörriäis- ja perhoskasveja.

Näet ohjeet niiden kylvöön ja kuvat niiden kasvatuksesta täältä: Punahatun kasvatus siemenistä. Kuvan kasvit ovat talvehtineet ainakin jo viisi vuotta. Ne ovat siitä upeita, että niiden kukissa näkee kymmenittäin perhosia ja muita pölyttäjiä.

Myskimalva ja muut perennamaiset malvat...

Kuvan myskimalva (Malva moschata) kuuluu lyhytikäisiin perennoihin ja esimerkiksi meillä se kukkii tänä kesänä ihan uusissa paikoissa. Se onkin saanut siementää ympärilleen. 

Sen siemeniä voi toki kylvää hallitusti parin vuoden välein samaan kohtaan, niin siten se kukkii samassa paikassa vuodesta toiseen. Sitä on muuten myös valkokukallisena.

Myskimalvan lisäksi myös muut perennamaiset malvat (Malva) voidaan kylvää näin heinäkuussa tai myöhemminkin.

Näet lisää niistä täältä: Myskimalva, harmaamalva vai ruusumalva.

On muitakin monivuotisia ja kaksivuotisia perennoja, joiden kylvö onnistuu näin heinäkuussa. 

Onko sinulla vinkata jonkin muu hyvä ja helppo perenna heinäkuun kylvöihin?

Miten perennojen siemenet kylvetään, jotta ne itävät?

Tässä lyhyesti ja tiivistetysti, mitä kannattaa huomioida, jotta siementen kylvö onnistuu ja taimet lähtevät hyvään kasvuun.

• Siemenet voi kylvää sisälle esikasvatukseen tai ulos maahan
• sisällä rasiaan hajakylvönä
• ulos kohtaan, jossa ei ole rikkaruohoja
• Siemenet peitetään yleensä mullalla
• älä peitä valossa itäviä siemeniä
• Kastele heti kylvös ja pidä multa kosteana
• Älä päästä multaa kuivumaan - heräävät siemenet kuolevat
• Jos taimia kasvaa liian tiheästi, kouli ne harvempaan

Perennojen siementen kylvö kuun mukaan...

Monivuotisten ja kaksivuotisten perennojen siemenet kylvetään kasvavalla kuulla. Sillä jaksolla on erilailla hyviä ja erittäin hyviä kylvöpäiviä. Näet kylvöjakson täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta. Esimerkiksi nyt tänä viikonloppuna 18.-19.7.2026 on erittäin hyvät päivät kylvöihin ja taimien istuttamiseen.

Kuun mukaan ajoittaminen liittyy kuun liikkeisiin eli yhteen luonnon rytmeistä. Se on vanhaa perinnetietoa ympäri maailmaa ja on edelleen hyvin suosittua.

Onko teillä mielessä jotain toiveita, mistä haluaisitte lisää blogijuttuja? Esimerkiksi näihin kylvöihin tai muuhun liittyen?

Puutarhaterveisin Sari

Mustanmerenruusu - trendikäs vanha ruukkukukka

 

[Korpikangas Siemen-Frö - mainos]  Tämä mustanmerenruusu eli torpankukka (Achimenes Longiflora-Ryhmä) on helppohoitoinen monivuotinen kesäajan ruukkukukka, joka on selvästikin tehnyt viime vuosina vahvan paluun monien ikkunalaudoille. Sen kävyt säilytetään talven yli ja istutetaan uudelleen keväällä. Tässä postauksessa kerron, miten oma mustanmerenruusuni on kasvanut, miten sitä hoidetaan ja miten kävyt talvetetaan seuraavaa kesää varten.

Tämä mustanmerenruusuni kukkii parhaillaan yllättävän isoin kukin. En nimittäin muistanut, että sillä olisi näin isot kukat.

Mustanmerenruusu rentoversoinen - sopii amppeliin...

Alla olevasta kuvasta näkyy hyvin, miten rentokasvuisia pidemmät versot ovat. Siksi tämä sopisikin todella hyvin amppeliin tai kukkapylvään päälle. Minulla tämä on ikkunalla ja olen ottanut sen tähän tasolle aina kuvattavaksi. Tämä on kyllä aivan ihana!

Miksi mustanmerenruusu eli torpankukka on trendikäs?

Mustanmerenruusun toinen nimi on torpankukka ja sitä on kutsuttu myös hilkaksi. Se on hyvin perinteinen ruukkukukka sisällä asunnoissa. Se yleistyi meillä Suomessa vähitellen 1850-luvulla, ensiksi säätyläisten saleissa. Sen jälkeen 1900-luvun alussa sitä oli jo yleisemmin kotien ikkunoilla, niin maalla kuin kaupungeissakin.

Nykyäänkin moni muistaa tämän lapsuudenkodin ikkunalta, vuosien takaa. Juuri tämä nostalginen, vanhan ajan tunnelma yhdistettynä helppohoitoisuuteen selittää, miksi kasvi on niin haluttu ja nopeasti loppuunmyyty - se on selvästikin jo trendikasvi.

Kukinta alkoi kesäkuun puolivälissä...

Mustanmerenruusuni aloitti kukkimisen vasta kesäkuun puolessa välissä, koska olin latvonut sen. Jos sitä ei latvoisi, kukinta alkaisi aikaisemmin. Toki kukinnan alkamiseen vaikuttaa myös se, milloin on istuttanut sen kävyt ruukkuun. Se siis latvotaan sen takia, että versot haaroittuisivat ja tukevoituisivat.

Tässä kuvassa näkyy hyvin sen musta muoviruukku, saviruukun sisällä. Aiemmissa kuvissa on isompi saviruukku suojaruukkuna. Nämä kuvat on otettu noin parin viikon välein samasta kasvista.

Milloin ja miten mustanmerenruusun kävyt istutetaan?

Nämä mustanmerenruusun kävyt on Korpikangas Siemen-Fröltä. Niitä on myynnissä vain kevättalvella. Tältä ne siis näyttävät ja kävyt peitetään mullalla niin, että multaa tulee noin 3 cm niiden päälle. Kuvassa se on vielä tekemättä ja lopuksi tietysti kastellaan.

Mustanmerenruusua voi lisätä myös pistokkaista...

Latvoin siis mustanmerenruusujen versot eli leikkasin niiltä latvat pois. Niistä saikin hyvät pistokkaat, jotka laitoin pieneen ruukkuun kasvamaan. Ne juurtuivat hyvin ja aloittivat kukkimaan yllättävän nopeasti.

Näistäkin nipsaisin latvat pois, jotta haaroittuvat ja tukevoituvat.

Latvoihin kehittyy uusia nuppuja jatkuvasti...

Mustanmerenruusun versojen latvoihin kasvaa jatkuvasti uusia nuppuja valoisalla paikalla. Silloin se kukkii tauotta runsaasti. Toki lakastuneet kukat kannattaa poistaa.

Mustanmerenruusun hoito-ohjeet, talvisäilytys ja istutus...

Mustanmerenruusu on helppohoitoinen ruukkukasvi, kun muistaa nämä muutamat asiat sen kanssa. Siitä saakin monivuotisen kesäajan kukkivan ruukkukukan. Se on lisäksi myrkytön kasvi.

Hoito-ohjeet...

• vaatii paljon valoa, mutta ei kestä suoraa auringonpaistetta
• ihanteellinen huoneenlämpötila on 18-20 astetta
• kastellaan säännöllisesti ja välillä lannoitetaan
• lakastuneet kukat leikataan pois

Mustanmerenruusun talvisäilytys... 

• syksyllä kukinnan loputtua, vähennetään kastelua
• mullan annetaan täysin kuivua
• lakastuneet varret leikataan pois
• ruukku siirretään viileään n. 15 asteeseen

Käpyjen uudelleenistutus 

• helmi-maaliskuussa mustanmerenruusun kävyt otetaan ruukusta varovasti
• kävyt istutetaan uuteen multaan, noin 3 cm syvyyteen ja kastellaan
• lämpimässä ja valoisassa paikassa alkaa uusi kasvu
• multaa ei saa päästää kuivumaan!
• joskus versojen ilmestyminen kestää pitkään - odota rauhassa😊 
• uudet versot kannattaa latvoa noin 10 cm mittaisina 

Mustanmerenruusun kävyt - Korpikangas Siemen-Frö...

Nämä minun mustanmerenruusun kävyt on Korpikankaalta. Olen ymmärtänyt niin, että ne myydään aikaisin keväällä nopeasti loppuun, koska niitä on vain tietty määrä. Jos niitä haluaa, niin kannattaa olla ajoissa liikkeellä.

Näet täältä heidän tuotevalikoiman: Korpikangas Siemen-Frö.

Muita monivuotisia kesäajan ruukkukukkia...

• Onnenapila eli onnenkäenkaali (Oxalis tetraphyll) on kirjavalehtinen ja punakukallinen. Sekin lakastuttaa lehdet syksyllä ja säilytetään talven yli.
• Kolmiokäenkaali (Oxalis triangularis) on tummalehtinen ja hyvin näyttävä. Meillä sitä on kellarissa talvetettavan patiokärhön ruukussa.
• Kruunuvuokko (Anemonia coronaria) oli minulla talven kirjastohuoneessa täysin multa kuivuneena. Ja talvehti siten hyvin.

Aion siis säilyttää myös tämän mustanmerenruusun talven yli viileähkössä huoneessa, sitten kun on sen aika. Nyt se vielä kukkii pitkään valoisalla ikkunalla.

Olisi ihana kuulla, miten teillä on kasvanut tämä mustanmerenruusu? Ja kuinka pitkälle syksyyn se on jaksanut kukkia?

Puutarhaterveisin Sari

Kukkanurmikko turvallisempi kuin leikkaamatta jätetty nurmikko

Kukkanurmikko on turvallisempi kuin korkeaksi heinikoksi kasvanut nurmikko, koska matala kasvusto paljastaa käärmeet ja vähentää punkkeja. Monen haaveileva kaunis ja runsaskukkainen kukkanurmikko leikataan ruohonleikkurilla, joten se on matalaa kukkivaa nurmikkoa ja siten turvallisempi lapsiperheissä. Sen sijaan kokonaan leikkaamatta jätetty nurmikko voi olla haastava - kyykäärmeet eivät erotu sieltä ja todennäköisesti siellä on punkkeja myös paljon enemmän. Punkkeja kun on yleensä runsaammin korkeassa kasvustossa.

Kukkanurmikkoa leikataan säännöllisesti - turvallisempi...

Vaikka kukkanurmikkoa leikataan säännöllisesti, se on helppohoitoisempi kuin tavallinen nurmikko. Se leikataan siis ruohonleikkurilla esim. joka toinen viikko tai jopa harvemmin. Kukkanurmikko näyttää ihan tavalliselta nurmikolta, jossa on paljon matalia kukkia. Siinä voi lapset leikkiä ja potkia palloa.

Pihoilla, joiden lähiympäristössä on käärmeitä, on hyvä tiedostaa, että käärmeet välillä liikkuvat uusille alueille. Silloin niitä voi tulla myös omalle pihalle. Leikatusta kukkanurmikosta ne erottaa hyvin, mikä luo tiettyä turvallisuutta. 

Meillä ei vielä koskaan ole näkynyt kyitä pihalla, vaikka ihan lähimetsässä olen niitä nähnyt. Ihan hyvä niin 😊

Näet lisää kukkanurmikoista täältä: Trendikäs kukkanurmikko.

Kukkanurmikko hyvä pölyttäjille...

Niin kukkaniityt kuin nämä kukkanurmikot ovat tärkeitä perhosille ja pörriäisille. Sen takia kumpikin on loistava vaihtoehto liian isolle tavalliselle heinävoittoiselle nurmikolle.

Kukkanurmikon teko onnistuu parhaiten, kun valitsee sinne kohdan olosuhteissa viihtyviä kasveja, kuten kukkaniittyjen teossakin. Silloin kannattaa valita hyviä perhos- ja pörriäiskasveja.

Kukkivalla nurmikolla kasvit voivat olla luonnonkukkia tai perennoja, mutta niiden tulee olla matalia. Kukinta alkaa jopa jo maaliskuun lopulla ja usein kestää ihan syksylle asti - kun ei pilaa sitä vääränlaisella hoidolla. Se on siis helppohoitoisin nurmikko.

Näet lisää kukkanurmikosta huhtikuun alussa täältä: Kukkanurmikko kukkii jo huhtikuussa.

Kukkanurmikon ja kukkaniityn kasvilajien runsaus on helppo tapa lisätä pihalle monimuotoisuutta.

Kesän säät vaikuttavat kukintaan - myös kukkanurmikolla...

Jännästi tänä kesänä on satanut vähän väliä ja se näkyy nyt kukkanurmikossa ja niityillä. Aiemmat kesät ovat olleet meilläpäin niukkasateisia ja alla oleva kuva on aiemmalta kuivalta kesältä. Tämän postauksen toinen kuva on tältä kesältä - sade on saanut heinät kasvamaan hurjasti ja kukkia on vähemmän.

Samalla tavalla näyttää nyt kukkaniityillekin käyneen. Yleensäkin näiden kukkanurmikoiden ja -niittyjen eri kasvien kukkarunsaus vaihtelee vuosittain - se on täysin luonnollista.

Leikkaamatta jätetty nurmikko - korkeaa kukkivaa heinikkoa...

Kun nurmikkoa ei ole leikattu koko kesänä tai jopa useampaan vuoteen, se ei oikeastaan ole enää nurmikko. Se on silloin jo kukkaniitty, joka leikataan loppukesällä tai syksyllä viikatteella, jos haluaa kukkien lisääntyvän niityllä. Myös niityn kukkarunsauden voi siis pilata väärällä hoidolla.

Alla kuva leikkaamatta jätetystä nurmikosta, jossa voikukat olivat juuri tehneet siemenhaivenpallukat kukkavarsien päihin.

Pihan suunnittelulla turvallisempi piha lapsille...

Jos pihalla leikkii ja liikkuu pieniä lapsia, on hyvä suunnitella piha lapsille turvalliseksi. Silloin varataan peleihin ja leikkeihin sopivan kokoinen nurmikkoalue järkevään kohtaan. Kukkanurmikko on hyvä siihen tarkoitukseen. Näet lisää toimintojen suunnittelusta täältä: Pihasuunnitelma - eri toiminnot oikeille paikoille.

Kukkaniityt, kuten leikkaamatta jätetyt nurmikot, sijoitetaan niin, että niistä ei aiheudu riskiä pienille lapsille esimerkiksi käärmeiden takia. Ja että ne eivät estä tai hankaloita leikkejä ja pelejä. 

Olisi kiva kuulla, miten teillä kukkii nyt sadekesänä kukkanurmikot, onko eroa edellisiin vuosiin?

Puutarhaterveisin Sari

Heinäkuun viimeiset Kitkemispäivät kuun mukaan

 

[Sarin puutarhakurssit - Puutarha Studio mainos] Nyt on käsillä heinäkuun viimeiset hyvät Kitkemispäivät kuun mukaan – nämä kannattaa ehdottomasti hyödyntää, ennen kuin seuraavat hyvät päivät koittavat vasta elokuussa. Tosin jos olet jo kitkenyt hyvinä Kitkemispäivinä keväästä asti, niin todennäköisesti nyt on vain vähän kitkettävää.

Jos nyt vasta innostuit kokeilemaan Kitkemispäiviä, niin kerrothan, miten onnistui ja lähtivätkö rikkaruohot helposti juurineen?

Mikä on rikkaruoho - poistaako vai ei?

Rikkaruohoja on kasvit, jotka kasvavat paikassa, jossa niiden ei haluta kasvaa. Ne halutaan siis poistaa. Alla olevassa kuvassa on harmahtavalehtisen perennan siementaimia alkanut kasvaa maanpeiteperennan seassa. Pitääkö ne poistaa vai jättäisikö ne kasvamaan?

Kannattaa miettiä, miten tulee käymään, kun kasvit kasvavat isommiksi. Onko niillä riittävästi tilaa kasvaa ja miltä ne näyttäisivät yhdessä.

Koska harmaalehtiset ovat hyviä perennoja, niin en kitkenyt niitä vaan säästin ne. Aion myöhemmin siirtää ne tästä toiseen paikkaan. Näet kuvia harmaalehtisestä kasvista täältä: Harmaakäenkukka näyttävä perenna.

Kitkemispäivät hyödynnetty - nyt vähän kitkettävää...

Olen kitkenyt keväästä asti rikkaruohoja kuun mukaan hyvinä Kitkemispäivinä, joten näin heinäkuussa huomaa jo, miten vähän on enää kitkettäviä rikkaruohoja. Muutamia on aina, koska maassa on paljon itävää siementä, jota myös tuuli tuo jatkuvasti. Niiden taimet on pieniä ja helppo kitkeä.

Uuteen mehitähtialueeseen oli tullut tällaisia pienen pieniä siementaimia aiemmin. Ne oli niin pieniä, että niitä oli hankala kitkeä, joten jätin ne kasvamaan hieman isommiksi ja nyt vasta tänään kitkin ne pois. Ne oli nyt helppo kitkeä ja lähtivät kaikki hyvin juurineen. 

En huomannut ottaa kuvaan ennen kitkemistä, joten tässä kuva kitkemisen jälkeen,

Pujot, lupiinit ja muut helppo hävittää kuun mukaan...

Rikkaruohot, joita monet pitävät todella hankalina, kannattaa kitkeä ainoastaan Kitkemispäivinä kuun mukaan. Ne on silloin helppo hävittää, koska kasvit eivät lähde herkästi kasvamaan uudelleen ja ne usein lähtevät myös juurineen ihan käsin vetämällä.

Alla kuvassa kukkaniityllä kasvava pujon taimi on siis parasta nyhtää maasta näinä hyvinä Kitkemispäivinä, ei muuna aikana!

Kirjoitin jo aiemmin kitkemisestä, näet sen täältä: Miksi kitkeminen tuntuu raskaalta ja miten siitä tulee helpompaa?

Kannattaako kitkeä vai uusia koko ryhmä?

Jos on näin rikkaruohottunut kukkapenkki ja siellä on vielä hankalia rikkaruohoja, kannattaa suunnitella ensin, mitä sille olisi parasta tehdä.

Varsinkin jos on aikaa vähän kitkemiseen tai on fyysisiä rajoitteita kitkemisessä tai ahdistaa koko kitkeminen, Silloin on hyvä rauhassa suunnitella, miten kohdan saisi helpoiten rikkaruohottomaksi.

Kukkapenkissä kasvaa saksankurjenmiekkaa ja joitain muitakin perennoja. Tämä piha on ollut hoitamatta useamman vuoden ja sen takia kukkapenkin on vallannut vuohenputki sekä kukkiva vuohenkello. Nämä kummatkin lisääntyvät siemenistä ja juurista.

Itse uusisin tämän ryhmän niin, että kaivaisin kasvit maasta ja poistaisin samalla rikkaruohoja. Sen voi tehdä osissa, niin se ei ole niin rankka homma.

Jotta perennat lähtevät hyvään kasvuun ja rikkaruohot saa parhaiten pois, kaivamiset ja uudistamisen tekisin todella tarkkaan kuun mukaan. Silloin lopputulos on onnistunein. Tästä on tarkat ohjeet, miten se tehdään ja miten valitaan hyvä ajankohta, Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssilla.

Puutarhanhoitoon selkeä rytmi kuun mukaan ajoittamisella...

Eri puutarhatöiden ajoittaminen kuun mukaan on vanhaa perinnetietoa ympäri maailmaa. Kuun liikkeet onkin yksi luonnon rytmeistä, joten niiden mukana toiminen on hyvin luonnollinen asia. Siksi se kuuluu osana luonnonmukaiseen puutarhanhoitoon.

Olen itse testaillut näitä kuun mukaan ajoittamisia puutarhassa noin parikymmentä vuotta. Ja edelleen testailen, sillä puutarhanhoito helpottuu, kun löytää hyvät ajankohdat eri töille, kasvit huomioiden. Jaan tätä tietoa, jota minulle on karttunut vuosien varrella, erilaisilla puutarhakursseilla.

Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssi...

Jos haluat oppia lisää kuun mukaan kitkemisestä, niin tällä kurssilla on siihen ohjeet. Mikäli kitkeminen tuntuu hitaalta ja hankalalta tai rikkaruohot kasvavat heti takaisin, opit paremmat kitkemistekniikat kurssilla. Siten kitkeminen helpottuu ja nopeutuu - vähemmän kitkettävää!

Voit katsoa täältä lisää: Tehokas kitkeminen kuun mukaan. 

Kuun vaiheet ja puutarhanhoito -verkkokurssi...

Jos taas haluat oppia yleensäkin puutarhatöiden ajoittamisesta kuun mukaan hyville päiville, niin tältä kurssilta löydät ohjeet siihen kattavasti. Opit myös ne erikoistapaukset, jotka eivät mene tavallisen rytmin mukaan sekä vältettävät huonot päivät.

Kuun mukaan ajoittaminen antaa kivan rytmin puutarhatöille, jolloin puuhaa tehdään aina tiettyyn aikaan vähän kerrallaan. Silloin ei tule niitä työntäyteisiä viikonloppuja, kun kaikki pihahommat pitää ehtiä tekemään parin päivän aikana😊

Näet täältä lisää: Kuun vaiheet ja puutarhanhoito -verkkokurssi...

Verkkokurssit on yritykseni Puutarha Studion ja sijaitsevat www.sarinpuutarhakurssit.fi -alustalla.

 

Mitkä ovat heinäkuun 2026 hyvät Kitkemispäivät kuun mukaan?

Nämä ovat siis heinäkuun viimeiset Kitkemispäivät kuun mukaan, joten ne kannattaa hyödyntää. Ja ne ovat iltapäivän puolella, ei aamupäivällä.

Hyvät Kitkemispäivät 11.-13.7.2026 - iltapäivällä

Tsemppiä kitkemiseen! Olisi kiva kuulla, miltä kitkeminen tuntui nyt ja lähtivätkö rikat hyvin juurineen?

Puutarhaterveisin Sari

Harmaamalva (ent. harmaamalvikki) - vanha perinnekasvi

 

Harmaamalva, entiseltä nimeltään harmaamalvikki (Malva thuringiaca, ent. Lavatera thuringiaca), on helppohoitoinen, 1-1,8 metriä korkea perinneperenna, joka kukkii vaaleanpunaisena heinä-syyskuussa. 

Näin heinäkuun alussa perinnekasveista harmaamalva (Malva thuringiaca) aloittelee kukkimista vaaleanpunaisilla kukilla. Sen nimi on siis muuttunut ja moni muistaakin sen vanhalla nimellä harmaamalvikki (Lavatera thuringiaca). Kasvien viralliset suomenkieliset ja tieteelliset nimet välillä muuttuvat, kuten nyt tämän ihanan harmaamalvan.

Mikään muu sillä ei ole muuttunut, se on edelleen yhtä näyttävä kukkiessaan ja helppohoitoinen😊

Harmaamalva kukkii heinäkuussa...

Ihanan hattaramainen vaaleanpunainen harmaamalva tuo perennapenkkiin romanttista ja herkkää tunnelmaa näin heinäkuussa. Se kukkii monta viikkoa, hieman kesän säästä ja paikasta riippuen, heinä-syyskuussa. Tässä kuvassa se vasta aloittelee kukkimista, kun kukkia on vain muutamia varressa.

Helppohoitoinen vanha perinnekasvi...

Harmaamalva on tukevavartinen, joten se pysyy hyvin pystyssä, vaikka on 1-1,8 metriä korkea perenna. Se tekee siitä helpon ja näyttävän kukkijan. Toki se on muutenkin helppohoitoinen, kuten perinneperennat yleensä ovat. Harmaamalva ei edes kärsinyt siitä pitkästä parin kuukauden sateettomasta jaksosta yhtenä kesänä, täällä meidän alueella.

Harmaamalvan kasvupaikka ja hoito...

• aurinkoinen paikka on paras
• kuiva-tuore maa, jossa on läpäisevyyttä
• pieni lannoitus saa sen kasvamaan isommaksi
• kestää kuivuutta eli ei kaipaa juurruttuaan kastelua
• voi hieman levitä siemenistä 

Yllä oleva kuva on otettu 2.7. ja alapuolen kuva 15.7. samasta kohtaa, muutama vuosi sitten. Se on todella näyttävä, kun kukkia on enemmän avautuneena pitkissä varsissa. Kuvat on meidän puutarhasta, jossa se kasvaa punakukallisen neilikkaruusun vieressä isossa kasviryhmässä.

Harmaamalvan erottaa muista malvoista - lehdistä...

Näitä vaaleanpunakukallisia malvoja on muitakin, kuten myskimalva ja ruusumalva. Tämä harmaamalva on helppo tunnistaa ja erottaa se muista malvoista, sen lehdistä. Nimittäin niin myski- kuin ruusumalvallakin lehdet ovat enemmän liuskoittuneet.

Tässä kuvassa on nuori taimi, jolla on tyypilliset harmaamalvan lehdet. Niistä sen siis tunnistaa varmimmin.

Muut malvat näet täältä: Myskimalva, harmaamalvikki vai ruusumalva?

Kukissa näkee myös pörriäisiä...

Harmaamalva on siinäkin mielessä hyvä kasvi myös moderniin puutarhaan, koska sen kukissa näkee usein erilaisia pölyttäjiä. Vielä kun kukinta kestää useamman viikon, niin se on hyvä kasvi pörriäisille.

Muita helppohoitoisia perinnekasveja...

• Varjolilja - näyttävä perinnekasvi, joka on sipulikasvi ja lisääntyy hyvin myös siemenistä aikaa myöden puutarhassa.
• Helppo ja villi reunuspietaryrtti, joka kukkii nyt parhaillaan puutarhassamme. Se on ns. lyhytikäinen perenna, joka tekee kivasti siementaimia.
• Ukonhatut yllätti ja kasvimaan kuulumisia, sinikukalliset ukonhatut ovat monelle tuttuja perinneperennoja, vaikka ne ovat syötynä hyvin myrkyllisiä.
• Komeat idänunikot ja tarhaidänunikot ovat viime vuosina tulleet erittäin trendikkäiksi ja onhan niillä upean isot ja näyttävät kukat.
• Lehtoakileija - helppo kylvää siemenistä on tuttu kestosuosikki vanhoilla pihoilla. Sen kukkien värit vaihtelevat kivasti siementaimilla.
• Ihanat sormustinkukat on toinen tosi suosittu perinnekasvi, joka on myös syötynä hyvin myrkyllinen. Se on kaksivuotinen ja tosi näyttävä kukkiessaan.
• Syreenileimu - helppo maatiaisperenna on korkeista leimuista ehkäpä helppohoitoisin. Se kestää kuivuuttakin paremmin, kuin syysleimut.
• Sitkeä tarhapioni - perinnekasvi kuuluu helppoihin pioneihin, joita näkee vanhoilla pihoilla. Niitä on onneksi edelleenkin myynnissä

Tuleeko sinulle mieleen muita vanhoja perinneperennoja, jotka puuttuu tuosta listauksesta?

Puutarhaterveisin Sari

Kuulumisia hyötytarhasta heinäkuun alussa - omavaraisuus kotipihalla

 
Heinäkuun alussa hyötytarhassa kasvaa perunaa, paprikaa ja ikkunatomaattia – osa kasveista roihahtaa sateiden myötä upeaan kasvuun, osan kanssa on ollut pientä haastetta. Kompostiinkin tulee jatkuvasti lisää kasvijätettä eli tulossa taas paljon kompostimultaa.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Peruna hyvässä kasvussa ja kukkii...

Perunamaalla, joka oli ennen mansikkamaana, perunat näyttävät kasvavan rehevästi. Vielä emme ole ehtineet ottaa sieltä perunoita, kun on ollut niin paljon kaikenlaista muuta puuhaa.

Siellä näyttää olevan jo kukkia eli todennäköisesti myös syötävän kokoisia perunoita. Perunan kukka on muuten tosi kaunis, etenkin nämä pastellinsävyiset.

Kirjoitin keväällä tästä uudesta perunamaasta, josta näet lisää täältä: Mansikkamaasta perunamaa - omavaraisuus kotipihalla.

Hyötytarhassa paprikan taimien latvat syöty...

Tänä vuonna meillä on avomaatomaattien tilalla avomaalla viihtyvät paprikat. Ne on istutettu kasvusäkkiin kastelualtaan päälle, aurinkoiselle ja suojaisalle paikalle. Kasvatan siis ensimmäistä kertaa paprikaa.

Ne lähtivät tässä hyvään kasvuun, mutta yhtenä päivänä huomattiin, että niiltä oli latvat syöty. Ne on onneksi lähteneet tekemään uutta kasvua latvaan, joten saa nähdä, milloin alkavat taas kukkia. Ja ehtivätkö tuottaa satoa, mihin kyllä vaikuttaa hyvin paljon loppukesän lämpötilat.

Parvekkeella paprikassa ensimmäinen hedelmä...

Istutin yhden paprikan taimen parvekkeelle kokeeksi ja siinä on nyt yksi hedelmä ja muutama pieni alku. Taidan tänään leikata siitä hedelmän pois, jotta pienet hedelmien alut alkavat kasvaa isommiksi. 

Tämä on vaaleankeltaista paprikaa, josta näet enemmän täältä: Paprikan siementen kylvö tehdään ajoissa.

Paprika kasvaa persiljan ja basilikan kanssa samassa kasvatusaltaassa. Vielä niissä ei ole näkynyt vihannespunkkia, joka on yleensä riesana niin kasvihuoneissa kuin parvekkeillakin. 

Ikkunatomaatin taimet heinäkuun alussa...

Kylvin muutaman matalakasvuisen tomaatin taimen ikkunatomaatiksi. Niiden pitäisi alkaa kohta jo kukkimaan ja tekemään pieniä tomaatteja. Täytyykin tarkistaa, että ne saavat riittävästi valoa kukintaan, sillä näin kesällä tulee pidettyä verhoja ikkunan edessä aurinkoisena päivänä. Aiheesta näet lisää täältä: Miten tomaatin taimet saa kukkimaan ja tekemään hedelmää?

Rikkaruohot ja muut kasvijätteet kasvattaa kompostia...

Kun puhutaan omavaraisuudesta kotipihalla, niin kompostit on meillä yksi tärkeä osa omavaraisuutta. Saamme joka vuosi puutarhakompostista noin 50 kottikärryllistä multaa, mistä näet lisää täältä: Ilmaista multaa 50 kottikärryllistä.

Nyt pitkin kesää viemme kaikki puutarhasta tulevan kasvijätteen puutarhakompostiin. Sinne päätyy myös rikkaruohot, perunanvarret sekä nopeasti kompostoituvat pensaiden oksat. Ainoastaan emme vie sinne hankalien siemenistä leviävien kasvien siemenkotia. Niitä onneksi on vain muutamalla kasvilla.

Toki myös hoidamme heinäkuussa säännöllisesti puutarhakompostia sekä keittiöjätteiden lämpökompostoria. Siten ne toimivat ja jätteet muuttuvat vauhdilla mullaksi 😊

Eli kaikkina hyvinä Kitkemispäivinä kitketyt rikkaruohot päätyvät puutarhakompostiin, niin vuohenputket juurineen kuin nämä kuvan voikukat.

Onko teissä paprikan kasvattajia - mitä luulette, ehtiikö paprikat, joilta on latvat poikki, vielä kukkia ja tehdä satoa?

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan heinäkuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/06/suuntana-omavaraisuus-heinakuu-2026.html

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/07/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-7-taalla.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/07/satoa-odotellessa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/07/kuulumisia-hyotytarhasta-heinakuun.html



Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-7/

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2026/07/heinakuun-2026-kuulumiset.html

Puutarhaterveisin Sari

Miksi kitkeminen tuntuu raskaalta - ja miten siitä tulee helpompaa?

Sarin puutarhakurssit - Puutarha Studio - mainos. Jos koet kitkemisen todella työlääksi ja raskaaksi, niin et ole ainoa. Itse asiassa, tosi moni kokee ihan samalla tavalla ja se tuskastuttaa. Kun miettii, miksi se tuntuu niin työläältä, niin voi keksiä keinot, joilla kitkeminen muuttuu helpommaksi. 

Kitkeminen tuntuu yleensä raskaalta näistä kolmesta syystä:

• koetetaan kaivaa kaikki juuret maasta
• kitketään käsin nyppimällä
• kitkeminen aloitetaan liian myöhään

Itse suorastaan rakastan rikkaruohojen kitkemistä, koska olen oivaltanut, miten se kannattaa tehdä sujuvammin ja pienemmällä vaivalla.

Kaivetaanko rikkaruohot juurineen vai ei...

Kitkeminen tuntuu varmasti raskaalta ja turhauttavalta, jos yrittää kaivaa rikkaruohojen kaikki juuret maasta. Jos kasvi on juurilla leviävä, kuten alla olevan kuvan ruttojuuri tai vuohenputki, niin siinä ei edes onnistu. Kasvuun lähteviä juuria jää aina maahan. Haittaako se?

Se ei haittaa yhtään, kun kitkee kuun mukaan hyvänä Kitkemispäivänä ja näille kasveille parhaalla kitkemistavalla. Itse hävitin ison alueen ruttojuurta (Petasites), kaivamatta lainkaan niiden juuria, yhden kesän aikana. Se oli helppoa ja kevyttä sekä ennen kaikkea nopea homma. Se kitkemistapa toimii muihinkin juurilla leviäviin rikkaruohoihin.

Hyvät Kitkemispäivät ovat kuukalenterin mukaan valittuja päiviä, jolloin kitkeminen onnistuu parhaiten. Näet niiden merkityksestä lisää täältä: Kitkemispäivät kuun mukaan alkaa.

Pelkin käsin vai kitkemistyökalut apuna...

Rikkaruohojen kitkeminen voi tuntua erittäin turhauttavalta ja aikaa vievältä, jos yrittää kitkeä rikkaruohot käsin nyppimällä. Kaikilla keho ei edes kestä kyykkimistä. Paljon helpommalla pääsee, kun käyttää apuna erilaisia kitkemistyökaluja.

Hiekkapihat saa pidettyä rikkaruohottomina haralla. Kuvassa on meidän 20 vuotta vanha kivituhkapiha, jota olemme putsanneet rikkaruohoista säännöllisesti haran avulla - homma on kevyttä ja nopeasti tehty. Siitä lisää täällä: Rikkaruohot pois kivituhkasta, kuun mukaan.

Eri haroja on paljon ja niistä on apua, vain jos osaa käyttää niitä oikein. Jos haran käyttö tuntuu vähänkään hankalalta, niin todennäköisesti ote siitä on huono tai työntää sitä hieman väärällä tavalla. 

Erilaisia kitkemistyökaluja on todella monenlaisia. Hyvin pärjää muutamalla edullisella ja monikäyttöisellä. Kallein taitaa olla Rikkaruohonpoistaja, joka on hyvä työkalu, kun haluaa poistaa voikukat nurmikolta. Itse en ole hankkinut sitä, koska meillä on kukkanurmikko ja voikukkia kitketään sieltä hyvin harvoin.  

Kitkeminen helpompaa - kun tekee sen ajoissa...

Rikkaruohojen kitkeminen on aina helpointa, kun tekee sen silloin, kun rikkaruohot ovat vielä pieniä. Mitä isommaksi ne kasvavat, sitä suuremmat juuret niillä on ja osa on ehtinyt levitä isommalle alueelle. Tai pudottanut tuhannet siemenet maahan, odottamaan itämistä.

Alla olevan kuvan koristeheinien istutusalue olisi ollut helppo ja nopea kitkeä, jos sen olisi tehnyt ajoissa kitkemistyökalu apuna. Nyt alueen kitkeminen on hitaampaa ja työläämpää, koska pitää hieman varoa vioittamasta koristeheinien juuria. 

Rikkaruohottunut alue - onko toivoton kitkeä...

Joskus voi käydä näin, että kitkeminen jää tekemättä täysin ja rikkaruohot valtaavat alueen. Näin on käynyt alla olevan kuvan kohdalle. Tai itse asiassa näin, kun tätä viime kesänä kitkettiin trimmerillä... ja tämä ei ole meidän pihalta 😊

Rikkaruohot valtasivat tämän uuden alueen yhdessä kesässä. Ja nyt se näyttää tältä.

Onko tämä nyt sitten toivoton kitkeä? Ei lainkaan, mutta kitkeminen vie moninkertaisesti enemmän aikaa ja tässäkin pitää varoa vioittamasta istutettuja kasveja. Tässä nimittäin kasvaa lilan värisiä kurjenpolvia ja joitakin muita kasveja.

Eri rikkakasveille hyvät kitkemistekniikat sekä tavalliset kitkemistyökalut olisivat tämän kitkemisessä todella isona apuna. Pelkällä käsin nyppimiselläkin toki pärjää, mutta se vie enemmän aikaa ja ei muutenkaan ole niin tehokasta kitkemistä.

Tehokas kitkeminen - helpompaa kitkemistä...

Ehdit hyvin ennen ensi viikon Kitkemispäiviä katsoa kitkemisohjeet eri rikkaruohoille Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssilta. Opit myös valitsemaan parhaat kitkemistyökalut helpottamaan ja keventämään kitkemistä - nämä kaikki ohjeet olen itse kokemuksen kautta huomannut toimivimmiksi.

Katso lisää täältä: Tehokas kitkeminen kuun mukaan

Verkkokurssi on yritykseni Puutarha Studion ja löytyy www.sarinpuutarhakurssit.fi -kurssialustalta.

Puutarhaterveisin Sari