Uudenlainen fermentoitu lannoite Solabiol Kasviravinne

Kaupallinen yhteistyö Puutarhasi elämään/Schetelig Oy

Tämä uudenlainen fermentoitu lannoite Solabiol Kasviravinne on tosi mielenkiintoinen. Käymisellä ja hapattamisella valmistetut kasvien lannoitteet on selvästikin tuleva trendi ekologisessa puutarhanhoidossa. Olen nyt testannut tätä Kasviravinnetta kesän ajan amppelisoilikilla parvekkeella, vaikka ensin vähän hirvittikin. Amppelisoilikki on niin ihana ja aikomukseni oli säilyttää se talven yli sisällä.

 

Amppelisoilikki ja fermentoitu Solabiol Kasviravinne...

Kasviravinnetta laimennetaan 1 korkillinen/1 litra vettä. Näin olen tehnyt joka viikko ja tietysti kastelupäivinä kuun mukaan. Amppelisoilikki kukki loistavasti vielä elokuussakin, mutta syyskuussa siihen ei enää paistanut aurinko, joten valo ei riittänyt uusien nuppujen muodostumiseen. Alla olevan kuvan otin tänään eli siinä on muutama kukka siellä täällä.

Tältä amppelisoilikki näytti vielä kesällä. Kuva ei ihan anna sille oikeutta, sillä se näkyi ikkunan läpi sisälle todella upealta siniseltä pilveltä.

Nyt amppelisoilikki on ollut sisällä kaakon ikkunalla, joten sen versot saavat hyvin auringonpaistetta. Ja edelleen lannoitan sitä Solabiol Kasviravinteella noin kerran viikossa kasteluveden mukana. Nyt onkin sen versojen latvoihin tullut uusia nuppuja, jee! Aion jatkaa lannoittamista niin kauan, kun se kukkii ja kasvattaa uusia lehtiä. Ja lisäksi pitää muistaa käännellä ruukkua, jotta kaikki versot saisivat tarpeeksi valoa.

Uudenlainen fermentoitu lannoite Solabiol Kasviravinne...

Virallisesti tämä on humusuute ja valmistettu mustasta turpeesta sekä auringonkukkatuhkasta ja fermentoitu. Jos fermentointi ei ole vielä tuttu terminä, niin se on hapattamista. Esimerkiksi hapankaali on fermentoitu samoin bokashi-kompostointi perustuu fermentointiin. 

Solabiol Kasviravinteesta sanotaan näin " 100 %:sti orgaaninen, nestemäinen kasviravinne, joka edistää juurien muodostumista ja kasvua. Humus- ja fulvohapot vilkastuttavat mikrobitoimintaa parantaen maan ravinne- ja vesitaloutta"

Mikä jännää, niin tämän Solabiol Kasviravinteen NPK on N 1,3% -  P 0,3 %  - K 1,0% eli tosi pienet määrät. Silti amppelisoilikki kasvoi ja kukki niin hyvin. Eli selvästi tässä fermentoidussa kasviravinteessa on tehoa. Eikä siis ihme, että ekoihmiset ovat nyt fermentoiduista lannoitteista niin tohkeissaan.

Sain tämän Solabiol Kasviravinne pullon testaukseen Schetelig Oy:ltä.

Sisäkukkien ötökkätarkistuksia...

Tätä amppelisoilikkia kuten muitakin sisäkasveja tutkin aina tarkasti kastelupäivinä.  Myös lehtien alapintoja ja mullanpintaa kannattaa tutkia. Nimittäin näin syksyllä tulee usein ötökkälaumoja kukkiin. Kun ne huomaa ajoissa, ne on helppo torjua. Siitä lisää Paras teho ötököihin - luonnon pyretriini -postauksessa.

Mukavaa viikkoa!

Terveisin Sari

Kottikärrykoirat mukana pihahommissa

Meillä on kottikärrykoirat aina pihahommissa mukana. Niitä on välillä yksi ja välillä useampi. Kuvassa on nyt neljä koiraa, joista yksi on teräsleidin takana. Paimenkoirina ne oppi heti, miten kuljetaan kottikärryjen kanssa. Ne eivät siis kaada kottikärryjä kesken kulkemisen.

Kaikki neljä koiraa samaa aikaa pihahommissa...

Nämä kuvat otettiin viikolla, kun kaikki neljä koiraa olivat yhtä aikaa pihalla. Mukana oli myös suloinen pentukoira, joka kulki hyvin vanhempien koirien mukana ja malttoi pysähtyä hetkeksi näihin kuviin. Eli vasemmalta oikealle Welmu, Redi, Tyyppi sekä Kelmi ja rotu on belgianpaimenkoira tervueren.

Kottikärrykoirat mukana vauhdissa...

Kun kottikärryt on täynnä kitkemisjätettä tms., lähdetään tyhjentämään kottikärryjä kompostiin. Ja kottikärrykoirat tietysti mukana. 

Kottikärrykoirat sai nimensä...

Koska koirat viihtyvät meidän ihmisten lähellä, niin ne otetaan aina mukaan pihalle. Joskus kun ne on jätetty sisälle, niin ne katsovat ikkunasta koko ajan mitä teemme ja missä olemme. Joten ne tulee otettua lähes aina mukaan pihahommiin.

Meidän pihalla ei ole aitaa, joten siksi emme uskalla pitää koiria vapaana pihalla. Lähellä on aika vilkasliikenteinen tie. Joten koirat on kiinni kottikärryissä. Aina kun siirrytään toiseen kohtaan pihahommiin, niin koirat tulevat mukana kottikärryjen kanssa. Siitä nimi kottikärrykoirat

Kottikärrykoirat osoittavat, missä pihanhoitaja on...

Näistä kottikärrykoirista näkee heti, missä teräsleidi on. Nimittäin aina ei kottikärryjä siirretä, jos vaikka pistäytyy postilaatikolla tai kun kastelee kasveja.

Koirat siis valppaasti katseella seuraavat, missä se ihminen on. 

Kun ihminen on lähellä, malttaa kottikärrykoirat ottaa vähän rennommin. Kesällä aina laitetaan kottikärryt niin, että koirat pääsevät varjoon. Ja hellepäivinä vanhin koira saa jäädä sisälle, koska siellä on viileämpää.

Ja mikä on jännää, niin koirat osoittavat myös oravat ja linnut, oli ne sitten puun latvassa tai maassa. Koirat siis silmätarkkana tuijottavat, mutta eivät haukahda tai edes liikahdakaan. 

Kottikärrykoirat mukana pihahommissa...

Tylsimmätkin pihahommat tuntuu paljon kivammalta, kun mukana on koira tai useampi. Vai mitä mieltä olette?

Puutarhaterveisin Sari

Siemenistä kasvatetut daaliat

Keväällä siemenistä kasvatetut daaliat kukkivat vieläkin. Niiden kaikkien kukat ovat yksinkertaisia eli loistavia pölyttäjille. Se olikin syy, miksi kylvin juuri niitä. Siemenpussi oli Dahlia Mignon Mixed, joten siemenistä kasvaa eri värisiä kukkia. Mixed-seokset ovat aina jänniä, sillä niistä voi tulla mielenkiintoisia värejä. 

Keltaiset daaliat kukkivat runsaimmin...

Keltaiset daaliat eivät ole oikein makuuni, vaikka näistä keltaiset selvästikin kukkivat kaikkein eniten. Osalla kukat olivat tosi alhaalla, lehtien alla piilossa.

Kirjavia daalian kukkia...

Muutamalle daalialle tuli kirjavat kukat.  Ne on tosi kivoja, muiden yksiväristen lomassa.  Etenkin alemmassa kuvassa oleva vahvemman punainen kukka oli todella kaunis. Se täytynee merkata heti, jotta sen sitten erottaa muista syksymmällä.

Vahvanpunaiset daaliat...

Punakukkaisia daalioita tuli monta, joista osalla kukka oli jännän tumma ja osalla enemmänkin joulunpunainen. Ne tummakukkaiset oli hienoja. 

Yksinkertaiset daaliat on loistavia kukkia pölyttäjille ja perhosille, kuten kuvista näkyy.

Daalian taimet kasvamassa isommiksi...

Kaikki daalian taimet istutettiin samaan ryhmään ja aika lähekkäin toisiinsa. En oikein pidä näin monivärisistä kasvuistoista, mutta tässä ne onkin kasvattamassa juurakoita isommiksi. 

Eli ideana on, että merkkaan nyt kaikkein kauneimmat ja syksyllä ne otetaan erikseen. Sitten keväällä ne pääsevät omille paikoilleen, missä tulevat paremmin esille. Nämä, kuten kaikki muutkin daaliat, kaivetaan maasta vasta kun pakkanen on mustuttanut varret. Siksi ne tietyt on merkattava nyt.

Paikka on puolivarjoinen, sillä puun lehvästö varjostaa daalioita keskipäivän auringolta. Varjoisuuden takia, daaliat kukkivat aika laiskasti.

Siemenistä kasvatetut daalian taimet maahan...

Nämä daalian taimet kasvoivat ruukuissaan kasvusammaleessa, johon olin lisännyt ladattua biohiiltä. Ruukut olivat pihalla lämpimällä paikalla koko kesäkuun, koska työkiireiden takia ehdin istuttaa maahan ne vasta heinäkuun alussa ja tarkasti kuun mukaan. Yksi hyvä asia myöhäisessä istuttamisessa oli se, ettei silloin enää ollut tiedossa yöpakkasia 😂

Tähän kasvialueen multaan oli myös sekoitettu ladattua biohiiltä. Pensas ryhmän päässä on syyshortensia ja kaikki matalahkot kasvit on niitä daalian taimia. Kuva on otettu heti istuttamisen jälkeen.

Alla kuva taimen juuripaakusta, jossa näkyy hyvin mustia biohiilen palasia. Aika monella taimella näkyi myös niitä daalian pallukkamaisia juuria. Se oli kiva huomata, sillä mitä isommat pallukat nyt kesän aikana näille kasvaa, sitä varmemmin ne talvehtivat kellarissa turpeen seassa.

Siemenestä kasvatetut daaliat...

Nämä daalian taimet on kylvetty siemenistä helmikuun lopulla, kuun mukaan. Siitä lisää kuvia Daalian kasvatus siemenestä -postauksessa. Täytyy kyllä todeta, että  daaliat olivat yllättävän helppoja kasvattaa. 

Sammalnapit oli taas käteviä, kun ruukkuun istutettaessa ei tarvinnut irrottaa mitään verkkoa tms. Olen jo monta kertaa huomannut, että sammal on aivan loistava kylvöissä. Taimet lähtevät varmemmin ja nopeammin kasvuun, ja etenkin kun kylvöajan valitsee kuun mukaan. Lisää sammalnapeista  Kokemuksia Biolan Sammalnapeista -postauksessa.

Kuvassa näkyy myös siemenpussi. Saa nähdä, tuleeko vielä noita pinkkejä kukkia, sillä kaikki taimet eivät ole kukkineet. Taimien seassa on myös kirjavalehtinen sekä vaaleanvihreälehtinen, mitkä eivät ole kukkineet lainkaan. Eli jännättävää riittää vielä 😀

Mukavaa viikonloppua!

Terveisin Sari

Kesäkukkien talvisäilytys

Kesäkukkien talvisäilytys onnistuu sisällä ja kellarissa. Toki eri kasvit talvehtivat parhaiten kullekin ihanteellisessa olosuhteessa. Mutta huonollakin talvisäilytyspaikalla voi saada kasvin pysymään hengissä talven yli. Kannattaa siis aina kokeilla, koska välillä kasvit yllättävät hyväkuntoisina.

Verenpisaran talvisäilytys...

Verenpisara talvehtii parhaiten valoisassa ja viileässä huoneessa. Viherhuone olisi tietysti ihanteellisin. Meillä nämä isot verenpisarat viedään ruukkuineen päivineen hämärään kellaritilaan ennen pakkasten tuloa. Ne ovat talvehtineet niin jo 10 vuotta. Niitä kastellaan pienellä vesitilkalla kevättalvesta, jos multa näyttää kuivalta. Talvella verenpisarat pudottavat lehtiä ja ovat aika raaskun näköisiä, mutta lähtevät aikaisin keväällä jo hurjaan kasvuun. 

Lisää vinkkejä verenpisaran talvisäilytyksestä Uudet ja vanhat verenpisarat sekä niiden talvisäilytys -postauksessa.

Pelargonit suojaan sateilta ja sitten sisälle...

Pelargonit kannattaa suojata sateilta syksyllä. Sade pilaa kukat ja kun pelargonit siirretään sisälle, ennen pakkasia, multa ei saa olla märkää. Eli siksikin ruukkuja on hyvä pitää nyt katoksen alla. Joten nyt illalla tämäkin ruukku vedetään katoksen suojaan ennen kuin sademyräkkä alkaa.

Meidän isot pelargoniruukut on siis vielä pihalla. Kun ennuste lupaa yöpakkasia, niin kaikki pelargoniruukut siirretään talveksi hämärään kellaritilaan. Jos multa on silloin märkää, pelargonit mädäntyvät helposti. Joten osa on jo katoksen alla suojassa sateelta. 

Kellarin viileydessä niitä ei yleensä tarvitse kastella, kuin vasta kevättalvella.

Pelargonien talvisäilytys asuinhuoneen ikkunalla...

Rungolliset pelargonit ovat vielä parvekkeella ja niitä siirrän ikkunalle vähitellen. Jos on leuto syksy, niin osa pääsee työhuoneen ikkunalle vasta joulukuun alussa. Työhuoneen lämpötila on noin 21 astetta ja ikkuna hyvin aurinkoinen. Ikkunalla olevia pelargoneja täytyy kastella viikoittain. Tosin kovalla pakkasella tai pimeimpään aikaan niitä kastellaan pienellä vesimäärällä.

Kuvia rungollisista pelargoneista viime tammikuulta Pelargonit ikkunalla talven yli ekologisesti -postauksessa.

Runkoruusu kellariin...

Runkoruusun talvisäilytys onnistuu kellarissa parhaiten. Sen voisi myös laittaa pitkin pituuttaan maata vasten ja peittää vaikka mullalla tai talvisuojaturpeella. Tietysti eri ruusulajikkeiden talvenkestävyydessä on eroja. Mikään kiire niiden talvisäilytykseen laittoon ei ole, sillä ne kestävät yleensä hyvin pienet yöpakkaset.

Meillä on ollut aiemminkin runkoruusu ja nyt tämä uusi, jonka talvisäilytämme kellarissa ruukussa. Alla oleva kuva on kesältä, sillä nyt en huomannut ottaa siitä uutta kuvaa.

Daalioiden talvisäilytys kellarissa...

Daalioiden talvisäilytys on kuin perunoiden. Eli ne säilyvät parhaiten kellarissa tai muussa viileässä tilassa, kalkitsemattomaan ja lannoittamattomaan turpeeseen haudattuna. Lämpötila ei saa laskea pakkasen puolelle.

Odotamme aina, että varret mustuvat ja vasta sen jälkeen nostamme daalian juurakot ylös maasta. Jos juurakot ovat kovin märkiä, kuivattelemme niitä kellarin lattialla, ennen kuin laitamme ne laatikoihin turpeen sekaan.

Daalioiden talvisäilytystesti oli tosi mielenkiintoinen, sillä testissä oli kostea kellari ja kuiva koneellinen kylmiö.

Vähän jännittää, miten nämä siemenistä kylvetyt daaliat ovat tehneet juurakoita. Toivottavasti ovat jaksaneet kasvattaa oikein isot, niin talvehtivat sitten varmimmin.

Gladioluksen sipulit, onnenapilat, ruostekukat kellariin...

Meillä ei ole luvattu yöpakkasia pitkässä sääennusteessa, joten nämä gladiolukset saavat olla rauhassa. Niiden sipulit nostetaan maasta ja säilytetään kuten daaliat. Onnenapilat ja ruostekukat viedään ruukkuineen päivineen kellariin. Sen sijaan purppura-apilat istutetaan ruukuista kasvimaan reunaan. 

Syyssyrikän eli Buddlejan sekä kriinumin talvisäilytys...

Kuvassa on valkokukkainen syyssyrikkä, joka saa olla pihalla vielä pitkään. Se nostetaan yleensä maasta kellariin, vasta kun sääennuste lupaa pitkää kylmää jaksoa. Ei haittaa, vaikka tulisi pieni yöpakkanen, sillä se kestää sen hyvin. Kellarissa sen juuripaakku on saavissa, ja sitäkin kastellaan vain tarvittaessa. 

Kuvan vasemmassa laidassa on valkokukkainen kriinumi. Se viedään myös kellariin, mutta ennen yöpakkasia. Se ei todennäköisesti kestä lainkaan pakkasta. Sitä ei myöskään kastella kellarissa, ja hyvä olisi, ettei sen multa ole liian märkää. Useampana syksynä ollaan otettu se olohuoneeseen ennen kellariin vientiä, sillä sen kukissa on hyvä tuoksu 😊

Mukalabegonian talvisäilytys kokeiluna...

Aion nyt tänä talvena kokeilla, säilyykö tämä tuoksuva begonia talven yli. Samalla voisin ihan mielenkiinnon vuoksi kokeilla karjalanneitoa eli toista begoniaa.

Begoniat ovat tosi pakkasenarkoja, joten nämä siirretään sisälle heti, kun sääennuste lupailee lähellekään 0 astetta. Niiden versot menee huononnäköisiksi, mikä on hyvä. Eli se saa lakastuttaa versonsa rauhassa ja siirtyä talvilepoon.

Mukalabegonian mukulalle suositellaan talvisäilytyspaikaksi kellaria.  Sen mukala voidaan säilyttää turpeessa, kuten daaliat, tai sen voi jättää ruukkuun. Multaa ei silloin kastella. Lämpötila saa olla alle 10 astetta, muttei kuitenkaan pakkasta.

Ai niin, parvekkeella on vielä pieni sitruspuu, joka pääsee sisälle sitten, kun yöpakkaset alkaa lähestyä. Sille pitääkin muistaa varata paikka viileän huoneen ikkunalta.

Amppelisoilikki on jo sisällä ja koetan saada sen talvehtimaan ihan huoneen ikkunalla. Tosin se on kyllä vähän liian leveä... 😊

Olisi tosi kiva kuulla, mitä te kesäkukkia te säilytätte talven yli?  Ja onko hyvin onnistunut?

Puutarhaterveisin Sari

Tuoksuvat tulppaanit ja `Creme Upstar`

Blogiyhteistyö - Korpikangas Siemen-Frö 

Tuoksuvat tulppaanit ja yleensäkin tuoksuvat kukat kuuluvat kestosuosikkeihini. Tämä ihanasti tuoksuva tulppaani on `Creme Upstar` ja se on kivasti kaksivärinen. Vaaleana se on tietysti istutettu meidän Kuupuutarhaan.

Myöhäinen tuoksuva tulppaani `Creme Upstar`...

Tämä `Creme Upstar` kukkii myöhään eli touko-kesäkuun vaihteessa. Kun kukat aukeavat, kukkien väritys on jännä sekoitus vaaleankeltaista ja vaaleanpunaista. Kukat ovat kevyesti kerrotut ja se kuuluu  ns. pionikukkaisiin tulppaaneihin. Tuoksu oli niin ihana, että sitä tuli nuuhkittua aina ohimennen 😊

Kukat avautuivat toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa kukkien väri oli vaalentunut. Samalla keltaisuus oli muuttunut puhtaan valkoiseksi. Hieno näinkin. Tosin sen kellertävä sävy oli minusta upeampi.

Myöhäinen tuoksuva liljatulppaani `Ballerina`...

Liljakukkaisten tulppaanien lajike `Ballerina` kuuluu myös tuoksuviin tulppaaneihin. Meillä näitä on kompostorin vieressä, keskellä päivänliljapenkkiä. Nyt ensi keväänä täytyy muistaa käydä nuuhkaisemassa niiden kukkia. Tulppaanien tuoksu on aika mieto. Tosin tästä on sanottu, että lämpimänä päivänä sen tuoksu on vahva. Eli ensi keväänä sekin täytyy testata.

Toukokuun tuoksuvat tulppaanit `Princess Irene`...

Triumph-Ryhmän tulppaaneihin kuuluvan `Princess Irene` lajikkeen kukat kuulemma myös tuoksuvat hyvälle. Sen kukat ovat oranssin ja punertavan kirjavat ja siitä on myös kerrottu versio, jonka pitäisi tuoksua.

Meillä kasvaa tätä `Princess Irene` lajiketta sorapenkan alaosassa. Joten näitäkin pitää muistaa käydä nuuhkimassa, kun ne taas kukkivat toukokuussa. 

Aikainen tuoksuva `Purissima`eli `White Emperor`...

Tämä  toukokuun alussa kukkiva valkea `Purissma` tulppaani kuuluu tulitulppaaneihin eli on viralliselta nimeltään Tulipa fosteriana `Purissima`. Sitä myydään myös sen toisella nimellä eli `White Emperor`. Joka tapauksessa upea ja isokukkainen tulppaani. Terälehden keskellä on hento kellertävä raita. 

Meillä kasvaa tätä kahdessa kohtaa Kuupuutarhassa. Tai oikeastaan laventelin vieressä kasvavat ovat jo Kuupuutarhan ulkopuolella Biohiilimullassa kasvavilla (ylempi kuva) oli selvästi isommat kukat. Näköjään biohiilestä hyötyy myös sipulikukat.

Tuoksuvat tulppaanit...

On paljon muitakin tulppaanien lajikkeita, joiden kukissa on hyvä tuoksu. Tässä muutamia esimerkkejä lisää: `Apricot Beauty`, `Mondial`, `Miranda`, `Monsella`,`Verona`.

Oletteko huomanneet erityisen hyvälle tuoksuvia tulppaaneja?

Vai onkohan niin, että tulppaanien tuoksu jää helposti huomaamatta, kun ne ovat niin alhaalla. Tai senkin takia, että keväällä on pihalla niin paljon mielekästä puuhaa, ettei malta pysähtyä ihastelemaan tulppaaneja riittävän läheltä.

Sipulikukkien istutusaika lähestyy...

Nyt kannattaa ostaa kukkasipulit, sillä osa on jo loppuun myyty. Siis etenkin jos haluaa tiettyjä suosittuja lajikkeita tai harvinaisempia lajeja.

Tulppaanit kuitenkin istutetaan vasta, kun maa on jo viilentynyt eli yleensä lokakuun tietämillä. Sipuleita voi säilyttää viileässä, kuivassa ja pimeässä tilassa. Hyvä paikka on jääkaapin vihanneslokero tai kuiva kellari.

Lisää vinkkejä syksyllä istutettavista sipulikukista...

• Jos haluaa vuodesta toiseen kukkivia tulppaaneja, niin siitä vinkkejä Pitkäikäisimmät tulppaanit -postauksessa. Siellä on myös tuoksuva  `Princess Irene` yhtenä vaihtoehtona.
• Terttutulppaani ja buharantulppaani - kasvitieteellisiä tulppaaneja -postauksessa esittelen nämä kaksi kestävää ja matalaa vähän jalostettua tulppaania.
• Pienet kevään kurjenmiekat eli sipulista kasvavat matalat iirikset ovat harvinaisempia ja niin herkän kauniita.
• Krookukset on hyviä pölyttäjille ja kukkanurmikko -postauksessa on tavallisia isokukallisia krookuksia sekä kasvitieteellisiä ja siemenistä leviäviä krookuksia.
• Kesäkuussa kukkivat ukkolaukat leviävät myös siemenistä. Toki siihen menee monta vuotta.

Olen saanut  sen ihanan kerrotun `Creme Upstar` tulppaanien sipulit Korpikangas Siemen-Fröltä. Kiitos siitä heille!

Leppoisaa sunnuntaita!

Terveisin Sari

Syyskuun kukkia pörriäisille ja perhosille

Tässä tänään kuvattuja syyskuun kukkia pörriäisille ja perhosille. Meillä tuli sadekuuroja useampikin ja kuurojen välillä kävin kuvaamassa. Aika nopeasti perhoset ja pörriäiset tulevat kukkiin sateen jälkeen. Silloin niissä kävinkin aika kuhina. 

Siemenistä kasvatetut daaliat täynnä pölyttäjiä...

Kylvin nämä yksinkertaiskukkaiset daaliat helmi-maaliskuussa sisälle. Nyt ne kasvavat puolivarjoisella paikalla rusotuomen alla. Tänään kukissa olikin paljon kukkakärpäsiä, kimalaisia ja muita pörriäisiä. Yksinkertaiset daaliat on tosi hyviä kasveja pörriäisille, kuten myös ne meidän vanhat oranssit daaliat.

Syyssyrikät perhosten suosiossa...

Syyssyriköissä on aina eniten perhosia. Heti kun aurinko tuli pilven takaa näkyviin, niin perhoset lensivät sen kukkiin. Tässä lilassa oli amiraaliperhosia, joita ei ole ollut vielä. Olipa kiva nähdä niitä nyt enemmän liikkeellä.

Valkoisessa syyssyrikässä sen sijaan oli nokkosperhosia. Sillä on  muhkeammat kukat ja sen kukinta alkaa hieman lilaa syyssyrikkää myöhemmin.

Sointu kukkii vielä...

Tarhakurtturuusu `Sointu` kukkii vielä ja sen kukissa näkyi olevan myös pörriäisiä. Monet ruusut, joiden kukat ovat yksinkertaiset, ovat hyviä kasveja pölyttäjille.

Auringonkukat kukkivat vielä...

Auringonkukat jaksavat vielä kukkia. Nyt kukissa ei juurikaan näkynyt pölyttäjiä. Ehkäpä pörriäiset viihtyvät enemmän aurinkoisemmalla paikalla tai sitten daaliat ja muut houkuttavat nyt enemmän kuin nämä pienet auringonkukat. Auringonkukkia pörriäisille, perhosille ja linnuille -postauksessa lisää näistä esikasvatetuista auringonkukista.

Saas nähdä, kauanko nämä pörriäisten kukat jaksavat kukkia. Ainakaan pitkät sääennusteet eivät lupaa yöpakkasia pariin viikkoon.

Tänään tutkittiin, joko syysmyrkkyliljojen nuput näkyvät maanpinnalla. Ei näkynyt vielä. Yleensä ne kukkivat jo syyskuun puolessa välissä, joten kohta olisi niidenkin aika. Ja etanaraepurkki on jo valmiina, sillä espanjansiruetanat syövät heti  syysmyrkkyliljojen nuput riekaleiksi. Eli sen takia tutkitaan nuppujen tilannetta, että saadaan laitettua etanaraetta ennen siruetanoita. Syysmyrkkyliljoilla on nimittäin tosi kauniit kukat ja ne voivat kukkia pitkälle syksyyn, jos sää on hyvä.

Oikein mukavaa viikonloppua!

Terveisin Sari

Lounas kasvimaan sadosta - omavaraisuus kotipihalla

Vähän jännitti, saadaanko lounas koottua kasvimaan sadosta. Onnistuihan se hyvin ja omenakin vielä pääsi pannulle tuomaan lisäaromia. Eli aika pienellä viljelyllä saa jo mukavasti ruokaa lautaselle. Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Luova vihannespaistos lounaaksi...

Koska olin töissä, niin "heitin pallon" meidän Teräsleidille. Eli annoin ohjeeksi tehdä lounas puutarhan antimista, kuten perunasta, vahapavuista, mangoldista ja sipulin varsista. Lisäksi voisi käyttää lipstikkaa, jota meidän pihalla on iso puska. Hän innostui heti kokeilemaan ja ryhtyi puuhaan. Kuulemma kaikki muu on itse kasvatettua, paitsi suola ja oliiviöljy. Hän otti kuvan paistoksen alkuvaiheesta eli aineet on tässä vasta laitettu pannulle.

Peruna on helppo kasvattaa...

Meillä on perunaa pieni alue ja se tuottaa runsaan sadon joka vuosi. Sen viljely on siinä mielessä helppoa, että kun siemenperunat on istutettu maahan, ei tarvitse kuin mullata niitä pari kertaa kesässä. Ei siis kastellakaan niitä.

Kuva on heinäkuulta, kun peruna kukki ihan ennätyksellisen paljon. Nyt perunan varret on jo lakastuneet ja leikattu kompostiin. Perunat on vielä maassa, sillä niiden nostolla kellariin ei ole mikään kiire. Nosto tehdään tietysti kuun mukaan hyvänä päivänä.

Vielä sen verran, että vuoroviljely on tosi tärkeää myös perunan viljelyssä eli samassa paikassa ei kannata viljellä. Meilläkin vaihdetaan perunan paikkaa vuosittain.

Keltaiset vahapavut jo pakkasessa....

Suurin osa vahapavuista on jo säilötty pakkaseen. Vielä kasvimaalta tulee satoa jonkin verran, kuten tähänkin paistokseen. Vahapapu on helppo viljellä ja onnistuu aina. Se on myös tärkeä proteiinin lähde meille, jotka emme syö lihaa.

Mangoldi on kuin koristekasvi...

Itse tykkään mangoldista, koska se on niin kaunis. Tänä vuonna meillä oli punavartista mangoldia. Niitä on myös muita sävyjä. Mangoldi on helppo kasvattaa siemenestä ja sekin onnistuu aina.

Paistoksessa mangoldin varret pilkotaan ja niitä paistetaan kauemmin. Lehdet kypsyvät lyhyemmässä ajassa..

Mysteerisipuli...

Kasvimaalla kasvaa myös tällaista mysteerisipulia. Siitä oli ruokaan pilkottu varsia. Se on miedon makuinen, mikä on hyvä, sillä kaikki eivät voi syödä tavallista sipulia.

Olen joskus kylvänyt nämä siemenestä ikään kuin kesän salaattisipuleiksi. Ne talvehtivatkin hyvin, joten siirrettiin ne kasvimaalta raparperini viereen. Nyt ne olleet siinä jo monta vuotta. Kuva on heinäkuulta.

Maukas lounas oman kasvimaan sadosta....

Tältä lounas näytti, kun se alkoi olla valmista. Ja oli hyvää 😋  

Hauskasti mangoldin punaiset varret värjäsi perunan ja omena lohkoja. Värikäs ruoka onkin kuulemma terveellistä.

#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit... 

Vyöhyke 1
Jovela https://www.omavarainen.fi/l/syyskuu2020


Vyöhyke 2
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/09/lounas-kasvimaan-sadosta-omavaraisuus.html

Vyöhyke 3
Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2020-osa-9/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/09/suuntana-omavaraisuus-osa-9-mita-tanaan.html

Luomulaakso https://luomulaakso.fi/?p=20481


Vyöhyke 4
Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/09/unelmana-omavaraisempi-elama-herkkuja.html

Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2020-ruoka/

Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi 

Mukavaa viikkoa!

Terveisin Sari