Suojataanko kasveja nyt vai ei?

Suojataanko kasveja nyt vai ei, kun ensi viikolle on luvassa pakkasia. Piti ihan käydä eilen kiertelemässä pihalla ja tutkimassa, miten kasvit voivat. Muutama talventähti oli jo nupulla. Jotenkin hassua. Näitä emme kyllä aio suojata! Mutta sen sijaan huolettaa puupioni. Tämä talvi on todennäköisesti sille aika rankka.

Puupioni suojataan pakkasilta...

Siinä upeassa puupionissa eli puuvartisessa pionissa on silmut jo puhjenneet pieniksi lehtitupsuiksi. Lisäksi osa varsista näyttää kuolleelta. Aiemmin olemme suojanneet sen talvisuojaturpeella ja pakkaspeitteellä, pakkasten saavuttua. Mutta nyt niitä pakkasia ei ole ollut, joten talvisuojia ei ole laitettu.

Eli aika todennäköisesti laitamme sille pakkaspeitteen ennen pakkasia, mikäli sää todella pakastuu.

Samoin ryhmäruusuja emme ole vielä suojanneet ja niissä on nyt pienet lehtien alut. Tosin se ei haittaa, vaikka ryhmäruusujen varret paleltuisivat. Ne lyhennetään joka tapauksessa. Eli ryhmäruusut suojataan, jos tulee kovempi pakkanen. Siitä lisää Talvisuojaturvetta ryhmäruusuille.

Alppiruusut ja tuijat suojataan...

Alppiruusut ja nuoret tuijat täytyy muistaa suojata kevätauringolta nyt, mikäli maa on jäässä. Me kokeilimme pitkällä metallipiikillä meidän pihan maata ja se oli sula. Ei siis tarvitse suojata tätä liian aurinkoisella paikalla kasvavaa alppiruusua 😊
Ohjeita suojaukseen Nyt on suojattu kevätauringolta tuija, kartiovalkokuusi ja rodo.

Sipulikukkia ei ehkä suojata...

Lumikellot jo melkein kukkivat ja ensimmäisistä krookuksista pilkistää jo nupun alut. Niitä emme tule suojaamaan. Sipulikukat kestävät pakkasia hyvin, mutta auenneet kukat voivat mennä pilalle.

Auenneita kukkia on onneksi vain muutamalla syksyllä kukkivalla turkinmyrkkyliljalla. Ne ovat kukkineet nyt todella pitkään.

Talvenarat sipulikukat voi vaatia suojausta...

Sen sijaan talvenarkoja sipulikukkia voi joutua suojaamaan, jos ne ovat jo nousseet näkyviin. Meillä niitä on kalvaspikarililja, josta ei näy vielä alkuja ja sitten matalat kurjenmiekat, mitkä ovat sipulikukkia. Kuvasta hyvin näkee, miten ne ovat jo nousseet maanpinnalle. Nämä hieman huolettavat. Eli jos tulee kovia pakkasia, niin aioin peittää ne talvisuojaturpeella varmuuden vuoksi.

Rusakot, metsäkauriit ja fasaanit...

Jouduttiin taas laittamaan kanaverkkoa jouluruusujen suojaksi. Papanoista päätellen rusakko on syönyt jouluruusuilta lehtiä tosi paljon, ja osa nupuista on hävinnyt. Metsäkauriin jälkiä ei ole näkynyt pihalla pitkään aikaan, eli syöjä on rusakko.

Samoin näsiän taimi piti suojata syksyllä, koska sen uudet versot oli taas syöty. Taimi on ollut jo monta vuotta pihalla, mutta aina rusakko on syönyt sen tapeille. Kivasti näsiä silti kukkii, ja aika pian jos sää jatkuu näin lämpimänä.

Eli ei siis auta muu, kuin seurata pitkää sääennustetta ja varautua laittamaan talvisuojat nopeasti. Siis mikäli tänne etelään tulee vielä pakkaset.

Mitenkäs teillä, onko tuijille tai puupioneille tai muille laitettu jo talvisuojauksia?

Ei kylvöjä, ei mullanvaihtoa, ei pistokkaiden ottoa...

Nyt on kuun mukaan huono aika vaihtaa kasveihin mullat tai kylvää. Eli odotan malttamattomasti ensi viikkoa 😊
Tällä viikolla on myös tosi huono aika leikata pihalla aitoja, pensaita ja puita, pienenä vinkkinä. Puutarhanhoidon ajoittamisesta kuun mukaan löytyy lisää täältä blogista ja verkkokurssilta.

Mukavaa viikon jatkoa!

Terkuin Sari

Vahapapu onnistuu aina

Vahapapu onnistuu aina kasvimaalla ja sen kasvatus on helppoa, jopa meidän kuivahkossa maassa. Biohiilen lisäyksen jälkeen sadon määrä on tietysti kasvanut. Mikä on huippu juttu! Maultaan vahapapu on miedon maukas verrattuna vihreisiin pensaspapuihin.

Vahapapu on keltainen...

Vahapavut kuuluvat tarhapapuihin ja niiden palot ovat keltaisia. Niiden kasvusto on matalaa eli noin polvenkorkuista, joten emme ole koskaan tukeneet niitä. Senkin takia ne ovat helppoja.

Sen sijaan korkeaksi kasvavia salkopapuja on myös keltapalkoisina ja ne pitää tukea!

Pavut on iso ryhmä ja niissä on paljon jalostettuja lajikkeita, joten saa olla kyllä tarkkana, että ostaa tätä matalaa vahapapua. 

Paljon muitakin papuja...

On siis paljon muitakin papuja, kuten kuvassa paksut härkäpavut ja mustat pensaspavut. Ohuet vihreät pensaspavut ovat niitä tuttuja kaupan pakastealtaista. Meillä keltaiset vahapavut on muuten isompikokoisia kuin kuvan pavut. Se voi olla lajikeominaisuus tai meillä on parempi kasvupaikka 😊

Vahapavun kasvatus onnistuu aina...

Olen aiemmin kirjoitellut meidän kasvimaan varmoista kasveista, ja vahapapu kuuluu ehdottomasti niihin. Se on joka vuosi tuottanut hyvän sadon, oli sitten sateinen kesä tai kuiva kesä.

Tärkeää on muistaa kylvää sen siemenet lämpimään maahan. Jos maa on liian kylmää, siemen mätänee. Meillä täällä eteläisessä Suomessa, siis Nurmijärvellä, kylvämme sen vasta kesäkuun alussa. Se ehtii tehdä loistavasti satoa, ennen syksyn kylmiä kelejä ja pakkasia.

Espanjansiruetanat riesana...

Kuten alla näkyy, niin espanjansiruetanat syövät itäneet taimet heti. Siksi meillä onkin kasvimaan ympärillä se etanaeste. Kuvassa on siis rivi vahapavun alkuja, joista vain yhteen taimeen jäi lehdet jäljelle, muut lehdet siruetanat olivat syöneet illan ja aamun aikana. Ne kyllä syö muitakin alkuja, ei pelkästään näitä papuja.

Aurinkoisella paikalla hyvä sato...

Pavut kannattaa kasvattaa aina aurinkoisella paikalla, jotta ne kukkivat hyvin. Vain siten tulee paljon pavun palkoja. Vahapavuthan syödään palkoineen päivineen eli syötävää tulee paljon.

Alla oleva kuva on viime kesältä, jolloin meidän alueella ei tullut edes ukkossateita eli oli ennätyksellisen kuivaa. Muutaman kerran pavut kärsivät kuivuudesta ennen kastelua, ja se näkyi lehdissä ruskeina laikkuina. Onneksi se ei vaikuttanut satoon.

Vahapavun kasvatus...

Mullan on hyvä olla ravinteikasta ja tarvittaessa kalkittua eli vanhaa maata parannetaan kuun mukaan ajoittaen. Jos käyttää uutta säkkimultaa, niin siihen ei tarvitse lisätä mitään.

Siemenet kylvetään maan lämmettyä eli esim. kesäkuun alussa kasvavalla kuulla, siemenpussin ohjeiden mukaan. Multaa kastellaan aluksi usein, jotta multa ei pääse kuivumaan. 

Voi olla, että heinäkuussa tarvitsee antaa lisää lannoitetta tai sitten ei. Me olemme lannoittaneet pienellä määrällä. Ja kuivana kautena kastellaan multaa, tosin meillä vain alkukesällä. Loppukesällä olemme lopettaneet kastelun, koska kasvimaan mullassa on biohiiltä.

Sitten vain odotellaan, että pavut kellastuvat ja ovat valmiita kerättäväksi. Satoa saa kerättyä joka viikko parikin kertaa.

Helppo kasvi siis kasvattaa. 😊

Vahapapu sopii pakastettavaksi...

Suurin osa vahapavuista meillä pakastetaan, lyhyen keittämisen jälkeen. Niitä on sitten kiva ottaa ruuanlaittoon. Monet aina kysyvät miten käytämme niitä, niin ihan keitoissa ja ruuan lisukkeena, siis keitettynä. Papuja ei voi syödä raakana.

Itse pidän vahapavun miedosta mausta, vaikka voin kera.

Kasvimaan suunnittelu on jo käynnissä... ja taas vahapapua on suunnitelmassa paljon.

Vauhdikas kevät ja kesä tulossa...

Tämän tyyppiset varmat ja helpot kasvit sopivat nyt hyvin meille, sillä keväästä ja kesästä on tulossa aika vauhdikas. Kuten ehkä jo olette huomanneet, niin en ihan heti pääse vastaamaan kommentteihin. Vastaan niihin kyllä 😊

Minulla on nyt tosi mielenkiintoisia suunnittelutöitä ja kursseja. Ja näiden töiden lisäksi jatkan taas fengshuin opiskelua. Se tuo lisäjännitystä, sillä opiskelutapa on ihan uudenlainen, suorastaan moderni.... ja hykerryttävän mielenkiintoinen.

Joten todennäköisesti kirjoittelen keväällä taas lisää fengshuista tännekin. 

Ihanaa alkavaa viikkoa!

Terkuin Sari

Anopinkieli - helppo ja pitkäikäinen viherkasvi

Anopinkieli on helppo ja pitkäikäinen viherkasvi, siis ekologinen. Olen vasta nyt ihastunut tähän perinteiseen noiden "piikkipuskien" myötä. Siinä on ihan omanlaista viehätystä. Ja anopinkieli sopii hyvin reissaajalle sekä kiireiselle, sen helppohoitoisuuden takia.  Niitä on yllättävän paljon erinäköisiä lajikkeita, kuten kuvassa jo kaksi ihan erinäköistä.

Perinteinen anopinkieli...

Anopinkielistä on eri lajeja ja lajikkeita. Tämä minun uusi taitaa olla se aika perinteinen anopinkieli (Sansevieria trifasciata). Enpä olisi uskonut, että ihastun tähän, sillä ennen pidin tätä yhtenä rumimmista viherkasveista. Näin keltareunaisena tämä on kyllä aika ihana. Sille vain pitää hankkia painavampi ruukku, jotta se pysyy tukevasti pystyssä. Sen lehdet ovat nimittäin tosi painavat ja hiekkamulta kuivana kevyttä.

Erikoisempi keihäsanopinkieli...

Nämä erikoisemmat keihäsanopinkielet (Sansevieria cylindrica) ovat olleet minulla jo neljättä vuotta. Tosin tämä sen nimi hieman epäilyttää.
Nämä kasvavat koko ajan rehevämmiksi ja pidemmiksi. Minusta nämä ovat super söpöt, vähän kuin siilit 😊

Tällaiselta ne näyttivät uutena pienissä muoviruukuissaan. Eli niille on jo kerran vaihdettu isommat ruukut. Niissä ne pärjäävät ainakin kesään asti, koska parhaiten anopinkielet viihtyvät ahtaassa ruukussa.

Edit - Matala ja veikeä anopinkieli...

Nyt myöhemmin vasta huomasin, että onhan minulla vielä yksi anopinkieli. Se on kyllä ihan oudon näköinen anopinkieleksi.... mutta niin ihanan veikeä. Tällä ei ole vielä suomenkielistä nimeä, vain se tieteellinen nimi (Sansevieria ehrenbergii).

Tämä on siis tosi matala. Kuvassa sen takana on keihäsanopinkielen ruukku.

Anopinkieli on pitkäikäinen viherkasvi

Anopinkieli onkin pitkäikäinen viherkasvi ja siksi hyvä ekologinen vaihtoehto huonekasveista. Tavallisen näköinen anopinkieli on myös perinteinen huonekasvi aina 1900-luvun alusta alkaen. Ne anopinkielet kasvoivat korkeiksi eli olivat isoanopinkieliä.

Nämä minun anopinkielet ovat kapealla ikkunalaudalla, missä kesällä on todella kuuma. Hyvin ainakin keihäsanopinkielet ovat viihtyneet, joten ehkäpä tuo uusikin.

Anopinkieli on helppo eli hoito-ohjeet...

Anopinkieli viihtyy puolivarjossa sekä yllättävän aurinkoisessa ja hämärässäkin paikassa, huoneenlämmössä. 

Sitä kastellaan aina vasta sitten, kun pintamulta on selvästi kuivahtanut. Jos multa on jatkuvasti märkää tai aluslautaselle jää vettä seisomaan, niin kasvi kärsii heti. Anopinkielen lehtisuppiloon ei myöskään saa mennä vettä.

Mietoa lannoitetta annetaan kastelun yhteydessä kesäkautena noin parin viikon välein.

Ruukku vaihdetaan hieman isompaan vasta silloin, kun ruukku käy ahtaaksi. Ja mullaksi sopii hiekkapitoinen kaktusmulta.

Lisää hoito-ohjeita Viherkasvien luonnonmukainen hoito -postauksessa.

Muita helppoja viherkasveja...

• Aloe vera - parantava fengshui kasvi
• Klusia - uusi fengshuin rahakasvi (tästä pitääkin muistaa kertoa kuulumisia)
• Trendikkäät mehiruusukkeet sisälle 
• Lohikäärmepuut ja fengshui

Mukavaa viikonloppua!

Terkuin Sari

   

Kuukalenteri ajoittaa puutarhatyöt, ja aikaa säästyy

Kuukalenteri ajoittaa puutarhatyöt ekologisessa ja luonnonmukaisessa puutarhanhoidossa. Kun kokeilee kuun mukaan ajoittamista, niin näkee nopeasti, miten paljon siitä on käytännön hyötyä. Se selittää myös, miksi sen suosio kasvaa kohisten. Ja lähes kaikki ovat olleet ihastuksissaan myös siitä, että kuun mukaan ajoittaminen säästää aikaa.

Omenapuiden ja hedelmäpuiden leikkaaminen...

Kohta puoliin on taas omena- ja päärynäpuiden kevätleikkaus ajankohtaista. Jos ne leikkaa kasvavalla kuulla, niin odotettavissa on runsas vesiversojen kasvu. Tietää siis taas lisää leikattavaa. Eli silloin ei ole hyvä hedelmäpuiden leikkausaika. 

Hyviä hedelmäpuiden leikkauksen ajankohtia on useita niin keväällä kuin heinä-elokuussakin. Päivät voi katsoa tosi tarkkaan, jopa niin, että kukkien ja hedelmien sato pitäisi perinnetiedon mukaan olla suurempi. 

Lisää aiheesta  Heinä-elokuun hedelmäpuiden leikkausaika lähestyy sekä Omenapuiden ja pensaiden hyvä leikkausaika. 

Kuukalenteri ajoittaa kylvöt, istuttamiset ja mullanvaihdot...

Olen tehnyt erilaisia kylvötestejä kuun mukaan tosi paljon. Niissä selvästi tulee aina esiin se, että parhaiten itäneet ja kasvuun lähteneet kasvit on kylvetty tai istutettu parhaana ajankohtana kuun mukaan. Se on tietysti kasviryhmän mukaan eli porkkanalle vähenevä kuu ja pelargonille kasvava kuu. Ja vielä kun valitsee tarkemmin päivät eli parhaat, niin onnistuu parhaiten. 

Vaihtoehtoja on siis useita. On ne parhaat päivät kyseiselle kasville, sitten yleishyvät päivät ja sitten on ne päivät, jolloin vielä kannattaa istuttaa. Huonoina päivinä en itse enää suostu kylvämään tai istuttamaan. 

Näin kuun mukaan tarkemmin ajoittamalla pääsee helpommalla kasvin hoidossa eikä tarvitse tehdä uusintakylvöjä.

Lisää aiheesta Esikasvatus kuun mukaan 

Rikkaruohojen ja vesakon torjunnassa ajoittaminen on super tärkeää...

Ehkä kaikkein selkein ajansäästö tulee kitkemisen ja vesakon raivauksen ajoituksessa kuun mukaan. Sillä niin iso ero on lopputuloksessa, jos kitkee hyvänä kitkemispäivänä, verrattuna tosi huonoon kitkemispäivään. Eli säästyy hurjasti aikaa ja samalla rikkaruohot vähenevät pienemmällä työllä. Ehkäpä siksi niin rakastan kitkemistä 😍

Tästäkin olen kirjoitellut aiemmin eli Rikkaruohojen hävitys tehokkaasti  sekä  Kurtturuusun hävittäminen ilman myrkkyä.  

Kuukalenterista hyötyä myös muissa pihatöissä...

Sitten on vielä paljon muita pihatöitä ja sisäkasvien hoitoa, mitkä kannattaa tehdä kuun mukaan ajoittaen. Yksi näistä on tietysti kompostin ja kompostorin hoito. Esimerkiksi juuri eilen ja tänään oli hyvä päivä kompostorin talviajan tyhjennykseen tai pintaosan sekoittamiseen. 

Kuukalenteri antaa siis rytmin kompostien hoitoon ja ne tulee siten hoidettua säännöllisesti. Ja tuloksena saa vuosittain hyvää multaa.

Kasvien kastelu kuun mukaan eli #kastelupäivät on myös koettu erittäin toimiviksi. Tällöin sisäkasvit alkavat voida paremmin ja ötököitä on vähemmän.

Siitä lisää Kastelupäivät ja nopea siementen itäminen.

Koettua tietoa, ei siis uskon asiaa...

Olen kirjoitellut tästä aiemminkin monta kertaa, mutta päätin kirjoittaa nyt vielä uudelleen. Nimittäin muutama ihana blogin lukija otti puheeksi tämän "oudon kuuhulluuden", kun nähtiin kasvokkain. Olivat ihmetelleet, mutta eivät olleet rohjenneet kysyä täällä blogissa 😊

Eli kuun mukaan ajoittaminen on todella vanhaa perinnetietoa eli kansanperinnettä. Sitä on käytetty ympäri maapalloa tuhansia vuosia. Meillä Suomessa tämä perinne katkesi silloin, kun tuli koneet ja väkilannoitteet, eikä enää oltu niin "luonnon armoilla".

Puutarhaterkuin Sari

Ps. Koska pidän paljon kursseja harrastelijoille, niin tein tästä kuutiedosta puutarhanhoidossa myös verkkokurssin. Siellä selitetään, mikä ero eri päivillä on ja mitä ehdottomasti kannattaa välttää. Verkkokurssilla on myös oma suljettu facebook-ryhmä, johon tulee jatkuvasti ajankohtaisista puutarhatöistä yms. muistutteluja. Lisätietoja kurssista löytyy Puutarha Studion sivuilta. 

Mitä fengshui puutarhaan?

Mitä fengshui puutarhaan tai parvekkeelle kuuluu laittaa? Mikä siellä on tosi huonoa? Onko jotain väärää, mitä ei saisi missään nimessä tehdä tai olla pihalla? Näitä kysymyksiä kuulen usein. Ja niihin on joskus todella vaikea vastata. Nimittäin jokainen piha ja ihminen on erilainen ja se näkyy aina fengshui pihasuunnitelmissa.

Mitä haluatte kuulla fengshuista?

Olen monta kertaa luvannut kirjoittaa tänne fengshuista, mutta aina se on jäänyt 😊. Joten nyt kysynkin teiltä, mitä haluaisitte kuulla siitä? Onko jotain tiettyä aihetta tai pihan aluetta, mistä haluaisitte tietää fengshuin näkökulman? Vai kiinnostaako teitä kuulla fengshui kasveista?

Fengshui ei ole tyylisuunta... 

Fengshui ei ole sama kuin itämainen tyyli tai kivikkopuutarha tai japanilainen puutarha. Fengshui on enemmänkin tapa sommitella ja sijoittaa erilaisia muotoja, värejä ja materiaaleja.... ympäristön ja asukkaiden mukaan. Eli siinä otetaan hyvin monta asiaa huomioon. Tavoitteena siinä on luoda ympäristöä, joka tukee ihmisen onnellista elämää. Mitä se sitten itse kullekin on.

Luonto ja ekologisuus fengshuissa...

Jo alun perin fengshuissa on huomioitu luonto ympärillämme, sitä vahvasti arvostaen ja kunnioittaen. Se on edelleen hyvin vahvana osana puutarha fengshuissa.

 

Olen jo kirjoittanut joistakin fengshui viherkasveista:

• Klusia - uusi fengshui rahakasvi 
• Aloe vera - parantava fengshui kasvi
• Lohikäärmepuut ja fengshui 

Mutta vähemmän on tullut kirjoiteltua puutarhasta ja pihasta fengshuin näkökulmasta.

Eli mitä haluaisitte kuulla fengshuista?

Mukavaa viikonloppua!

Terkuin Sari

Ps. olen muuten nyt viikonloppuna Minä Olen messuilla Helsingissä, Fengshui Sampon osastolla toisessa kerroksessa kahvion lähistöllä. Jos olette tulossa messuille, niin tulkaahan moikkaamaan :) 

Esikasvatus vai valmiiit taimet - omavaraisuus kotipihalla

Esikasvatus on tosi kivaa, mutta tänä vuonna taidan ostaa osan taimista valmiina. Auringonkukat ja tuoksuherneet sekä kesäkurpitsat esikasvatetaan tuttuun tapaan pihalla. Se on toiminut miellä parhaiten. Ja on ollut myös kaikkein helpointa. Sen sijaan samettikukat esikasvatan ikkunalla, mutta muut ostan.
Tämä postaus kuuluu siis Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan.

Taimien esikasvatus pihalla...

Meillä on itse tehty ruukutuspöytä, johon laitetaan toukokuun alussa taimet kasvamaan. Eli ne auringonkukkien, tuoksuherneiden ja kesäkurpitsan siemenet kylvetään mullalla täytettyihin ruukkuihin. Ruukut on tietysti ekologisia, kuten Ekologiset taimiruukut ja kierrätys -postauksessa.

Pöydällä taimet ovat suojassa siruetanoilta ja ne on helppo peittää kasvimaaharsolla, jos on luvassa yöpakkasia. Ruukutuspöytää pidetään yläpihalla, joka on lämmin jos vain aurinko paistaa. Ja harvemmin sinne tulee myöhäisiä yöpakkasia.

Siementen kylvö oikeaan aikaan ja kuun mukaan...

Esikasvatuksessa siementen oikea kylvöaika riippuu todella paljon kasvatuspaikasta ja siitä, milloin taimet saa istutettua ulos. Eli eteläisessä Suomessa taimet voi kasvattaa aikaisemmin, mitä pohjoisempana. Ja jos on kasvihuone, niin sekin aikaistaa kylvöjä.

Itse kylvän nykyään kaiken kuukalenterin mukaan. Jonain vuotena hyvä kylvöaika on kuun alussa ja toisena vuotena vasta kuun lopulla, joten pitää osata hieman tulkita niitä kylvöaikoja.
Lisää vinkkejä ja tietoa esikasvatuksesta Esikasvatus kuun mukaan -postauksessa.

Runkotomaatti vai pensastomaatti...

Runkotomaatti eli korkeaksi kasvava tomaatti kylvetään aikaisemmin kuin pensastomaatit. Viime keväänä esikasvatin kumpaakin ja yksi runkotomaatin taimi jäi ylimääräiseksi. Se ehti kasvaa sisällä hurjan korkeaksi, vaikka ruukku oli pieni. Lopulta tämä taimi päätyi toiselle pihalle.
Ruukussa on muuten pelkästään sammalta, ei multaa lainkaan.

Tänä vuonna en esikasvata tomaatteja vaan aion ostaa keltaisen tomaatin taimet. Muita tomaatteja meille ei nyt tule, eikä sitä minimunakoisoa. Kevät ja kesä tulee olemaan minulla niin työn täyteinen, että pitää selkeyttää näitä viljelyksiä 😊
Samoin persilja aiotaan ostaa taimina, niin saadaan niistä jo heti satoa ja paljon isompi sato. Sehän se on tärkeintä.

Siementen tilaus edessä - muu onkin jo valmiina...

Olen jo tehnyt listaa siemenistä, mitä pitää tilata. Niillä ei ole vielä kiire, sillä samettikukan siemenet kylvän vasta huhtikuussa ja muut suoraan maahan toukokuussa. Eli on vielä hyvin aikaa miettiä ja etsiä mielenkiintoisia lajikkeita.
Esikasvatin viime keväänä punertavakukkaista `Chameleon` ryhmäsamettikukkaa. Nyt taidan valita vaihteeksi keltakukkaisen. Laitan tänne blogiin siitä kyllä viimeistään kesällä kuvia, mihin päädyin 😊

Viime keväänä kylvin siis huhtikuussa samettikukan siemenet hajakylvönä rasiaan.  Alla kuva taimista rasiassa juuri ennen kun koulin taimet omiin ruukkuihinsa, siis toukokuussa.

Tänä vuonna kylvän samettikukat sammalnappeihin, joissa ne saa kasvaa ihan pihalle istutukseen asti. Huippu ekologista, kun ei tarvita ruukkuja lainkaan ja multana kotimainen 100% sammal 😊

#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke I

Omavarainen Jovela   Ku ite tekee  

Kasvuvyöhyke II

Sarin puutarhat   Pienenpieni farmi    Urban Farming kaupunkiviljely    Rouva yrttinen    

Kohti laadukkaampaa elämää    Oma tupa, tontti ja lupa

Kasvuvyöhyke III

Tsajut     Harmaa torppa    Metsäläisten elämää    Airot ulapalla    Caramellia    Rakkautta ja maanantimia    Villa Kotiranta 

Kasvuvyöhyke IV

Puutarhahetki – suurien unelmien puutarhablogi    Korkeala 

Vanhemmat Suuntana omavaraisuus -postaukseni alla... 

tammikuu 2020 - Suunnitelmia tälle vuodelle - Suuntana omavaraisuus 

joulukuu - Joulun salainen kukkaresepti eli joulukielot 

marraskuu - Mitä opimme tästä vuodesta - omavaraisuus kotipihalla

lokakuu - Syksyn kuulumisia hyötytarhasta - omavaraisuus kotipihalla
syyskuu - Satoa ja kierrätystä - omavaraisuus kotipihalla
elokuu - Sään vaikutus hyötytarhaan - omavaraisuus kotipihalla
heinäkuu - Hyötytarhan kuulumiset - omavaraisuus kotipihalla
kesäkuu - Vanhat vadelmapensaat ja muut marjat - omavaraisuus kotipihalla
toukokuu - Maanparannus - omavaraisuus kotipihalla
huhtikuu - Hyötytarhan suunnittelu - omavaraisuus kotipihalla
maaliskuu - Minä SariW - omavaraisuus kotipihalla

helmikuu - Suunnittelua - omavaraisuus kotipihalla

Puutarhaterveisin Sari

Ekologiset taimiruukut ja kierrätys

Ystäväni kanssa tuli puheeksi taimiruukkujen ekologisuus. Joten tässä nyt joitakin vinkkejä niille, jotka haluavat esikasvattaa taimia ekologisemmin. Toki ruukkujen lisäksi mullalla on oma merkityksensä ja lannoitteilla, mutta tässä nyt juttua ruukuista, joissa kasvatetaan taimet.

Ekologisin taimiruukku on vanha ruukku...

Tämä on sen takia, että sitä samaa ruukkua voi käyttää kymmeniä vuosia yhä uudelleen.
Kannattaa siis aina säilyttää kaikki ruukut, mitä tulee ostotaimissa ja ostokukissa. Yleensä ne ovat niin vahvoja, että eivät mene normaalikäytössä rikki.
Täytyy vain muistaa pestä ruukut, vaikka kesällä pihalla. Meillä on pihavarastossa ruukkukomerossa komea kokoelma ruukkuja, ehkä muistattekin sen Satoa ja kierrätystä -postauksesta.

Bio-ruukut uusiutuvasta materiaalista...

Jos taimiruukkuja ei ole kertynyt itselle riittävästi, kannattaa ostaa  esimerkiksi kuvan VEFI-bioruukkuja. Ne on valmistettu uusiutuvista luonnonvaroista. Ne on sitkeitä, eivätkä mene rikki helposti, kuten muut taimikasvatukseen myytävät taimiruukut. Vaikka ne on biohajoavia, niin ne kestävät monta vuotta taimikasvatuksessa. Täytyy vain muistaa pestessä, että ei liota niitä vedessä.
Olen testannut näitä, ja vaikuttivat tosi hyviltä ja vahvoilta, siitä lisää Biohajoavat taimiruukut testissä -postauksessa.

Turveruukut epäekologisia...

Turve uusiutuu niin hitaasti, että se ei ole uusiutuva luonnonvara ja taimiruukkuina ne ovat kertakäyttöisiä.  Lisäksi turpeennosto aiheuttaa usein ympäristöhaittoja mm. vesistöihin. Turpeen käytölle etsitäänkin jatkuvasti uusia korvaavia materiaaleja.
Esimerkiksi ne sammalnapit on loistavia ja tehty uusiutuvasta sammaleesta, mutta eivät ole kylläkään ruukkuja. Lisää niistä Kokemuksia sammalnapeista -postauksessa.

Maitotölkit epäekologisia taimiruukkuina...

Kaikki kartonkiset maito-, mehu- ja jukurttitölkit kuuluvat kierrätykseen eli kartonkikeräykseen. Niistä valmistetaan uutta kartonkia ja pakkauksia. Eli maitotölkki jatkaa elämäänsä vaikka vuosia, erilaisissa pakkauksissa. Se on kierrätystä.
Sen sijaan, jos maitotölkki on taimiruukkuna, se pehmenee. Todennäköisesti se on taimikasvatuksen jälkeen sekajätettä, eikä kelpaa enää kierrätykseen.

Sanomalehdistä tehdyt taimiruukut ovat myös epäekologisia, koska paperi päätyy mullaksi tai sekajätteisiin. Eikä enää paperinkeräykseen.


Siis ekologisin taimiruukku on vanha, pesty ja uudelleen käytettävä vahva muoviruukku tai saviruukku.
Vai mitä mieltä olette näistä ekologisista taimiruukuista?

Lisää ohjeita taimikasvatukseen...

• Taimien kouliminen omiin ruukkuihin
• Taimien ruukutus
• Taimien latvominen
• Taimien jatkohoito
• Helmikuun kylvöjä 
• Esikasvatus kuun mukaan 

Puutarhaterkuin Sari