Keisarinpikarililjan jakaminen

 

Meillä on jo muutama vuosi ollut työlistalla keisarinpikarililjan jakaminen ja nyt se on tehty. Se ei ollut mikään iso homma, sillä maa oli kuohkeaa kaivaa. Sipulitkin on jo istutettu takaisin maahan. Tämä siis tehtiin kuun mukaan ja jo vähän aika sitten eli ei nyt hyvinä Kitkemispäivinä. 

Keisarinpikarililja kukkii toukokuussa...

Nämä kukkii samaa aikaa tavallisten tulppaanien kanssa. Meillä ne on tulppaanien takana, tuijaa vasten, koska ne kasvavat noin metrin korkuisiksi. Tässä kuvassa näkyy hyvin niiden kukkavarsi lehtineen. Keisarinpikarililjat on tosi hauskan näköisiä, kun niiden kukkien yläpuolella on lehtitupsu.

On myös muita pikarililjoja, mutta tämä on korkein ja komein. Lisää kuvia pikarililjoista Keisarinpikarililja kukkii komeasti -postauksessa.

Paljon versoja ja vähän kukkia...

Keisarinpikarililja (Fritillaria imperialis) on siis sipulikasvi ja yhdestä sipulista kasvaa yksi kukkavarsi. Tähän kohtaan on alun perin istutettu yksi iso sipuli kauan aikaa sitten. Nyt siinä oli näin paljon versoja, joista vain osaan tuli muutama kukka. Siitä näki heti, että keisarinpikarililjan jakaminen oli jo kiire tehdä.

Sipuli oli siis tehnyt sivusipuleita ja niillä oli jo niin ahdasta, että ne eivät jaksaneet kasvattaa kunnon kukkavartta. 

Keisarinpikarililjan jakaminen...

Muiden sipulikukkien tapaan myös keisarinpikarililja lakastuttaa lehtensä kukkimisen jälkeen eli jo kesäkuussa. Vasta sitten sen voi jakaa, sillä kellastuneet lehdet on merkki siitä, että sipuli on siirtynyt lepotilaan.

Keisarinpikarililjan jakaminen tehdään siis heti, kun sen lehdet ja varsi ovat täysin kellastuneet. Sipulit kaivetaan maasta lapiolla ja ne voivat olla noin 30 cm syvyydessä. Eli kannattaa kaivaa riittävän syvältä.

Sipulit olivat tosi pieniä eli ei ihme, etteivät ne kukkinee kunnolla. Otettiin ne vain näin kasaksi mullan päälle ja siitä sitten erottelin kaikki sipulit ämpäriin. Poistin niistä myös varret, jotka lähti ihan kiertämällä. Kuivat lehdet ja irronneet tulppaanin varret vein tietysti puutarhakompostiin.

Sipuleilla oli näin pienet ja kuivahtaneet juuret, koska ne olivat siirtyneet jo lepotilaan kesän ajaksi.

Kasvupaikan parantaminen ja sipuleiden istutus...

Kun keisarinpikarililjan jakaminen oli tehty, sen kasvupaikkaa parannettiin sekoittamalla siihen kompostimultaa. Sen jälkeen istutin sipulit takaisin maahan, mutta paljon harvempaan.

Keisarinpikarililja istutetaan noin 20-30 cm syvyyteen ja vähintään 20-30 cm välein. 

Sipulit eivät mahtuneet samaan kohtaan takaisin, joten istutin siihen vain isoimpia sipuleita. Muut sipulit istutettiin muihin kasviryhmiin torjumaan myyriä. Keisarinpikarililjan sipuli nimittäin haisee niin voimakkaasti, että myyrät jättävät sen ympäristön rauhaan.

Paras paikka keisarinpikarililjalle...

Ne kukkivat vuodesta toiseen vain niille sopivassa kasvupaikassa. Joten paikan valinta on tosi hyvä tehdä huolella. Onneksi meidän puutarhasta löytyi niille monta hyvä paikkaa. 

Tässä vielä keisarinpikarililjan paikan valintaan ohjeita:

• aurinkoinen paikka
• maan tulee olla hyvin läpäisevää multamaata sekä ravinteikasta
• niiden 80-100 cm korkeus kannattaa huomioida paikan valinnassa

Tiivistetysti...

Keisarinpikarililjan jakaminen tehdään siis, kun se on kasvattanut versoja paljon ja kaikki eivät jaksa kukkia keväällä. Jakaminen tehdään kesäkuussa, lehtien ja varsien lakastumisen jälkeen. Sipulit kaivetaan maasta lapiolla ja istutetaan takaisin kompostilla parannettuun maahan, tietysti kuun mukaan. Istutusväli ja istutussyvyys 20-30 cm.

Hyvän istutusjakson näille, kuun mukaan, näet täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta.

Puutarhaterveisin Sari

Ruttojuuri ja lupiini on helppo hävittää

[Sarin puutarhakurssit - Puutarha Studio mainos] Vaikka moni tuskailee niiden kanssa, niin ruttojuuri ja lupiini on helppo hävittää pihalta. Kaiken lisäksi se on kevyttä hommaa, eikä maata edes tarvitse kaivaa. Siinä on hyvä olla tarkkana, että tekee sen oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. Muuten niiden hävittäminen on tosi hidasta puuhaa.

 

Lupiinit leviää siemenistä...

Lupiini on helppo hävittää, ilman juurten kaivamista. Usein ne ovat kasvaneet paikassa jo vuosia. Silloin ne on kukkineet ja lakastuneista kukista on lopulta kehittynyt siemeniä. Siemenet tietysti ovat pudonneet maahan, osa on jo syvemmällä ja osa edelleen maan pinnalla.

Siemenet säilyvät itämiskykyisinä vuosikymmeniä. Sen takia maasta nousee pieniä taimia jatkossa, vaikka isot mättäät sai heti hävitettyä. Ja tietysti ne pienetkin taimet hävitetään.

Kuva on ennen lupiinin hävittämistä ja ison lupiinimättään ympärillä näkyykin paljon pieniä siementaimia.

Komealupiini, jolla on vaaleanpunainen, sininen tai valkoinen kukkaterttu on haitallinen vieraslaji ja sitä ei saa kasvattaa pihalla. 

Ruttojuuret leviää voimakkaasti...

Ruttojuuret ovat hieman toisenlaisia, sillä ne leviävät juurirönsyillä yhä laajemmaksi alueeksi. Jos maa on kosteahkoa ja ravinteikasta, ruttojuuri kasvattaa isoja lehtiä, jotka voivat olla jopa 70 cm leveitä.

Kuvassa näkyy hyvin, miten ruttojuuren lehdet peittävät maan pinnan täysin isolta alueelta. Tähänkin on voitu alun perin istuttaa vain yksi taimi, joka on levinnyt vuosien saatossa isommaksi alueeksi. Ruttojuuri on nimittäin vanha rohdoskasvi.

Moni luulee kesällä leskenlehden isoja lehtiä ruttojuureksi, mutta niiden lehdet on paljon pienemmät. Helpoiten ne erottaa kukista, etenkin kun kummatkin kukkii keväällä ennen lehtiä.

Etelänruttojuuri kukkii aikaisin keväällä...

Etelänruttojuurella on punertava kukkaterttu ja se kukkii huhti-toukokuussa, ennen lehtien kasvua. Alla oleva kuva on huhtikuun puolesta välistä, kun kukat ovat vielä nupulla.

On olemassa muitakin ruttojuuria, kuten harvinaisempi vaaleankeltakukallinen japaninruttojuuri, jonka kukkavarressa on lehdet.

Ruttojuuret eivät ole haitallisia vieraslajeja, joten niitä ei sen takia tarvitse hävittää pihalta.

Voimakasjuuriset rikkaruohot...

Tällaiset voimakasjuuriset rikkaruohot, jotka leviävät juurilla, voivat helposti vallata koko pihan, jos niin antaa tapahtua. Ne on siinä mielessä hankalia rikkaruohoja. Se on yleensä myös syy, miksi ne halutaan hävittää.

Muita tällaisia ruttojuuren lisäksi on esim. vuohenputki, vuohenkello, karhunköynnös eli elämänlanka ja monet tatar lajit.

Tästä kuvasta näkee hyvin, miten ruttojuuri on levinnyt nurmikolle. Eli niillä on ikään kuin yhteiset juuret ja ne leviävät koko ajan yhä laajemmalle alueelle. Tässä kohdassa ruohonleikkurilla niitä ei saa hävitettyä.

Ruttojuuri ja lupiini on helppo hävittää...

Vaikka niin moni tuntuu tuskailevan näiden hävittämisen kanssa vuosia, niin ruttojuuri ja lupiini on helppo hävittää yhden kesän aikana. 

Itse hävitin ruttojuuren isolta alueelta juuri tällä tavalla yhdessä kesässä, helposti ja en kaivanut sen juuria maasta.

 

Yleisiä huonoja ohjeita hankalien rikkaruohojen hävittämiseen...

• Kaiva kaikki juuret maasta - huono hävittämistapa, sillä maa pitäisi kääntää aivan kokonaan isolta alueelta. Silti juuri jää maahan.
• Peitä alue muovilla - huono tapa hävittää, koska voimakasjuuriset kasvit kuolevat todella hitaasti muovin alla. Se voi viedä vuosia ja se voi myös saada ne leviämään entisestään.
• Kaivinkone kaivaa kaiken maan pois ja tilalle uusi multa - kaikkein huonoin tapa hävittää, koska maata pitäisi kaivaa syvältä ja leveältä alueelta. Ennen kaikkea tämä tapa on kallis ja epäekologinen. 
• Rikkaruohojen kitkeminen - hyvät ja huonot tavat -postauksessa lisää kitkemistapoja.

Helppo tapa hävittää ruttojuuri ja lupiini...

• Ehdottomasti paras ja tehokkain tapa hävittää ruttojuuri ja lupiini on yhdistää hävittämisessä kasville tehokkain kitkemistekniikka ja kuun mukaan hyvät Kitkemispäivät!
• Se tulee tehdä oikein, eikä vain sinne päin. 
• Mikäli valitsee hyvän Kitkemispäivän, mutta kitkemistekniikka on huono, rikkaruohot jatkavat kasvuaan edelleen.
• Tai jos valitsee oikean kitkemistekniikan, mutta ei tee sitä Kitkemispäivänä, rikkaruohot voivat jopa yltyä kasvattamaan uutta versoa entistä rajummin.

Opit tehokkaimmat tavat hävittää rikkaruohoja...

Toimivimmat kitkemistekniikat ja parhaat Kitkemispäivät löydät tältä Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssilta. Siellä on muunlaisillekin rikkaruohoille kitkemistekniikat sekä kitkemistä helpottavat kitkemistyökalut eri tilanteisiin.

Verkkokurssi on yritykseni Puutarha Studion ja löytyy www.sarinpuutarhakurssit.fi -verkkokurssialustalta.

Eli ruttojuuri ja lupiini on helppo hävittää isoltakin alueelta, kun tekee sen oikealla tavalla. Silloin valitaan oikea kitkemistekniikkaa. Ja sen lisäksi ne hävitetään eli kitketään hyvinä Kitkemispäivinä, jotka katsotaan kuun mukaan.

Puutarhaterveisin Sari

Ps. Muistuttelen hyvistä Kitkemispäivistä kuun mukaan Puutarha Studion facebook ja instagram tileillä tuttuun tapaan.

Puupioni kukkii kesäkuun alussa

 

Tämä upea puupioni kukkii kesäkuun alussa ja tänään se näytti tältä. Lähes kaikki sen kukat ovat jo avautuneet. Näin komeasti kukkiessaan se on puutarhan kukkien kuningatar! Tämä on ollut meillä lähes 20 vuotta ja tähän se siirrettiin kymmenisen vuotta sitten. Kannatti siirtää, vaikka näyttikin niin kituvalta silloin vanhalla paikalla. Tämä on siis se puuvartinen pioni, jonka leikkaamisesta kirjoitin keväällä.

Isot näyttävät kukat ja paljon terälehtiä...

Näillä puupioneilla eli puuvartisilla pioneilla on todella isot kukat. Kivasti kukkien keskustan keltaiset heteet oikein loistaa terälehtien keskellä. Tällä meidän puupionilla on punaisia terälehtiä paljon ja niitä on myös muun värisinä ja terälehtien määräkin vaihtelee. Tästä kuvasta näkyy hyvin sen lehdet, jotka myös on koristeelliset.

Tänä vuonna sen kukinta on ennätyksellinen, koska sen versot on säilyneet hyvin. Laskettiin yhdessä vaiheessa, että kukkia tulee ainakin 20, kun jonain vuonna niitä on ollut vain viisi. Se kukkii aina näin kesäkuun alkupuolella. Viileähkönä jaksona kukinta kestää pitkään ja hellejaksona se on nopeasti ohi.

Puuvartinen pioni säilyttää versonsa...

Tämä puupioni on siis puuvartinen eli sen versot säilyvät talven yli, jos käy hyvin. Se on nimittäin vaatelias paikan suhteen. Lumi olisi sille paras suoja, mutta täällä etelässä on välillä vähälumisia talvia. Lisäksi keväällä sen versot voivat myös vioittua. 

Koska näin upeaa kukintaa ei ole joka kesä, niin nyt sitä tulee ihailtua vähän väliä😊

Puupioni viihtyy vain hyvällä paikalla...

Puuvartiset pionit ovat siis vaateliaita kasvupaikan suhteen ja ne viihtyvät vain hyvällä paikalla.

Maan pitää olla ehdottomasti läpäisevää, sillä ne eivät kestä seisovaa vettä juurillaan. Tämä meidän puuvartinen pioni kasvaa suojaisalla paikalla ja maa on multavaa hiekkamoreenia. Siis todella läpäisevää. Sen vieressä viihtyy ne vanhat laventelit.

Muuten pionien tapaan sekin viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisalla paikalla.

Olemme hoitaneet tätä aina kuun mukaan hyvinä päivinä, kuten muutakin puutarhaa. Lannoitteena käytämme luujauhoa keväisin. Emme kastele sitä, emme edes viime kevään kahden sateettoman kuukauden jaksona.

Lisää postauksia tästä meidän puuvartisesta pionista...

• Puupioni kukassa, vau! -postaus kymmenen vuoden takaa, jolloin se oli vielä pienempi ja kukkia vähemmän.
• Puupioni, juhannuspioni ja tarhapioni kukkii -postaus parin vuoden takaa, jolloin sen kukat jäivät jännästi lehdistön sekaan. Se oli taas kasvanut isommaksi.
• Puupionin leikkaus -postauksesta näkee millaiset sen talvehtineet versot olivat keväällä. Se on tältä keväältä, kun leikkasin siitä kuivia versoja pois.

Ensi vuonna onkin jännä nähdä, miten se tulee kukkimaan. Jaksaakohan se kukkia näin upeasti peräkkäisinä vuosina. Toki siihen vaikuttaa myös tulevan talven ja kevään sää.

Puutarhaterveisin Sari

Vielä hyvä istutusaika kuun mukaan

 

Nämä kuukausimansikan taimet aion istuttaa viikonloppuna, koska vielä on hyvä istutusaika kuun mukaan. Nämä on niin söpöt näissä pienissä värikkäissä ruukuissa, että melkein tekisi mieli jättää ne näihin. Tosin se ei olisi yhtään hyvä idea, joten aion istuttaa ne testimielessä kasvatusaltaaseen. Saa nähdä, talvehtivatko ne siinä. Toivottavasti tekevät jo tänä kesänä mansikoita.

Samaan aikaan siemenistä kylvetty...

Nämä tupakan taimet aion istuttaa myös nyt viikonloppuna ulos puutarhaan. Ei uskoisi, että niiden siemenet on kylvetty samaan aikaan. Isot taimet olen nimittäin koulinut aikaa sitten tuosta pienestä valkoisesta kiposta, johon jäi loput taimet. Nyt ne näyttävät tältä.

Hajakylvönä kaliforniantuliunikko odottaa koulimista...

Olemme monena keväänä kylväneet suoraan maahan kaliforniantuliunikkoa, mutta ne ei ole onnistuneet. Joten nyt kylvin siemeniä hajakylvönä muovirasiaan harvalti. Ihanasti ne lähtivät kasvuun ja nyt ne näyttävät tältä. Aion koulia ne suoraan maahan tai pikkuruukkuihin, koska siihenkin sopii tämä hyvä istutusaika kuun mukaan.

Koulimisesta lisää Huhtikuun siemenkylvöt ja koulinta -postauksessa.

Söpö pieni kirsikkatomaatin taimi...

Tämän söpöliinin, jonka takana on keijunkukka, aion myös istuttaa kasvatusaltaaseen. Tämä on siksi näin pieni, koska se on tosi matalakasvuinen kirsikkatomaatti. Se on avomaatomaatti eli tekee satoa hyvin ulkonakin. Jos olisin kylvänyt aikaisemmin, niin se kukkisi jo.

Lisää avomaatomaateista Avomaan tomaatti helppo kasvattaa -postauksessa.

Siementen hyvä kylvöaika kuun mukaan...

Tämä hyvä istutusaika kuun mukaan, sopii myös kukkien siementen kylvöön. Meillä on jo vahapavut, herneet ja osa kukista kylvetty kasvimaalle. Ja loput kylvetään nyt hyvänä kylvöaikana.

Aion kokeilla kasvattaa siemenistä tätä kuvan punakukkaista keskipäivänkukkaa. Sen olisi voinut jo esikasvattaa, mutta teen sen vasta nyt, kun tilaa vapautuu muilta taimilta. Testaan miten se toimii ruukkukukkana, sillä siemenpussissa mainitaan, että sitä voi kasvattaa myös sisällä ruukussa. Keskipäivänkukka viihtyy siis aurinkoisella ja kuivalla paikalla. 

Onko teistä kukaan kasvattanut tätä? Olisi kiva kuulla kokemuksia tästä keskipäivänkukasta (Dorotheanthus bellidiformis). 

Vielä hyvä istutusaika kuun mukaan...

Vielä on siis joitakin päiviä tätä hyvää istutusaikaä kuun mukaan, joten jos sinulla on nurmikko, kukat, lehtisalaatti, pavut, herneet yms. kylvämättä, niin kannattaa kylvää lähipäivinä. Tai jos sinulla on taimet istuttamatta niin nekin kannatta istuttaa nyt lähiaikoina. Koska seuraava hyvä istutusaika on vasta kesäkuun lopulla.

Hyvä istutusaika kuun mukaan, 10.6.2025 mennessä.

Näet hyvän istutusjakson täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta. Se löytyy sivuvalikosta.

Nyt parhaillaan on huono aika juuresten kylvöön ja perunan istuttamiseen, pienenä vinkkinä

Puutarhaterveisin Sari

Helppohoitoiset perennat

[Sarin puutarhakurssit - Puutarha Studio mainos] Jos haluaa helppohoitoisen pihan, niin valitaan helppohoitoiset perennat ja paljon hoitoa vaativat jätetään kokonaan pois. Tosin helppohoitoisuus on hieman suhteellista, sillä tietyn hoitotoimen osa kokee super helpoksi ja toinen taas erittäin työlääksi.

Tässä nyt muutamia helppohoitoisia perennoja oman kokemukseni mukaan.

Kurjenpolvista helppo tuoksukurjenpolvi...

Sitkeä ja suosittu tuoksukurjenpolvi on yksi helpoimmista perennoista. Sillä se ei vaadi hyvällä paikalla lainkaan hoitoa. Se kasvaa vähitellen isommaksi alueeksi, mutta ei kuitenkaan liikaa.

Tuoksukurjenpolvi kukkii kesä-heinäkuussa vaaleanpunaisin tai valkoisin kukin. Kukissa ei ole tuoksua, vaan sen lehdet tuoksuvat, kun niitä koskee tai murskaa. Se kasvaa noin 40 cm korkeaksi.

Kuunliljat laiskan puutarhurin suosikkeja...

Erilaisia kuunliljoja on myynnissä tosi paljon. Tavalliset ja runsaslehtiset ovat helppohoitoisempia. Ne ovatkin laiskan puutarhurin lempikasveja. Kuunlilja nimittäin kasvaa vähitellen isommaksi pehkoksi ja sen upea lehdistö peittää hyvin maanpinnan.

Niiden lehdistön korkeus vaihtelee lajikkeen mukaan. Osa on noin 20 cm korkeita ja osa jopa 80 cm. Kuunliljat kukkivat yleensä heinä-elokuun tietämillä. Kukat ovat valkoiset, vaalean tai tumman violetit, lajikkeesta riippuen.

Tavalliset päivänliljat vaivattomia...

Päivänliljat, joilla on heinämäiset lehdet kuuluvat myös ryhmään helppohoitoiset perennat. Niistä on olemassa vanhoja perinnelajeja, jotka ovat todella sitkeitä. Sitten on myös uudempia, joista osa on helppoja.

Päivänliljoissa lajikkeita on paljon ja niiden korkeudet vaihtelevat 20-120 cm. Kukat voivat olla keltaiset, oranssit, punertavat tai vaaleat. Kukinta-aika on aina lajikkeen mukaan. Osa kukkii jo kesäkuussa ja viimeiset syyskuussa.

Tästä punakukallisesta näet lisää kuvia Helppohoitoinen tarhapäivänlilja elokuussa -postauksessa.

Maanpeiteperennoista kevätkaihonkukka...

Osa maanpeiteperennoista on helppohoitoisia ja osa ei. Tämä kuvan kevätkaihonkukka on oikeanlaisella kasvupaikalla erittäin hyvä maanpeiteperenna. Se kukkii yleensä sinisin kukin toukokuussa ja on noin 10 cm korkea. Se kasvattaa pitkiä versoja, jotka juurtuvat maahan. Se siis vaatii hieman tilaa. Lisää kuvia näet siitä Hyvä maanpeitekasvi kevätkaihonkukka -postauksessa.

Helppohoitoinen punahattu - hyvä pölyttäjille ja perhosille...

Nämä punahatut kuuluvat myös ryhmään helppohoitoiset perennat, vaikka ne voivat olla lyhytikäisiä. Ne viihtyvät parhaiten aurinkoisella paikalla läpäisevässä multamaassa. Niitä ei siis tarvitse hoitaa ja ne kukkivat heinäkuulta syyskuulle asti. Kannattaa tietysti näistäkin valita niitä talvenkestävimpiä lajikkeita, sillä myynnissä on paljon erilaisia.

Nykyään kun miettii uusia kasveja pihalle, niin on aina hyvä huomioida myös pörriäiset ja perhoset. Olisi hyvä, että kukkapenkissä ainakin osa kasveista olisi hyviä pörriäis- ja perhoskasveja. Tämä punahattu on juuri sellainen.

Näistä parhaista perhos- ja pörriäiskasveista on enemmän Kukkapenkki perhosille ja pörriäisille -verkkokurssilla. 

Se on yritykseni Puutarha Studion ja löytyy Sarin puutarhakurssit -verkkokurssialustalta.

Helppohoitoiset perennat - mitä se tarkoittaa...

Aluksikin perenna siis tarkoittaa monivuotista ruohovartista kasvia eli ns. kukkapenkkikasvia. Perennoille voidaan tehdä erilaisia hoitotoimia, kuten muillekin kasveilla.

Helppohoitoiset perennat ovat yleensä sellaisia, että istuttamisen ja alkuhoidon jälkeen ne ovat lähes hoitovapaita. Voi olla, että ainoa hoito niille on syksyinen/keväinen varsien katkominen. 

Näitä hoitotoimia tehdään muille perennoille, ei helppohoitoisille...

• Perennojen jakaminen - osa perennoista kaipaa jakamista aika ajoin, jotta ne jaksavat kukkia ja kasvaa terhakkaasti.
• Versojen tukeminen - osa perennoista vaatii kukkavarsien tukemista, jotta varret eivät kaadu maata vasten. Postauksen eka kuva on helppohoitoisesta pionista, jota ei tarvitse tukea. Siitä lisää kuvia Viehättävä pioni hybridi pysyy pystyssä -postauksessa. Suurin osa pioneista kaipaa tuentaa, mutta ei kaikki.
• Talvisuojaukset - joillekin perennoille suositellaan talvisuojausta, etenkin lumettomina talvina. 

Nämäkin vaikuttavat perennojen hoitoon...

Jos perenna kasvaa paikassa, jonka olosuhteet ovat sille huonot, sitä joutuu hoitamaan enemmän. Tai perenna voi hoidosta huolimatta olla kitukasvuinen tai kuolla heti ensimmäisenä talvena. Kasvien kasvupaikan valinnan oppii  Sarin pihasuunnittelukurssilla sekä Kukkapenkki perhosille ja pörriäisille -verkkokursseilla.

Jos perennan istutustapa on väärä sille, se jää kitumaan eikä mitkään hoitotoimet auta. Usein tällainen kasvi kuolee aika nopeasti tai ei suostu kukkimaan. Näistä istutustavoista ja alkuhoidoista löytyy koottuna kattavasti lisää tietoa Pihan toteutus ja istuttaminen -verkkokurssilla.

Jos perennaa hoitaa väärin, kuten esim. lannoittaa sitä aivan liikaa, se voi lopettaa kukkimisen. Tai se voi kuolla talven aikana. Nämä perennojen tavalliset hoitoon liittyvät asiat löytyvät Kukkapenkki perhosille ja pörriäisille -verkkokurssilta.

Koska helppohoitoisen puutarhan luominen ja hoito vaatii erilaisten asioiden ymmärtämistä ja tietoa, olen tehnyt verkkokursseja eri aiheista. Ne löytyvät www.sarinpuutarhakurssit.fi 

Jos sinulla on toiveita uusista kursseista eli laita silloin viestiä tai kommenttia.

Nämä tässä postauksessa mainitsemani helppohoitoiset perennat ovat olleet meidän puutarhassa helppoja ja varmoja kasveja. Lisäksi ne ovat myös kauniita 😊

Ja onhan toki vielä monia muitakin helppohoitoiset perennat ryhmään kuuluvia.

Olisikin kiva kuulla, mitkä muut perennat on helppohoitoisia, sinun mielestäsi?

Puutarhaterveisin Sari

Vanhojen kesäkukkien istutuspäivä - omavaraisuus kotipihalla

 

On jo niin lämmintä ja kuun vaihekin sopiva, joten meillä oli kesäkukkien istutuspäivä. Istutimme nyt vanhat eli talven yli kellarimaisessa tilassa säilytetyt kesäkukat ulos. Olemme siis osittain omavaraisia kesäkukkien suhteen. Toki tietyt kesäkukat, kuten ahkeraliisat, pitää ostaa, sillä ne eivät säily talven yli.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Ennakointia ja valmistelua ennen istutuspäivää...

Meillä on tapana etukäteen suunnitella tulevia puutarhatöitä, koska se helpottaa niin paljon elämää. Tämän kesäkukkien istutuspäivän olimme siis alustavasti päättäneet tiettyyn päivään ja pari päivää ennen sitä vielä varmistimme, että sää oli sopiva.

Etukäteen olimme täyttäneet piharuukut mullalla ja vieneet ne jo oikeille paikoille odottamaan istutusta. Lisäksi olimme karaisseet kesäkukat ajoissa valmiiksi. Siitä lisää Talvetetut kesäkukat totuttelee ulkoilmaan -postauksessa.

Tältä viime vuoden pelargonit näyttivät nyt. Niitä tuli kolme isoon ruukkuun, kuten viimeksikin. Ne on olleet talven kellarimaisessa tilassa ja kevään asuinhuoneen ikkunalla.

Värinokkosen pistokastaimet piharuukkuun...

Pelargonien jälkeen istutin värinokkoset omaan piharuukkuunsa. Tässä ruukussa on aiemminkin ollut värinokkosia. Näiden taimet kasvatin pistokkaista, sillä säilytin yhden ison värinokkosen taas talven yli ihan asuinhuoneessa. Siitä kuvia Iso värinokkonen piti leikata jo pienemmäksi -postauksessa.

Taimet oli kasvaneet kivan reheviksi ja niitäkin tuli kolme tähän ruukkuun. Lopuksi kastelin, kuten aina istutuspuuhissa.

Tältä samanlainen värinokkonen näytti viime elokuussa samassa ruukussa. Värinokkoset on tosi helppoja ja ihanan näyttäviä piharuukuissa. Vai mitä mieltä olet?

Tärkeä kahvitauko...

Kun kaikki kesäkukat oli istutettu ruukkuihin, oli aika pitää pieni tauko. Joten keitettiin kahvit ja juotiin ne sisällä.

Pihatöiden tauottaminen on tosi tärkeää, jotta ei väsy liikaa tai keho ei rasitu liikaa. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä tärkeämpiä on tauot. Istutin nimittäin nämä kasvit meidän Teräsleidin kanssa.

Talvetetut jättiverbenat kerrokselliseen kasviryhmään...

Seuraavaksi oli vuorossa ne kesäkukat, jotka istutetaan suoraan maahan. Ensimmäisenä istutin kellarissa talvisäilytetyt vanhat jättiverbenat.

Niiden varret oli vihreitä, sillä leikkasin niistä kuivat ja huonot osat ensin pois. Joissakin versoissa oli jo uusien lehtien alkuja. Näistä näet kuvia kukkivina viime vuodelta Punahattu ja jättiverbena hyvä pölyttäjille -postauksessa.

Lehtevä syyssyrikkä 14 vuotta vanha...

Vanhan valkokukallisen syyssyrikän istuttaminen piti tehdä yhdessä, sillä se on isokokoinen. Sen paikka on kasviryhmässä, perennojen takana. Piti siis varoa, ettei astu perennojen tai sipulikukkien päälle. Se myös painoi paljon, mutta onneksi olemme vahvoja ja saimme sen kaksisteen istutettua paikalleen.

Näet kuvia tästä valkokukallisesta syyssyrikästä (Buddleja) Syyssyrikkä on paras perhoskasvi -postauksessa.

Istutimme vielä muutkin kesäkukat maahan omille paikoilleen. Nämä kaikki nyt istutetut kasvit ovat siis sellaisia, etteivät ne talvehdi meillä ulkona. Joten talvetetaan ne kellarimaisessa tilassa.

Lopuksi järjestelyä ja daalioiden ihastelua...

Kun kaikki oli istutettu, niin lopuksi siistimme paikat, keräsimme ruukut yms. talteen ja veimme lapiot sekä kottikärryt paikalleen. Eli teimme loppujärjestelyt. Näin ei tarvitse myöhemmin siistiä pihaa eikä etsiä kadoksissa olevia työkaluja 😊

Sen jälkeen kävin katselemassa daalioita, joiden juurakot oli istutettu suoraan maahan toukokuun alkupuolella. Siitä kuvia Daalian istutus maahan kuun mukaan -postauksessa.

Nyt osa niistä on jo näin vahvassa kasvussa ja osa pienempiä. Tämä kuva hyvin kertoo, miksi daalian juurakot kannattaa säilyttää, jos vain on säilytyspaikka niille. Vanhasta juurakosta lähtee monta verson alkua, mikä tietää runsasta kukintaa. Nämäkin daaliat on olleet meillä jo yli 35 vuotta. Näistä näet kuvia kukkivina Vanhat daaliat ja daaliakesä -postauksessa.

Kesäkukkien istutuspäivät kuun mukaan...

Ajoitan nykyään oikeastaan kaikki puutarhatyöt kuun mukaan hyville päiville. Jos et tiedä, niin töiden ajoittaminen kuun mukaan on vanhaa perinnetietoa ympäri maailman. Se pohjautuu kuun liikkeisiin.

Kesäkukat kannattaa siis istuttaa ulos vasta kun yöpakkaset on ohi, ellet halua siirtää niitä välillä sisälle tai suojata niitä yöksi. Kuun mukaan hyvä ajankohta on kasvava kuu. Hyvät päivät voi katsoa vieläkin tarkemmin, jos haluaa.

Jos sinulla on vielä kesäkukat istuttamatta ulos, niin ehdit tehdä sen 10.6.2025 mennessä, kuun mukaan. Tämän hyvän istutusjakson, kuun mukaan katsottuna, näet myös täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta.

#suuntanaomavaraisuus2025 -sarjan kesäkuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2025/06/vauhdikasta-kasvua.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2025/06/suuntana-omavaraisuus-kesakuu-2025.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2025/06/vanhojen-kesakukkien-istutuspaiva.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2025-osa-6/

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=19418

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/kohti-omavaraisempaa-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4-arki

Kasvuvyöhyke 7

Korpi talo https://korpitalo.wordpress.com/2025/06/01/kesa-25-paivani

Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi

Puutarhaterveisin Sari

Puutarhakuulumisia toukokuulta

 

Näin viimeisinä päivinä on taas aika laittaa tänne puutarhakuulumisia toukokuulta. Isoin asia tässä kuussa on ollut ihanat sateet, jotka ovat saaneet kasvit kasvamaan rehevästi. Nimittäin viime vuonna meidän alueella ei satanut toukokuussa eikä kesäkuussa lainkaan. Sen jälkeen alkoi kyllä arvostaa sateita ihan eri tavalla. Kuvassa on matalia buharantulppaaneja, jotka kuuluvat kasvitieteellisiin tulppaaneihin. Ovat siis helppoja ja pitkäikäisiä.

Matalia ja korkeita tulppaaneja...

Buharantulppaanit kasvavat japaninmagnolia `Vanhan Rouvan` vieressä ja sen oksia näkyykin kuvan yläosassa. Matalien buharantulppaanien takana on ne viehättävät vanhat narsissit, joista kirjoitin jo aiemmin. Nyt niiden kukat ovat lakastuneet. Taaimmaisena on keltaisia Apeldoorn tulppaaneja, joilla on muhkean isot kukat. Minusta tämä kohta näyttää tosi kivalta, kun keltaiset tulppaanit on niin erikokoisia.

Esikkoniitty alkaa palautua entiseen loistoonsa...

Näin toukokuussa esikkoniityllä kukkii sininen puistolemmikki ja erilaiset siemenistä lisääntyneet esikot. Tämä alue kärsi kaivuusta vuosia sitten ja on niin ihana nähdä, että se palautuu takaisin, vaikkakin vähitellen. Jännästi esikon taimia on ilmestynyt muualle, ympäri puutarhaamme ja etenkin kukkanurmikolle.

Näet kuvia siitä täydessä loistossa ennen kaivuuta, Esikkoniitty ja esikon kasvatus siemenistä -postauksessa.

Kukat lisääntyy myös kukkanurmikolla...

Kivasti myös kukkanurmikolla on kukat lisääntyneet. Tosin sinne ilmestyneet pienet esikon taimet olemme kaivaneet pois ja istuttanee ne esikkoniitylle. 

Nyt kun keväällä on satanut, niin kukkanurmikko näyttää taas erilaiselta, sillä siellä kukkii kasvit ihan eritavalla, mitä viime keväänä. 

Tämä kukkanurmikko on hyvä pölyttäjille ja onhan se myös niin kaunis. Siitä lisää kuvia Trendikäs kukkanurmikko -posauksessa.

Mysteerikasvi - tunnistatko sitä?

Keltavuokon viereen on kasvanut ihan outo kasvi. Se on mysteeri, sillä sitä ei ollut siinä viime vuonna eikä siihen kohtaan ole istutettu mitään. Tai ainakaan kukaan meistä ei muista istuttaneensa siihen mitään.

Eli jos tunnistat kuvan kasvin, niin kerrothan kommenteissa, mikä tämä on. Olisi niin kiva saada sille nimi😊

Sinisateessa nuppuja, jee!

Aivan ihana yllätys on, että sinisateessa näkyy jo nuppuja ja vielä useita. Tämä sinisade kasvaa isossa ruukussa ja se talvehtii kellarin viileydessä. Meidän alue on II-vyöhykettä ja myynnissä olevat sinisateen lajikkeet suositellaan vain I-vyöhykkeelle. Lisäksi tämä meidän on todennäköisesti vielä arempi. Näet sen kukista kuvia Sinisade Wisteria kukkii talven jäljiltä -postauksessa.

Nyt siis jännätään, meneekö kaikki hyvin, jotta nupun alut kehittyvät kukiksi. Eli pitää muistaa ainakin kerran päivässä käydä tarkistamassa sen mullan kosteutta, ettei multa pääse kuivahtaman liikaa.

Puutarhan linnut ja pörriäiset...

On ollut niin kiva seurata tiaisten, kirjosiepon ja mustarastaiden pesimispuuhia. Puutarhassa lentelee myös muita pikkulintuja, mutta niiden pesäpaikkoja ei olla keksitty.

Perhosia on näkynyt vain muutama, mutta onneksi kimalaisia, mehiläisiä ja muita pörriäisiä sitten senkin edestä. Meidän puutarhassa niitä näkeekin aina paljon, sillä kukkia on niille runsaasti aikaisesta keväästä alkaen.

Sen sijaan peuroja ja metsäkauriita on liikkunut vähemmän, mikä on tosi hyvä juttu. Tulppaanitkin on saaneet olla niiltä rauhassa tänä keväänä. 

Puutarhaterveisin Sari