Kasvi kituu tai kuolee usein siksi, että kasvupaikka ei sovi sille. Paikka voi olla liian märkä, liian kuiva, liian aurinkoinen tai liian varjoinen. Minulta kysytään usein, miksi kasvi ei viihdy tai miksi se kuoli, joten tässä nyt vastauksia esimerkkeinä syysleimu, syyshortensia, alppiruusu ja punahattu.
Eri kasvit viihtyvät erilaisissa kasvupaikan olosuhteissa. Esimerkiksi kuvan kirsikat ei viihdy liian kostealla paikalla ja ne tarvitsevat auringonpaistetta kukkiakseen. Jotkin kirsikkalajikkeet on hieman talvenarkoja, joten lajike kannattaa valita huolella, jotta se ei kuole talven kylmyyteen.
Syysleimun lehdissä härmää - usein väärä kasvupaikka...
Ainakin täällä eteläisessä Suomessa on näkynyt viime vuosina paljon härmää syysleimuilla (Phlox paniculata). Silloin syysleimujen lehdet näyttävät ikään kuin homeisilta ja härmä voi myös vioittaa kukkia. Kuten kuvan kasvien lehdistä jo näkee, nämä kasvit kärsivät selvästi kuivuudesta.
Aurinkoisella paikalla pitkinä sateettomina jaksoina syysleimu saa herkästi härmää. Jotta näin ei käy, se kannattaa istuttaa puolivarjoon ja tuoreeseen maahan. Ei siis kuivalle paikalle.
Syyshortensia kukkii komeasti - oikeanlaisella paikalla...
Todella suositut syyshortensiat (Hydrangea paniculata), joista on paljon erilaisia lajikkeita, eivät myöskään viihdy kuivalla paikalla. Ne on parasta istuttaa tuoreeseen maahan ja mullanpinnalla on hyvä olla katetta pitämässä maan kosteampana.
Jos hortensia kärsii kuivuudesta, se ei kasva kunnolla ja sen kukkatertut voivat jäädä pienemmiksi. Tai ne voivat mennä ruskeiksi jo kesällä. Jos näin käy, niin kasvupaikka on sille liian kuiva.
Meidän
syyshortensialle mietittiin pitkään sopivaa kasvupaikkaa, joka ei olisi liian kuiva pitkinä sateettomina jaksoina. Kannatti kyllä miettiä tarkkaan, sillä lopulta sille valittiin paikka, jossa se on viihtynyt. Kukkii parhaillaan upeasti ja emme ole siis kastelleet sitä istutusvuoden jälkeen.
Alppiruusu on helppohoitoinen oikealla kasvupaikalla...
Alppiruusut (Rhododendron) on näyttäviä kukkijoita ja niillä on lehdet talvellakin. Istutettaessa niille laitetaan rodomultaa, joka on hapanta, sillä nämä kuuluvat happaman maan kasveihin.
Toinen tärkeä asia sen kasvupaikan valinnassa on huomioida se, ettei kevätaurinko paista siihen suoraan. Kevätauringossa, kun maa on vielä jäässä, alppiruusun lehdet vioittuvat herkästi ruskeiksi.
Suositut punahatut läpäisevään maahan - talvehtii hyvin...
Punahattu (Echinacea) taasen kuuluu niihin kasveihin, jotka viihtyvät läpäisevässä maassa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että se talvehtii hyvin maassa, johon vesi ei jää seisomaan. Liian märässä maassa se ei kestä talvea. Näissäkin lajikkeilla on pientä eroa, kuinka hyvin ne kestävät hankalaa talvea.
Meillä tavalliset punahatut ovat talvehtineet hyvin jo vuosia, sillä ne on istutettu aurinkoiselle paikalle ja läpäisevään maahan. Taidanpas kirjoittaa niistä oman postauksen, sillä jostain syystä en ole vielä tehnyt niistä kunnon kuvapläjäystä.
Kasvit viihtyy ja talvehtii - oikeanlaisella kasvupaikalla...
On paljon erilaisia kasveja, joista osa viihtyy kuivalla paikalla, osa tuoreessa maassa ja osa kosteassa. Myös aurinkoisuus ja varjoisuus kannattaa huomioida kasvin mukaan.
Oikean kasvupaikan valinta on aihe, josta halutaan usein keskustella pihasuunnittelukursseilla. Se on ihan ymmärrettävää ja hyvä keskustelun aihe, jos kokee epävarmuutta tai istutetut kasvit ovat jääneet kitumaan tai jopa kuolleet.
Nimittäin kasvit lähtevät hyvään kasvuun, tuottavat satoa ja talvehtivat hyvin, kun on valinnut juuri niille sopivan kasvupaikan.
Vielä ehtii istuttaa ja vaihtaa kasvien paikkoja...
Jos nyt huomasit istuttaneesi kasvin aivan väärään paikkaan, ehdit vielä syyskuussa siirtää sen paremmalle paikalle😊
Olisi kiva kuulla, mitä aiot vielä istuttaa tänä syksynä? Tai siirtää?
Puutarhaterveisin Sari
Ps. Kuun mukaan hyvä taimien istutusaika on perjantaihin 25.9.2026 asti.