Juhannus puutarhassa

Juhannus puutarhassa on täynnä kauneutta, tuoksuja ja elämää. Etenkin jos naapurusto on lähtenyt juhannuksen viettoon mökeille, niin puutarhan lumo on juhannuksena kaikkein vahvimmillaan. Siksi kotona vietetty juhannus voi olla ikimuistoinen, siis jos sää sallii puutarhassa tunnelmoinnin. 

Juhannus puutarhassa täynnä kukkien tuoksua...

Parhaillaan puutarhassa tuoksuu monet kasvit. Osalla on niin vahva tuoksu, että ilmavirta tuo tuoksun kauempaakin. Sitten on niitä, joiden tuoksun tuntee vasta lähellä kasvia. Näin juhannuksena onkin tosi ihanaa istuskella puutarhassa nauttien juhannuksesta ja ilmassa leijailevista ihanista tuoksuista. 

Yksi hyvätuoksuinen ihanuus on pikkusyreeni, jolla on vaaleanpunertavat kukat. Sen lehdet ja kukkatertut ovat paljon pienemmät, mitä muilla syreeneillä. Muutenkin se on pienikasvuisempi eli sopii pieneen pihaan tai vaikka kukkapenkkiin muiden kasvein lomaan.

Pikkusyreenin taustalla kukkii korkeaksi kasvava kultasade, joka kukkii nyt keltaisin roikkuvin kukkatertuin. Tuuli kivasti heiluttelee kukkaterttuja ja siksi osa niistä on hieman vinossa kuvassa.

Kultasateen kukissa on myös ihana tuoksu. Siitä näet enemmän kuvia toissa vuoden postauksesta Kultasade juhlistaa juhannusta.

Puutarhan kauneutta ilta-auringossa...

Juhannuksena on kerrankin aikaa istuskella puutarhassa ja nauttia kauneudesta. Ilta-auringossa puutarha näyttää hieman erilaiselta ja osa kasveista nousee esiin auringonpaisteen osuessa niihin. Tietyt värit suorastaan hehkuvat ilta-auringossa, luoden lumoavan ja hieman taianomaisen tunnelman puutarhaan. Kuten nämä oranssiin vivahtavat tarhakurjenmiekat ovat upean värisiä ilta-auringossa, mutta päivällä oudon värisiä. En siis vieläkään oikein ole tottunut niihin. Ostin ne nimittäin vaaleankeltaisina.

Juhannus puutarhassa on elämäniloa täynnä...

Elämänilo tulee pienistä asioista. Näin juhannuksena on niin ihanaa vain olla ja nauttia olemisesta. Kierrellä puutarhassa kaikessa rauhassa ja pysähtyä ihastelemaan läheltä kasveja ja pihan eläimiä. Eli elää tässä ja nyt. 

Hehkuvan punakukkainen hybridipioni on aukaissut  ensimmäiset kukkansa ja niissä pörrää heti kimalaiset ja muut pörriäiset. Ja nupuissa on muurahaisia. Tämä pioni on siis tärkeä näille pienille hyönteisille.

On myös aina niin sykähdyttävän hauskaa päästä seuraamaan mustarastaan kylpyhetkeä. Tämäkin loiskutti vettä niin innoissaan, että vesialtaan vieressä olevat kasvit kastuivat ihan kokonaan. Se selittääkin sen, miksi vesialtaaseen saa lisätä vettä vähän väliä 😊

Jos naapurusto on lähtenyt juhannuksen viettoon muualle, on puutarhassa taianomaisen hiljaista. Silloin ei kuulu ohi ajavien autojen ja moottoripyörien ääni. Muutenkin on niin hiljaista, että kuulee paremmin linnunpoikasten sirityksen, mustarastaan laulun sekä muut pienet äänet, joita puutarhan kasvit ja eläimet aikaansaavat.

Mitä kuuluu marskinliljalle...

Puutarhaan liittyy aina uusien kasvien seuraaminen suurella jännityksellä, etenkin kun kasvi on vaativampi. Sellainen on tämä marskinlilja, jonka juurimukula istutettiin syksyllä laventelipenkkiin. Penkissä kasvaa myös ryhmäruusuja, kuten kuvasta näkyy. 

Marskinliljalla on heinämäiset lehdet ja sen kaksi kukkavanaa näyttävät jo näin pitkiltä. Saas nähdä, milloin se kukkii 😊

Iloista ja rentoa juhannusta!

Puutarhaterveisin Sari

Mansikkakankaan tilalle hamppukate

 Blogiyhteistyö - Fibersys Oy

Mansikkamaalle mansikkakankaan tilalle saatiin vihdoinkin vaihdettua hamppukate. Olen jo pari vuotta etsinyt mansikkakankaalle korvaavaa ekologisempaa tuotetta, joka olisi myös käytännöllinen mansikalle. Testaan siis tätä hamppukatemattoa ja vaikuttaa jo nyt hyvältä. Mikä parasta hamppukatematto toimitettiin kätevästi näin rullana matkahuollon kautta.

Miksi mansikkamaan pinnalla on aina kate...

Varmastikin kaikki tietää jo sen, että katteet mullan pinnalla pitävät mullan kosteampana. Silloin ei tarvitse kastella kasveja niin usein. Samalla kate estää uusien rikkaruohojen pääsyn multaan.

Mansikkamaalla katteitten käyttöön on vielä yksi erikoisempi syy. Kate pitää marjat puhtaina. Kun sataa rankasti, sade hakkaa multaa niin, että lehdet ja marjat tulevat ihan multaisiksi. Mutta jos maan pinnalla on kate, marjat pysyvät puhtaina.

Mansikkakangas ja mansikkamuovi ovat muovia...

Vaikka tämän meidän mansikkamaan katekankaan nimi on mansikkakangas, se on silti täysin muovia. Ja siksi halusin sen poistaa. 

Vanhan mansikkakankaan poistaminen...

Ensimmäisenä poistimme vanhan mansikkakankaan. Se oli palvellut jo edelliselläkin mansikkamaalla. Yllättävän helposti se lähti, ihan vain nostamalla. Muutama mansikkamätäs oli kasvanut kankaaseen kiinni, joten niiden kohdalta leikkasimme kankaan aukkoa hieman isommaksi.

Tältä näytti meidän mansikkamaa mansikkakankaan poiston jälkeen. Osa mansikoista on hieman kärsinyt kolmen viime kesän kuivuudesta. Ei olla siis kasteltu kertaakaan mansikkamaata. Maa kodassa on runsasmultaista hiekkamoreenia eli pintakuivaa. Kiitos multaan lisätyn biohiilen, mansikat selvisivät hyvin kuivista kesistä.

Nyt onkin jännä nähdä, miten mansikkakankaan vaihtaminen hamppukatemattoon tulee näkymään mansikoiden kasvussa. Nimittäin vähän epäilemme, että musta mansikkakangas keräsi lämpöä, kuumentaen maata liikaa hellekesinä.

Hamppukate hamppukatemattona...

Mansikkamaalla on viisi riviä mansikoita, joten leikkasimme viisi mansikkamaan pituista palaa hamppukatematosta. 

Mansikan kohdalle leikasin mattoon aukon. Saksina käytin halpoja saksia, joilla leikataan aina multasäkit auki. Ne on siis meidän pihasakset, jolloin ei haittaa vaikka niiden terät tylsyisivät mullasta.

Hamppukate mansikkamaalla...

Kun pääsi leikkaamisessa vauhtiin, niin aika nopeasti mattolevyt olivat paikoillaan. Rivien väleihin, ikään kuin käytävien kohtaan, hamppukatemattojen reunat tulivat sopivasti limittäin.

Aukkojen leikkaamisesta jääneet pienet palat laitoin mansikan ympärille, jos multaa oli näkyvissä. Nimittäin mansikoille tuli hyvin erikokoisia aukkoja, koska mansikat ovat jo vanhoja ja yksilöllisesti kasvaneita. 

Hamppu on ekologinen ja puhdas katemateriaali...

Kuituhampun kasvatus on ekologista, koska sen kasvatuksessa ei tarvita torjunta-aineita sekä sen juuristo parantaa pellon kasvukuntoa eli maata. Lisäksi pellolla kasvaessaan se sitoo hiilidioksidia.

Kuituhamppu on myös katemateriaalina ekologinen, sillä sen kasvatus on ekologista ja se maatuu mullaksi, parantaen maata. Se on siis puhdasta, koska siinä ei ole jäämiä torjunta-aineista eikä tässä hamppukatematossa ole myöskään mitään sidosaineita. Lisäksi hamppu on antibakteerinen eli loistava mansikkamaan katteena!

Hamppukatematosta menee vesi läpi, kuten viime päivien sadekuurot sen näytti. Sekin jo huomattiin, ettei tuuli tartu siihen, vaan mattokaistaleet pysyvät hyvin paikallaan. Toki meillä on painoja sen päällä, kuten oli mansikkakankaankin päällä.

Kuulemma lehtokotilot eivät pidä hamppukatteen rakenteesta, joten jännä nähdä, miten espanjansiruetanat suhtautuvat siihen. Meidän pihalla kun on siruetanoita.

Ainakin näin aluksi hamppukatematon päällä voi hyvin kävellä, sen murtumatta. Osa ekologista mattomaisista katteista ei nimittäin kestä päällä kävelyä. Mikäli hamppukatematto pysyy ehjänä, vaikka päällä kävellään, se on erittäin hyvä ominaisuus mansikkamaalla. Mansikoita kun käydään poimimassa monta kertaa viikossa, satoaikaan.

Kerron sitten jatkossa, miten tämä hamppukatematto toimii mansikkamaalla. Nyt ainakin se vaikuttaa tosi hyvältä.

Hamppukatematto kestää ehkä yhden kasvukauden, riippuen mm. kesän säästä.  Se onkin jännä nähdä, kauanko se kestää tässä meidän mansikkamaalla.

Sain hamppukatemattorullan testaukseen - Fibersys Oy:lta   https://www.kuitua.com/

Puutarhaterveisin Sari

Sitkeä tarhapioni - perinnekasvi

Tämä sitkeä tarhapioni kasvaa kivikon päällä, puoliluonnontilaisen kohdan vieressä. Nyt se kukkii ensimmäistä kertaa kuudella kukalla. Ihan uskomaton kukkija! Yllätti kyllä meidät ihan täysin. Usein perinneperennat ovatkin helppoja ja varmoja kukkijoita. Sain tämän juurakon palan muutama vuosi sitten vanhemmalta rouvalta, joka oli saanut oman alkunsa joskus aikaa sitten vanhalta pihalta. Joten tämä on todellakin Suomessa pitkään kasvanut perinnekasvi. Ja se mikä tällä on ihana lisä, niin se on  meidän oman kunnan alueelta eli Nurmijärveltä.

Tarhapioni on perinnekasvi

Tarhapioni (Paeonia x festiva) on siis perinnekasvi ja sitä on myynnissä yleensä punaisena `Rubra Plena`, valkoisena `Alba Plena` ja vaaleanpunaisena `Rosea Plena`. Sitten on vielä `Mutabilis Plena`, jonka kukka on ensin vaaleanpunainen ja haalistuu vaaleaksi.

Tämä meidän tarhapioni on selvästi `Rubra Plena`. Se siis kukkii nyt parhaillaan kesäkuun puolessa välissä. Mutta sen emopioni, josta sain tämän alun, on jo lakastuttanut kukkansa. Se kasvaakin paahteisemmalla paikalla, mitä tämä meidän yksilö. Tarhapioni kukkii siis kesän alkupuoliskolla, ennen tavallisia kiinanpioneja. 

Tarhapioneja on kasvanut Suomessa kartanoissa ja muissa herrasväen puutarhoissa jo 1800-luvulla. Sen jälkeen ne yleistyivät 1900-luvulla myös tavallisen kansan pihoihin, sillä niitä myytiin taimistoissa ja kauppapuutarhoissa jo 1900-luvun alussa.

Tarhapioni kasvattaa mukulaisen juurakon, josta on helppo lohkaista alkuja ja antaa niitä vaikka naapurille. Se siis levisi pihoilla myös sillä tavalla.

Jossain vaiheessa niiden suosio pihoilla hiipui, ehkä isompikukkaisten kiinanpionien suosion kasvaessa.

Tämä `Rubra Plena` on tarhapionin hyvin vanha lajike. Sitä on ollut eurooppalaisissa puutarhoissa jo 1500-luvun puolivälissä.

Sitkeä tarhapioni kukkii luonnontilaisen alueen laidalla...

Tarhapioni on tosi sitkeä perinnekasvi, sillä sen ympärillä tässä kohtaa kasvaa heinää ja muuta luonnonkasvia. Eikä kitketty niitä edes Suurena Kitkemispäivänä 😀

Suunnitelmissa on kyllä poistaa heinää, kunhan kukinta on ohi ja on taas hyvä kitkemispäivä.

Se siis kasvaa kivikkokumpareessa eli kohta on aikalailla kuiva. Tosin kattovedet tulevat jonkun matkan päähän.

Tarhapioni on kiinanpioneja matalampi, yleensä noin 50 cm korkea.

Tarhapionin hoito-ohjeet...

Tarhapionit viihtyvät aurinkoisella paikalla. Maan tulee olla läpäisevää ja ravinteikasta multamaata. Pionien tapaan se ei pidä talvimärkyydestä eli siitä, että syksyllä tai talvella vesi seisoo maan pinnalla tai maa on muuten hyvin märkää.

Tarhapionien kukkavarret tuetaan jo ennen kukkien avautumista. Tarhapioneja kannattaa myös lannoittaa keväällä. Tai kuten pioniharrastajat tekevät, keväällä ja kukinnan jälkeen lannoitetaan luujauholla. Näin mekin teemme nykyään.

Lisää perinnekasveista eli maatiaiskasveista...

Perinnekasvit ovat ihanan helppoja ja varmoja, joten meidän vanhalla pihalla niitä on paljon.

• Mustialanruusu tuoksuva perinnekasvi, jonka vaaleanpunaiset ja kerrotut kukat ovat kauniita myös maljakossa.
• Tuoksuva pihajasmike - perinnekasvi, jonka moni tunnistaa sen upean vahvasta tuoksusta. On nimittäin muitakin jasmikkeita, mutta niiden kukat eivät tuoksu tai tuoksu on mieto.
• Syreenileimu - helppo maatiaisperenna muistuttaa paljon yleisempiä syysleimuja. Se on korkeampi ja vaatimattomampi hoidon suhteen.
• Myskimalva, harmaamalvikki vai ruusumalva eli miten nämä vaaleanpunaiset maatiaisperennat on helppo tunnistaa ja erottaa toisistaan.
• Rusopäivänlilja helppo perinnekasvi Sen oranssit kukat ja heinämäiset lehdet ovat näyttävä lisä perennapenkkiin.
• Varjolilja - näyttävä perinnekasvi Tämä marjapuuron värinen lilja viihtyy myös varjossa ja leviää kivasti siemenistä ympärilleen.
• Helppo ja villi reunuspietaryrtti kuuluu ns. lyhytikäisiin kasveihin ja tekee paljon siementaimia, joiden ansioista sitä on pihalla vuodesta toiseen.
• Ukonhatut yllätti ja kasvimaan kuulumisia Siniset ja sinivalkoiset ukonhatut ovat korkeita ja syötynä vaarallisen myrkyllisiä.
• Komeat idänunikot ja tarhaidänunikot ovat alkukesän näyttäviä kukkijoita isoine kukkineen. Kukat on yleensä oranssit ja muitakin värejä löytyy.
• Lehtoakileija - helppo kylvää siemenistä ja itse asiassa se leviää siemenistä kivasti myös itsekseen. Kukkien värejä on paljon.
• Ihanat sormustinkukat ovat kaksivuotisia perennoja ja myös ne kylväytyvät itse siemenistä ympärilleen.
• Illakko - tuoksuva perinnekasvi tuoksuu etenkin iltaisin, kun kulkee kasvin ohi. Moni hankkiikin sen juuri tuoksun takia.

Puutarhaterveisin Sari

Erikoinen kasvitieteellinen tulppaani Tulipa acuminata

Blogiyhteistyö - Korpikangas Siemen-Frö

Huikean erikoinen kasvitieteellinen tulppaani (Tulipa acuminata) on ehkä erikoisin kevätkukka meidän pihalla. Vähän jännäsin, miten se selvisi talvesta . Joten sen kehitystä tuli seurattua pitkin kevättä ja alkukesää. Se näyttää kuuluvan myöhäisiin tulppaaneihin eli se avasi nämä erikoiset kukkansa vasta kesäkuussa. Postauksessa tänään otettu kuva myös siitä uudesta marskinliljasta.

Tulipa acuminata nupussa 1.6....

Tällä tulppaanilla ei ole suomenkielistä nimeä, sillä se on niin harvinainen. Itse en ole sen sipuleita aiemmin edes nähnyt myynnissä. Sain nämä sipulit syksyllä Korpikangas Siemen-Fröltä. Ja innoissani istutin sipulit meidän laventelipenkin reunaan marraskuun puolen välin tietämillä. Meidän piha on siis Etelä-Suomessa, Nurmijärvellä.

Tulipa acuminata tulppaanilla on hyvin kapeat lehdet, eikä sitä niiden perusteella olisi äkkiseltään tunnistanut tulppaaniksi aikaisin keväällä. Onneksi istutin sipulit kohtaan, jossa ei juurikaan ole muita kevään sipulikukkia. Eli tulppaanin alut oli tosi helppo huomata.

Tältä tulppaani näytti kesäkuun ensimmäisenä päivinä. Sen nuppu oli jännän kapea, kuten sen terälehdetkin. Aika veikeä jo näinkin😍

Nuput värittyivät punakeltaisiksi ja olivat pitkään tällaisia lähes avautuneita. Tämä kuva on otettu 7. kesäkuuta.

Erikoinen kasvitieteellinen tulppaani...

Avautuneina nämä erikoiset Tulipa acuminata tulppaanit näyttivät tältä. Aivan ihastuttavan persoonallisia. Ja hauskan pirtsakoita 😍 Vai mitäs mieltä olet näistä?

Kasvitieteelliset tulppaanit ovat jalostamattomia tai hyvin vähän jalostettuja. Sen takia ne eivät näytä "tavallisilta tulppaaneilta", mitkä taasen on niitä pitkälle jalostettuja. Kasvitieteelliset tulppaanit ovat pidempi ikäisiä eli kukkivat vuodesta toiseen. Toki sipulit tulee istuttaa paikkaan, jossa tulppaanit viihtyvät. 

Kasvitieteellisen tulppaanin, Tulipa acuminata, kasvupaikka...

Tälle suositellaan aurinkoista paikkaa, jossa maan tulee olla läpäisevää, ravinteikasta ja ainakin keväällä kosteaa. Yleensäkään tulppaanit eivät siedä talvella märkää maata, eivätkä kesälläkään.

Marskinliljan kukkavarret jo näin isoja...

Samassa laventelipenkissä kasvaa syksyllä istutettu marskinlilja. Kerroinkin jo aiemmin, että tämä on ensimmäinen kerta, kun se näyttää onnistuvan meidän pihalla. Nyt löytyi sille selvästikin hyvä paikka.

Tältä marskinlilja näytti tänään. Yhdestä juurakosta kasvaa kaksi kukkavartta lehtineen. Teen tästä oman postauksen, kunhan kukat avautuvat. Tämäkin juurakko on Korpikangas Siemen-Fröltä.

Rakastan kasvitieteellisten tulppaanien viehkeyttä...

Meidän pihalla kasvaa niitä useammanlaista ja olenkin kirjoitellut niistä monta postausta. 

• Upea tulenpunainen buharantulppaani Leiskuvat tulppaanit ja orkidenarsissi -postauksessa. Sen tieteellinen nimi on Tulipa linifolia. 
• Kauniin keltaiset buharantulppaanit, joilla on jännän punaiset heteet on Terttutulppaanit ja buharantulppaanit -postauksessa. Terttutulppaanilla (Tulipa praestans `Shogun`) on oranssit kukat. Tänä vuonna ne eivät kukkineet, joko viime kesän järkyn kuivuuden takia tai viime talven takia. Saa nähdä, kukkivatko ensi keväänä. Se on nimittäin täysin mahdollista.
• Parvitulppaanit (Tulipa tarda) on myös helppoja ja leviävät siemenistä. Pitkäikäisimmät tulppaanit -postauksessa on kuvia siitä sekä muista vuodesta toiseen kukkivista tulppaaneista.

 

Sain Tulipa acuminata sipulit ja marskinliljan juurakon Korpikangas Siemen-Fröltä. Kiitos siitä heille! Korpikankaalla on hyvä valikoima näitä kasvitieteellisiä tulppaaneja, kuten myös tavallisia tulppaaneja.

Upeaa kesäistä viikonloppua!

Terkuin Sari

Ps. Huomenna lauantaina 18.6. on Suuri Kitkemispäivä aamupäivästä. Ihan vain näin pienenä muistutuksena 😊

Suuri Kitkemispäivä lähestyy, oletko valmis

Suuri Kitkemispäivä lähestyy ja sen teho kannattaa ehdottomasti hyödyntää! Muutenkin kuun mukaan katsotut kitkemispäivät ovat niin tehokkaita, että rikkaruohojen määrä vähenee pihalla vaikka kitkee rikkaruohoja huomattavasti pienemmän ajan. Vanha sanonta "Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä" kuvaa hyvin kuun mukaan kitkemistä. Eli viisas kuupuutarhuri ennakoi kitkemispäivät ja pääsee paljon vähemmällä.

Oletko valmis Suureen Kitkemispäivään?

Viisas kuupuutarhuri on siis merkannut kalenteriinsa Suuren Kitkemispäivän jo aikaa sitten ja varannut sen vapaapäiväksi. Samoin hän on suunnitellut kohdat, jotka kannattaa kitkeä tänä parhaana kitkemispäivänä. Tietenkin myös työkalut ja kottikärryt on tarkistettu, että ne löytyvät ja ovat kunnossa. Vaatetustakin on hyvä miettiä etukäteen, jotta arvokasta kitkemisaikaa ei tuhlaannu vaatteiden etsimiseen. Eli Suureen Kitkemispäivään on syytä valmistautua etukäteen 😊

Pieniä siementaimia...

Pienet siementaimet on niin helppoja kitkeä, ettei niihin kannata tuhlata Suurta Kitkemispäivää. 

Nämä taimet siirsin jasmikkeen oksien alle suojaan. Nämä ovat jännän kiiltävälehtisiä, joten eivät ole ainakaan tavallisimpia rikkaruohoja. Onkohan nämä taponlehden eli peittolehden siementaimia?

Vuohenputki, ruttojuuri ja muut hankalat rikkaruohot...

Suuri Kitkemispäivä on niin super hyvä kitkemiseen, että silloin kannattaa kitkeä vain hankalimpia rikkaruohoja. Eli vuohenputkea, juolavehnää, ruttojuurta jne. 

Saimme muuten sen ruttojuuren hävitettyä kokonaan, kaivamatta maata, hyvien kitkemispäivien avulla. Siitä enemmän uudella verkkokurssilla.

Tästä kuvan joulukielopenkistäni aion taas kitkeä muutaman sitkeän vuohenputken. Näköjään sinne on löytänyt tiensä myös voikukka. Tätä aluetta tulee kitkettyä harvoin, sillä kielot peittävät aika hyvin maanpinnan.

Suuri Kitkemispäivä 18.6. aamupäivästä...

Suuri Kitkemispäivä on vain aamupäivästä! Sen teho loppuu noin klo 12.00 - 13.00 aikaan. Tänä vuonna päivä on erityisen tehokas. Silloin todennäköisesti voikukat lähtevät taas pitkillä juurilla, ihan vain käsin vetämällä.

Rikkaruohot kompostiin...

Viisas kuupuutarhuri tietysti on suunnitellut etukäteen myös sen, mihin hän laittaa kitketyt rikkaruohot.

Meillä ne menee puutarhakompostiin, kuten aiempinakin vuosina. Tämä kuva on jo muutaman päivän vanha, mutta aika ison kasvan olemme jo saaneet koottua tänä vuonna. Kasa vain kasvaa, kun kesä etenee.

Täsmätietoa kasvien kitkemisestä ja hävittämisestä kuun mukaan...

Miten saa totaalisesti ja mahdollisimman pienellä työllä/rahalla hävitettyä hankalat kasvit? Tai miten saa ruttojuuren tapettua? Tai milloin on hyvä aika hävittää vesakkoa ja pensaita? 

Näihin ja moneen muuhun kasvien kitkemiseen ja hävittämiseen liittyviin kysymyksiin löytyy vastaukset uudelta kurssilta. Se on siis täsmätietoa, ajoittaen työt kuun mukaan.

Näitä teemoja kysytään minulta jatkuvasti ja halusin nyt tarjota edullisempaa kurssia, joka keskittyy vain kasvien kitkemiseen ja hävittämiseen. Nimittäin rakastan kitkemistä kuun mukaan, koska se on niin koukuttavan helppoa😍

Verkkokurssi on yritykseni Puutarha Studion. Lisätietoja kurssista näet Puutarha Studion sivulta Tehokas kitkeminen kuun mukaan. Kurssi on nyt vähenevän kuun ajan alennettuun hintaan.

Ihanaa ja tehokasta kitkemispäivää! 

Puutarhaterveisin Sari

Etanaeste ja muita pihakuulumisia

Etanaeste on taas kunnostettu ja se onkin yleensä vuorossa heti kasvimaan kylvöjen jälkeen. Osa kylvöistä oli jo lähtenyt kasvuun, joten piti nopeasti saada etanaeste kuntoon. Kesäkukatkin on jo istutettu ja vanhat talvisäilytyksessä olleet on laitettu omille tutuille paikoilleen. Ulkona on ollut niin paljon puuhaa, että ei meinaa ehtiä kirjoittaa tänne pihakuulumisia. 

Etanaeste on paras estämään siruetanoita...

Heti kun tulee lämpimät säät ja vielä jos satelee, espanjansiruetanat tulevat piiloistaan esiin, syömään tiettyjä pihan kasveja. Niiden lempikasveja on kaikki kasvimaan pienet taimet, etenkin juuri itäneet taimet. Jo yhden yön aikana ne voivat syödä pitkät rivit taimia ja pavun taimista kummatkin lehdet. Kuvia syödyistä pavuista ja etanaesteestä näet Etanaeste ja espanjansiruetanat -postauksesta.

Etanaeste pitää siruetanat (myös lehtokotilot) hyvin poissa kasvimaalta, kunhan maalaa esteen joka kevät ja ehkä kerran tai pari kesänkin aikana. Me olemme käyttäneet vuosia jo EcoKoivun Koivuterva Hajustemaalia, mikä on etanaesteeseen paras ja toimivin.

Otin tämän kuvan ojan penkalta alkuillalla, jolloin siruetanat yleensä lähtevät liikkeelle. Kuvassa on siis neljä espanjansiruetanaa.

Daaliat hyvässä kasvussa... 

Nämä daaliat istutimme toukokuun alkupuolella, kuun mukaan hyvänä päivänä. Niiden juurakot on siis istutettu suoraan maahan, ilman esikasvatusta. Kuvassa isot versot kuuluvat isolle juurakolle. Sen oikealla puolella on pieni alku, tosi pienestä juurakosta. Ne ovat kummatkin niitä meidän vanhoja oransseja daalioita.

Mullassa on biohiiltä, jota näkyykin mustina pieninä paloina mullan pinnalla. Emme edelleenkään kastele näitä daalioita lainkaan.

Kasvien istutus kuun mukaan...

Viime viikot ovat olleet hyvää aikaa taimien ja kesäkukkien istuttamiseen, kuun mukaan. Melkein kaikki ollaankin saatu istutettua, mutta näiden punahattujen paikka ei ole vielä istutuskunnossa. Joten päästään istuttamaan ne vasta seuraavalla kasvavalla kuulla eli heinäkuun alussa. Siihen asti ne on ulkona ruukutuspöydällä.

Punahatuilla on kyllä komeat lehdet 😊

Kuvassa on vielä samettikukan taimia, jotka meidän teräsleidi eilen istutti kastelualtaisiin, seinänvierustan sepelin päälle. Ne oli kasvatettu siemenistä, kuten myös punahatun taimet.

Hyötytarhan pihakuulumisia...

Maa-artisokat on tuttuun tapaan lähteneet rehevästi kasvuun. Tästä näkee hyvin, miten tiivis alue niistä tulee vanhemmiten. Maa-artisokka onkin vanha kotivarakasvi.

Mansikat ovat kukkineet jo jonkin aikaa. Mansikkamaalle meillä on tulossa pieni muutos, jota odotan innolla. Siitä lisää lähiaikoina.

Uudehkot marja-aroniat kukkivat myös nyt parhaillaan. Niitä on kaksi pensasta marjapensaiden tavoin eli keräämme niistä marjat. Rusakot syövät aina niiden alaoksat ja joka kesä ne kasvattavat alas uusia oksia. Pidämme näitä kohtuullisen korkuisina, jotta marjoja on helppo kerätä. Nimittäin aronia voi kasvaa lähes 3 metriä korkeaksi.

Oravat ja linnut tarkkailevat touhujamme...

Kirjoitin toukokuun lopulla, miten kiva on seurata pihan eläimien puuhia ja sepelkyyhkyn pesänrakennusta. Nyt tuli taas huomattua useampaan kertaan, miten tarkkaavaisesti pihan eläimet seuraavat meidän puuhia pihalla. 

Kuvan orava oli pitkään ihan hiljaa puussa ja seurasi meitä. Samoin mustarastaat ja punarinta ovat usein lähistöllä, kun olemme pihapuuhissa. 

Kyllä piha olisi aika tylsä ja kolkko, ilman näitä kotipihan eläimiä 😊

Puutarhaterveisin Sari

Talvenkestävyys ja onnistunut kasvien valinta

Kasvien talvenkestävyys ja onnistunut kasvien valinta vaikuttaa paljon siihen, miten kasvit selvisivät talvesta. Toki siihen vaikuttaa myös se, onko kasvit istutettu oikein. Viime talvi muistutti taas siitä, että kasvit kannattaa valita pihasuunnittelun periaatteiden mukaan. Vaikka ilmasto on lämmennyt, niin talvet voivat edelleen olla rankkoja kasveille, etenkin jos ne kasvavat vääränlaisilla paikoilla.

Kasvien talvenkestävyys...

Puille, havukasveille, pensaille ja köynnöksille on laadittu talvenkestävyysvyöhykkeet eli kasvuvyöhykkeet  eli menestymisvyöhykkeet. Suomi on siis jaettu kahdeksaksi vyöhykkeeksi. Vyöhykejako on suuntaa antava ja siksi kannattaakin suurin osa pihan puuvartisista valita niin, että ne menestyvät vyöhykkeen tai pari pohjoisempana.

Oman kuntasi kasvuvyöhykkeen näet Ilmatieteenlaitoksen sivuilta Kunnat ja kasvuvyöhykket.

Esimerkiksi upea sinikukallinen köynnös sinisade (Wisteria) menestyy I-vyöhykkeellä, lämpimällä ja suojaisalla paikalla. Ankarana talvena se voi silti saada talvivaurioita ja versoja voi kuolla.

Koska meidän piha on II-vyöhykkeellä, sinisade kasvaa ruukussa ja talvehtii kellarissa. Se on kyllä muutenkin talvenarempi laji. Nyt siinä on monta nuppua tulossa, jee 😊

Onnistunut kasvien valinta - oikea kasvupaikka...

Toinen hyvin tärkeä asia kasvien valinnassa on oikea kasvupaikka. Eli kasvit viihtyvät vain tietynlaisessa paikassa. Aurinkoisen paikan kasvit auringossa ja varjon kasvit varjossa. Samoin kuivalle paikalle on omat kasvit ja kostealle omat.

Jos kasvi on istutettu vääränlaiselle paikalle, se on siinä hyvin lyhytikäinen tai kituvakasvuinen. Esimerkiksi postauksen ensimmäisen kuvan punanuppuinen alppiruusu viihtyy komeasti, jos sen paikka on suojassa kevätauringolta ja se on istutettu rodomultaan.

Olen kokeillut marskinliljaa aiemmin kaksi tai kolme kertaa ja en ole onnistunut sen kanssa. Se onkin vaatelias kasvupaikan suhteen. Nyt vihdoinkin löysin sille mieluisan paikan kasviryhmästä, jossa kasvaa vanhat laventelit ja ryhmäruusut. 

Tämä on kyllä jännä kohta, sillä kasviryhmän päässä viihtyy myös puupioni. Eli välillä vain kokeilemalla oppii löytämään näille vaateliaille kasveille sopivat paikat.

Marskinlilja on kuvassa tuo heinämäinen kasvi. Siihen on tulossa kaksi kukkavanaa! Sen juurimukula on Korpikangas Siemen-Fröltä ja se on istutettu syksyllä. Kirjoitan siitä oman postauksen, kunhan se kukkii.

Kasveille haasteellinen talvi...

Joillekin kasveille painava lumi oli se haasteellisin asia viime talvena. Paljon näkee tuijia, joiden latvat ovat taipuneet tai lähes katkenneet.

Joillekin taasen syksyn sää ja talven kylmyys voi olla se, mikä vioitti versoja. Tai joillekin kevään sää.

Ne meidän isot ja vanhat laventelit jouduttiin leikkaaman melkein maata myöden. Lumi oli painanut osan versoja pahasti ja suurin osa oksista ei lähtenyt keväällä kasvuun. Hetken pelkäsimme jo laventelien kuolleen kokonaan.

Nyt näyttää hyvältä eli uutta kasvua on tulossa niihin paljon. Emme ole siistineet mullan pintaa lainkaan, jotta laventelin siementaimet eivät kärsisi. Nimittäin laventeli tekee kivasti siementaimia ympärilleen.

Onnistunut paikan ja kasvien valinta...

Aremmille kasveille oikea paikan valinta onkin erityisen tärkeää. Ja jos pihalta ei niille löydy sopivaa paikkaa, jossa esimerkiksi maa on riittävän läpäisevää, kannattaa ennemmin valita kosteaa maata kestäviä ja varmempia kasveja.

Vahvan punakukkainen särkynytsydän on hieman vaateliaampi, mitä se perinteinen vaaleanpunakukkainen. Vähän jännäsimme, miten ne lähtevät keväällä kasvuun, erikoisen talven jälkeen. Hyvältä onneksi näyttää, kummatkin on hengissä ja toinen jopa jo kukkii. Mutta nämä on selvästi heikompia, mitä viime keväänä. Toivottavasti vielä vahvistuvat.

Ihanasti myös nämä matalat tähtihyasintit (Camassia) selvisivät talvesta ja kukkivat parhaillaan.

Lyhytikäiset kasvit ja talvenkestävyys...

Viime talvi näytti tuhonneen paljon ns. lyhytikäisiä perennoja. Meillä kaikki reunuspietaryrtit on hävinneet ja niitä oli paljon monessa kasviryhmässä. Niiden elintapaan kuuluu se, että ne ovat lyhytikäisiä ja tekevät paljon siementaimia. Joten nyt odotellaan loppukesää, jotta nämä pienet taimet kukkisivat. Ja näitä reunuspietaryrtin taimia näyttää olevan ihan uskomattoman paljon.

Samoin sormustinkukkia ja kaunokaista on kuollut monesta kohtaa... ja maan pinnalla on paljon niidenkin siementaimia.

Kasvit voivat myös käyttäytyä mystisesti...

Joskus kasvit käyttäytyvät aika mystisesti. Eli ne pitävät ikään kuin välivuoden. Nämä vanhat tulppaanit eivät kukkineet lainkaan viime keväänä, mutta nyt niihin tuli taas kukkia.

Eli toivotaan, että tänä vuonna kukkimisen väliin jättäneet tulppaanit ja narsissit, kukkivat taas normaalisti ensi keväänä😊

Kasvien valinta tuntuu monista tosi haasteelliselta ja vaikealta. Siihen on omat apukeinonsa, joista löytyy hyviä vinkkejä Puutarha Studion Sarin pihasuunnittelun verkkokurssilta. 

Kesäistä viikonloppua!

Puutarhaterveisin Sari