Puutarhatöiden ennakointia - suuntana omavaraisuus

 

Eri puutarhatöiden ja sadonkorjuun ennakointi tuo usein samalla ajansäästöä. Ja itse kun vielä teen puutarhatyöt kuun mukaan kullekin työlle hyvään aikaan, niin sekin myös vaatii pientä ennakointia.  

Onneksi siihen on jo niin oppinut, että se tulee automaattisesti. Näin puutarhatyöt tulee tehtyä ajallaan vähän kerrallaan, ilman työkaaosta.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Sadonkorjuu ja säilöntä kuun mukaan...

Eri kasvien sadonkorjuun ja säilönnän päivät katsotaan kuun mukaan, niin maku säilyy hyvänä ja esim. hillot eivät homehdu herkästi.

Itse olen nyt etupäässä syönyt tuoreeltaan päärynät ja omenat, koska niitä ei tule paljoa. Sen sijaan aion tehdä japaninruusukvittenin hedelmistä (eka kuva) taas hilloa.  Tosin sitäkin vain pienen määrän. 

Sadonkorjuussa on tietysti hyvä seurata ja ennakoida hedelmien kehittymistä, ettei kerää satoa raakana, eikä ylikypsänä.

Kompostin kokoaminen ja hoitaminen...

Kompostin ja lämpökompostorin hoitoa ennakoimme ja suunnittelemme etukäteen. Siten kompostit saa pysymään hyvässä toiminnassa, tuottamassa uutta multaa. 

Viemme jätettä niihin säännöllisesti sitä mukaan, kun jätettä tulee. Kitkemispäivinä puutarhakompostiin menee monta ämpärillistä rikkaruohoja. 

Sen sijaan varsinainen kompostin hoito tehdään säännöllisin välein ennakoiden. Siten kompostit toimivat hyvin eikä tarvita isoa kompostin kääntämistä tms.. Siis säästyy myös aikaa.

Ennakointia ja jatkuvaa puuhastelua...

Kun on aika leikata puista tai pensaista isompia oksia ennakoimme sille puuhalle hyvät päivät kuun mukaan ja mietimme jo valmiiksi, mihin viemme leikatut oksat. Ja mitä oksille tehdään sen jälkeen. Yleensä pilkomme isommat oksat polttopuuksi ja pienet oksat kompostikasan katteeksi. Ja ihan ohuet oksat päätyvät puutarhakompostiin. 

Oksia pilkotaan joka päivä vähän tai enemmän, sään sekä oman aikataulun mukaan. Yleensä kun puuhastelee joka päivä, ei töitä kerry rästiin.

Taimien kasvatus ja ostotaimet...

Taimikasvatus kannattaa aina tehdä myös suunnitelmallisesti, jotta taimia ei ala kasvattaa liian aikaisin tai liian myöhään. Yleensä kasvatamme vain niitä kasveja, joita tulee syötyä ja jotka on helppoja kasvattaa meidän pihalla.

Jos näyttää siltä, että esikasvatustila ei riitä tai se ei ole hyvä tietyille kasveille, ostan taimet meidän lähipuutarhasta. Heillä on aina tosi hyvät taimet eli kaikkea ei tarvitse/kannata itse esikasvattaa. 

Puutarhatöiden ennakoinnissa kokemus auttaa paljon, siis kun tietää jo, mitä töitä tulee tehdä mihinkin aikaan ja millekin kasville. Samat työt kun yleensä toistuu joka vuosi.

Jos haluaa itse kasvattaa joulukukkia, niin niiden kasvatuksen aloittaminen on myös syytä ennakoida ja tehdä se riittävän aikaisin. Siitä enemmän Kasvata itse joulukukat eli hyödä kukkaan -postauksessa.

Pitkä sääennuste ja puutarhavihko apuna...

Puutarhatöiden ennakoinnissa tosi tärkeää on seurata pitkää 15 vrk sääennustetta, sekä tietysti lyhyttä. Siten on helpompi ennakoida kylvöt ja istuttamiset keväällä sekä syksyllä sadonkorjuut ja yöpakkaselta suojaamiset yms. puutarhatyöt. 

Nyt kun talvi alkaa lähestyä, niin olemme ennakoineet jo siten, että osa puutarhakalusteista, kasteluletkuista yms. on viety varastoon suojaan. Vähitellen valmistelemme siis puutarhaa talveen, säätä seuraten.

Puutarhavihkoon olemme merkanneet ensi vuodelle muistettavia puutarhatöitä, sillä ne helposti unohtuu. Meillä on pari köynnöstä, jotka aion leikata alas keväällä. Samoin muutamaa kasvia pitää siirtää toiseen paikkaan ja ensi keväänä kylvöjä pitää vähän muuttaa.

Puutarhavihkoa on sitten talvella ja aikaisin keväällä kiva selailla ja jatkaa kevättöiden suunnittelua.

Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty... vai miten sitä sanotaan 😊

#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 1

Krutbacken https://www.krutbacken.fi/omavaraistelijan-ajankaytto-suuntana-omavaraisuus-lokakuu-2024

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/lokakuu2024/

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/10/oma-uusi.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/10/puutarhatoiden-ennakointia-suuntana.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/10/katos-kaivolle.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-10/

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2024/10/katsaus-taman-syksyn-satoon.html

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/omavaraisuus-tapa-olla-maailmassa

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/10/06/lokakuu-24-ajankaytto-ja-talvi-tulee/

Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi

Puutarhaterveisin Sari

Kasvata itse joulukukat eli hyödä kukkaan

 Blogiyhteistyö - Korpikangas Siemen-Frö

Joulukukat on helppo kasvattaa sipuleista kukkiviksi ihan kotioloissa. Sitä muuten sanotaan hyötämiseksi. Olen istuttanut jo punakukallisen hyasintin sipulit ruukkuihin ja yhden laittanut hyasinttimaljakkoon. Niiden kasvun seuraaminen tuo jännää joulunvalmistelun tunnelmaa. Kohta on myös aika istuttaa amarylliksen sipulit ja joulukielojen juurakot. Sekä ne ihanat pikkuiiristen sipulit kevättalven kukiksi.

Kasvata itse jouluhyasintit sipuleista...

Jouluhyasinttien sipulit istutetaan niin, että sipulin yläosa jää näkyviin mullan pinnalle. Multaa hieman kastellaan ja ruukut viedään viileään kellariin, varastoon tai jääkaappiin. Siellä ne saavat olla joulukuulle asti. Jos multa on kuivaa, sitä kastellaan vain vähän.

Lisää ohjeita Onnistuiko hyasintin kasvatus sipulista jouluksi -postauksessa.

Nämä vahvan punaisen jouluhyasintin sipulit ovat nyt jääkaapin viileydessä.

Tässä kuva joltain edelliseltä joululta. Valkokukallinen on tasetti, joka on vielä helpompi hyötää sipulista kukkivaksi. Kummallakin on ihanan vahva tuoksu. Tasetin hyötö kukkaan -postauksessa lisää sen hyötämisestä.

Joulukielojen hyötäminen kukkaan on myös helppoa...

Minulla on joulukielopenkki pihalla, josta aina myöhään syksyllä kaivan joulukielojen juurakoita. Ne ovat siis ihan tavallisia kieloja. Katsoinkin jo kohdan valmiiksi, mistä sitten marraskuussa kaivan kukkivia juurakoita, mikäli talvi ei tule aiemmin.

Niiden hyötämisestä kukkaan on monta tapaa. Yksi helpoin tapa, jolla saa ne tekemään tuoksuvia kukkia löytyy Joulun salainen kukkaresepti -postauksesta.

Kasvata itse amaryllis joulukukaksi...

Näiden erikoisempien amaryllisten eli ritarinkukkien kasvatus kukkivaksi on super helppoa! Sipuli istutetaan vain ruukkuun huoneenlämpöön valoisalle paikalle. Sitten vain jäädään odottamaan kukkavarren ilmestymistä. 

Istutuksesta kukinnan alkamiseen kestää yleensä 6-8 viikkoa. Joskus sipuli on nopeampikin. Kuvat istuttamisesta näet Eka amarylliksen sipuli istutettu -postauksesta.

Amaryllis ei ole kertakäyttökukka, vaan sen voi säilyttää ja kukittaa uudelleen seuraavana talvena. Alla kuva vanhoista amarylliksistä, jotka olen säästänyt ja kukittanut ne taas uudelleen. Nytkin useampi vanha sipuli viettää lepojaksoa, ennen uutta mullanvaihtoa.

Amarylliksen iso sipuli ja pienet iiriksen sipulit...

Sain tämän sipulin Korpikangas Siemen-Fröltä ja heillä onkin laaja valikoima näitä amarylliksen sipuleita aina syksyisin.

Vielä en kuitenkaan sitä istuta, vaan ehkäpä ensi viikolla. Nimittäin lokakuun hyvää istutusaikaa eli kasvavaa kuuta on vielä 16.10.2024 asti.

Kuvassa pienet sipulit on pikkuiiristen eli kevätkurjenmiekkojen sipuleita. Niitäkään en vielä istuta, sillä ne on tarkoitettu kevätkukaksi... kuten ehkä olet nähnytkin täällä blogissa keväisin.

Ihanat kevätkurjenmiekat helppo hyötää kukkaan...

Nämäkin on tosi helppoja kasvattaa sipulista kukkiviksi. Aion taas istuttaa niiden sipulit joulukuun keskivaiheilla. Silloin ne eivät aloita kukkimista liian aikaisin tammikuussa.

Kevätkurjenmiekat ja vastaavat ovat aivan loistavia kevätkukkia lasitetulle terassille tai parvekkeelle helmi-maaliskuussa. Ja miksei myös sisällekin. Tosin viileässä  kukinta kestää pitkään.

Tarkemmat ohjeet ja kuvia tästä kurjenmiekasta Siro lumikurjenmiekka `Pauline` -postauksessa. Jutussa on myös lisää muita pieniä kurjenmiekkoja, joita olen hyötänyt kukkaan. 

Olen siis aivan ihastunut näihin pieniin kurjenmiekkoihin kevätkukkana! Ja aion muuten säästää kaksi punaista jouluhyasinttia kevätkukaksi eli pidän ne jääkaapissa helmikuun tietämille asti.

Sipulit sain Korpikangas Siemen-Fröltä, mistä kiitos heille! 

Huomasin tässä, että heillä on nyt kukkasipuleita jo alennuksessa, kuten näitä ihania iiriksiä ja jouluhyasintteja.

Olisi kiva kuulla, aikooko teistä joku kasvattaa itse näitä  joulukukkia? Vai olenko ainoa.

Puutarhaterveisin Sari

Perennaniitty muodostuu hitaasti

 

Tämä meidän perennaniitty muodostuu hyvin hitaasti, mikä oli kyllä tiedossa etukäteen. Silti jo nyt toisena vuotena siellä kukki useampikin eri kasvi. Ja näyttää siltä, että ensi vuonna siellä on jo runsaasti kukkivia perennoja perhosille ja pörriäisille. Toivottavasti sen reunamilla on myös näitä pienikukallisia orvokkeja, joita on ilmestynyt pihamme eri kohtiin. Ovat aivan ihania ylläreitä!

Perennoja istutettu taimista...

Olemme siirtäneet perennaniitylle taimia ihan kukkapenkeistä. Se on nopea ja edullinen tapa, siis jos pihalla on perennoja, joista saa otettua taimia.

Kuvan rantatädyke kasvoi komeana kasvustona vielä viisi vuotta sitten. Viimeiset kesät ovat olleet meidän alueella niin vähäsateisia, että rantatädykkeet alkoivat kärsiä kuivuudesta kukkapenkissä. Ne siis siirrettiin tämän uuden perennaniityn kosteimpaan kohtaan. Ja hyvin näyttää tämä pienikin taimi kukkivan nyt täysin ilman kastelua😊 

Tosin tämän lehdet eivät näytä yhtään rantatädykkeen lehdiltä, nyt kun oikein katsoin kuvaa. Täytyypäs tutkia niitä muitakin tarkemmin.

Perennaniitty muodostuu siemenistä hitaasti...

Olemme myös kylväneet perennaniitylle paljon perennojen siemeniä viime ja tänä vuonna. Siellä näkyykin nyt syksyllä pieniä ja isompia taimia, kuten kuvan lehtevä harjaneilikka.

Monet perennat lähtevät hitaasti kasvuun siemenistä ja tekevät ensimmäisenä vuotena vain lehtiä. Ne kukkivat vasta myöhemmin, useimmat toisena vuotena.

Perennaniityllä on tietysti myös erilaista heinää ja muita luonnonkasveja sulassa sovussa perennojen kanssa. Onhan se niitty.

Sormustinkukan lehteviä isoja taimia on muutamassa kohtaa ja taasen toisessa kohtaa ne ovat hyvin pieniä. Onkin jännä nähdä, mikä kasvi alkaa "valtaamaan" mitäkin perennaniityn kohtaa.

Syksy paras aika kylvää perennaniitylle siemeniä...

Nyt alkoi kuun mukaan hyvä istutus- ja kylvöaika, joten senkin puolesta voisi nyt kylvää lisää perennojen siemeniä niitylle.

Monien perennojen siemenet tarvitsevat kylmäkäsittelyn itääkseen, joten syksyllä maahan kylvettynä siemenet saavat luonnollisen kylmäkäsittelyn. Ja on toki niitäkin kasveja, jotka eivät sitä tarvitse, mutta nekin voi hyvin kylvää syksyllä.

Olemme heitelleet perennaniitylle joidenkin perennojen kukkavarsia, joissa on siemenet kehittymässä. Ideana on tietysti se, että siemenet putoavat maahan ja lähtevät ensi keväänä kasvuun. Kuvassa on yksi tällainen eli ihanan näyttävä harmaakäenkukka.

Yksivuotiset kasvit hyvä lisä perennaniityllä...

Perennojen seassa kasvaa nyt jo muutamaa yksivuotista kasvia, jotka tekevät siemeniä. Toivottavasti niitä on jatkossakin siellä, sillä ne on kiva lisä perennaniityllä.

Kuvassa on kurkkuyrtti, joka kukkii todella pitkään ja on hyvä pörriäiskasvi. Aurankukkaa näytti myös olevan muutamassa kohdassa ja joitain yksittäisiä muita kukkia. Tässä kohtaa nimittäin oli pari vuotta sitten ne huikean upeat yksivuotiset kylvökukat. Siitä kuvia Väriteemainen kukkaniitty -postauksessa.

Pörriäisille ja perhosille paljon hyviä perennoja...

Meillä on tavoitteena lisätä pihalle hyviä tai jopa parhaita pörriäis- ja perhoskasveja myös tällä perennaniityllä. Muutenkin haluamme pihamme olevan luontoystävällinen.

Jotta se olisi taloudellista ja lopputulos onnistunut, olen tietysti suunnitellut hieman etukäteen, mitä perennoja haluan sinne. Kaikki uudet ostettavat tulee olla talvenkestäviä ja menestyä perennaniityn eri olosuhteissa, ne nimittäin hieman vaihtelevat.

Sen lisäksi ihan kokeilumielessä olen siirtänyt pihaltamme  perennoja tai kylvänyt niistä kerättyjä siemeniä. 

Tietenkin on hyvä pitää mielessä aina hoito, jotta alue tulee hoidettua. Niityt vaativat jokavuotisen niittämisen yms. jotta kukat kukkivat ja lisääntyvät, eikä heinät tai puun taimet valtaa koko alaa.

Tässäkin ennakkosuunnittelu pihasuunnittelun tapaan tuo parhaan ja helppohoitoisen tuloksen.

Puutarhaterveisin Sari

Pihakuulumisia syyskuun lopulta

 

Tässä pihakuulumisia syyskuun lopulta, aurinkoisen sunnuntain jälkeen. Meillä kukkii vielä kivasti auringonkukat pörriäisille, tosin vanhimmat kukat jo muodostavat siemeniä. Ne me jätämme lintujen iloksi. Nyt oli hyvät Kitkemispäivät, joten ne piti tietysti taas hyödyntää. Pihalla on tähän aikaan kivan sopivasti puuhaa, jota voi tehdä näin vähän kerrallaan pitkin syksyä. Ja samalla sai taas nauttia aurinkoisesta päivästä ja oravien touhuista.

Nurmikon reunan kanttaaminen aloitettu...

Aloitin tänään nurmikon reunojen kanttaamisen ja jos sää sallii, niin pyrin kanttaamaan kaikki istutusalueiden reunat näin syksyllä. Se tekee pihasta siistin näköisen, etenkin jos lumi sataa vasta tammikuussa, kuten välillä käy täällä Uudellamaalla.

Kuvassa on meidän ryhmäruusupenkki, jonka taustalla on ne vanhat laventelit. Siitä kesäisiä kuvia Ryhmäruusut ja maanpeittoruusut kukkii pitkään -postauksessa.

Hyvät Kitkemispäivät kuun mukaan ja kitketty kivituhka...

Nyt oli hyvät Kitkemispäivät kuun mukaan, joten kitkin vähän rikkaruohoja tänään. Sen lisäksi poistin meidän kivituhkapihasta muutamia heinätupsuja ja muita rikkaruohoja. Todennäköisesti joudun vielä kitkemään sitä lokakuussakin varjopaikasta. Onneksi se on helppo homma 😊

Vielä 30.9.-1.10.2024 on hyvät Kitkemispäivät, kuun mukaan.

Haravoitavia puun lehtiä ja jalopähkinän pähkinöitä...

Vanha metsälehmus on pudotellut jo pitkään lehtiä maahan ja niitä saa jatkuvasti haravoida kompostiin. Se on kivaa puuhaa, kun sitä tekee usein eli haravoitavaa on vähän kerrallaan.

Muista puista ei oikein vielä putoa lehtiä. 

Jalopähkinä, joka on siis puu, pudottaa yleensä kaikki lehdet kerralla pakkasyön jälkeen. Sitä ei vielä ole siis ollut. Muutama lehti on pudonnut vihreänä... ja paljon pähkinöitä, kuten kuvassa. Vikkelät oravat vauhdikkaasti kuljettavat pähkinöitä talteen, mitä ihmeellisimpiin paikkoihin.

Talvisäilytettävät kesäkukat vielä ulkona...

Isot pelargoniruukut ja kuvan vanhat verenpisarat on edelleen pihalla. Tänään on seurattu sääennustetta moneen kertaan, sillä aamuyölle on luvattu +1 astetta.

Meidän pihan isojen puiden ansioista syksyn ekat yöpakkaset ei tule yläpihalle. Joten verenpisarat saavat jäädä paikoilleen ja pelargoniruukut siirretään katoksen suojaan. Ainoastaan talvetettava värinokkonen eli isokirjopeippi nostetaan yöksi eteiseen, varmuuden vuoksi.

Daaliat vielä pihalla pörriäisille...

Tänään aamulla on viileää ja märkää eilisen sateen jäljiltä, niin siitä huolimatta daalioiden kukissa näkyi kimalaisia ja muita pörriäisiä. Osa daalioiden lehdistä on jo tummunut, mutta ne kukkivat edelleen.

Ihan jo pörriäisten takia, emme kaiva vielä niiden juurakoita maasta. Vasta kunnon yöpakkasten jälkeen juurakot pääsevät kellariin.

Lehtien syysväritykset lisääntyy...

Puiden ja pensaiden syysvärityksiä on vasta vähän näkyvissä. Villiviinit on jo kunnolla punertuneet ja kuvan pilvikirsikan lehdissä näkyy hieman oranssin sävyjä. Muuten pensasmustikat, rusokirsikka ja muut ovat ihan vihreälehtisiä. 

Saa siis nähdä, milloin tulee kunnon yöpakkanen... ja syysväritykset.

Kesäkukkien talvisäilytysohjeita...

Tässä vielä linkkejä blogipostauksiin, joista löytyy ohjeita eri kesäkukkien talvisäilytykseen

• Daalian istutus ja talvisäilytystesti eli talvisäilytys kellarissa ja koneellisessa kylmiössä turpeessa sekä ilman turvetta
• Daalioiden hoito ja talvisäilytys -postauksessa yleisesti ohjeita daalioiden hoidosta ja niiden talvisäilytyksestä
• Ne uskomattomat daaliat pääsi talvisäilytykseen -postauksessa kuvia meidän vanhojen daalioiden juurakoista kuivumassa
• 
  
• Pelargonien talvisäilytys viileässä kellarimaisessa tilassa sekä valoisalla ikkunalla, sillä kumpikin tapa toimii
• Pelargonit ikkunalla talven yli ekologisesti eli aurinkoisella ikkunalla pelargonit säilyvät  vihreälehtisinä, ilman kasvivaloja
• 
  
• Verenpisaran talvettaminen onnistuu myös kellarimaisessa tilassa sekä ihan asuinhuoneen ikkunalla
• Vanhan suklaakosmoksen mullanvaihto eli suklaakosmos on myös helppo talvettaa ruukussa

Puutarhaterveisin Sari

Kompostoiminen on helppoa pihalla

 Kaupallinen yhteistyö - Biolan Oy

Puiden lehtien ja muun kasvijätteen kompostoiminen omalla pihalla on tosi helppoa. Meillä puutarhakomposti vaatii vain vähän hoitoa, kun muistetaan pari asiaa puutarhajätteen viemisessä kompostiin. Eli pienellä kompostin hoidolla olemme saaneet hyvää multaa uusiin istutuksiin ja maan parantamiseen.  Kompostimulta onkin parasta multaa lisäämään maan mikrobitoimintaa ja ylläpitämään sitä. Ja kasvit voivat hyvin maassa ja lavakauluksissa, joihin on lisätty puutarhakompostimultaa.

 

Syksyn lehtien kompostoiminen on helppoa...

Kuivien syksyisten puiden lehtien kompostoituminen on sekin helppoa, muutamalla kikalla. 

Meillä on tapana haravoida puiden lehtiä sitä mukaa, kun niitä putoilee alas. Tältäkin kivipolulta ollaan haravoitu jo monta kertaa metsälehmuksen lehtiä kompostiin. Silloin niitä tulee vain ohuehko kerros sinne.

Kun puiden lehtiä tulee paksu kerros kompostiin, ne saa nopeammin ja paremmin muuttumaan mullaksi kompostiherätteen avulla. Biolan Kompostiheräte tuo mm. typpeä kompostiin, mikä auttaa kuivien lehtien kompostoitumisessa. Se on valmistettu rypsirouheesta, melassileikkeestä sekä merileväjauheesta ja on siis orgaaninen kompostointivalmiste.

Jos puiden lehdet ovat hyvin kuivia, Kompostiherätteen voi ensin sekoittaa kädenlämpöiseen veteen. Sen jälkeen seos kaadetaan kompostiin lehtien päälle tasaisesti.

Mikäli ei ole käytössä Kompostiherätettä, voi kuivien lehtien sekaan ripotella Biolan Luonnonlannoitetta. Sekin auttaa ja nopeuttaa kuivien puutarhajätteiden kompostoitumista.

Eli jos on paljon hitaasti maatuvia tammenlehtiä tai vastaavia, Kompostiheräte tai Luonnonlannoite on ihan ehdoton apuna.

Vähän multaa kompostiin kerrokseksi...

Peitin puiden lehdet  ja Kompostiherätteen mullalla, sillä aina välillä puutarhakompostiin on hyvä lisätä multakerros. 

Multana käytin lakastuneiden kesäkukkien multaa. Tässä parvekelaatikossa oli Biolan Kesäkukkamultaa, joka sisältää biohiiltä. Joten nyt sen biohiili auttaa lehtien kompostoitumista. Se ei peittänyt ihan koko kompostikasaa, joten loput puiden lehdet peitin valmiilla kompostimullalla. Siitä tulee heti lehtien sekaan niitä tärkeitä kompostin pieneliöitä muuttamaan lehdet mullaksi.

Rikkaruohoja ja vihreää kasvijätettä kerroksittain...

Samana päivänä ehdin myös kitkeä rikkaruohoja, joten peitin niillä kompostin multakerroksen. Puutarhakompostia rakennetaan siis näin kerros kerrallaan, kuin täytekakkua. Toki se ei ole niin tarkkaa, kunhan samaa materiaalia ei tule liian paksua kerrosta. Välillä voi siis myös sekoittaa eri materiaaleja keskenään.

Lämpökompostorista multaa puutarhakompostiin...

Meillä on tapana haudata puutarhakompostiin lämpökompostorista otettu puolivalmis multa. Se nimittäin auttaa puutarhajätteen kompostoitumista vielä lisää. 

Näin syyskuussa, kun ilmat viilenevät, vaihdamme lämpökompostoriin kuivikkeeksi turpeettoman Biolan Tehokuivikkeen, pitämään lämpökompostorin talvellakin toiminnassa. Se sisältää myös biohiiltä, joten sitäkin kautta biohiiltä päätyy puutarhakompostiimme.

Seuraavana kesänä komposti lepää katteen alla...

Nyt tänä vuonna (eli keväästä syksyyn) puutarhajätteistä koottu komposti lepää ensi kesän. Keväällä vielä hautaamme sinne lämpökompostorista tyhjennettyä puolivalmista multaa. Sen jälkeen peitämme kasan risukatteella, kuten kuvassa. Seuraavan vuoden keväänä se on valmista multaa käytettäväksi.

Valmista hyvää kompostimultaa kahdessa vuodessa...

Ensimmäisenä vuotena kompostia kasataan kerros kerrokselta täytekakkumaisesti sekä tarvittaessa kastellaan ja lisätään kompostiherätettä. Jotkut myös hieman sekoittavat kompostia ja jotkut eivät.

Toisen vuoden keväänä kompostimassa sekoitetaan ja sen jälkeen peitetään lepäämään. Me emme sekoita, koska meidän kompostimassa toimii hyvin ilman sekoitusta lämpökompostorin puolivalmiin mullan ansioista. Lisäksi olemme kasanneet jätteet huolellisesti niin, että siellä ei ole paksuja lehti- tai risukerroksia.

Kolmannen vuoden keväänä puutarhakompostimulta on valmista käytettäväksi.

Kuvassa on meidän valmista puutarhakompostia. Siellä on vielä pieniä oksan pätkiä yms. mitkä ovat kasvien maan mikrobeille hyvää ravintoa. Siis hyvä asia!

Huonot omenat ja muut puutarhakompostoriin...

Omenat, luumut, perunat ja muut syötävät tulisi kompostoida puutarhakompostorissa, jossa on pohjakori tai verkko. Niissä ei saisi olla yli 7 mm rakoja. Näin omenat yms. eivät houkuta rottia tai muita jyrsijöitä, koska ne eivät pääse kompostoriin.

Tällainen Biolan Puutarhakompostori on hyvä omenien kompostointiin, toki muidenkin puutarhajätteiden. Siihen on saatavana alumiininen pohjakori jyrsijäsuojaksi, niin voi huoletta laittaa omenat kompostoriin myös alueilla, joissa ongelmana on rotat.

Ohjeita kompostointiin löytyy Biolanin Kompostointi-oppaasta.

Lisää blogijuttuja kompostoinnista...

• Ilmaista multaa 50 kottikärryllistä eli yksi vuosi laskimme, kuinka paljon multaa tulee meidän puutarhakompostista
• Puutarhakomposti ja maanparannus - suuntana omavaraisuus -postauksessa lisää kompostimullan eduista maanparantamisessa
• Toimiva komposti varmistaa sadon - suuntana omavaraisuus eli kompostimulta on tärkeää maan mikrobeille. Elävä maa, jossa on runsas mikrobitoiminta, saa kasvit voimaan hyvin
• Lämpökompostorin tyhjennys ja muita pihakuulumisia -postauksen kuvista näkee, minkälaiselta puolivalmis lämpökompostorista otettu multa näyttää

Puutarhaterveisin Sari

Pörriäiskukkia syyskuun lopulla

 

Ihania pörriäiskukkia kukkii vieläkin näin syyskuun lopulla. Meidän pihalla niissä näkyi eilen eniten näitä pörheitä kimalaisia sekä joitain pieniä kukkakärpäsiä. Tänä vuonna olen lisännyt perhos- ja pörriäiskukkien määrää ja samoin aion tehdä myös ensi keväänä. Niitä kun koskaan ei ole liikaa.

Vanha asteri houkuttaa kimalaisia...

Tämä vanha asteri kukkii myöhään, ihan pakkasiin asti. Jos kesä on ollut pilvinen ja viileä, sen kukat eivät silloin ehdi aueta. Nyt oli niin lämmin kesä, että se on kukkinut jo pitkään. Siinä on aina pörriäisiä, paitsi ei ehkä sateella 😊

Jättiverbena yllätti pörriäiskukkana...

Alun perin kylvin jättiverbenan siemenistä vuosia sitten ja sitä on ollut meidän pihalla sen jälkeen aina. Se ei siis talvehdi ulkona, joten olemme talvettaneet sen kellarissa.

Tänä kesänä kaksi jättiverbenan tainta istutettiin siihen uuteen kasviryhmään ja ne oikein roihahti rehevään kasvuun. Niille siis selvästikin löytyi mieluinen paikka.

Ne on nyt yli 1,5 metriä korkeita ja kukkivat runsaasti. Niiden kukissa on näkynyt paljon pörriäisiä ja erilaisia perhosia. Tosin nyt perhosia näkyy vähemmän.

Punahattu ja jättiverbena pölyttäjille hyvä pari -postauksessa on kuvia niistä ja mm. miltä taimet näyttivät kesäkuun alussa, kun ne istutettiin maahan.

Aiotaan taas kaivaa niiden juurakot kellariin, kunhan ensin pakkanen palelluttaa niitä. Siihen asti ne on hyviä pörriäiskukkia kimalaisille.

Daaliat hyviä pörriäiskukkia...

Daaliat kukkii vielä, vaikka yöt ovat viileitä. Tämä punakukallinen tähtidaalia `Honka Red` kukkii edelleen runsaasti ja saa nähdä jaksaako se avata vielä nuppujaan.

Nämä yksinkertaiskukkaiset daaliat on todella hyviä pörriäiskukkia, tosin eivät talvehdi ulkona.

Edelleen ne vanhat oranssit daaliat kukkivat myös, sillä kaivamme niiden juurakot kellariin vasta myöhemmin. Niiden kukissa on myös paljon kimalaisia, jopa vähän jo lakastuneissa kukissakin.

Tämä alimman kuvan daalia oli ihana ylläri. Olen useamman kerran kylvänyt daalioita siemenistä ja olemme säilyttäneet niiden juurakot. Niiden paikka pihalla on hieman huono, joten siruetanat ovat päässeet vioittamaan niitä ja se on myös vähän turhan varjoinen.

Siitä kaikesta huolimatta tämä daalia kukkii sitkeästi ja kukan värisävy on tosi kaunis. Eli tälle pitää suunnitella parempi paikka ensi kesäksi. Tämä on tietysti myös hyvä pörriäiskasvi.

Säilytämme kaikkien daalioiden juurakot kellarimaisessa tilassa turpeeseen haudattuna. Turve pysyy hyvänä vuodesta toiseen eli se ei ole kertakäyttötuote.

Daalian juurakoiden talvisäilytys -testissä lisää, niiden eri säilytystavoista.

Jo näillä myöhään kukkivilla pörriäiskukilla autat alueesi luontoa. Voit myös suunnitella luontoystävällisemmän pihan, tehden monta pientä hyvää valintaa luonnon avuksi. Niitä me olemme tehneet vuosien varrella useitakin, koska ne on niin helppoja toteuttaa.

Puutarhaterveisin Sari

Ps. Olisi kiva kuulla, mitä pörriäiskukkia on vielä kukassa teidän pihoilla?

Jänniä siemenistä kasvatettuja perennoja

 Kaupallinen yhteistyö - Korpikangas Siemen-Frö

Kasvatin näiden muutamien jännien perennojen taimet siemenistä tänä keväänä. Se oli yllättävän helppoa asuinhuoneen ikkunalla, sillä siemenet itivät nopeasti ja ne eivät vaatineet edes kylmäkäsittelyä. Tässä kuvia niistä nyt syyskuun kolmannelta viikolta, kun ne edelleen kukkivat kivasti. Näköjään joitakin perennoja kannattaa esikasvattaa aikaisin keväällä, niin ne ehtivät kukkia jo samana kesänä.

Laukkaneilikka kukkii vieläkin runsaasti...

Laukkaneilikka `Ballerina Red` tuntuu kukkivan entistä runsaammin syksyä kohti. Sen pallomainen kukkaterttu kukkii pitkään. Ollaan leikattu niistä monta lakastunutta kukkavartta pois ja ne yhä tekevät uusia nuppuja. Tämän on kyllä aivan ihana näin reunakasvinakin. Kirjoitin tästä jo aiemmin Perennoja siemenistä - laukkaneilikka postauksessa.

Isompi kukallinen, laukkaneilikan takana, on punahattu. Punahattuja olen esikasvattanut siemenistä jo monta vuotta, koska se on tosi helppoa. Siitä on myös oma postaus Punahatun kasvatus siemenistä.

Espanjanunikot siemenistä kasvatettuja perennoja...

Olen useana vuotena kylvänyt espanjanunikon siemenet suoraan maahan ja ne ei ole onnistuneet. Syynä voi olla espanjansiruetanat, jotka syövät pikkutaimet alta aikayksikön. Syynä on voinut olla myös kuivuus.

Nyt tänä keväänä kylvin espanjanunikon siemenet sisällä, esikasvattaen niistä taimet. Se onnistui todella hyvin. 

Tällä espanjanunikolla (Papaver rupifragum) on ihanan siron kevyet kukat. Niiden kukkavarret on noin 40 cm korkeat, mikä lisää niiden keveyttä kasviryhmässä. Tämän tyyppisillä unikoilla kukat eivät kestä kauaa, mutta niitä kehittyy koko ajan lisää. Tämä on tosi ihana!

Ne kasvaa meillä uudessa kasviryhmässä, johon kasvit on istutettu "ylitiheästi" dynaamisen kasviryhmän tapaan. Keväällä todennäköisesti teen sinne pieniä muutoksia, kuten tapaan kuuluu. Olin siis suunnitellut tähän kohtaan etukäteen nämä tietyt kasvit, paikan olosuhteiden mukaan, kuten aina tehdään pihasuunnittelussa. Siten kasvit viihtyvät kohdassa jatkossakin.

Espanjanunikon lehtevät kukkavarret...

Tällä espanjanunikolla on jännän lehtevät kukkavarret. Se kasvattaa sen takia yllättävän leveän lehtimättään. Saa nähdä, millainen se on ensi kesänä.

Näin pienistä taimista istutin ne heinäkuun alkupuoliskolla. Taimet oli sitä ennen parvekkeella ja pihalla ruukutuspöydällä, suojassa siruetanoilta.

Jännä kuovinkukka myös perenna...

Kuovinkukka oli minulle täysin uusi kasvi, kun huomasin sen Korpikankaan luettelosta. Tietysti innostuin heti kokeilemaan sen kasvatusta siemenistä. Sekin onnistui hyvin hieman viileämmän huoneen ikkunalla.

Kesän aikana se teki jännän heinämäisen lehtimättään. Se on tosi koristeellinen, tosin tässä kuvassa se ei enää erotu, kun espanjanunikko on kasvattanut lehtiä ja versoja sen päälle. Ensi keväänä todennäköisesti siirrän tämän kuovinkukan taimen kauemmas espanjanunikoista.

Kuovinkukalla (Sisyrinchium) on pienet sinililat kukat ja se kukkii touko-heinäkuussa. Taimet eivät kylläkään vielä ehtineet kukkia, joten odotan innolla niiden kukintaa ensi kesänä.

Näin pieni taimi se oli istutushetkellä kesäkuun alkupuoliskolla. Aika hyvin siis kasvattanut uusia lehtiä.

Siementen kylmäkäsittelyä vaativia perennoja...

Osa perennoista vaatii siementen kylmäkäsittelyä, jotta siemenet kykenevät itämään. Nekin esikasvatan sisällä, jääkaapin avulla. Koska meidän alueella on espanjansiruetanoita ja fasaaneja, niin ulos kylvämme vain niiden perennojen siemenet, joita on jo pihalla paljon.

• Siementen kylmäkäsittely -postauksessa on listattuna perennoja ja niiden kylmäkäsittelytapoja. Ne nimittäin hieman vaihtelevat eri kasveilla.
• Perennojen siemenet maahan kylmäkäsittelyyn -postauksessa on hieman siitä meidän esikkoniitystä. Uudelle perennaniitylle olemme myös jo kylväneet perennojen siemeniä, oman pihan perennoista.
• Syyskylvöjen aika -postauksessa lisää monivuotisten kasvien syyskylvöistä ulos.

Laukkaneilikan, espanjanunikon ja kuovinkukan siemenpussit ovat Korpikangas Siemen-Fröltä. Heiltä löytyy paljon erikoisempienkin kasvien siemeniä ja toki myös tuttujen kasvien. Saas nähdä, mitä jännää heillä on ensi kevään luettelossa 😊

Olisi ihana kuulla kokemuksia espanjanunikosta ja kuovinkukasta. Onko teillä kellään ollut niitä? 

Puutarhaterveisin Sari