Viherkasvien elokuun hoito

Viherkasvien elokuun hoito on varsinaisen hoidon lisäksi myös ennakointia. Monesti kesällä ja etenkin kesälomalla viherkasvit ja sisäkukat jäävät vähemmälle hoidolle. Senkin takia kasvit on hyvä käydä läpi tarkemmalla silmäyksellä näin elokuussa. Kuun mukaan mullanvaihdon aika on parhaillaan, joten se kannattaa hyödyntää.

Pienen ruukun vaihto isompaan...

Tähän aikaan aina arvioin, pärjääkö kasvit ruukuissaan maalis-huhtikuulle. Nimittäin talvikauden hämäränä aikana kasvit eivät aina kestä ruukun tai mullanvaihtoa. Siksi vaihdoin nyt ensimmäisen kuvan mehikasville saviruukun ja luomu kaktusmullan. Mehikasvin paksut lehdet ovat niin painavia, että ne kaatoivat koko kasvin, kun multa kuivui ruukussa. Nyt se sai painavan saviruukun, jotta pysyy paremmin pystyssä.

Samoin vaihdon isommat ruukut lasikuvun nappipellealle ja unelmalle. Kuten keväällä vähän arvelin, ne ovat kasvaneet lasikuvun alla isommiksi, joten ruukut alkoivat käydä pieniksi. Kuvassa on nappipellea, jolla on tummat juuret. Siksi ne eivät erotu mullasta. Sen lehdistö on jo niin leveä, että se oli pakko siirtää lasikuvun alta lasisylinteriin. Saviruukun tilalle vaihdoin hieman isomman muoviruukun. Nimittäin muoviruukussa multa ei kuivu niin nopeasti, mikä on tärkeää saniaiskasveille. 

Jänönopuntia melkein kaatui ikkunalaudalla pienessä ruukussaan, joten oli aika vaihtaa sillekin isompi ruukku. Lisäksi sen pienet versonalut näyttävät kuivuvan välillä, mikä johtunee kuivuudesta. Kuvasta näkyykin miten pieni sen multapaakku oli. Joten oli kyllä aika vaihtaa isompaan ruukkuun.

Opuntian mullanvaihdossa on hyvä olla tarkkana, ettei opuntiasta irtoavat pienen pienet piikit pääse silmiin. Niitä ei saa silmästä pois kuin silmälääkäri ja kuulemma piikit on tosi kivuliaita silmässä. Söpö jänönopuntia ei siksi olekaan lasten kasvi.

Mullanvaihto ja pistokkaiden otto on hyvä tehdä viimeistään 11.8.2022 aamupäivällä, kuun mukaan. Eli tässä on vajaa viikko vielä aikaa😊

Pistokkaita värinokkosesta eli kirjopeipistä...

Jos on ajatellut ottaa kirjopeipistä, pelargonista, verenpisarasta tai muusta kasvista pistokkaita talvisäilytykseen, niin se kannattaa tehdä nyt viimeistään. Kasvit juurtuvat ja lähtevät kasvuun paremmin, kun päivät ovat vielä valoisat.

Otin yhden pistokkaan upeasta värinokkosestani, tosin lehtien väritys on muuttunut vihreäksi. Saa nähdä palautuuko sen väri. Värinokkosen pistokkaiden otosta on oma postaus Kirjopeippi eli värinokkonen - pistokas talvisäilytykseen.

Ötökkätarkistus...

Tähän aikaan on myös hyvä tehdä ötökkätarkistus viherkasveille ja sisäkukille sekä lasitetun parvekkeen/terassin kasveille. Kehrääjäpunkit ovat tosi yleisiä pienen pieniä ötököitä, jotka tekevät seittiä. 

Jos on huono näkö tai ei oikein osaa katsoa, onko kasveissa kehrääjä punkkeja vai ei, kannattaa sumutella vedellä kasvin latvaosia ja lehtiä. Kun sumuttimesta tulee hienoa sumua, mikä tarttuu seittiin, seitti on helpompi havaita. Kuvassa on sumutettu kasvin latva ja seitti todellakin näkyy paremmin👍

Jos kasvissa on kehrääjäpunkkia, ripsiäisiä tai kirvoja, niiden hävittämiseen voi käyttää luomuviljelyssä hyväksyttyä luonnon pyretriini pitoista torjunta-ainetta. Kannattaa lukea ohjeet, jotta aine tehoaa. Heinäkuussa postasin yhdestä pyretriini torjunta-aineesta Kirvat pois Hyönteisten torjunta-aineella.

Pölyjen pyyhkimen lehdiltä...

Lopuksi kasvien lehdiltä pyyhitään pölyt pois, niin tulee puhdasta ja kasvi voivat paremmin. 

Ötökkätarkistus on hyvä tehdä ensin, jotta ei epähuomiossa levitä puhdistusliinalla lehdiltä ötököitä kaikkiin kasveihin.

Elokuussa lannoitetaan normaalisti...

Monet sisäkasvit kasvattavat uusia lehtiä ja versoja vielä elokuussa, joten ne tarvitsevat lannoitusta.  Kaktuksille voi riittää ihan merilevävesi.

Ja tietysti viherkasvit ja sisäkukat kastellaan kuun mukaan rytmittämällä eli Kastelupäivinä. Blogin sivulla Kastelupäivät ja kuu on viikon Kastelupäivät sekä Älä kastele -päivät.

Sivu löytyy ylävalikosta, niin tietokoneella kuin puhelimella.

Puutarhaterveisin Sari

Luonnonmukainen syyslannoitus

 Kaupallinen yhteistyö - Biolan Oy

Luonnonmukainen syyslannoitus on paras, sillä se samalla parantaa maata ja maanpieneliötoimintaa. Jos vielä et ole antanut kasveille syyslannoitetta, niin se kannattaa tehdä nyt lähiaikoina. Sillä vie oman aikansa, että lannoiterakeiden ravinteet ovat kasvin käytössä. Syyslannoitteella parannetaan kasvien talvenkestävyyttä sekä ensi kesän kukintaa ja satoa.

Luonnonmukainen syyslannoitus hoitaa maata...

Tiesitkö, että hyvä maanpieneliötoiminta sekä kasvin mykorritsat parantavat ja siten nopeuttavat kasvin kykyä ottaa ravinteita käyttöönsä. Ja nämä luonnonmukaiset lannoitteet tukevat maanpieneliötoimintaa, mikä taas parantaa maan kasvukuntoa. 

Muunlaiset lannoitteet taasen köyhdyttävät maanpieneliötoimintaa.

Varastolannoitus Biolan Syksyn PK-lannoitteella...

Lannoitan nämä meidän talvenarat ja pitkään kukkivat ryhmäruusut varastolannoituksena, kuun mukaan. Syyslannoitteen kalium(K) parantaa kasvin talvenkestävyyttä, kun sen antaa niille riittävän ajoissa.

Kaivan siis ruusujen ympärille ja väleihin pieniä kuoppia, joihin laitan lannoiterakeet. Näin ravinteet on nopeammin ruusujen käytössä. Jos maa on kuivaa, niin lopuksi voi vielä kastella.

Mittaan aina tarkkaan oikean lannoitemäärän neliölle, niin varmasti ravinteita tulee riittävästi ja ei kuitenkaan liikaa. Annosteluohjeet on lannoitesäkin kyljessä ja Biolanin nettisivulla.

Tähän varastolannoitukseen sopii vain luonnonmukaiset lannoitteet.

Luonnonmukainen Biolan Syksyn PK-lannoite ei sisällä yhtään typpeä(N), vaan siinä on fosforia(P) ja kaliumia(K) sekä hivenravinteita.

Syyslannoite parantaa kukintaa ja satoa...

Syyslannoitteen fosfori(P) vaikuttaa kasvin kukkasilmujen muodostumiseen. Monet kasvit päättävän jo näin elokuussa, kukkivatko ensi kesänä runsaasti vai niukasti. Eli kasvit muodostavat kukkasilmujen alut näihin aikoihin. Joten nyt pikaisesti lannoittamaan, jos se on vielä tekemättä.

Ja mitä enemmän hedelmäpuissa ja marjapensaissa on kukkia, sitä suurempi sato on odotettavissa😊

Syyslannoite annetaan marjapensaille, vaikka niissä olisi vielä marjat keräämättä. Silloin lannoite levitetään oksien alle maahan. Se ei haittaa marjojen keräämistä, eikä marjat siitä likaannu.

Jos odottelee siihen asti, että marjat ja hedelmät on poimittu, ennen kuin antaa syyslannoituksen, todennäköisesti syyslannoitus ei enää ehdi vaikuttaa ensi kesän kukinnan määrään.

Luonnonmukainen syyslannoitus sopii hyvin myös happamanmaan kasveille. Eli jos pensasmustikkasato on tänä vuonna pieni tai sitä ei tule lainkaan, kannattaa heti pikimmiten lannoittaa syyslannoitteella. Ja tietysti ohjeen mukaan annostellen.

Vanhoille daalioille myös syyslannoitetta...

Nämä meidän ihanat 30 vuotta vanhat daaliat saavat joka vuosi Biolanin Syksyn PK-lannoitetta, ja juuri näin ajoissa. Tämä kuva on otettu nyt pari päivää sitten eli daaliat ovat toipuneet hyvin parin vuoden takaisesta myyrätuhosta. Ei ihme, sillä se sama fosfori(P), joka lisää kukintaa, auttaa myös juurten kasvua. Näiltä nimittäin myyrä söi tosi pahasti juurimukulat ja nyt niillä on taas upeat isot juurakot. Sen näkee jo tästä rehevästä kasvusta, sillä taimet on istutettu yhteen riviin.

Syyslannoite parantaa talvenkestävyyttä myös kellarissa...

Kaikki ne kesäkukat, jotka säilytämme talven kellarimaissa oloissa, saavat myös syyslannoitetta nyt. Se lisää niidenkin talvenkestävyyttä ja seuraavan kesän kukintaa. Kalium (K) lisää vielä tautien sietokykyä kasvilla, mikä on tärkeää kosteassa ja hämärässä tilassa.  

Näissä isoissa pelargoniruukuissa on biohiililtä sisältävää Biolan Kesäkukkamultaa. Biohiilen ominaisuudet parantaa kasvien kasvua ja lisätä mullan pieneliötoimintaa edellyttää luonnonmukaisten lannoitteiden käyttöä. Se on hyvä muistaa, jos myös maassa on biohiiltä. 

Paras kasvu, kukinta ja sato saadaan biohiilen ja luonnonmukaisten lannoitteiden käytöllä, pienenä vinkkinä😊

Myös tämä punakukkainen patiokärhö saa syyslannoitetta. Se kukkii edelleen ja kasvattaa uusia nuppuja, vaikka keväällä vähän epäilin sitä. Ennen talvea siirretään sekin ruukkuineen päivineen kellariin.

Voimakkaasti lannoitetulle nurmikolle...

Jos on lannoittanut siirtonurmikkoa tai uutta nurmikkoa voimakkaasti kesällä, sille kannattaa antaa luonnonmukaista syyslannoitetta. Siten nurmikko saa varmasti fosforia ja kaliumia, jotta nurmikko talvehtii hyvin, juuristo vahvistuu ja samalla se myös lisää nurmikon tautiensietokykyä.

Syyslannoitetta on aina hyvä antaa uudelle nurmikolle, niin se talvehtii paremmin ensimmäisen talven.

Luonnonmukaisen syyslannoituksen edut...

• parantaa maanpieneliötoimintaa eli hoitaa maata, mikä parantaa kasvien hyvinvointia
• lisää kasvien talvenkestävyyttä, etenkin talvenaroilla kasveilla
• lisää kukkasilmujen muodostumista ja kukintaa
• parantaa sadon määrää
• parantaa sadon laatua
• lisää juurten kasvua
• lisää kasvin tautien sietokykyä
• parantaa kasvien kuivuuden sietokykyä

Biolan Syksyn PK-lannoitetta on kuvien 25 litran säkin lisäksi pienempi 10 litran pussi sekä 5,5 litran kannellinen muovipakki.

Puutarhaterveisin Sari

Kirjavat unikot ja kruunutilli

Unikot ja kruunutilli on kaunis yhdistelmä kasvimaan reunalla. Tänä vuonna kylvin näitä kirjavia punakukallisia unikoita. Eli vaihdan vuosittain lajiketta. Unikot on siitä kivoja, että ne ovat varmoja kukkijoita, ja näköjään peuratkin jättävät ne rauhaan.

 Upeat kirjavat unikot...

Nämä kirjavat unikot ovat ihan huikean kauniita, etenkin kerrottukukkaiset. Kukissa on jotain kietovaa viehkeyttä. Lisäksi kruunutillin kellanvihreät kukat vielä korostavat niiden punaista väriä. Olen aivan ihastunut tähän silkkiunikon `Pandora` lajikkeeseen (mikäli nämä on sitä).

Seassa on myös tasaisemman värisiä kukkia, joilla terälehtiä on vähemmän. Tällä kukan sävykin on hieman erilainen.

Kukassa oli myös tällainen punaisempi unikko.

Kirjavat unikot ja kruunutilli kasvimaalla...

Nämä kirjavat unikot ja kruunutillit kasvavat meidän kasvimaalla. Niiden vieressä on ne peuran syömät punajuuret. 

Hassusti näiden unikoiden siemenpussi, muutaman muun siemenpussin ohella, on kadoksissa. Ne on taas laitettu keväällä niin hyvään talteen, että niitä ei ole vielä löytynyt 😊

Todennäköisesti nämä kirjavat unikot ovat silkkiunikko `Pandora` lajiketta. Kun siemenpussit löytyvät, niin korjaan/vahvistan nimen tähän tekstiin.

Silkkiunikot helppoja ja varmoja kylvökukkia...

Silkkiunikko kylvetään siemenistä keväisin ja se kukkii samana kesänä. Eli se on ns. yksivuotinen kylvökukka. Niiden siemeniä kannattaa kylvää kohtaan parin viikon välein, niin saa kukinta-aikaa pidennettyä. Joskus ne saattavat myös kylväytyä itse, jolloin seuraavanakin vuonna niitä kasvaa kohdassa muutamia.

Näille yksivuotisille unikoille paras paikka on aurinkoinen. Maan on hyvä olla ravinteikasta ja läpäisevää multamaata. Tarvittaessa niitä kastellaan. Yleensä ne kukkivat heinä-syyskuussa.

Kruunutillin kauniit  kukkatertut...

Kruunutilliä kylvän joka kevät, etenkin biohiilen lisäyksen jälkeen. Ennen biohiiltä, tilli ei oikein kasvanut meidän pintakuivassa moreenimaassa. Nykyään nämä kruunutillit kasvavat hyvin ja  kukkivat upeasti. Eli tilli ei kestä kuivuutta, vaan sitä tulee tarvittaessa kastella.        

Lisää postauksia unikoista...

• Unikot, ne helpot yksivuotiset -postauksessa on huikean kauniita tumman viininpunaisia ja tiheän kerrottuja punavalkoisia unikoita. Ja tietysti taas kruunutillin kanssa 😊
• Se upein pioniunikko `Flemish Antique`, jolla kukat ovat isot ja tiheän kerrotut. Sitä lajiketta näkee harvemmin myynnissä, joten kun siihen törmää, en voi olla ostamatta.
• Komeat idänunikot ja tarhaidänunikot ovat taasen monivuotisia perennoja. Oranssi isokukallinen idänuniko on vanha tuttu perinnekasvi. Tarhaidänunikosta löytyy useampaa väriä.

Puutarhaterveisin Sari

Pihan eläimet vähentää satoa - omavaraisuus kotipihalla

Meillä pihan eläimet vähentää satoa, vaikka muuten ne ovatkin tosi suloisia. Niiden puuhia on myös kiva seurata ja ne luovat omanlaista luonnontaikaa pihalle, joten emme ole kovinkaan pahoillamme sadon pienentymisestä. On onneksi kasveja, joista näyttää tulevan hyvä tai jopa ennätyksellinen sato.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Pihan eläimet vähentää satoa paljon tänä vuonna...

Ensimmäisen kerran pihan eläimet eli rusakot, metsäkauriit, peurat, oravat, rastaat, fasaanit ja harakat ovat vähentäneet yllättävän paljon hyötytarhan satoa. 

Ylimmän kuvan punajuuret kylvettiin tillien ja muiden kasvien kanssa sekaisin ja vielä tiheästi, jotta metsäkauriit ei niitä huomaisi. Siitä huolimatta iso peura kävi syömässä punajuurten lehdistön latvat. Meidän teräsleidi näki sen ikkunasta ja peura oli kuulemma vain kurkottanut kaulaansa muiden kasvien yli. Punajuuren lehdissä taitaa olla voimakas tuoksu, kun se erotti ne niin hyvin muista kasveista.

Rusakot sen sijaan söivät kaikki herneen versot, ja vielä toisen kerran uudelleen. Eli tänä vuonna ei tule herneitä.

Samettikukat hämää rusakkoa...

Näissä seinustan kastelualtaiden Yrttimaa-säkeissä on taas tänäkin vuonna samettikukkia reunalla. Sen jälkeen kun keksimme laittaa ne reunaa, on salaatit ja persiljat saaneet olla rauhassa rusakoilta.

Tänä vuonna kastelualtaat on hieman eritavalla ja niiden alla on tiilet. Se todennäköisesti selittää sen, että espanjansiruetanoita ei ole näkynyt tänä vuonna samettikukissa ja salaatissa. Eli näin teemme jatkossakin😊

Kasvimaan ympärillä oleva etanaeste on myös hyvin pitänyt siruetanat pois kasvimaalta. Se on varma ja tehokas apu joka kesä.

Rusakot vähentää vadelman satoa...

Viime talvena rusakot söivät meidän vadelmamaan lähes kaikki versot mataliksi. Ei koskaan ennen ole ollut niin totaalista versojen syöntiä. Niin näyttää käyneen myös naapuruston vadelmille.

Vadelmia on tulossa siis todella vähän ja niitä ei oikein edes erota hurjasti kasvaneiden uusien vadelman versojen seasta. Heinäkuun sateet on selvästi kasvattaneet vadelmille komeat uudet versot. Vähän kyllä jännittää, miten versoille käy ensi talvena😊

Rusakot ja oravat mansikkamaalla...

Välillä keväällä rusakot ovat syöneet mansikkamaan taimista lehdet. Pahasti syöty taimi lähtee hitaasti kasvuun ja jää pieneksi. Sellainen on tässä kuvassa. Hamppukatematto ja heinäkuun sateet saivat taimen tekemään isojakin mansikoita... mutta älykäs orava ehti syödä ne ensin.

Mansikkamaan päällä on rastasverkko ja se on alhaalta "ankkuroitu" paikalleen. Yhtenä päivänä näin, miten fiksusti orava löysi kohdan, josta se pääsi mansikkamaalle syömään mansikoita.

Ja me olimme luulleet, että joku meistä oli kerännyt niitä. Mansikkasadosta ison osan söi siis orava, ennen kuin suljimme sen pääsyn sinne. Onneksi meille jäi vielä mansikoita.

Pensasmustikat suojassa pihan eläimiltä...

Aikaa sitten, kun pensamustikat olivat vielä pieniä suojasimme ne verkolla aina syksyllä, jotta rusakot ja metsäkauriit eivät syö niiden versoja.

Nykyään meillä on kanaverkko pensasmuistikoilla läpi vuoden, sillä harakat nokkivat raakileet jo vihreinä. Ja pensaiden vierestä kulkee peurat ja metsäkauriit aina joskus. Joten verkoilla suojatuista pensasmustikoista on tulossa hyvä sato, etenkin kun verkkoa on myös niiden päällä.

Marjatuomipihlaja ja heiluvat cd-levyt...

Kaikkia marjakasveja ei jaksa suojata verkoilla, vaan ollaan ripustettu vanhoja cd-levyjä oksiin. Jonain vuonna ne toimii tosi hyvin ja jonain vuonna ei niin hyvin. Samalla tavalla tänä vuonna koetetaan suojata marja-aroniat rastailta.

Karviaisissa ennätyssato...

Mustarastas on kyllä jo syönyt pienen osan punaherukoista ja niin se tekee joka vuosi. Se ei haittaa meitä, sillä pensas on niin iso ja hyväsatoinen.

Punaisessa karviaisessa on sen sijaan tulossa ennätyssato. Sen oksat ihan taipuu marjojen painosta. Ne marjat saa olla rauhassa, ainakin tähän asti.

Rusakot vähentää satoa jo liikaa...

Tässä ollaan mietitty, miten saisi vähennettyä rusakoiden tekemiä tuhoja. Pihaa ei voi aidata. Jos teillä on hyviä konsteja, niin mielelläni kuulisin niistä. Olisi niin kiva saada ensi kesänä vadelmia ja mansikoita😊

Edit - kun olin kirjoittanut tämän tekstin, niin peura oli aamuyöllä "riehunut" pihalla ja rikkonut  mansikkamaan rastasverkon ja syönyt mansikat. Taidetaan jäädä totaalisesti ilman mansikoita tänä kesänä. 

Se myös katkoi kulkiessaan vadelmien ja sipulin varsia, söi vahapapujen versoja jne. Mistä tiedämme, että se oli peura, niin metsäkauriit ja rusakot eivät tee pienempinä eläiminä niin isoa tuhoa kulkiessaan. 

#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/elokuu2022/

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa, tontti ja lupa https://omatupajatontti.blogspot.com/2022/08/rinnakkaiseloa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2022/08/pihan-elaimet-vahentaa-satoa.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2022/07/suuntana-omavaraisuus-8-monimuotoisuus.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2002-osa-8/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2022/08/suuntana-omavaraisuus-osa-8-luonnon.html

Caramellia https://caramellia.fi/elokuu2022/

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/luonnonmonimuotoisuus-ja-maatiaislajit

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2022/08/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2022/08/01/elokuu-22-monimuotoisuus/

Sarjaa luotsaavat Satu https://tsajut.fi ja Heikki https://korkeala.

Puutarhaterveisin Sari

Ryhmäruusut ja maanpeittoruusut kukkii pitkään

Nämä ryhmäruusut ja maanpeittoruusut kukkii nyt parhaimmillaan ja niiden kukinta tulee jatkumaan pitkään syksylle asti. Meillä on hieman erilaisempi ryhmäruusupenkki, sillä siihen on istutettu eri ruusuja. Ryhmäruusupenkki on ollut tässä ainakin 30 vuotta. Se kuuluukin tärkeänä osana meidän pihaa ja hoidamme sitä suurella innolla. Ja onhan ne tosi upeita täydessä kukassa!

Ryhmäruusuja ja maanpeittoruusuja sekaisin...

Itse katsomme tätä ryhmäruusupenkkiä eniten sivusta päin eli näemme ensimmäisen kuvan näkymän. Se viehättää minua tosi paljon, sillä valo siinä suunnassa luo ruusuihin lisäkauneutta.

Ruusujen kukat ovat aurinkoon päin kääntyneet ja siltä suunnalta kuvattuna ryhmäruusupenkki näyttää tältä tänään. Siellä kasvaa sekaisin eri lajikkeita, niin vaaleanpunaisia kuin tummanpunaisia. Vanhimpia ryhmäruusuja on taustalla olevat tummanpunaiset `Nina Weibull` ruusut. Ne ovat jo niin vanhoja, että niiden kasvu on heikkoa. 

Osalla kukka on tavallisen kokoinen ja seassa on myös pienikukallisia maanpeiteruusuja. Tämä tekee kokonaisuudesta mielenkiintoisemman näköisen. 

Maanpeittoruusu `Fairy Dance` eli `Red Fairy`...

Viime vuonna istutimme tähän pienikukallista maanpeittoruusua `Fairy Dance`. Sen kukkatertussa on paljon pieniä kukkia. Yhdestä taimesta kasvaa monta versoa, joiden päissä on nämä kukkatertut. Tämän `Fairy Dance` lajikkeen kukkia näkyy edellisessäkin kuvassa. Lajike oli tosi hyvä ostos, vaikka ensin sitä vähän emmin.

Maanpeittoruusu `Mirato` paras meillä...

Kun ryhmästä kuolee talvella ruusu, ostamme siihen kohtaan jonkin uuden ryhmäruusun. Näyttää siltä, että maanpeittoruusu `Mirato` on meillä selvästi kestävin ja runsaskukkaisin. Pihamme on siis Nurmijärvellä eli  II-vyöhykkeellä. 

Maanpeittoruusujen tavoin `Mirato` ruusun versot kaartuvat usein lähes vaakatasoon. Se tekeekin siitä hyvän maata peittävän ruusun.

Vaaleanpunainen ryhmäruusu `Bonica`...

Ryhmäruusujen versot ovat enemmän pystyasennossa ja verson päihin tulee niillekin kukkatertut. Tämän tyyppisiä kutsutaan myös tertturuusuiksi. Lajike `Bonica` on vaaleanpunakukkainen, jonka kukat haalistuvat vanhetessaan. Se tuo tähän ryhmään lisäväriä. Tällä lajikkeella versot kaartuvat kauniisti eli se ei ole niin pystyversoinen kuin yleensä tertturuusut. Osa nimeää tämän maanpeittoruusuksi.

Pienikukallinen maanpeittoruusu`The Fairy`...

Punakukallisen `Fairy Dance` lajikkeen lisäksi ruusuryhmässä on myös maanpeiteruusu `The Fairy`, jolla on pienet vaaleanpunaiset kukat. Sen lehdetkin ovat pienehköt.

Ryhmäruusupenkissämme on kasvanut myös isokukallisia lajikkeita, kuten jaloruusut `Hanne` ja 'Queen Elisabeth'`, mutta ne ovat olleet lyhytikäisiä. 

Nämä jaloruusut kukkivat pitkään...

Nämä kaikki maanpeittoruusut, ryhmäruusut ja tertturuusut ovat pitkälle jalostettuja jaloruusuja. Näillä on siis monta nimeä, oleellisin on aina se tieteellinen lajikenimi, kuten `Bonica`.

Näitä on siis jalostettu kauniiksi ja kukkimaan läpi kesän talven tuloon asti. Jos näitä hoitaa hyvin, niin ne jaksavat meillä Suomessakin kukkia lähes lumen tuloon asti. Toki ne vaativat ekstrahoitoa ja talvenarkoina niille laitetaan talvisuojaukset.

Vielä viime kesänä saimme nauttia vanhojen laventelien kukista ruusuryhmässä. Ehkäpä joku teistä muistaakin nämä. Viime talvi palellutti laventelien versot, joten tänä kesänä niiden uudet versot eivät vielä kuki. Lisää kuvia niistä Laventelit leviää ruusupenkissä -postauksessa.

Ryhmäruusupenkissä kasvaa myös se marskinlilja. Sen kukka on jo lakastunut ja näyttäisi, että se kehittää kukkavarteen siemeniä. Tältä se näytti tänään ja Marskinlilja kukkii vihdoinkin -postauksessa näkyy marskinlilja kukkivana. Siinä vaiheessa ryhmäruusut eivät vielä kukkineet.

Ruusujen hoito ajoitetaan kuun mukaan...

Ryhmäruusut ja maanpeittoruusut vaativat siis paljon hoitoa, jotta ne jaksavat kukkia läpi kesän. Hoidan niitä tarkasti kuun mukaan ajoittaen. Multaan olemme lisänneet ladattua biohiiltä, jos se vain on onnistunut.

Lannoitteena käytämme luomulannoitteita, koska ne pitävät maan pieneliötoiminnan hyvässä kunnossa. Näillä meidän ryhmäruusuilla ei ole näkynyt jalostettujen ruusujen tauteja eli lehdet ovat tosi hyvässä kunnossa. Nämä myös kukkivat hyvin.

Yksi tärkeä hoitotoimenpide näillä ruusuilla on lakastuneiden kukkien leikkaaminen. Tietysti lannoitus, kastelu ja talvisuojaus ovat myös tärkeitä.  

Ei myöskään kannata unohtaa ruusupistiäisten ja kirvojen poistamista heti, kun ne ilmestyvät versojen kärkiin.

Jalommat ruusut ovat siis täysin ekstrahoidon kasveja😊

Olisi kiva kuulla, onko teille kellään enää näitä hoitoa vaativia ryhmäruusuja? Vai onkohan ne jo täysin jääneet pois "muodista"?

Puutarhaterveisin Sari

Upean värisestä amppelibegoniasta pöytäkukka

Kaupallinen yhteistyö - Huiskula Oy

Tein upean värisestä amppelibegoniasta pöytäkukan, jotta sain heti äkkiä näyttävän kukan pöydälle. Se onkin vanha tuttu konsti, jota voi käyttää moneen paikkaan. Tämän begonian kukkien väri on tosi hieno. Sen sävy muuttuu hieman valon mukaan eli aamulla se näyttää ihan erilaiselta kuin ilta-auringossa.

Amppelibegoniasta pöytäkukka...

Tältä amppelibegonia näytti, kun sain sen. Isossa amppeliruukussa kasvaa kolme begonian tainta. Sen takia se onkin niin muhkea. Amppelissa on riittävästi niille multaa, joten isoa amppelia ei tarvitse vaihtaa enää isompaan. Sen takia nämä isot amppelit on helppoja. Amppelin pohjassa on reiät, joten laitoin sen alle ison kukkalautasen. 

Amppelibegoniasta tuli siis pöytäkukka, kun otin siitä amppelikoukun pois. Se lähti ihan napsauttamalla. Sen voi myös laittaa takaisin, jos haluaakin ripustaa sen roikkumaan jonnekin muualle.

Tältä amppelibegonia näyttää nyt tänään.

Upean värinen ja kauniisti kaartuva...

Tämän upean värin lisäksi, minua viehättää kukkien ja versojan alaspäin kaartuminen. Se tekee tästä begoniasta hieman siromman ja tietyllä tavalla "luonnollisemman" näköisen.

Kukat on hyvin kerrottuja ja begonioitten tapaan, kukkien seassa on myös muutama yksinkertainen kukka. Tämän kukat myös tuoksuvat vienosti aina välillä. Yleensä begonian kukat eivät tuoksu.

Tuoksuva begonia muutaman vuoden takaa...

Toissa vuonna löysin tuoksuvan begonian eli sillä oli kukissa tosi upean vahva tuoksu. Siitä enemmän kuvia Ihanasti tuoksuva begonia -postauksessa. Se oli ihan huikean upea 😍

Kerrottukukkainen kesäbegonia...

Joitakin vuosia sitten minulla oli tummalehtinen kesäbegonia, jolla on pienet kerrotut kukat. Se oli kyllä söpö ja helppo. Sain sen myös säilytettyä talven yli ihan viileähkön asuinhuoneen ikkunalla. Siitä lisää kuvia Suloinen kerrottu kesäbegonia -postauksessa. Kesäbegoniat kestävät ulkona sadetta ja jo jopa paahdetta ja varjoa. Ne voi myös istuttaa ihan maahan.

Amppelibegonian hoito-ohje...

Kerrotut amppelibegoniat kannattaa sijoittaa puolivarjoon tai aurinkoon, suojaan kovalta tuulelta ja sateelta. Todennäköisesti kuuma paahde ei ole niille mieleen keskikesällä.

Multaa kastellaan ja lannoitetaan säännöllisesti läpi kesän. Mullan pinnan on hyvä kuivahtaa kevyesti ennen kastelua, sillä amppelibegoniat kärsivät jos multa on jatkuvasti litimärkää. Siksi kaadan  amppelibegonian lautaselta aina ruukusta valuneen veden pois.

Nämä amppelibegoniat ovat hallanarkoja eli eivät kestä yhtään pakkasta keväällä eikä syksyllä.

Sain tämän upean värisen amppelibegonian Huiskulasta. Kiitos siitä heille!

Puutarhaterveisin Sari

Pensaiden ja vesakon hävitys kuun mukaan

Nyt on pensaiden ja vesakon paras hävitysaika kuun mukaan.  Nämä hävityspäivät ovat myös loistavia Kitkemispäiviä. Ajattelin tässä vielä muistuttaa näistä, vaikka suurin osta teistä lienee merkannut ne kalenteriin jo aikaa sitten. Nämä ovat nimittäin ne päivät, jotka kannattaa ehdottomasti hyödyntää!

Pensaiden ja vesakon hävityspäivät kuun mukaan...

Jos pihallasi kasvaa jokin pensas, minkä haluat hävittää, se kannattaa tehdä nyt iltapäivästä. Silloin pensas leikataan aivan maata myöden. Jos se on tehnyt juuriversoja kauemmas, nekin leikataan samalla tavalla. Jos olosuhteet ja sää on vielä ihanteelliset, niin pensas voi kuolla siihen. Tai se tekee vielä muutaman veson maan pinnalle, mutta ne on helppo hävittää seuraavana hävityspäivänä.

Ensimmäisessä kuvassa on poppelin juuriversoja pihlaja-angervon seassa. Nekin on hyvä hävittää nyt.

Nämä pensaiden ja vesakon hävityspäivät tehoaa vadelmaan, ruusuihin, haavan versoihin jne. Ne toimii hyvin myös metsän hoidolliseen vesakon torjuntaan eli puiden siemen- ja kantoversojen hävittämiseen.

Pensaiden ja vesakon parhaat hävityspäivät 24.-27.7.2022

Kannattaa kuitenkin hieman olla tarkkana, ettei häiritse lintujen pesintää. Eli jos olet huomannut lintujen edelleen esim. vievän ruokaa pensaikkoon, siellä on todennäköisesti linnunpesintä kesken. Tällaisen kohdan kasvillisuuden hävitys tehdään vasta elokuun pensaiden ja puiden hävityspäivinä.

Hyvät Kitkemispäivät myös nyt...

Samat päivät ovat myös hyviä Kitkemispäiviä, kuun mukaan. Tästä eteenpäin näitä parhaita Kitkemispäiviä onkin vain kerran kuukaudessa, joten nämä kannattaa hyödyntää nyt.

Tällöin saa hävitettyä hankalat rikkaruohot, jopa ilman juurien kaivamista maasta. Itse hävitin ruttojuuren noin 1,5 kesässä, kevyesti ilman maan kaivamista. Siitä kitkemistekniikasta enemmän Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssilla.

Ennakointi vähentää hävitystyötä...

Monissa palautteissa, joita olen saanut kuukursseista, on kiitelty sitä, että ymmärtää nyt ennakoida. Siis suunnitella etukäteen ajankohdan, jolloin kitkee tai hävittää kasveja. Tietysti kuun mukaan. Silloin kasvit on saatu hävitettyä pienellä työllä. Sen sijaan jos poukkoilee kitkemään tai hävittämään vesakkoa milloin itselle parhaiten sopii, käy niin, että rikkaruohot ja vesakko kasvaa nopeasti taikaisin. Joskus jopa entistä runsaampana.

Ennakointiin kuuluu myös se, ettei päästä hankalasti siemenistä kylväytyviä rikkaruohoja kukkimaan. Tai etenkään tekemään siemeniä.

Kuvassa istutetussa kasviryhmässä kasvaa matalaa sianpuolukkaa. Näky on aika surullinen, sillä sianpuolukan seassa ja vieressä kasvaa niitä voimakkaasti siemeniä tekeviä kasveja. Ensi vuonna sianpuolukka onkin täynnä lupiinia, pujoa ja heinää. Tietää isoa kitkemisurakkaa, joka vaatii jo järeämpää kitkemistekniikkaa. 

Kitkemistekniikat haltuun...

Syy, miksi kitkeminen ei tuota tulosta ja miksi rikkaruohot vain jatkavat kasvuaan, on usein väärä kitkemistekniikka tai väärä kuun vaihe. Jos kummatkin on väärin, niin rikkaruohot saavat  kitkemisestä sykäyksen hurjaan kasvuun.

Jotta voi oppia hyvät kitkemistekniikat eri tilanteisiin ja vielä tietää oikeat kuun vaiheet, tarvittiin uusi Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssi. Se on siis yritykseni Puutarha Studion. 

Nimittäin huomasin neuvontakäynneillä ja muutaman tutun kanssa, että he eivät osanneet kitkeä oikein eli heiltä puuttui kitkemistekniikat. 

Rikkaruoho on kasvi, joka kasvaa väärässä paikassa...

On paljon upeita ja esimerkiksi pörriäisielle tärkeitä kasveja, mutta ne saattavat vallata nopeasti perennapenkit ja pensaat. Silloin ne ovat rikkaruohoja ja niistä tulee ongelmia, jos niitä ei kitke pois.

Jos niille varaa oman alueen, jossa ne saavat kasvaa, ne eivät enää olekaan rikkaruohoja. Mutta kannattaa kuitenkin estää niitä leviämästä muualle😊

Antoisaa ja tuloksellista hävitysaikaa!

Puutarhaterveisin Sari