perjantai 14. toukokuuta 2021

Helmililjat ja jouluhyasintit maahan

 
Lakastuneet helmililjat, narsissit ja jouluhyasintit kannattaa istuttaa ruukuista maahan näin keväällä. Ne ja muutkin ruukussa myytävät sipulikukat ovat monivuotisia eli kukkivat jatkossa pihalla näin keväisin. Sen takia niitä onkin kiva ostaa aina kotiin, kun eivät ole kertakäyttökukkia. Istutimme nyt siis helmililjojen sipulit maahan, sillä kuun mukaan siihen oli hyvä ajankohta. 

Lakastuneet helmililjat ruukusta maahan...

Tämä ruukkuhelmililja oli pääsiäisasetelmassa parvekkeella ja nyt se pääsi perennapenkin reunaan. Suositellaan, että ruukun multa kastellaan aina ensin hyvin. Sen jälkeen sipulit erotellaan toisistaan niin, että niihin jää juuria ja lehdet. 

Tällaisella otteella sipulit on helppo erotella.

Kun sipulit on irrotettu toisistaan, ne istutetaan muhevaan multaan. Yleisohje istutussyvyydestä on niin, että multaa tulee sipulin päälle 2-3 kertaa sipulin korkeuden verran. Eli jos sipuli on 3 cm korkea, sipuli istutetaan niin syvälle, että multaa tulee sen päälle 6-9 cm. 

Kuvan vasemmassa ylälaidassa helmililjat on jo istutettuna eli osa lehdistä jää mullan sisään. Lopuksi leikataan kukkavarret pois ja kastellaan.

Viime keväänä istutetut helmililjat kukkivat nyt...

Nämä helmililjat on viime vuoden kevättalvelta, siis ruukkuhelmililjoja. Ne istutettiin viime keväänä tähän kukkapenkin reunaan ja nyt ne kukkivat. Ensi vuonna ne ovat jo paljon rehevämpiä, sillä helmililjat kuuluvat niihin varmoihin ja helppoihin kevään sipulikukkiin.


Vanhat hyasintit edellisiltä jouluilta kukkii tuoksuen...

Joulun aikaan ostan paljon hyasintteja, etenkin niiden erikoisvärejä. Ja tietysti pääsiäisenäkin. Kaikki ne me säilytämme ja istutamme ulos pihalle, heti kun sää sen sallii. Ne on siis istutettu jo aiemmin. Piharuukussa on vielä kukkimassa tämän pääsiäisen hyasintit ja tulppaanit. Kun ne lakastuvat, istutamme nekin sitten maahan. 

Nyt pihalla kukkii vanhoja hyasintteja pihakeinun alla, perennapenkissä, kivimuurin luona ja monessa muussakin kohtaa. Näistä hyasinteista leijailee nenään niin ihana tuoksu, kun istuu niiden lähellä pihakeinussa 😍




Mysteerikukat pensaan suojassa...

Pihajasmikkeen alla, valkovuokkojen keskellä, huomasin tällaisen mysteerikukan. Se muistuttaa kirjopikarililjaa. Ihmettelen vaan, miten ne ovat noin korkeita ja niin monta lähekkäin.
Meillä kasvaa kirjopikarililjoja siinä lähistöllä, mutta ne ovat paljon matalampia ja kasvavat yksittäin. Tämä mätäs saattaa olla jokin ruukkukukkana ostettu pikarililja, joka on sitten keväällä istutettu oksien suojaan... vuosia sitten. Jännä nähdä, mitä näistä tulee!

Aurinkoista viikonloppua!


Kevätterkuin Sari

keskiviikko 12. toukokuuta 2021

Kasvien siirto ulos vähitellen

Taimien ja talvisäilytyksessä olleiden kasvien siirto ulos tehdään vähitellen. Silloin lehtiin ei tule vioituksia auringosta tai tuulesta, eikä kasvit myöskään palellu herkästi. Vaikka nyt on näin lämmintä ulkona, niin edelleen kannattaa totutella kasvit ulkoilmaan vähitellen. Meillä osa kasveista on jo siirretty ulos ja osa odottaa edelleen sisällä toukokuun loppua.

Syyssyrikkä ja runkoruusu totuttelevat jo ulkoilmaan...

Syyssyrikkä eli Buddleja on ulkoillut puolivarjossa ja ainakin kuukauden verran. Toki pakkasöiksi se on siirretty sisälle kellarimaiseen tilaan. Näin ulkoillessa se tottuu tuuleen ja auringonpaisteeseen, joten sen uudet versot kasvavat tukeviksi.


Tämä meidän uusi runkoruusu vietti talven kellarissa ja nyt sekin on jo pihalla. Ensin se oli puolivarjossa muutaman viikon ja nyt se pääsi nauttimaan täydestä auringosta. Tämä kuva on viime viikolta, kun narsissit eivät vielä kukkineet ja ruusukin oli leikkaamatta.


Verenpisarat paleltuvat todella herkästi...

Verenpisarat kuuluvat niihin kasveihin, jotka keväällä paleltuvat herkästi. Meillä kävi viime vuonna niin, että verenpisarat olivat jo olleet ulkona jonkun aikaa, koska ei ollut luvattu yöpakkasia. Sääennuste ei pitänytkään ihan paikkaansa ja tulikin tosi kylmä yö, lähelle nollaa. Tietysti verenpisaroiden kaikki nuoret vihreät versot paleltuivat. Ihmeellisesti nämä vanhat verenpisarat jaksoivat kasvattaa uudet versot ja kukkivat sitten loppukesällä tosi komeasti. Jos ne eivät olisi paleltuneet, kukinta olisi alkanut aikaisemmin. Eli ei kannata palelluttaa verenpisaroita keväällä.


Lehtevän daalian siirto ulos vähitellen...

Meillä vanhat daalian juurakot yleensä istutetaan maahan jo ihan toukokuun alussa. Sen sijaan nämä siemenistä sisällä kasvatetut voi istuttaa pihalle vasta sen jälkeen, kun yöpakkasia ei enää tule. Käytännössä täällä etelässä vasta kesäkuun alkupuoliskolla. Silloinkin niitä on hyvä totutella ulkoilmaan useita viikkoja, ensin varjossa ja tuulelta suojatussa paikassa. Vähitellen siirtää niitä enemmän aurinkoon ja tuulisemmalle paikalle. Näin ne tottuvat ulkoilmaan ja lehdistö pysyy kauniina. Kuvassa siemenistä kasvatettuja daalioita ollaan juuri istuttamassa kukkapenkkiin viime kesänä.


Kriinumit ja pelargonit ulos toukokuun lopulla...

Kriinumit ja pelargonit tuodaan myös ulos niin, että ne ensin totutetaan ulkoilmaan. Eli vähitellen siirretään aurinkoon. Koska ne kasvat ruukuissa, niin tarvittaessa ne voi joutua vielä toukokuun lopulla kantanaan takaisin sisälle, jos yöpakkaset on uhkana. 

Alla kuva meidän vanhoista kriinumeista viime vuodelta. Ehkä huomenna siirretään ruukut kellarista pihalle, ja ensin täysin varjoon.

Tomaatin ja muiden arkojen kasvien siirto ulos...

Tomaatit ja muut kasvihuoneen lämpöä rakastavat kasvit siirretään ulos hyvin varovasti. Ne eivät yleensä kestä kylmää tuulta ja yön kylmyyttä. Eli lämpötilan pitäisi pysyä yli 10 asteessa, osalla jopa yli 15 asteessa näin keväällä. Jonkun verran kasvuharsot auttavat, mutta jos kasvi kärsii viileydestä, sen kasvu pysähtyy tai se voi jopa kuolla. Eli näiden kanssa kannattaa malttaa kesäkuulle.

Kevätterveisin Sari


sunnuntai 9. toukokuuta 2021

Valkovuokkoja pihalla

Valkovuokkoja kukkii nyt pihalla ja ne muistuttavat aina äitienpäivästä. Täällä meilläpäin ne usein kukkivat metsissä juuri toukokuun toisen sunnuntain aikoihin, ja tietysti pihallakin. Tämä meidän alue on lehtomaista, joten ei mikään ihme, että valkovuokkoja on kasvanut pihalla aina. Samoin on kyllä sinivuokkojakin.

Valkovuokkoja pihalla joulukielopenkissä...

Valkovuokko on herkän kaunis, etenkin näin kun ne aamulla aukaisevat kukkiaan. Tämä, kuten ylempikin kuva, on siitä joulukielopenkistä meidän pihalta. Se on kukkapenkin takana, vähän piilossa puolivarjossa. Siinä saa kielot ja valkovuokot olla rauhassa. Vain voikukat ja vastaavat kitketään sieltä pois.


Valkovuokkoja perennapenkeissä...

Monessa perennapenkissä valkovuokkoja näkee myös. Ne saavat vapaasti levitä niissä. Tässä valkovuokkoja ja idänsinililjaa päivänliljapenkissä. Pidän tosi paljon tästä raikkaasta väriyhdistelmästä 😊

Kukkanurmikko ja valkovuokot...

Meillähän nurmikkona on kukkanurmikko, jota muokataan koko ajan enemmän kukkivaksi. Sinne on  kivasti valkovuokot alkaneet taas levitä. Niitä on ollut jo kymmeniä vuosia muutamassa kohdassa, välillä lähes häviten kokonaan. Siksi onkin ihanaa, että ne ovat kasvaneet takaisin.


Luonnonvaraiset kasvit sopivat todella hyvin kotipihalle ja etenkin ekologiselle pihalle.


Hyvää äitienpäivää!


Kevätterkuin Sari

perjantai 7. toukokuuta 2021

Esikasvatetut taimet toukokuussa

Esikasvatetut taimet näyttää hyviltä nyt toukokuun alussa. Ensi viikolla alkaa taas hyvä aika istuttaa, joten osa näistä voi päästä jo ulos pihalle ja osa pitänee istuttaa isompiin ruukkuihin.  Tähän aikaan tuleekin katsottua pitkää sääennustetta, ennen pihatöihin ryhtymistä. Ja ennen kuin vie nämä sisällä kasvatetut taimet ulos, ne pitää muistaa karaista.


Rimpsureunaiset orvokit aloittelevat kukkimista...

Tammikuun lopulla siemenistä kylvetyt rimpsureunaiset orvokit on koulittu pieniin kaktusruukkuihin sammalkasvualustaan, jotta ne vievät ikkunalla vähän tilaa. Koska ruukut ovat niille jo aika pienet,  aurinkoisina päivinä  ne kuivuvat tosi herkästi. Joten ne pitää istuttaa isompiin ruukkuihin tai suoraan ulos. Taimissa on jo kivasti ensimmäiset nuput näkyvissä. 


Punahatun taimet helppoja kasvattaa siemenistä...

Punahatun esikasvatus on tosi helppoa, aivan kuten viime vuonnakin. Laitoin yhden siemenen sammalnappiin ja nyt ne näyttävät tältä. En vielä ole siirtänyt niitä omiin ruukkuihin, koska ne mahtuvat näin paremmin kapealle ikkunalaudalle.
Seassa on myös yksi tuoksuherne, jonka olen latvonut jo parikin kertaa. Ensi viikolla myös nämä pääsevät omiin ruukkuihinsa, kun kuun vaihe on siihen taas sopiva.
Lisää Punahatun kasvatus siemenestä -postauksessa.

Sammalnapit on tosi käteviä siementen kylvöissä, kunhan tekee kastelun ohjeiden mukaan. Eli vain alkukastelussa vettä laitetaan napin päälle. Jatkossa kastelu tehdään aina sammalnappien väleihin eli astian pohjalle.

Ensimmäisessä kuvassa on sammalnappi kuivana sekä orvokin taimialustana muovikipossa. Sammalnapista näkyy hyvät orvokin juuret 😊


Punakärsämöt leikkokukiksi...

Esikasvatin ekaa kertaa punakärsämöitä kukkapenkkiin ja samalla leikkokukiksi. Punakärsämö on siis perenna kuten punahattukin.
Kätevään muovilokerikkoon laitoin sammalkasvualustaa eli 100% sammalta ja yhden siemenen. Kaikki siemenet itivät. Nämäkin pitää istuttaa isompiin ruukkuihin tai suoraan pihalle. Nimittäin kärsämön lehdet tarttuvat helposti toisiinsa ja koettavat peittää vieruskaverinsa, joten ne kaipaavat lisää kasvutilaa.

Sammaleessa taimille kasvaa tosi hyvät juuret ja taimet ei heti kärsi kasvualustan kuivahtamisesta. Siksi olen niin ihastunut sammalkasvualustaan. Jos kiinnostaa lukea siitä lisää, tietoa löytyy   Sammalkasvualusta hyvä kylvöihin ja kasveille -postauksesta.


Samettikukan esikasvatetut taimet kirjavia...

Samettikukan esikasvatetut taimet on jännän kirjavia. Olen lannoittanut niitä ja muitakin taimia jo normaalisti, joten lannoitteen puutosta ei niillä pitäisi olla. Taimet ovat saaneet ikkunasta vetoa, kun oli kunnon pakkasyöt ja nyt myöhemmin ne ovat pari kertaa melkein kuivahtaneet kuumaalla aurinkoisella ikkunalla. Eli kirjavuus voi johtua siitäkin. Saas nähdä, miten käyttäytyvät jatkossa. Nyt ainakin niissä on jo nupun alut 😊


Värinokkosen syksyinen pistokastaimi...

Lokakuun alussa limenvihreästä värinokkosesta otettu tosi pieni pistokas lähti hyvään kasvuun ja  näyttää nyt tältä. Vau! 
Tammikuussa mietin, pitäisikö sitä vähän latvoa. Mutta jätin leikkaamatta ja kuin huomaamatta, se on kasvanut näin tuuheaksi ja isoksi.

Sekin kaipaa jo pääsyä isompaan ruukkuun 😀 Nimittäin aurinkoisina päivinä sitä pitää kastella joka päivä valkoiseen kippoon, mikä on vähän kuin alkeellinen altakasteluruukku. On muuten komeat juuret ja multana taas sammalta.

Lisää ohjeita taimikasvatukseen...

  • Näin kylvät siemenet sisällä eli ohjeita, miten siemenet kannattaa kylvää ja miten erilaisia siemenet voivat olla.
  • Viisi vinkkiä kevään kylvöihin Tärkeimmät vinkit, joilla onnistuu kylvöissä ja taimikasvatuksessa.
  • Taimien kouliminen omiin ruukkuihin Postauksessa kuvasarja, mistä näkee koulimisen vaiheet. Kouliminen on helppoa, kun tietää mitä tekee.
  • Taimien ruukutus eli kasvin ruukun vaihto isompaan. Siinä tärkeä ohje, miten valita ruukku, jotta kasvi ei kärsi, vaan lähtee hyvään kasvuun.
  • Taimien latvominen Osa taimista pitää latvoa, jotta niistä tulee monihaaraisia. Postauksessa kuvat petunian latvomisesta.
  • Taimien jatkohoito eli miten hoitaa taimia, jotta niistä tulee hyviä. Ja miten taimet totutetaan ulkoilmaan, sitten keväällä.
  • Esikasvatus kuun mukaan Miten ajoittaa siementen kylvöt ja jatkohoito kuun mukaan. Tästä aiheesta on enemmän verkkokurssilla.
  • Kuun vaiheet ja puutarhanhoito -verkkokurssilla on myös listat 2021 eri kasvilajien kylvöpäivämääristä, parhaat kitkemispäivät 2021 ja viikon ajankohtaiset puutarhatyöt (myös kylvöpäivät). Verkkokurssi on Puutarha Studion.


Tämä viikonloppu on hyvä aika kitkemiseen, mistä muistuttelinkin jo Puutarha Studion FB ja Instagram tileillä. Keskiviikkona 12.5.2021 alkaa sitten se taimien istutusaika 😊

Kevätterkuin Sari


keskiviikko 5. toukokuuta 2021

Biohiili Biolanin Kesäkukkamullassa

Kaupallinen yhteistyö - Biolan Oy 
Ennakoitiin jo tulevia pihahommia ja laitoimme piharuukkuun valmiiksi biohiiltä sisältävää Biolanin Kesäkukkamultaa. Koska on luvattu kylmää, niin vielä ei istutettu kesäkukkia, vaan pientä pakkasta kestäviä sipulikukkia. Kun sää lämpenee reilusti, niin kesäkukkien istutus käy kätevästi, kun ruukussa on jo uusi multa. Tässä ruukussa oli siis kanervat talven ajan.

Biohiili varastoi vettä kasvien käyttöön...

Meillä on nykyään kaikissa kesäkukkaruukuissa biohiilimultaa, joko näitä valmiita pussimultia tai tavalliseen luomumultaan lisätään itse biohiiltä. Valmis biohiilimulta on kyllä paljon helpompi, koska silloin ei tarvitse tehdä biohiilen lataamista etukäteen.

Biohiili tuo monta hyvää ominaisuutta multaa. 
  • Ensinnäkin biohiilen palat varastoivat vettä ja kun multa alkaa kuivua, niin kasvit saavat otettua vettä niistä biohiilen paloista.
  • Toinen hyvä ominaisuus biohiilessä on se, että se varastoi ravinteita itseensä. Kasvit saavat niitä käyttöönsä taas tarvittaessa. Tällöin ravinteet eivät myöskään pääse huuhtoutumaan niin helposti veden mukana ruukusta pois.
  • Kolmas hyvä ominaisuus on se, että biohiili parantaa mullan mikrobitoimintaa. Se taas auttaa kasveja voimaan paremmin. Biohiilimulta kuuluukin pussimultien parhaimmistoon, kasvien näkökulmasta.
Biohiililtä sisältävää multaa lannoitetaan vain luomulannoitteilla. Siten biohiilen hyvät ominaisuudet toimivat parhaiten kasveille.
Kuvassa on Biolanin Kesäkukkamultaa, jossa näkyy pieniä mustia biohiilen paloja.

Sipulikukat hyviä viileään kevääseen...

Tämä sipulikukkaistutus tehtiin vapuksi ja nyt näyttää lähipäiviksi tulevan taas kylmää, joten sipulikukat oli hyvä valinta. Saas nähdä, milloin päästään vaihtamaan ne varsinaisiin kesäkukkiin.
Näin puutarhakauden aluksi kottikärrykoiratkin ovat erittäin kiinnostuneena mukana pihahommissa 😊


Biohiiltä sisältävä kesäkukkamulta hyvä amppeleihin...

Biohiilestä on iso apu amppelien kastelussa, sillä niissä multa kuivuu nopeasti. Meillä on aiemmin ollut isot pelargoniamppelit, joissa huomasi heti eron, kun vaihdettiin tavallinen multa Biolanin Kesäkukkamultaan. Kastelun väli piteni ja multa ei päässyt kuivahtamaan, mikä näkyi runsaana kukkamääränä.

Punakukallinen amppelimansikka jaksoi myös tehdä ihan syötäviä mansikoita hellekesänä, kun biohiili piti mullan tasaisemman kosteana. Eli biohiilimulta on ihan täydellistä amppelimansikoille, basilikalle ja muille hyötykasveille. 
Missään nimessä niille ei kannata laittaa kastelua helpottavia kastelukiteitä, joista tulee nopeasti mikromuovia. Ehkäpä jo samana kesänä.
Biohiili siis korvaa kastelukiteet moninkertaisesti ja kaiken lisäksi biohiili on ekologista ja sopii luomuviljelyyn.

Australianvillipelargoni talvehtii hyvin biohiilimullassa...

Meillä on siis kaikissa kesäkukkaruukuissa biohiilimultaa. Ja syksyllä viemme pelargonit isoine ruukkuineen suoraan kellariin talvehtimaan. Ne on talvehtineet erittäin hyvin, etenkin kun pidämme niitä ensin katoksessa, jotta multa hieman kuivahtaa. 
Jopa australianvillipelargonit ovat talvehtineet jo useamman vuoden näin. Kuvassa siis itse siemenistä kylvetty punainen pelargoni ja se australianvillipelargoni samassa ruukussa.

Nämä vanhat pelargonit on nyt otettu kellarista isoista ruukuista omiin pienempiin ruukkuihinsa, jotta mahtuvat ikkunalle esikasvatukseen. Mullaksi silloin laitetaan isosta ruukusta sitä viime vuoden multaa, sillä se näyttää ihan kuin suoraan multapussista otetulta. Eli biohiili pitää mullan hyvässä kunnossa. Vanhakin biohiilimulta on arvokasta multaa, joten viemme ruukun pohjalta vanhat mullat kompostiin.

Vanhat verenpisarat...

Samoin vanhat verenpisarat viihtyvät hyvin biohiilimullassa niin kesän pihalla, kuin talven kellarimaisessa tilassa. Verenpisara ei kestä kesällä kuivumista, joten sillä biohiili on erityisen tärkeä, jotta se kukkii isoin kukin runsaasti. 
Kuva on otettu syyskuun puolenvälin tietämillä.

Biolanin Kesäkukkamulta...

Tämä Biolanin Kesäkukkamulta on luomumultaa eli käy hyvin myös syötäville kasveille. Biohiilen lisäksi se sisältää murskattua kevytsoraa ja niiden ansioista vesi imeytyy hyvin kuivahtaneeseen multaan. Lisäksi ne tekevät mullasta ilmavaa, mikä on erittäin tärkeää etenkin hentojuurisille kesäkukille.
Lisätietoja mullasta löytyy Biolanin sivuilta Biolan Kesäkukkamulta.

Biolanilla on useammassa pussimullassa biohiiltä. Ne on täysin käyttövalmiita ja kasvit voi istuttaa niihin heti. Kuvassa on Biolanin Puutarhan Sammalmulta, Istutusmulta, Yrttimaa sekä Kesäkukkamulta.


Ensi viikolla taitaa päästä jo totuttamaan syyssyriköitä ja muita talvisäilytyksessä olevia kesäkukkia ulkoilmaan. Ehkäpä jo istutetaan syrikät maahan. Niin ihanan lämmintä sääennuste lupaa😊

Kevätterveisin Sari

maanantai 3. toukokuuta 2021

Siemenet valmiina kevään kylvöihin - omavaraisuus kotipihalla

Nyt on siemenet valmiina kevään kylvöihin, tai ainakin suurimmalta osalta. Tämä postausaihe tuli hyvään aikaan, sillä samalla tuli vielä tarkastettua, että kaikki siemenet on varmasti hankittuna. Yleensä nimittäin ostan siemenet hyvinkin ajoissa ja viimeiset sitten kevään puutarhamessuilta tai tänä vuonna  nettikaupasta ja myymälöistä.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Auringonkukka ja kehäkukka kestosuosikkeja...

Aina jostain siemenpusseista tulee kylvettyä vain puolet tai pienen osan, joten pussista riittää useammalle vuodelle. Auringonkukan siemeniä on juuri tällaisia aloitettuja siemenpusseja, joten niistä saa kylvettyä tämän vuoden taimet. Me siis esikasvatamme auringonkukat toukokuussa, niiden siruetanoiden takia. 

Samoin kehäkukkaa löytyy vielä riittävästi. Niitäkin meillä on ihan joka vuosi kasvimaalla, sillä pörriäiset ja perhoset viihtyvät niiden kukissa. Kehäkukissa on myös sekin kiva puoli, että siruetanat eivät syö niitä. Kehäkukista lisää Helpot ja varmat kehäkukat -postauksessa.


Vahapavun, herneen ja mangoldin siemenet valmiina...

Samoin joka vuosi kylvämme vahapapua, jota sitten pakastamme talveksi. Se on niin helppo kasvattaa, että siitä löytyy postaus Vahapapu onnistuu aina. Tämä iso pussillinen vahapapu Sonestan siemeniä löytyi Korpikankaalta. Siitä saa jo hyvän sadon.
Samoin herneitäkin kylvämme nykyään joka vuosi, koska ne kasvavat niin hyvin biohiilen lisäyksen jälkeen. Herneet tuottavat satoa myös kuivana kesänä, vaikka emme kovin usein pysty kastelemaan.
Kolmas vakikasvi meillä on mangoldi ja tänä vuonna päädyin tähän moniväriseen. Siitä postaus Mangoldi onnistuu aina.

Juuresten siemenet kevään kylvöihin...

Kylvin jo joulukuussa porkkanan ja muutaman muunkin juureksen siemenet. Saa nähdä, itääkö ne ja milloin. 
Kevään kylvöihin varasin vähän erikoisempia juureksia, kuten mustajuuri ja kaurajuuri. Niitä olen yrittänyt jo useana vuotena, mutta huonolla menestyksellä. Ne eivät olleet kasvimaalla, vaan muualla. Epäonnistumiseen voi olla syynä liian kuiva maa tai rusakot. Viime kesänähän rusakot söivät valkoisen porkkanan lehdet. Ehkäpä kylvän osan näistä kasvimaalle parempaan multaan, vaikka sinne tuleekin vähän jo ahdasta.

Ruukkuviljelyyn ja kastelualtaisiin omat siemenet...

Talvella suunnittelin laittaa kastelualtaisiin persiljaa siemenistä, mutta taidankin päätyä ostotaimiin, niin saa enemmän syötävää 😊 Kasvimaan reunaan voisi kyllä kylvää persiljaa, sillä se on kaunis reunakasvina. Pienilehtinen basilika sen sijaan vaikuttaa niin mielenkiintoiselta, että sitä kylvän kastelualtaan multaan. Siinä multa ei pääse kuivumaan, joten basilikan maku pysyy hyvänä.

Oman pihan perennojen siemenet...

Osasta perennoja keräämme siemenet talteen ja kylvämme ne hallitusti. Osa kylvetään jo syksyllä ja osa aikaisin keväällä. Sormustinkukka kuuluu näihin, joiden siemenet ripotellaan  sopiviin paikkoihin. Se on upea kukka, vaikkakin syötynä vaarallisen myrkyllinen. Sen takia sormustinkukkaa ei muuten kannata laittaa kasvimaalle. 

Miksi me emme haaveile kasvihuoneesta...

Meillä ei ole kasvihuoneelle oikein käyttöä, joten emme osaa siitä haaveilla. Meidän pihan ihmisistä muutama ei voi syödä tomaattia, joten tomaatin kasvatus ei kiinnosta heitä yhtään.
Sen lisäksi kasvihuone ei ole hoitovapaa, vaan siellä olevat kasvit vaativat säännöllistä hoitoa ja seurantaa paljon. Ja itse kasvihuonettakin pitää pestä syksyllä ja keväällä sekä talvella pudotella lumia katolta ja kolata lumet seinänvieriltä. 
Sen sijaan haaveilen viherhuoneesta.... se olisi niin super ihana ja monikäyttöinen 😍

#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...


Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/kasvihuoneikkunoista/

Apilan kukka https://www.apilankukka.fi/suuntana-omavaraisuus-2021-5-kasvihuone/

Sateenkaaria ja serpentiiniä https://www.sateenkaariajaserpentiinia.fi/2021/05/kasvihuoneunelmia.html

Multavarpaan maailma https://multavarpaanmaailma.blogspot.com/2021/05/suuntana-omavaraisuus-toukokuu-2021.html

Toivola puutarha https://toivolapuutarha.blogspot.com/2021/05/haaveilua-kasvihuoneesta.html

Kasvuvyöhyke 5

Puutteela https://puutteela.com/?p=681


Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi


Kevätterveisin Sari


lauantai 1. toukokuuta 2021

Kevätkukkia ja kitkemistä

Kevätkukkia on pihalla vähän joka paikassa, mikä onkin tosi ihanaa. Aluksikin piha näyttää värikkäältä ja kauniilta. Toisekseen, kukissa on paljon ruokaa pölyttäjille ja perhosille. Tänään oli kyllä niin viileä päivä, ettei pölyttäjiä näkynyt kukissa, kun kitki rikkaruohoja. Kuvassa on eniten sinistä skillaa eli idänsinililjaa. 


Idänsinililja ja päivänlilja...

Tämä yhdistelmä on tosi kaunis! Kuvassa on niitä sinisiä idänsinililjoja (Scilla siberica), joita kutsutaan myös skilloiksi. Kellertävät lehdet kuuluvat rusopäivänliljalle. Sen lehdet on keväällä aina jännän kellertävät.

Vanhan pihan yksi erinomaisuus on nämä laajalle levinneet aikaiset pikkusipulikukat, kuten skillat. Ja tietysti isot pensaat ja puut.


Rusakko ja idänsinililjat...

Hauskasti kun olimme tänään päiväkahvilla, niin yllättäen rusakko tuli istuskelemaan hetkeksi keittiön ikkunan eteen. Onneksi sille ei kelpaa nämä skillat.

Tuoksuorvokki ja kevätkaihonkukka kevätkukkina...

Tuoksuorvokin kukkien väri on kaunis ja olen istuttanut sitä meillä useampaankin paikkaan. Tähän se on tullut kyllä ihan itse ja näyttää kukkivan runsaimmin. Sen seurana on vanha pääsiäiseltä säilytetty keltainen hyasintti. Vaikka hyasintit jäävät näin lyhyiksi, niin tänäänkin selvästi nenään leijaili ihana hyasintin tuoksu😊

Toinen kiva kevätkukkija perennoissa on kevätkaihonkukka. Se aloittelee nyt kukkimista ja kohta puoliin on täydessä kukassa. Meillä kasvaa sitä monessa kohtaa, koska sitä on helppo lisätä juurtuneista versoista. 


Upeat punaiset jouluruusut...

Nämä punakukkaiset jouluruusut kuuluvat suosikkeihini, niin jouluna kuin näin kevätkukkinakin. Jostain syystä meillä ei valkokukkaiset oikein viihdy. Ehkäpä viimeiset kuivat kesät ovat olleet niille liian rankkoja, sillä ne ovat vähän aurinkoisemmalla paikalla. Lisäksi fasaanit nokkivat niiden valkoiset nuput aina riekaleiksi.
Sen sijaan näiden punaisten nuput ovat saaneet olla rauhassa. Mitä nyt silloin kerran metsäkauriit söivät tummakukkaisen kukkavarret. 
Nämä punakukkaiset ovat kyllä niin sykähdyttävän kauniita 😍

Kitkemistä hyvänä kitkemispäivänä...

Tänään kitkin rikkaruohoja hetken aikaa ja yläpihalta rikkaruohot lähtivät komeasti juurineen. Oli oikein koukuttavaa kitkeä, kun yritti saada mahdollisimman paljon ja pitkiä juuria ylös maasta. Huomenna on vielä hyvä kitkemispäivä kuun mukaan ja ensi viikolla tulossa lisää. Niistä muistutan sitten Puutarha Studion Instagram ja Facebook sivuilla.

Kokeilitko kitkemistä tänään iltapäivällä? Lähtikö rikkaruohot hyvin?
Olisi kiva kuulla kokemuksiasi 😊


Touhukasta toukokuuta!

Kevätterkuin Sari