sunnuntai 19. toukokuuta 2019

Terttutulppaani ja buharantulppaani - kasvitieteellisiä tulppaaneja

Blogiyhteistyö - Korpikangas Siemen-Frö
Buharantulppaani on kaunis läheltä, ja niin on myös terttutulppaanikin. Nämä kummatkin ovat vähän jalostettuja eli lähellä alkuperäistä luonnonlajia. Ehkäpä sen takia ne ovat myös niin pitkäikäisiä, oikealla kasvupaikalla. Näitä tämän tyyppisiä, vähän jalostettuja, kutsutaan yleensä kasvitieteellisiksi tulppaaneiksi.

Buharantulppaani `Bright Gem`...

Nämä buharantulppaanit ovat aika matalia ja kukkivat nyt parhaillaan. Jotenkin pidän niiden vaaleankeltaisesta väristä ja harmahtavan vihreistä kapeista lehdistä.

Meillä on näitä myös toisessa kohtaa, joka on rutikuiva. Siellä ne ovat vielä nupulla, joten laitoin alle vanhan kuvan. Siitä näkee hyvin, miten se on tehnyt sivusipuleita, jotka jo kukkivat. Ihania nämä pitkäikäiset ja lisääntyvät tulppaanit 😊

Buharantulppaanin kasvupaikka...

Buharantulppaani Tulipa linifolia (vanha nimi batalini) `Bright Gem` viihtyy läpäisevässä hiekkapitoisessa maassa. Paikan on hyvä olla lämmin ja aurinkoinen. Se lisääntyy  sivusipuleista voidessaan hyvin. On myös punakukallinen lajike.

Terttutulppaani `Shogun`...

Tämä terttutulppaani on ihan uusi tuttavuus minulle. Sen kukkavarteen voi tulla useampikin kukka. Nyt kukat ovat jo lakastuneet, sillä se kukki toukokuun alussa.
Terttutulppaanin sipulit istutettiin syksyllä kivikkoon, josta parista paikkaa löytyi hieman multavampi kohta. Mullan alla on kuitenkin kiviä. Eli aika kuiva ja paahteinen paikka.


Nämäkin kukat ovat tosi kauniita läheltä katsottuna 😊

Terttutulppaanin kasvupaikka...

Terttutulppaani Tulipa praestans `Shogun` viihtyy myös hyvin läpäisevässä hiekkapitoisessa maassa. Aurinkoinen ja lämmin paikka on myös sille paras. Kesäajan maan on hyvä pysyä kuivana. Näinhän on yleensä kivikossa. Myös terttutulppaaneista on punakukkainen lajike.

Ne super varmat `Apeldoorn` tulppaanit...

Nämä darwinhybriditulppaanit ja etenkin `Apeldoorn` tuntuvat oleva myös niitä pitkäikäisimpiä ja isokukallisimpia tulppaaneita. Siksi ehdottomia suosikkejani.

Kompostialueen viereen ilmestyi jostain yksi kukkiva tulppaani vuosia sitten. Ja nyt siinä on tällainen mätäs. Tämä on myös sitä `Apeldoorn` lajiketta ja se on tehnyt sivusipuleita. Tietenkään tätä ei ole hoidettu  mitenkään, sehän kun on kompostialueella 😊

Aiemmin meidän syysleimupenkissä kukki nämä erilaiset `Apeldoorn` tulppaanit komeasti, mutta yhtenä keväänä metsäkauriit söivät ne kaikki. Siitä saatiin kyllä satumaisen upeat kuvat, mitkä näkyvät Tulppaanit on nyt syöty -postauksessa. Harmillisesti tulppaanit eivät kuitenkaan toipuneet siitä, ja nyt pitääkin ostaa uudet sipulit.

Lisää kestäviä ja monivuotisia tulppaaneja Pitkäikäisimmät tulppaanit -postauksessa.


Sain buharantulppaanin ja terttutulppaanin sipulit blogijutun tekoon Korpikangas Siemen - Fröltä.
Heillä on hyvä valikoima kasvitieteellisiä tulppaaneja syyskesällä, kun kukkasipulit tulevat myyntiin. Tämän tyyppiset kannattaakin ostaa aina heti, jotta saa mitä haluaa.

Kesäisin terveisin Sari

keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Biohajoavat taimiruukut testissä

Blogiyhteistyö - Schetelig
Kompostoitavat biohajoavat taimiruukut on nyt testissä. Tällaisia ekologisempia ruukkuja olen odottanut jo pitkään. Istutin niihin heti koulittavia taimia, niin saa tuntumaa, miten ne toimivat käytännössä. Siten näkee kuinka ne kestävät kasvatuksessa ja maatuvatko tosiaan kompostissa. Tämä on kyllä nyt jännä testi 😊

Biohajoava ja tavallinen taimiruukku...

Nämä ovat siis Vefi Bioruukkuja eli kompostoitavia esikasvatusruukkuja. Ne on valmistettu uusiutuvista raaka-aineista kuten mm. sokeriruoko-/sokerijuurikkaan tärkkelyksestä.
Ne on täysin biohajoavia ja kompostoituvia sekä täyttävät  teollisen kompostoitavuuden standardin. Eli maatuvat 2-3 kuukaudessa, kun kompostin lämpötila on 50-70 astetta. Tietysti kotikompostoreissa aikaa menee yleensä paljon enemmän, koska kompostorissa ei ole aina niin korkea lämpötila. 
Aion testimielessä laittaa yhden ruukun kompostoriin maatumaan.

Bioruukkuja on pyöreitä, joiden halkaisija on 8 cm sekä kuvan neliömäisiä 8x8 cm. Neliömäinen näyttää malliltaan hyvin samanlaiselta, mitä ostettujen kasvien taimiruukut. Kuvassa kummassakin on siemenestä kylvetyt munakoison taimet. Harmahtava ruukku on siis se biohajoava taimiruukku.

Kosmoskukat koulittu...

Kylvin kuukausi sitten kosmoskukan siemeniä hajakylvönä eli monta siementä yhteen rasiaan. Hajakylvökset pitää aina myöhemmin koulia, mutta nyt tämän kanssa olin vähän myöhässä. Ne on ne kevään työkiireet... 😉


Koulin jokaiseen ruukkuun kolme tainta, koska taimia oli niin paljon. Koulimisesta on tosi vanha postaus, mutta edelleen pätevä Huhtikuun siemenkylvöt ja koulinta. Nämä ruukut on niitä bioruukkuja.

Seuraavana päivänä taimet olivat jo terhakkaasti pystyssä.

Lisää ohjeita taimikasvatukseen...



Ekat siemenestä kasvatetut pelargonit kukkivat jo...

Samalla istutin osan pelargonien siemenestä kasvatetuista taimista ruukkuihin. Ihanasti ensimmäiset pelakuut jo kukkivat ja kummatkin samaa väriä. Siemenistä tulee nimittäin erivärisiä pelakuita. Nämä on siis kylvetty tammikuun lopulla.
Lisää pelargonin kasvatuksesta Pelargonin kasvatus siemenestä on helppoa.


Sain Vefi Bioruukut testaukseen niiden maahantuojalta eli Scheteligiltä. Kiitos heille kivasta testausmahdollisuudesta!

Ihanaa viikon jatkoa!

Terkuin Sari

maanantai 13. toukokuuta 2019

Herkkä alppikello ja muita pihakuulumisia

 Tämä alppikello tai oikeammin metsäalppikello on suloisen herkän kaunis. Sen kukkien sininen sävy vihreitä lehtiä vasten on niin ihana. Oli myös kiva huomata, että kimalaiset vierailevat sen kukissa eli kelpaa pölyttäjillekin.

Alppikello uudella paikallaan...

Alun perin nämä alppikellot olivat hieman enemmän varjossa ja lähempänä lintujen talviruokintalautaa. Olisi pitänyt heti huomata, että se oli huono paikka. Viime keväänä siirrettiin se tähän puolivarjoisaan kohtaan, johon lintulaudan siementen kuoret eivät kasaudu. Ja nyt alppikellot kukkivat komeasti, jee!



Metsäalppikellon hoito-ohjeet...

Metsäalppikello (Soldanella montana) viihtyy varjossa ja puolivarjossa. Maan on hyvä olla tuoretta, läpäisevää ja kalkittua. Se onkin arka talvimärkyydelle. Se ei myöskään viihdy liian ravinteikkaassa maassa.
Alppikellon lehdet ovat ikivihreät eli ne eivät lakastu syksyisin. Mutta kevätaurinko voi vioittaa niitä, ellei niitä suojata.
Nyt toivon, että ne jaksaisivat tehdä siemeniä ja levitä laajemmalle alueelle 😊

Fasaanit taas asialla...

Joudumme suojaamaan valkokukkaiset jouluruusut kanaverkolla, jotta fasaanit eivät nokkisi nuppuja riekaleiksi. Nyt sitten pihalta löytyi näitä valkoisia kirjopikarililjoja, joiden kukat ovat riekaleina. Näitä ei kyllä jaksa suojata, niitä kun on siellä täällä. Ja tänään nähtiin, kun fasaani söi parvitulppaanin kukkia. Nokki siis niitäkin riekaleiksi. Onneksi kummatkin kasvit ovat jo levinneet siemenistä moneen paikkaan, niin niitä voi ihailla ehjinäkin.

Daalian juurakot istutettiin jo maahan...

Koska nyt on erityisen hyvät istutuspäivät kuun mukaan, niin tänään ne 30 vuotta vanhat oranssit daaliat pääsivät tutulle paikalleen kasvimaan reunalle. Samoin ne uudet daalia `Caballero` juurakot kasvimaan keskelle. Ja vanha "Turkulainen" daalia uudelle aurinkoisemmalle paikalle. Siitä ei olekaan kuvaa, sillä se on ollut laiska kukkimaan. Toivottavasti nyt uudella paikalle se innostuisi kukkimaan enemmän.
Kaikki daalian juurakot talvehtivat hyvin ja olivat pullukoita. Vain yksi irtonainen pallukka oli mädäntynyt. Siitäkin huolimatta, että syksyllä metsähiiri oli tehnyt pesää ja siemenvarastoja juurakoiden sekaan. Onneksi oli jättänyt juurakot rauhaan.

Syyssyrikät istutettiin pihalle...

Samoin vanhat syyssyrikät eli Buddlejat istutettiin pihalle. Ne olivat talven valoisassa kellarissa, jossa aloittivat jo uusien versojen kasvun latvaan. Kuvia niistä kesältä Syyssyrikkä paras perhoskasvi -postauksesta. Ne todellakin ovat kaikkein parhaimpia perhoskasveja, vaikkakin meillä talvenarkoja.

Seuraavaksi pääseekin sitten kylvöpuuhiin. Tosin ei vielä juuresten eikä perunan. Niiden kylvöaika ja istutusaika on vasta vähenevällä kuulla.
Ja papujen ja herneiden kylvö kannattaa tehdä kesäkuun alussa kasvavalla kuulla, kun maa on kunnolla lämmennyt eikä enää tule yöpakkasia.

Jokos teillä on jo kasvimaahan tai viljelylaatikkoon kaikki siemenet kylvetty?


Meillä siis vielä odotellaan. Ja etanaestekin on virittämättä. Onneksi tässä ehtii vielä 😊

Kevätterkuin Sari

perjantai 10. toukokuuta 2019

Palkittu perennataimitarha Harjunpään Taimisto

Kaupallinen yhteistyö - Harjunpään Taimisto


Minulla on suuri ilo päästä esittelemään teille aurinkoisen Heidin perennataimitarha Harjunpään Taimisto. Olen monilla puutarhamessuilla aina käynyt heidän osastollaan tutkimassa mielenkiintoisia perennoja, niin kuin viimeksi Lepaalla, jossa otin nämä kuvat. Katsokaas Heidin sylissä olevan pionintaimen ruukkua, aika iso!

Perinneperennoja eli kotimaisia vanhoja maatiaiskantoja...

Harjunpään Taimistolla perennoista löytyy myös vanhoja kotimaisia maatiaiskantoja, joiden tausta on tiedossa eli ne ovat kasvaneet tietyllä pihalla vuosikymmeniä. Nämä paikkakunnat on mainittu kasvin kohdalla nettikaupassa. Minusta on aivan super mahtavaa, että näitä vanhoja kantoja ylläpidetään ja että niitä voi ostaa.

Yksi tällainen perinnekasvi on alla oleva sahramililja (Lilium bulbiferum ssp croceum), mikä on ruskoliljan alalaji. Se on siis rotevampi ja isokukallisempi.

Heiltä löytyy myös valkoista varjoliljaa, mikä on harvinaisempi ja josta monet haaveilevat. Nämä maatiaisliljat he myyvät ruukussa eli niitä voi ostaa koko kesän ajan.

Pölyttäjille ja perhosille sopivia perennoja...

Taimiston valikoimista löytyy myös monta hyvää perennaa pölyttäjille. Ne onkin helppo löytää, koska niillä on ihan oma ryhmä nettikaupassa. Heidi kertoikin silloin Lepaalla, että yhä enemmän ostetaan näitä perhosia houkuttavia kasveja. Alla kuvassa syyssädekukka (Gaillardia `Kobold`), joka kukkii pitkään kesäkuulta jopa syyskuulle asti. Sen lakastuneet kukatkin ovat aika veikeitä, kuten kuvasta näkyy. Ja se on yksi hyvä perhoskasvi.

Toki myös trendikasveja...

Harjunpään Taimisto on muutenkin ajan hermolla eli sieltä löytyy tämän hetken trendejä seuraavillekin hyviä kasveja, kuten isokukallisia Itoh-hybridi pioneja. Ne kukkivat pitkään ja kukissa on ihana tuoksu. Tukevavartisina ne eivät myöskään kaipaa tuentaa eli ovat helppoja. Kuvassa Itoh-hybridi `Cora Louise`.

Näitä komeita mehitähtiä ihailin myös. Niiden ruusukkeet täyttivät jo koko ruukun, vau 😊
Nämä ovat siis hyviä kasveja kivikkoon tai ruukkuun, vaikka paahteiselle parvekkeelle. Ja ne on monivuotisia perennoja.


Heillä näyttää olevan myös hyviä kestäviä koristeheiniä kuten kuvassa matalaksi jäävä kirjavalehtinen räpyläsara. Se kasvaa noin 15 cm korkeaksi kosteahkolla paikalla.


Nettikaupassa on vain osa myynnissä olevista kasveista. Kaikki pienemmän erät ovat esillä taimiston myymälässä Karijoella. Toki niitäkin voi kysellä ja tilata.
Nimittäin monella taimitarhalla on joitain erikoisuuksia, joita valmistuu myyntiin vuosittain esimerkiksi vain 10 kappaletta. Kasvi voi olla niin vaikeasti lisättävä tai lisäysmateriaalia on todella vähän.  

Taimisto palkittu laadukkaista taimista...

Kotimaiset Kasvikset ry on valinnut tuotteiden hyvän laadun ja yrityksen maineikkaan toiminnan perusteella Harjunpään Taimiston Taimitarhatuotannon Laatutuottajaksi 2014, viidentenä taimistona. Laatutuottajaa ei edes valita joka vuosi ja valinta tehdään kaikkien Sirkkalehtimerkintää käyttävien tuottajien joukosta. En siis yhtään ihmettele heidän valintaansa Laatutuottajaksi, sillä taimet näyttävät aina tosi hyviltä, kuten ekan kuvan pioni taimi. Ne muuten ovat heillä aina noin isoissa ruukuissa.
Heidi kertoikin, että hänelle on sydämen asia kasvattaa kestäviä ja laadukkaita taimia asiakkaille. Muunlaisia ei heiltä myydä.

He tekevät kuulemma yleensä niin, että perennojen taimet lisätään itse taimistolla kesäkaudella. Taimet kasvavat taimistolla koko kesän ajan ja myös talvehtivat siellä. Keväällä ne pääsevät myyntiin ja asiakkaille vasta kun ruukussa perenna selvästi vihertää. Eli se takaa sen, että taimella on hyvät juuret ja ettei asiakkaalle tule vahingossakaan myytyä heikkoa tainta.

Oma myymälä taimistolla ja nettikauppa...

Harjunpään Taimistolla on oma myymälä Karijoella, Etelä-Pohjanmaalla. Myymälän osoite ja aukioloajat löytyvät nettisivuilta www.perennat.fi. Sivustolla on myös nettikauppa, jossa on kasveista perustiedot ja hyvät kuvat. Joten kasveja on helppo tilata ympäri Suomea ja taimet toimitetaan turvallisesti Matkahuollon kautta.


Tämä blogikirjoitus on kaupallista blogiyhteistyötä eli sain pienen rahapalkkion Harjunpään Taimistolta
Sydämellinen kiitos heille yhteistyöstä!

Kevätterkuin Sari

keskiviikko 8. toukokuuta 2019

Terassihortensia kannattaa istuttaa isompaan ruukkuun

Terassihortensia kannattaa istuttaa aina isompaan ruukkuun, niin se viihtyy paremmin syksyyn asti. Ja sen kastelukin on paljon helpompaa. Istutin tänään tähän termoruukkuun kaksi hortensiaa, niin on heti näyttävän näköinen istutus. Koska kyseessä on hortensia, niin mullaksi valitsin biohiilipitoista luomumultaa, mikä ei heti kuivahda totaalisesti.

Ruukku täynnä juuria...

Hortensia täyttää juurillaan mullan, jos se kasvaa pienessä ruukussa. Niin kuin tämäkin terassihortensia oli jo tehnyt. Sen multa kuivui siksi jo tosi nopeasti, ja siitähän ei hortensia oikein pidä. 

Pohjalle kompostimultaa...

Näihin isoihin ruukkuihin laitan aina pohjalle kompostimultaa. Sitä kun riittää ja samalla ruukkuun tulee niitä kasveille tärkeitä mullan pieneliöitä. Nyt ei edes viitsitty seuloa multaa, vaan se on karkeaa ja siinä on maatumattomia lehden sekä oksan paloja.

 Terassihortensialle biohiilipitoista luomumultaa...

Koska biohiili imee vettä itseensä ja luovuttaa sitä kasveille, kun multa alkaa kuivua... niin se on aivan täydellistä multaa hortensialle. Nimittäin hortensian kuluttaa paljon vettä ja mullan on siksi hyvä olla tasaisen kosteaa. Biohiili mullassa varmistaa, ettei hortensia heti kärsi kuivuudesta. Lisää aiheesta Kokemuksia biohiilestä kasvimaalla.
Biolanin Kesäkukkamullassa on biohiiltä valmiina, niin ei nyt tarvinnut erikseen ostaa biohiiltä. Se kesäkukkamulta on luomuakin.
Kastelukiteet olisivat tähän kurja valinta, sillä kastelukiteet on mikromuovia. Sen sijaan biohiili on luonnonmukaista.

Ruukkuun tuli siis kaksi hortensiaa. Niiden juuripaakut peitetiin mullalla, sillä ne eivät saa jäädä näkyviin. Lisäksi jätetään aina kasteluvara, jotta multaa on helpompi kastella. Nyt on muuten hyvä aika istuttamiseen, kuun vaiheidenkin mukaan.

Hortensia pitää säännöllisestä kastelusta...

Hortensiaa kannattaa kastella huolellisesti. Nyt kun ne ovat näin isossa multatilassa, niin voi hyvinkin olla, että niille riittää kerran viikossa kastelu, ja tietysti vain  #kastelupäivinä 😊
Muuten, ennen istutusta hortensioiden juuripaakut kasteltiin hyvin... se on aina tärkeää istuttamisessa!
Terassihortensiat eli jalohortensiat viihtyvät parhaiten puolivarjoisella paikalla, joten tämäkin ruukku on nyt aamuauringossa.

Syyssyrikät ja ruostekukat totuttelevat jo ulkoilmaan...

Nämä vanhat syyssyrikät tuotiin ulos kellarista. Vielä niitä ei ihan uskallettu istuttaa paikalleen, sillä voi tulla yöpakkasia. Ensi yönäkin sääennuste lupaa meille päin vain +1 astetta.

Kevätterkuin Sari

maanantai 6. toukokuuta 2019

Maanparannus - omavaraisuus kotipihalla

Tämä maanparannus postaus on osa Suuntana omavaraisuus -yhteispostausta. Tämä on jännä yhteispostaussarja, sillä siihen osallistuu hyvinkin erilaisia blogeja. Koska oma blogini on puutarhablogi, niin kirjoitan aina pihaan ja kasveihin liittyen. Nyt onkin hyvä aihe eli maanparannus.

Parasta multaa puutarhakompostista...

Lauantaina tyhjensimme biokompostorista puoliraakaa kompostimultaa puutarhakompostiin. Siitä juttua Biokompostorin tyhjennys keväällä ja ruusuherukka.
Multa onkin yksi asia, josta olemme aika omavaraisia. Sillä koskaan emme ole ostaneet multaa pihan istutuksille tai kasvimaalle.
Itse asiassa puutarhakompostista tuleva multa on sitä kaikkein arvokkainta multaa, kasvien näkökulmasta. Sillä siinä on tosi paljon erilaisia mykorritsoja ja muuta ns. maan pieneliötoimintaa, mitkä ovat kasvien hyvinvoinnille äärimmäisen tärkeitä. Tavallisissa pussimullissa tai isommissakaan multaerissä niitä ei yleensä ole. Sillä ostomulta on käsitelty tasalaatuiseksi, ja siinä prosessissa tuhoutuu osa näistä herkistä maan pieneliöistä.

Eilen otettiin myös jo vähän multaa vanhasta kompostikasasta. Tänä vuonna yritetään muistaa laskea, paljonko multaa tuosta kasasta tulee 😊

Pintaosan multa ei ole täysin maatunutta, vaan seassa on risujen palasia. Niitä sitten välillä seulotaan pois, etenkin kasvimaalle menevästä mullasta. 
Ja heti kompostista tuli lapiolliseen mukaan muutamia valkeita pullukkatoukkia.
Tämä on todennäköisesti sarvikuonokkaan toukka, joten hellän varovasti siirrettiin se takaisin kompostikasaan. Näköjään matokin on tullut kuvaan.

Edit - Kompostin teko - kompostisarjan 1. osa postauksessa kerron, miten me aloitamme kompostin teon. Sarja jatkuu nyt keväällä.

Kompostimultaa maanparannukseen ja uusille istutuksille...

Käytämme tätä kompostimultaa kasvimaalle maanparannuksena, sillä maalaji pihalla on runsasmultaista hiekkamoreenia eli tosi hiekkaista. Sekä aina kun istutamme uusia kasveja pihalle, niin maahan sekoitetaan kompostimultaa. Tänään, jos ei tule yllättäviä työesteitä, niin suunnittelin kunnostavani vanhan ruusuryhmän ja siihen menee osa kompostimullasta. Eli kevättalvella jo suunnittelemme kesäkauden uudet istutukset yms. ja sen mukaan sitten katsomme, että kompostimultaa riittää niille tärkeimmille. Kaikkein tärkein on aina tietysti kasvimaa.

Mahdollisimman vähän maankääntöä...

Mykorritsojen ja maan pieneliöiden hyvinvointia ajatellen, maata ei kannattaisi kääntää lainkaan. Mutta olemme kyllä kääntäneet kasvimaan pintaosaa lapiolla, jotta kompostimulta saadaan edes osittain sekoittumaan maahan. 

Tästä kuvasta näkeekin hyvin, miltä runsasmultainen hiekkamoreeni näyttää läheltä. Pinnalla on myös mustia hiilen paloja, siis biohiiltä.


Biohiili - iso apu kuiville moreenimaille...

Viime kesän pitkä sateeton ja kuiva jakso olisi normaalisti ollut meidän kasvimaalle ihan katastrofi. Sillä kasteluvesi otetaan vanhasta pihakaivosta, jossa vesi laskee pitkinä sateettomina jaksoina.
Mutta viime kesänä kasvimaalta tulikin ennätyssato ja kaikki kasvoivat ällistyttävän hyvin. Syynä oli maahan sekoitettu biohiili. Kesän kokemuksista ja biohiilen oikeasta lisäystavasta maahan, voi lukea lisää Kokemuksia biohiilestä kasvimaalla -postauksesta.

Luomulannoitteet ylläpitävät maan pieneliötoimintaa...

Koska haluan pitää ne mykorritsat ja maan pieneliöt hyvässä kunnossa, niin lannoitan aina luomulannoitteilla. Itse asiassa levitin lannoitteen tosi huolella, lannoitteen annosteluohjetta noudattaen, jo ennen kompostimullan levitystä. Siten se samalla sekoittuu maahan paremmin ja biohiili pääsee imemään lannoitteen ravinteet jo hyvissä ajoin ennen kylvöjä. Tämän tein siis taas kuun vaiheiden mukaan, vähenevällä kuulla. Lannoittamisestakin kirjoitin oman postauksen eli Paras lannoite ja lannoitusaika.
Eli jos ostat lannoitetta, niin osta aina luomulannoitetta! Muut ostolannoitteet yleensä heikentävät mykorritsoja ja maan pieneliötoimintaa.

Maanparannuskasvit...

Viime kesänä perunamaan alaosassa kasvatettiin maanparannuskasvia, veriapilaa. Sen juuristo on niin erilainen perunaan verrattuna, että jo se parantaa perunamaata. Toinen hyvä asia veriapilassa on se, että se on typensitoja eli tuo maahan typpeä. Sen versot olisi voinut kääntää maahan syksyllä, mutta aikapulan vuoksi ne vain jätettiin lakastuneena maan pinnalle. 
Tänä vuonna siihen alueeseen voikin istuttaa perunaa ja perunamaan yläosaan laittaa jotain maanparannuskasvia. Ne siemenet onkin muuten unohtunut ostaa... pitääkin laittaa heti ylös ostoslistalle.
Veriapila on tosi kaunis kukkiessaan ja on tietysti yksivuotinen. Monivuotisia apiloita ei kannatakaan käyttää maanparannuskasvina 😋

Muita hyötytarhan kuulumisia...

Jättikurpitsan, tomaattien ja munakoison taimet ovat hyvässä kasvussa ikkunalla. Sen sijaan ne jättisipulin taimet kuolivat, kummastakin kylvöerästä. Ehkä valo tai lämpötila ei ollut niille hyvä. Tai sitten niiden kasvatus vaatii jotain erityistä, jota en tiennyt. Niiden menetys ei harmita yhtään, sillä meillä on ruokarajoitteisia, joille sipuli ei sovi.
Mahtavasti kaikki elokuussa istutetut mansikan taimet ovat hyvässä kasvussa, jee! Kahta tainta oli rusakko syönyt pahasti keväällä, mutta nekin taimet ovat kasvattaneet jo uudet lehdet.
Edelleen kylvösuunnitelman piirtäminen on kesken, sillä ehdin mitata alueet vasta viime lauantaina. Onneksi ajatuksissa suunnitelma on jo aika lailla valmis 😊
Itse siementen kylvämistä saa vielä odotella, sillä kylvämme siemenet ja istutamme taimet aina kuun vaiheiden mukaan. Ja pavutkin kylvetään vasta lähempänä kesäkuuta, kun maa on lämmennyt. Eli nyt voi pihalla keskittyä muihin puuhiin.

Aiemmat omavaraisuuspostaukseni...



#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...


Puutarhaterveisin Sari

sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Biokompostorin tyhjennys keväällä ja ruusuherukka

Joka keväinen biokompostorin tyhjennys tehtiin eilen, koska kuun vaihe oli siihen hyvä. Kompostorin lämpömittari myös osoitti lämmön olevan laskusuunnassa, joten siltäkin osalta tyhjennys oli jo aiheellinen. Ja tuttuun tapaan, tyhjennettiin vain osa massasta, ei siis koko kompostoria tyhjäksi. 

Jänniä löytöjä kompostorista...

Kompostimassassa oli ihan älyttömästi matoja. Niitä oli hieman vaikea kuvata, kun sujahtivat nopeasti piiloon. En muista, että niitä olisi aiemmin ollut näin paljon. 
Hyvin näkee myös, mitä kaikkea on tullut laitettua kompostoriin. Kuvassa olevasta massasta erottuu vielä selvästi lintulaudan alta putsattua auringonkukan siementen kuoria.

Yhdessä kohtaa oli taas outoa vaaleaa. Apua, mitä ihmettä! No, se on mitä todennäköisemmin eläinten rasvaa. Ensi kerralla, sitä pitää laittaa pienempinä erinä, ettei tee tuollaista klönttiä. Vaikka tuskin se mitään noinkaan haittaa.

Avokadon kuoret eivät maadu millään. Kuvassa näkyvä kuori on ollut kompostoitumassa vähintään vuoden tai voi olla jopa melkein kaksikin. Aika jännää!

Kompostorista massaa puutarhakompostiin...

Kompostorista otettiin massaa vähän vajaa kottikärryllinen. Seuraavaksi pudotettiin kompostorin yläluukun kautta jäljelle jäänyt massa alaspäin, kuten Biokompostorin talvityhjennys on tärkeä -postauksessa. Sekä tietysti putsattiin kuivikkeella kompostorin reunat. 
Lopuksi kärrättiin kompostista otettu massa puutarhakompostiin jatkokompostoitumaan. Näin se on kätevintä ja helpointa.

Muita postauksia kompostorin hoidosta....

Ruusuherukka kukkii, jee...

Nyt ensimmäistä kertaa tämä ruusuherukka (Ribes sanguineum) kukkii. Kukat ovat vahvan punaiset ja ne erottuvat kivasti vihreistä lehtien aluista.

Ruusuherukan menestymisvyöhykkeeksi annetaan I-II ja meidän piha on II-vyöhykkeellä. Ei siis mikään ihme, että pensaan oksat vioittuvat joka vuosi. Pensaan alaoksat säilyvät paremmin, varmaankin lumen suojassa. Taidanpa huomenna leikata vioittuneet versot pois.

Kevätterkuin Sari