Rosmariinin talvetus sisällä - omavaraisuus kotipihalla

 

Rosmariini (Salvia rosmarinus) talvehtii parhaiten valoisalla ikkunalla viileässä huoneessa 10-15 asteessa. Ulkona se ei talvehdi, mutta olen talvettanut sen onnistuneesti muutamana talvena. Nyt aion taas talvettaa tämän uuden rosmariinin, sillä se on edelleen niin hyvän näköinen, ettei sitä raaski heittää kompostiin.

Rosmariini lokakuussa parvekkeella... 

Nyt on ollut hyvin lämmin syksy ja rosmariini on edelleen parvekkeella. Se kestää viileää hyvin näin syksyllä, mutta ei keväällä ellei sitä ole vähitellen totutettu viileään. Yhtenä syksynä olin unohtanut ottaa rosmariinin sisälle ja yöllä oli ollut pari astetta pakkasta, mutta rosmariini ei ollut moksiskaan.

Rosmariinin takana on vanha punakukallinen pelargoni, joka pitää ottaa sisälle lähiaikoina. Sen aion myös talvettaa sisällä ikkunalla.

Rosmariinin kastelu talvella...

Istutin tämän rosmariinin kesällä altakasteluruukkuun, jotta kastelu olisi kesähelteellä helpompaa. Sen sijaan talvella sisällä, kastelen sen multaa vain päältä merilevävedellä. Mullanpinnan on nimittäin hyvä kuivahtaa ennen kastelua. Sitä kastellaan niukasti, ehkä kerran viikossa, riippuen huoneen lämpötilasta.

Saa siis olla tarkkana, ettei multa pysy jatkuvasti märkänä ja ettei multa myöskään kuivu liikaa. 

Muuten rosmariini on helppo talvettaa aurinkoisella ikkunalla viileässä huoneessa. Jos talvella ikkuna ei ole riittävän valoisa, sille kannattaa laittaa kasvivalaisin ja pitää sitä päällä enintään 12 tuntia. 

Kaupan rosmariini kesällä parvekkeella...

Tältä tämä rosmariinini näytti toukokuun lopulla, ennen altakasteluruukkuun istuttamista. Olin ostanut sen keväällä ruokakaupasta ja se viihtyi keväästä asti hyvin parvekkeella. Ja on siis sielä vielä edelleen.

Talvisäilytyksessä oleva rosmariini jouluna...

Tämä rosmariini on noin neljän vuoden takaa joulun aikaan. Senkin siis talvetin valoisalla ikkunalla viileässä huoneessa. Talvetus onnistuu tosi hyvin. Tämä säilyi minulla useamman vuoden, kunnes yhtenä talvena sen toisen puolen versot kuivuivat jostain syystä.

Näet kuvan tästä rosmariinista kesältä, ennen talvetusta: Helppoa omavaraisuutta parvekkeella.

Tällä tavoin kaupasta ostetusta rosmariinista saa monivuotisen yrtin ruuanlaittoon. Tällainen pienikin omavaraisuuden lisääminen on aina hyvä juttu.

Riippuvaoksainen rosmariini ei talvehtinut kellarissa...

Yhtenä keväänä löysin meidän torilta tällaisen erikoisemman rosmariinin, joka oli riippuvaoksainen. Sen koetin talvettaa kellarimaisessa tilassa, missä on hieman valoa. Siellä se ei selvinnyt, vaan kuoli todennäköisesti sen takia, että siellä oli liian pimeää. Tämä oli kyllä veikeän näköinen.

 

Rosmariinin talvetus lyhyesti...

• rosmariini ei talvehdi ulkona
• se talvehtii sisällä viileässä 10-15 asteessa
• aurinkoisella ikkunalla tai kasvivalon alla
• kasvivalo saa olla päällä max. 12 tuntia 
• kastele niukasti talvella vedellä, jossa on merileväuutetta
• mullanpinta saa kuivahtaa ennen kastelua

Daalian juurakot nostettu maasta talvetukseen...

Muista talvetettavista kasveista daaliat on jo nostettu maasta ja ovat nyt viileässä tilassa "kuivahtamassa" ennen kellariin vientiä. Näin saadaan niiden juurakoista karistettua paremmin multaa pois.

Kuvia niistä sekä ohjeet talvetukseen, miten me sen teemme: Oranssit daaliat houkuttavat perhosia ja pörriäisiä - helppo talvettaa.

Samoin kaikki pihalla olleet kesäkukkaruukut on myös jo kellarimaisessa tilassa. Niitä meillä on isot pelargoniruukut, vanhat verenpisarat ja kärhöt sekä monet muut. Niitä on kyllä kerääntynyt jo vähän liikaakin.

Muita talvetettavia kasveja...

• Pelargonin talvisäilytys kellarissa ja ikkunalla, kuun mukaan eli säilytän ikkunalla vain sen punakukallisen pelargonin, joka on nyt parvekkeella rosmariinin takana
• Uudet ja vanhat verenpisarat ja niiden talvisäilytys, nykyään meillä on enää vain ne noin 16 vuotta vanhat verenpisarat 
• Rungollinen tulikruunu ja sen talvisäilytys eli se on ollut jo jonkin aikaa asuinhuoneen eteläikkunalla, kuten aiempinakin vuosina
• Kolmiokäenkaali - helppo säilyttää talven yli ja se on kärhön kanssa samassa ruukussa kellarimaisessa hämärässä tilassa

Yllättävän monet täysin talvenarat kasvit on helppoja talvettaa sisällä tai kellarissa. Siten niistä kasvaa isokokoisia ja näyttäviä kasveja, jotka myös kukkivat runsaammin kuin uudet taimet. Se onkin yksi syy, miksi niitä kannattaa säilyttää ja talvettaa vuodesta toiseen.

Olisi kiva kuulla, oletko saanut rosmariinin talvehtimaan ja miten onnistuit?

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan marraskuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Tähän osallistuu aiheesta kiinnostuneita blogeja ja joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina kirjoitamme postauksen.

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/11/kesa-meni.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/10/suuntana-omavaraisuus-marraskuu-2026.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/11/rosmariinin-talvetus-sisalla.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-11/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/11/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-11.html

Kasvuvyöhyke 6

Farmescape https://farmescape.fi/syyskylvot-mita-voi-kylvaa-syksylla/

Puutarhaterveisin Sari

Murattisyklaami ja myrkkylilja syyskukiksi - syksyllä kukkivat sipulikasvit

 

[Korpikangas Siemen-Frö - mainos] Tämä murattisyklaami (Cyclamen hederifolium) ja myrkkylilja (Colchicum) kukkivat jo heti ensimmäisenä syksynä ja ne voi istuttaa ulos maahan tai ruukkuihin. Nyt istutin näistä toisen ruukkuun ja toisen laitoin kukkalautaselle veteen. Olen aiempinakin syksyinä istuttanut näitä ja ne kukkivat tosi ihanasti vielä myöhään syksylläkin parvekkeella. 

Murattisyklaamin mukulassa pienet alut...

Kuvassa näkyy hyvin murattisyklaamin kiekkomaisen mukulan pinnalla olevat nystyt, joista kohta kasvaa sen kukat ja lehdet. Mukulan alapuoli on kupera ja siinä on hentoja juurihaivenia. Näistä nystyistä näkee heti, kumminpäin se pitää istuttaa - siis nystyinen puoli ylöspäin.

Mukula istutetaan hyvin pintaan...

Murattisyklaamin mukula istutetaan aina hyvin pintaan niin, että multa juuri ja juuri peittää sen. Pyyhin hieman multaa pois mukulan pinnalta yhdestä kohtaa, jotta näkee miten pintaan se on istutettu. Ja kuvan oton jälkeen tietysti kastelin mullan.

Murattisyklaami kukkii tuoksuvin kukin...

Tässä vielä kuva aiemmalta vuodelta kukkivasta murattisyklaamista. Sen kukat ovat suloisen pienet ja niin ihanan tuoksuvat. Viileällä lasitetutulla parvekkeella, terassilla tai lasikuistilla kukinta kestää syksyllä pitkään näin ruukkukukkana.

Murattisyklaami kasvattaa kukat ja lehdet syksyllä. Lehdet ovat läpi talven kevääseen asti. Kesällä sillä on lepojakso, jolloin lehdet lakastuu ja silloin mullan on hyvä olla kuivahkoa.

Sen voi toki istuttaa myös suoraan maahan Etelä-Suomessa. Ja tämän ruukussa kasvavan voi talvettaa viileässä, jolloin se kukkii seuraavana syksynä. Näet upeasti kukkivan vuoden vanha murattisyklaamin täältä: Ihana murattisyklaami kukkii runsaasti.

Murattisyklaamin (Cyclamen hederifolium) kasvupaikka...

• aurinkoinen tai puolivarjoinen paikka
• hyvin läpäisevään maahan
• istutetaan aina heti

 

Myrkkyliljan sipulista pilkistää jo nuppu...

Usein näillä syksyllä myytävillä myrkkyliljoilla (Colchicum) pilkistää jo nuput valmiina, kuten kuvassa. Ruskean sipulin kuoren alta näkyy jo vaalea nupun alku. Ne siis aloittavat kukkimisen nopeasti.

Nämä myrkkyliljat ovat monivuotisia pihalla maahan istutettuna. Ne aloittavat kukkimaan jo samana syksynä. Kukinta osuu yleensä syyskuulle, hieman säistä riippuen. Lehdet niille kasvaa vasta keväällä ja kesällä ne jo lakastuvat. Myrkkyliljoilla on hieman erilainen rytmi😊

Myrkkyliljan (Colchicum) kasvupaikka...

• aurinkoinen paikka syksyllä
• läpäisevä puutarhamaa
• istutetaan aina heti

 

Sipuli kukkalautaselle veteen...

Yleensä nämä istutetaan maahan pihalle, mutta tästä sipulista aioin kasvattaa syyskukan parvekkeelle tai sisälle. Laitoin sen nyt kukkalautaselle, jossa on hieman vettä. Myrkkyliljalle riittää siis näin vähäinen vesi ja se jaksaa silti kukkia.

Isokukallinen tarhamyrkkylilja ruukkuistutuksessa...

Myrkkyliljoja on monenlaisia, uusi sipuli on tarhamyrkkylilja `Giant` ja siitä näkyy kuva alla kukkivana. Aurinkoisella paikalla sen kukat tulevat vahvemman värisiksi eli tämä oli parvekkeen pöydällä, johon ei enää syksyllä paistanut aurinko.

Kuvan reunoilta pilkistää turkinmyrkkyliljat (Colchicum cilicicum), jotka ovat matalampia ja niillä on vähän pienemmät kukat, mutta niitä on monta. Näet kuvia tästä asetelmasta lisää täältä: Syyssahrami ja myrkkyliljoja.

Yhtenä vuotena tein turkinmyrkkyliljoista ruukkuasetelman pöydälle, se oli tosi upea. Näet siitä kuvia täältä: Herkän kaunis syyskukka turkinmyrkkylilja. 

Kerrottukukallisen tarhamyrkkyliljan `Waterlily` muhkeat kukat on myös hyvin näyttävät. Näet kuvia täältä: Aika istuttaa jouluhyasintit ja syysmyrkkyliljat.

Myrkkyliljoissa on hyvä muistaa se, että niitä ei saa mennä syömään. Ne on syötynä hyvin myrkyllisiä. 

Kaikki syklaamit on syötynä lievästi myrkkyllisiä, aivan kuten monet puutarhakasvit, kuten pionit, tulppaanit ja muut sipulikukat.

 

Korpikangas Siemen-Fröllä hyvä valikoima syyskukkijoita...

Näitä heti syksyllä kukkivia sipuli- ja mukulakasveja on useita erilaisia Korpikangas Siemen-Fröllä heidän verkkokaupassaan. Nämä minunkin sipulit on heiltä.

Näet valikoiman täältä: Syksyllä kukkivat. Siellä näkyy olevan myös valkokukallista syysmyrkkyliljoja sekä syyskrookuksia.


Olisi kiva kuulla, kukkiiko teillä kellään jo myrkkyliljat, syyskrookukset tai murattisyklaami pihalla? Tai näin ruukussa?

Puutarhaterveisin Sari

Ps. olethan muistanut ostaa myös kevätkukiksi hyödettävät sipulit, vielä kun niitä on saatavana. 

Ohjeet kukkaan hyötämisestä täällä: Keväiset kurjenmiekat parvekkeella - näin sain sen sipulit kukkaan. Ne istutetaan todella myöhään, lähempänä vuoden loppua, ei siis vielä.

Kuulumisia hyötytarhasta heinäkuun alussa - omavaraisuus kotipihalla

 
Heinäkuun alussa hyötytarhassa kasvaa perunaa, paprikaa ja ikkunatomaattia – osa kasveista roihahtaa sateiden myötä upeaan kasvuun, osan kanssa on ollut pientä haastetta. Kompostiinkin tulee jatkuvasti lisää kasvijätettä eli tulossa taas paljon kompostimultaa.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Peruna hyvässä kasvussa ja kukkii...

Perunamaalla, joka oli ennen mansikkamaana, perunat näyttävät kasvavan rehevästi. Vielä emme ole ehtineet ottaa sieltä perunoita, kun on ollut niin paljon kaikenlaista muuta puuhaa.

Siellä näyttää olevan jo kukkia eli todennäköisesti myös syötävän kokoisia perunoita. Perunan kukka on muuten tosi kaunis, etenkin nämä pastellinsävyiset.

Kirjoitin keväällä tästä uudesta perunamaasta, josta näet lisää täältä: Mansikkamaasta perunamaa - omavaraisuus kotipihalla.

Hyötytarhassa paprikan taimien latvat syöty...

Tänä vuonna meillä on avomaatomaattien tilalla avomaalla viihtyvät paprikat. Ne on istutettu kasvusäkkiin kastelualtaan päälle, aurinkoiselle ja suojaisalle paikalle. Kasvatan siis ensimmäistä kertaa paprikaa.

Ne lähtivät tässä hyvään kasvuun, mutta yhtenä päivänä huomattiin, että niiltä oli latvat syöty. Ne on onneksi lähteneet tekemään uutta kasvua latvaan, joten saa nähdä, milloin alkavat taas kukkia. Ja ehtivätkö tuottaa satoa, mihin kyllä vaikuttaa hyvin paljon loppukesän lämpötilat.

Parvekkeella paprikassa ensimmäinen hedelmä...

Istutin yhden paprikan taimen parvekkeelle kokeeksi ja siinä on nyt yksi hedelmä ja muutama pieni alku. Taidan tänään leikata siitä hedelmän pois, jotta pienet hedelmien alut alkavat kasvaa isommiksi. 

Tämä on vaaleankeltaista paprikaa, josta näet enemmän täältä: Paprikan siementen kylvö tehdään ajoissa.

Paprika kasvaa persiljan ja basilikan kanssa samassa kasvatusaltaassa. Vielä niissä ei ole näkynyt vihannespunkkia, joka on yleensä riesana niin kasvihuoneissa kuin parvekkeillakin. 

Ikkunatomaatin taimet heinäkuun alussa...

Kylvin muutaman matalakasvuisen tomaatin taimen ikkunatomaatiksi. Niiden pitäisi alkaa kohta jo kukkimaan ja tekemään pieniä tomaatteja. Täytyykin tarkistaa, että ne saavat riittävästi valoa kukintaan, sillä näin kesällä tulee pidettyä verhoja ikkunan edessä aurinkoisena päivänä. Aiheesta näet lisää täältä: Miten tomaatin taimet saa kukkimaan ja tekemään hedelmää?

Rikkaruohot ja muut kasvijätteet kasvattaa kompostia...

Kun puhutaan omavaraisuudesta kotipihalla, niin kompostit on meillä yksi tärkeä osa omavaraisuutta. Saamme joka vuosi puutarhakompostista noin 50 kottikärryllistä multaa, mistä näet lisää täältä: Ilmaista multaa 50 kottikärryllistä.

Nyt pitkin kesää viemme kaikki puutarhasta tulevan kasvijätteen puutarhakompostiin. Sinne päätyy myös rikkaruohot, perunanvarret sekä nopeasti kompostoituvat pensaiden oksat. Ainoastaan emme vie sinne hankalien siemenistä leviävien kasvien siemenkotia. Niitä onneksi on vain muutamalla kasvilla.

Toki myös hoidamme heinäkuussa säännöllisesti puutarhakompostia sekä keittiöjätteiden lämpökompostoria. Siten ne toimivat ja jätteet muuttuvat vauhdilla mullaksi 😊

Eli kaikkina hyvinä Kitkemispäivinä kitketyt rikkaruohot päätyvät puutarhakompostiin, niin vuohenputket juurineen kuin nämä kuvan voikukat.

Onko teissä paprikan kasvattajia - mitä luulette, ehtiikö paprikat, joilta on latvat poikki, vielä kukkia ja tehdä satoa?

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan heinäkuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/06/suuntana-omavaraisuus-heinakuu-2026.html

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/07/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-7-taalla.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/07/satoa-odotellessa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/07/kuulumisia-hyotytarhasta-heinakuun.html



Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-7/

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2026/07/heinakuun-2026-kuulumiset.html

Puutarhaterveisin Sari

Viljelyä kastelualtaissa ja perunamaalla - omavaraisuus kotipihalla

 

Näin kuivana alkukesänä on kiva huomata, että nämä muutamat valinnat on toimineet - kasvit voivat hyvin, vaikka sateita ei juuri ole tullut. Kastelualtaat ja biohiili ovat olleet isona apuna, ja uudella perunamaalla näyttää hyvältä.

Itse pidän varmoista ja helpoista yksivuotisista hyötykasveista eli niistä, joista tulee varma sato - harvemmallakin kastelulla ja biohiilellä.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Kastelualtaan vanhan mullan parannus biohiilellä...

Ensimmäisen kuvan planter kasteluallas on ollut minulla jo vuosia. Viime vuonna paransin siinä olevaa multaa kompostimullalla. Multaa ei siis tarvitse vaihtaa, riittää kun parantaa sitä.

Nyt toukokuussa sekoitin kastelualtaan vanhaan multaan uutta Biolanin Maanparannushiiltä. Kuvasta hyvin näkyy, miten tummaa se on. Tämä maanparannushiili on siis käyttövalmista ladattua biohiiltä, joka tuo multaan biohiilen hyvät ominaisuudet. 

Tätä samaa Maanparannushiiltä olen lisännyt myös kasvimaan keskellä olevaan metallireunaiseen kohopenkkiin, koska sen multa kuivuu nopeammin kuin tasamaa. Siitä sekä mitä isoja etuja biohiilestä on kasveille ja kastelijalle, näet täältä: Vähemmän kasvien kastelua ladatulla biohiilellä.

Helppoa viljelyä parvekkeella - kastelualtaassa vesisäiliö...

Parvekkeen pöytätasolla oleva planter kasteluallas on kuin iso altakasteluruukku. Sen pohjaosassa on vesisäiliö, josta vesi nousee multaan ja samalla toimii kasveille vesivarastona. Näet kuvia, miten otin sen käyttöön, täältä: Helppoa omavaraisuutta parvekkeella. 

Vesisäiliön takia kuumana hellejaksona multaa ei tarvitse kastella joka päivä. Kun kasvit ovat juurtuneet, niin säiliön vesi voi riittää niille helteellä lähes viikon, riippuen kasveista.

Kastelualtaassa basilikan, persiljan ja paprikan viljely on helppoa, koska multa on niille sopivan tasakosteaa. Vesisäiliön avulla multa ei siis pääse kuivahtamaan liikaa - kasvit voivat hyvin. Toki pitää muistaa lisätä vettä aina välillä vesisäiliöön 😊

Paprikassa on jo ensimmäinen kukka avautumassa ja siinä on kivasti nuppujakin, siis parvekkeen kastelualtaassa.

Paprikan taimet kasvusäkissä kastelualtaan päällä...

Meillä on paprikaa kasvamassa myös ulkona aurinkoisella ja tuulensuojaisalla paikalla. Ne on istutettu kasvusäkkiin, joka on säkkiviljelyyn tarkoitetun kastelualtaan päällä. Siinäkin kastelualtaan vesi nousee kapilaarisesti kasvusäkin multaan.

Kastelualtaaseen lisätään vettä ehkä kerran viikossa, riippuen säkissä kasvavista kasveista ja säästä. Kun kasvit ovat jo isoja ja hellepäivinä vielä tuulee, niin säiliöön on hyvä muistaa lisätä vettä riittävän usein. Säiliössä on kelluva mittatikku, jonka avulla on helppo arvioida veden lisäyksen tarve. Siis tosi kätevää.

Olen kasvattanut nämä `Hallo` paprikan taimet siemenistä, siitä lisää täällä: Paprikan siementen kylvö hyvä tehdä ajoissa. Ensimmäistä kertaa kasvatan paprikaa, joten jännä nähdä, miten onnistuu. Ja miten nämä avomaalla kasvavat paprikat ehtivät tehdä satoa.

Perunamaa ilman kohopenkkejä...

Huhtikuussa kirjoitin jo tästä uudesta perunamaasta. Eli poistimme mansikat ja paransimme maata puutarhakompostin mullalla. Maahan oli jo aiemmin lisätty biohiiltä, kun istutimme siihen mansikat, mistä lisää Biohiili mansikkamaan ja kasvimaan kunnostuksessa. Lisäksi kompostimullassa on myös hieman biohiiltä.

Istutimme perunat tasamaalle eli emme tehneet niille perinteisiä kohopenkkejä. Jos kesästä on tulossa taas vähäsateinen, tasamaa ei kuivu niin paljon kuin kohopenkit. Jos tuleekin sateinen kesä, niin tässä maa on sen verran läpäisevää, ettei liika vesi ole koskaan ongelmana.

Perunat ovat siis jo näin hyvässä kasvussa, vaikka kunnon sateita ei ole ollut. Eli hyvältä näyttää perunamaalla :)

Vaativampien yksivuotisten hyötykasvien viljely on helpompaa kastelualtaissa. Samoin niiden ja perunamaan mullassa oleva biohiili vähentää kastelun tarvetta eli helpottaa viljelyä - ja omavaraisuutta kotipihalla. Jännä nähdä, miten paprikat ja perunat kasvavat tänä kesänä - siitä lisää myöhemmin 😊

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan kesäkuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/06/tule-hyva-sato.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/06/viljelya-kastelualtaissa-ja.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-6/

Puutarhaterveisin Sari

Monivuotinen sininata ruukussa

 

Kokeilen aina välillä talvenkestäviä kasveja parvekkeelle, joten nyt on monivuotinen sininata ruukussa parvekkeen pöydällä. Olen kasvattanut sen itse siemenistä tänä kesänä ja istutin sen tänään ruukkuun. Tuli kyllä ihana yhdistelmä sen siniharmaista heinistä ja vanhasta mehitähtiruukusta.

Kestävä sininata ruukussa...

Heinistä sininata (Festuca glauca) on kestävä ja monivuotinen heinä kuivalle ja aurinkoiselle paikalle. Sen takia se todennäköisesti tulee viihtymään parvekkeella hyvin. 

Koska se on matalahko ja siniharmaa, se on hyvin koristeellinen ja kompakti näin parvekkeen pöydällä. Se vain pitää muistaa, että multa ei saa olla liian märkää talvea vasten. Liian märässä mullassa se ei talvehdi eli vaatii ns. läpäisevää maata.

Täytyykin muistaa lokakuussa vielä tarkistaa, että multa on jo kuivahtanut. Nimittäin kastelin nämä istuttamisen jälkeen.

Ruukut on tietysti sateelta suojassa katon ja lasituksen ansioista. Silloin multa myös pysyy kuivana ja talvehtiminen on varmempaa.

Vanhat partamehitähdet ruukussa...

Näitä hieman karvaisia partamehitähtiä on ollut metalliruukussa parvekkeella jo noin 8 vuotta. Ne ovat olleet hyvin kestäviä ja sitkeitä, oli sitten kunnon pakkastalvi tai paahtava hellekesä.

Viime vuoden keväällä vaihdoin tähän ruukkuun mullan ja samalla istutin mehitähdet harvempaan. Näet siitä kuvia Mehitähti ja jouluruusu syyskasveina -postauksesta. 

Ja nyt mehitähti ruukku näyttää jo näin runsaalta.

Sininata - kasvatus siemenistä...

Sininata on helppo kylvää ja sen siemeniä on myynnissä, joten kokeilin sen kasvatusta siemenistä kesällä.

Alla olevasta kuvasta näkyy hyvin, miksi siemenet suositellaan kylvettävän harvaan. Yhdestä siemenestä on kasvanut jo monta heinän versoa. Ne tuuheutuvat lisää ensi kesänä.

Tämä kuva on heinäkuulta. Metalliruukkuun istutettu sininata on vasemmalla ja oikeanpuoleisessa kylvöastiassa on myöhemmin kylvetty sininata. Se on juuri otettu jääkaapista kylmäkäsittelystä ja siinä siemenistä pilkistää jo pienet heinän alut.

Kylvin nämä kummatkin tietysti kuun mukaan hyvänä kylvöpäivänä.

Sininata - kylvöohjeet...

• Kylvä siemenet harvaan mullanpinnalle ja kastele multa
• Pidä kylvöastiaa jääkaapissa tai viileässä vähintään viikon ajan
• (Lisää Siementen kylmäkäsittelystä -postauksessa)
• Sen jälkeen siirrä kylvöastia huoneenlämpöön
• Siemenet voivat itää hitaasti eli odota rauhassa
• Älä päästä multaa kuivumaan 
• Kouli pienet taimet ruukkuihin n. 3 tainta /ruukku
• Hiekkapitoinen multa on parasta

Laitoin ruukkuun monta tainta ihan tarkoituksella, jotta se olisi heti näyttävän näköinen. Jaan niitä kesällä harvempaan, jos siihen on tarvetta. 

Sininata kuuluu myös syyskylvettäviin eli sen voi kylvää ulos juuri ennen talven tuloa, niin siemenet itävät aikaisin keväällä.

Taidankin kokeilla sen syyskylvöä suoraan maahan.

Olisi kiva kuulla, onko teillä kellään heiniä ruukussa näin monivuotisena kasvina? Ja onko ne talvehtineet hyvin?

Puutarhaterveisin Sari

Tomaatin raakileet ja kuukausimansikka

Tässä kasvatusaltaassa alkaa tomaatin raakileet vihdoinkin kehittyä. Tämä on siis parvekkeella. Tomaattia on myös kasvamassa ulkona vattumaan vieressä, joten saa nähdä, kummassa paikassa kypsyy ensimmäiset tomaatit. Kuvassa näkyy myös siemenistä kasvatettu kuukausimansikka.

Matalat kirsikkatomaatit...

Tänä vuonna esikasvatin siemenistä kahta eri avomaantomaattia. Avomaan tomaatti helppo kasvattaa -postauksessa lisää niistä.

Tässä on avomaantomaatin lajikkeista se matalampi, joka on kirsikkatomaatti. Eli sen hedelmät on pieniä ja niitä tulee paljon. Istutin ne taimet ehkä hieman liian lähekkäin, koska halusin hyödyntää koko multatilan.

Taidan ottaa niistä jo muutaman alimman lehden pois, jotta tomaatin raakileet ja sivuversot saavat paremmin valoa.

Söpöt tomaatin raakileet...

Nämä pienet tomaatin raakileet on kyllä söpöjä! Jännä nähdä, minkä kokoisiksi ne kasvavat, sillä lajike on kirsikkatomaatti. 

Koska nämä ovat parvekkeella ja siellä ei ole pölyttäjiä kovinkaan montaa näkynyt, niin näiden pölytystä pitää hieman auttaa. Korkeamman tomaatin runkoa on ollut helppo täryttää, jolloin sen kukat heiluvat ja siitepöly karisee kukan emiin. Eli pölytys onnistuu.

Sen sijaan tämä matala on niin jämäkän oloinen, ettei sen kukat tunnu heilahtavan lainkaan, kun runkoa täryttää. Joten olen varmuuden vuoksi pölyttänyt niitä siveltimellä. Näet siitä lisää Miten tomaatin saa kukkimaan ja tekemään hedelmää -postauksesta. 

Alkukesän viileys hidasti selvästi tomaatin taimien kasvua ja kukintaa. Ja voi olla, että nyt nämä paahtavat helteet myös verottavat niiden satoa. Kasvien kanssa ollaan aina vähän sään armoilla ja siksi saa olla onnellinen pienestäkin sadosta 😊

Ja toivotaan, että nämä tomaatin raakileet alkaisivat jo vähitellen kellastua. Nämä ovat siis keltaisia tomaatteja.

Kuukausimansikka tuottaa satoa pitkään...

Esikasvatin myös kuukausimansikan taimet ja ne kukkivat jo näin saman vuoden kesällä. Kuukausimansikka on siitä ihana, että se kukkii ja tekee mansikoita aikaisesta kesästä syyskuulle asti. Lisäksi mansikan maku muistuttaa luonnonvaraista makeaa ahomansikkaa. Siis aivan ihana ja helppo kasvi!

Makea eka mansikka...

Koska parvekkeella ei ole pölyttäjiä, niin olen pölyttänyt mansikan kukat varovasti siveltimellä. Kukkia aukeaa jatkuvasti, joten on muodostunut jo rutiiniksi, käydä joka päivä siveltimen kanssa pölytyspuuhissa. Usein kahvimukin kanssa.

Se on kannattanut, sillä kuukausimansikka on jo kypsyttänyt pari makeaa mansikkaa. Kuukausimansikan tapaan mansikka on pienikokoinen, kuten kuvasta näkyy.

Esikasvatus ja hoito kuun mukaan...

Olen siis esikasvattanut niin kuukausimansikan kuin avomaatomaatin taimet kuun mukaan tänä keväänä. Ne lähtivät hyvään kasvuun, eikä mitään ongelmia ollut.

Tomaatin kylvö kuun mukaan -postauksessa lisää aiheesta.

Taimien kastelu ja lannoittaminen on tehty myös kuun mukaan. Tosin näillä helteillä pitää kastella useammin kuin Kastelupäivinä. Täytyy vain toivoa, ettei vihannespunkit iske tomaatteihin.

Istuttamisen kasvatusaltaaseen tein myös kuun mukaan hyvänä istutuspäivänä. Näet istutusjakson sekä Kastelupäivät täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta.

Puutarhatöiden ajoittaminen kuun mukaan on todella vanhaa perinnetietoa ympäri maailmaa. Se on myös osa luonnonmukaista puutarhanhoitoa.

Maukkain puutarhaterveisin Sari

Sykähdyttävän ihanat orvokit

 

Nämä erittäin sykähdyttävän ihanat orvokit kukkivat koko ajan runsaammin, mitä vanhemmaksi ne kasvavat. Ja niiden väri on super ihana. Kukkien väritys on jännästi hieman muuttunut, vielä kauniimmiksi. Orvokit on upeita viileän kevään kukkia ja helppoja. Näitäkin olen vain kastellut lannoitevedellä ja poistanut muutaman kuihtuneen kukan.

Kukkien värisävyt vain paranevat..

Näiden orvokkien väritys on selvästi nyt värikkäämpi, mitä pääsiäisen aikaan huhtikuussa. Näet niistä  kuvia Erikoisempia narsisseja ja orvokkeja -postauksessa. Minusta ne ovat nyt entistä sykähdyttävämmän ihania. Oli kyllä tosi hyvä löytö silloin maaliskuun lopulla meidän torilta.

Vai mitäs mieltä olet näiden värityksestä?

Ruohosipuli talvehti hyvin parvekkeella...

Orvokkien vieressä kasvaa vanha ruohosipuli, joka taas talvehti hyvin tässä kasvatusaltaassa. Olen lannoittanut sitä samalla, kuin olen kastellut näitä orvokkeja. Ruohosipuli on ehkä varmin talvehtija yrteistä, sillä timjami ei ole kestänyt talvea kertaakaan.

Vihreä ruohosipuli sopii kivasti orvokkien kanssa ja tuo vähän luonnollista vaikutelmaa.

Nämä ihanat orvokit kasvatusaltaassa...

Tässä vielä kuva näistä ihanista orvokeista ja tummalehtisestä keijunkukasta oikeassa reunassa. Ne ovat kasvatusaltaassa, joka on ikään kuin iso altakasteluruukku. Mullan alla on vesisäiliö, tosin näin viileään aikaan en ole laittanut vielä vettä säiliöön.

Lisää kuvia siitä hyötykasvien viljelyssä Helppoa omavaraisuutta parvekkeella -postauksessa. Viimeistään toukokuun lopulla aion taas vaihtaa nämä orvokit tomaatteihin ja yrtteihin.

Keväiset jouluhyasintit odottavat maahan pääsyä...

Olen pitänyt näitä orvokkeja, keijunkukkaa ja ruukuissa kasvavia sipulikukkia parvekkeella koko kevään. Kovimpina yöpakkasina olen suojannut ne peitteellä, muuten ne ovat saaneet tottua viileyteen.

Tässä kuvassa on keväiset punakukalliset jouluhyasintit, jotka siis kukkivat aikaisemmin keväällä. Ne on edelleen omissa ruukuissaan, odottamassa maahan istuttamista. Niistä näet kuvia maaliskuulta Keväisiä sipulikukkia parvekkeen viileydessä -postauksessa.

Näiden hyasinttien lehdet ovat kivan koristeelliset tässä keijunkukan ja orvokkien kanssa.

Jouluhyasintit kannattaa säilyttää, sillä ne on monivuotisia puutarhassa, oikeanlaisella paikalla. Säilytä hyasintit kevätkukaksi -postauksessa lisää.

Jouluhyasintti hyasinttimaljakossa upeine juurineen...

Jouluhyasintti, joka kasvaa hyasinttimaljakossa, odottelee myös maahan pääsyä. Sillä on tosi kauniit vaaleat juuret, joten otin siitäkin nyt kuvan. Maljakko on ollut suojassa auringonpaisteelta eli otin sen tähän vain kuvaamista varten.

Mukavaa viikonloppua!

Puutarhaterveisin Sari

Ps. Nämä hyasintit pitänee istuttaa nyt viimeistään sunnuntaina, jos haluaa tehdä sen kuun mukaan. Tai sitten pitää odottaa toukokuun loppuun. Täältä blogista näet tarkemmat päivät Kastelupäivät ja kuu -sivulta.

Erikoisempia narsisseja ja orvokkeja

 

Olen niin iloinen, että löysin näitä erikoisempia narsisseja ja orvokkeja, sillä perinteiset keltaiset pääsiäisnarsissit eivät kuulu suosikkeihini.  Ja muutenkin kukkien uudet lajikkeet eli uudet värisävyt kiehtovat aina, sillä vaihtelu virkistää vai miten sitä sanotaankaan. Nyt tänä keväänä tein tällaisen violetin ja persikansävyisen asetelman, mikä on minusta aika ihana.

Erikoisempia narsisseja...

Näiden kukkien väritys on tosi upea vaaleanpunertavan persikkainen. Kukan mallikin on kivan luonnollinen ja muistuttaa vähemmän jalostettuja narsisseja. Siinäkin mielessä nämä ovat erikoisempia narsisseja näin ruukkukukkana.

Otin tämän kuvan kymmenen päivää sitten ja oikeassa reunassa näkyy hyasinttikin vielä nupullisena. 

Ihania erikoisempia orvokkeja...

Tähän orvokkiin ihastuin heti, kun näin sen. Laitoinkin siitä silloin heti instaan kuvan. Sen violetin kukan keskustassa on ikään kuin ruosteenruskeaa sävyä. Pienikukallisten orvokkien tapaan se näyttää olevan runsaskukkainen. Siinä on siis paljon nuppuja tulossa.

Orvokkien valikoima on aika samanlainen vuodesta toiseen, joten heti kun löydän erikoisempia orvokkeja, niin ostan niitä.  Onneksi meidän lähipuutarha Ruotin Puutarha kasvattaa aina kaikenlaista erikoisempaakin ja jänniä uusia lajikkeita. Sieltä itse asiassa olen ostanut nämä kaikki tämän postauksen kasvit.

Heidän torikojustaan löysin nyt viimeksi tällaisen upean rimpsureunaisen orvokin. Nyt on niin viileää, ettei kukka vielä ole kehittynyt tämän pidemmälle. Sen ruukussa on toinenkin rimpsureunaisen orvokin taimi, jonka kukka on hieman erilainen. Se näkyy edellisessä kuvassa, pienikukallisten orvokkien takana.

Kuvan vasemmassa alakulmassa pilkistää ruohosipuli, joka talvehti siinä kasvatusaltaan kulmassa. 

Violetti hyasintti tuoksuu niin ihanasti...

Narsissien ja orvokkien kanssa on myös näyttävän värinen violetti hyasintti. Onkin tosi kiva, kun näitä erikoisempia värejä löytyy ruukkukukkana myös näin keväällä. Tämä on siitä jännä, että yhdestä sipulista kasvaa kolme kukkavanaa. Kun näin sen, niin pakkohan se oli heti ostaa. Selvästi haalin näitä erikoisempia kukkia 😊

Tämä tuoksuu niin huumaavan ihanasti lämpimänä päivänä. Väriltäänkin se sopii loistavasti tähän kokonaisuuteen.

Keväinen asetelma narsisseista ja orvokeista...

Tältä näyttää tänään kasvatuslaatikon asetelma, johon olen laittanut näitä erikoisempia narsisseja, orvokkeja ja hyasintin. Tämä on tosi kaunis kokonaisuus, ainakin omasta mielestäni. Tummalehtinen kasvi on keijunkukka. Sekin sopii niin kivasti näiden muiden kukkien värisävyihin.

Lisää pääsiäiskukka-asetelmia...

• Uusia erikoisempia pääsiäiskukkia eli erikoisempia narsisseja, perhosnarsisseja ja vaaleanoransseja hyasintteja
• Pääsiäiskukkia parvekkeen suojassa eli pieniä vaaleita erikoisempia narsisseja, lila hyasintti ja kevään ensimmäisiä orvokkeja
• Vihreävalkoinen ohra ja hyasintit pääsiäiskukkina , jännästi hyasintit eri väreissä kuuluvat jo kevät- ja pääsiäiskukkiin
• Kerrottuja tete narsisseja pääsiäisasetelmissa, nämäkin ovat erikoisempia narsisseja ja niin kauniita pienissä ruskeissa pulloissa valkovihreä ohra lisänä
• Toivepostaus - helpot pääsiäiskukka-asetelmat, jossa oli leikkotulppaaneja sekä sipulikukkia ruukuissa ja esikoita
• Pääsiäisasetelmaan ranunculus ja munat eli valkoinen ja hyvin kevyt pääsiäiseen sopiva asetelma jaloleinikistä.
• Vanhat tete-a-tete narsissit pihalla, kannattaa siis aina säilyttää nämä kaikki ruukussa ostetut sipulikukat ja istuttaa ne kukkimisen jälkeen pihalle

Viileää kestävät kukat kevätkukkina...

Narsissit, helmililjat ja muut sipulikukat on hyviä kevätkukkina, koska ne kestää viileää. Kun ne on ollut useamman päivän ulkona, niin ne karaistuvat ja kestävät pienen yöpakkasen. Samoin on orvokkien kanssa.

Narsissit ja orvokit on ollut parvekkeella koko huhtikuun. Kun oli yöpakkasia, niin suojasin ne peitteillä. Itse asiassa ne kasvavat vielä ostoruukuissaan, jotta sain ne suojattua helpommin. Eli narsissiruukun nostin lattialle ja muut laitoin tiiviimmin, jotta suojapeitteet eivät paina kukkia rikki.

Tummalehtinen keijunkukka on perenna eli monivuotinen kukkapenkkikasvi. Sen uudet lämpimässä kasvaneet lehdet on herkkiä pakkaselle, joten sen takia sekin oli suojapeitteen alla.

Eli näiden kevätkukkien kanssa on hyvä seurata sääennustetta ja tarvittaessa laittaa suojat niille tai ottaa ne sisälle viileään pakkasyöksi. Toki ne voi ottaa huoneenlämpöönkin, mutta viileässä ne pysyvät kauniimpina.

Mukavaa pääsiäisen aikaa!

Puutarhaterveisin Sari