Kuulumisia hyötytarhasta heinäkuun alussa - omavaraisuus kotipihalla

 
Heinäkuun alussa hyötytarhassa kasvaa perunaa, paprikaa ja ikkunatomaattia – osa kasveista roihahtaa sateiden myötä upeaan kasvuun, osan kanssa on ollut pientä haastetta. Kompostiinkin tulee jatkuvasti lisää kasvijätettä eli tulossa taas paljon kompostimultaa.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Peruna hyvässä kasvussa ja kukkii...

Perunamaalla, joka oli ennen mansikkamaana, perunat näyttävät kasvavan rehevästi. Vielä emme ole ehtineet ottaa sieltä perunoita, kun on ollut niin paljon kaikenlaista muuta puuhaa.

Siellä näyttää olevan jo kukkia eli todennäköisesti myös syötävän kokoisia perunoita. Perunan kukka on muuten tosi kaunis, etenkin nämä pastellinsävyiset.

Kirjoitin keväällä tästä uudesta perunamaasta, josta näet lisää täältä: Mansikkamaasta perunamaa - omavaraisuus kotipihalla.

Hyötytarhassa paprikan taimien latvat syöty...

Tänä vuonna meillä on avomaatomaattien tilalla avomaalla viihtyvät paprikat. Ne on istutettu kasvusäkkiin kastelualtaan päälle, aurinkoiselle ja suojaisalle paikalle. Kasvatan siis ensimmäistä kertaa paprikaa.

Ne lähtivät tässä hyvään kasvuun, mutta yhtenä päivänä huomattiin, että niiltä oli latvat syöty. Ne on onneksi lähteneet tekemään uutta kasvua latvaan, joten saa nähdä, milloin alkavat taas kukkia. Ja ehtivätkö tuottaa satoa, mihin kyllä vaikuttaa hyvin paljon loppukesän lämpötilat.

Parvekkeella paprikassa ensimmäinen hedelmä...

Istutin yhden paprikan taimen parvekkeelle kokeeksi ja siinä on nyt yksi hedelmä ja muutama pieni alku. Taidan tänään leikata siitä hedelmän pois, jotta pienet hedelmien alut alkavat kasvaa isommiksi. 

Tämä on vaaleankeltaista paprikaa, josta näet enemmän täältä: Paprikan siementen kylvö tehdään ajoissa.

Paprika kasvaa persiljan ja basilikan kanssa samassa kasvatusaltaassa. Vielä niissä ei ole näkynyt vihannespunkkia, joka on yleensä riesana niin kasvihuoneissa kuin parvekkeillakin. 

Ikkunatomaatin taimet heinäkuun alussa...

Kylvin muutaman matalakasvuisen tomaatin taimen ikkunatomaatiksi. Niiden pitäisi alkaa kohta jo kukkimaan ja tekemään pieniä tomaatteja. Täytyykin tarkistaa, että ne saavat riittävästi valoa kukintaan, sillä näin kesällä tulee pidettyä verhoja ikkunan edessä aurinkoisena päivänä. Aiheesta näet lisää täältä: Miten tomaatin taimet saa kukkimaan ja tekemään hedelmää?

Rikkaruohot ja muut kasvijätteet kasvattaa kompostia...

Kun puhutaan omavaraisuudesta kotipihalla, niin kompostit on meillä yksi tärkeä osa omavaraisuutta. Saamme joka vuosi puutarhakompostista noin 50 kottikärryllistä multaa, mistä näet lisää täältä: Ilmaista multaa 50 kottikärryllistä.

Nyt pitkin kesää viemme kaikki puutarhasta tulevan kasvijätteen puutarhakompostiin. Sinne päätyy myös rikkaruohot, perunanvarret sekä nopeasti kompostoituvat pensaiden oksat. Ainoastaan emme vie sinne hankalien siemenistä leviävien kasvien siemenkotia. Niitä onneksi on vain muutamalla kasvilla.

Toki myös hoidamme heinäkuussa säännöllisesti puutarhakompostia sekä keittiöjätteiden lämpökompostoria. Siten ne toimivat ja jätteet muuttuvat vauhdilla mullaksi 😊

Eli kaikkina hyvinä Kitkemispäivinä kitketyt rikkaruohot päätyvät puutarhakompostiin, niin vuohenputket juurineen kuin nämä kuvan voikukat.

Onko teissä paprikan kasvattajia - mitä luulette, ehtiikö paprikat, joilta on latvat poikki, vielä kukkia ja tehdä satoa?

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan heinäkuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/06/suuntana-omavaraisuus-heinakuu-2026.html

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/07/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-7-taalla.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/07/satoa-odotellessa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/07/kuulumisia-hyotytarhasta-heinakuun.html



Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-7/

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2026/07/heinakuun-2026-kuulumiset.html

Puutarhaterveisin Sari

Viljelyä kastelualtaissa ja perunamaalla - omavaraisuus kotipihalla

 

Näin kuivana alkukesänä on kiva huomata, että nämä muutamat valinnat on toimineet - kasvit voivat hyvin, vaikka sateita ei juuri ole tullut. Kastelualtaat ja biohiili ovat olleet isona apuna, ja uudella perunamaalla näyttää hyvältä.

Itse pidän varmoista ja helpoista yksivuotisista hyötykasveista eli niistä, joista tulee varma sato - harvemmallakin kastelulla ja biohiilellä.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Kastelualtaan vanhan mullan parannus biohiilellä...

Ensimmäisen kuvan planter kasteluallas on ollut minulla jo vuosia. Viime vuonna paransin siinä olevaa multaa kompostimullalla. Multaa ei siis tarvitse vaihtaa, riittää kun parantaa sitä.

Nyt toukokuussa sekoitin kastelualtaan vanhaan multaan uutta Biolanin Maanparannushiiltä. Kuvasta hyvin näkyy, miten tummaa se on. Tämä maanparannushiili on siis käyttövalmista ladattua biohiiltä, joka tuo multaan biohiilen hyvät ominaisuudet. 

Tätä samaa Maanparannushiiltä olen lisännyt myös kasvimaan keskellä olevaan metallireunaiseen kohopenkkiin, koska sen multa kuivuu nopeammin kuin tasamaa. Siitä sekä mitä isoja etuja biohiilestä on kasveille ja kastelijalle, näet täältä: Vähemmän kasvien kastelua ladatulla biohiilellä.

Helppoa viljelyä parvekkeella - kastelualtaassa vesisäiliö...

Parvekkeen pöytätasolla oleva planter kasteluallas on kuin iso altakasteluruukku. Sen pohjaosassa on vesisäiliö, josta vesi nousee multaan ja samalla toimii kasveille vesivarastona. Näet kuvia, miten otin sen käyttöön, täältä: Helppoa omavaraisuutta parvekkeella. 

Vesisäiliön takia kuumana hellejaksona multaa ei tarvitse kastella joka päivä. Kun kasvit ovat juurtuneet, niin säiliön vesi voi riittää niille helteellä lähes viikon, riippuen kasveista.

Kastelualtaassa basilikan, persiljan ja paprikan viljely on helppoa, koska multa on niille sopivan tasakosteaa. Vesisäiliön avulla multa ei siis pääse kuivahtamaan liikaa - kasvit voivat hyvin. Toki pitää muistaa lisätä vettä aina välillä vesisäiliöön 😊

Paprikassa on jo ensimmäinen kukka avautumassa ja siinä on kivasti nuppujakin, siis parvekkeen kastelualtaassa.

Paprikan taimet kasvusäkissä kastelualtaan päällä...

Meillä on paprikaa kasvamassa myös ulkona aurinkoisella ja tuulensuojaisalla paikalla. Ne on istutettu kasvusäkkiin, joka on säkkiviljelyyn tarkoitetun kastelualtaan päällä. Siinäkin kastelualtaan vesi nousee kapilaarisesti kasvusäkin multaan.

Kastelualtaaseen lisätään vettä ehkä kerran viikossa, riippuen säkissä kasvavista kasveista ja säästä. Kun kasvit ovat jo isoja ja hellepäivinä vielä tuulee, niin säiliöön on hyvä muistaa lisätä vettä riittävän usein. Säiliössä on kelluva mittatikku, jonka avulla on helppo arvioida veden lisäyksen tarve. Siis tosi kätevää.

Olen kasvattanut nämä `Hallo` paprikan taimet siemenistä, siitä lisää täällä: Paprikan siementen kylvö hyvä tehdä ajoissa. Ensimmäistä kertaa kasvatan paprikaa, joten jännä nähdä, miten onnistuu. Ja miten nämä avomaalla kasvavat paprikat ehtivät tehdä satoa.

Perunamaa ilman kohopenkkejä...

Huhtikuussa kirjoitin jo tästä uudesta perunamaasta. Eli poistimme mansikat ja paransimme maata puutarhakompostin mullalla. Maahan oli jo aiemmin lisätty biohiiltä, kun istutimme siihen mansikat, mistä lisää Biohiili mansikkamaan ja kasvimaan kunnostuksessa. Lisäksi kompostimullassa on myös hieman biohiiltä.

Istutimme perunat tasamaalle eli emme tehneet niille perinteisiä kohopenkkejä. Jos kesästä on tulossa taas vähäsateinen, tasamaa ei kuivu niin paljon kuin kohopenkit. Jos tuleekin sateinen kesä, niin tässä maa on sen verran läpäisevää, ettei liika vesi ole koskaan ongelmana.

Perunat ovat siis jo näin hyvässä kasvussa, vaikka kunnon sateita ei ole ollut. Eli hyvältä näyttää perunamaalla :)

Vaativampien yksivuotisten hyötykasvien viljely on helpompaa kastelualtaissa. Samoin niiden ja perunamaan mullassa oleva biohiili vähentää kastelun tarvetta eli helpottaa viljelyä - ja omavaraisuutta kotipihalla. Jännä nähdä, miten paprikat ja perunat kasvavat tänä kesänä - siitä lisää myöhemmin 😊

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan kesäkuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/06/tule-hyva-sato.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/06/viljelya-kastelualtaissa-ja.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-6/

Puutarhaterveisin Sari

Monivuotinen sininata ruukussa

 

Kokeilen aina välillä talvenkestäviä kasveja parvekkeelle, joten nyt on monivuotinen sininata ruukussa parvekkeen pöydällä. Olen kasvattanut sen itse siemenistä tänä kesänä ja istutin sen tänään ruukkuun. Tuli kyllä ihana yhdistelmä sen siniharmaista heinistä ja vanhasta mehitähtiruukusta.

Kestävä sininata ruukussa...

Heinistä sininata (Festuca glauca) on kestävä ja monivuotinen heinä kuivalle ja aurinkoiselle paikalle. Sen takia se todennäköisesti tulee viihtymään parvekkeella hyvin. 

Koska se on matalahko ja siniharmaa, se on hyvin koristeellinen ja kompakti näin parvekkeen pöydällä. Se vain pitää muistaa, että multa ei saa olla liian märkää talvea vasten. Liian märässä mullassa se ei talvehdi eli vaatii ns. läpäisevää maata.

Täytyykin muistaa lokakuussa vielä tarkistaa, että multa on jo kuivahtanut. Nimittäin kastelin nämä istuttamisen jälkeen.

Ruukut on tietysti sateelta suojassa katon ja lasituksen ansioista. Silloin multa myös pysyy kuivana ja talvehtiminen on varmempaa.

Vanhat partamehitähdet ruukussa...

Näitä hieman karvaisia partamehitähtiä on ollut metalliruukussa parvekkeella jo noin 8 vuotta. Ne ovat olleet hyvin kestäviä ja sitkeitä, oli sitten kunnon pakkastalvi tai paahtava hellekesä.

Viime vuoden keväällä vaihdoin tähän ruukkuun mullan ja samalla istutin mehitähdet harvempaan. Näet siitä kuvia Mehitähti ja jouluruusu syyskasveina -postauksesta. 

Ja nyt mehitähti ruukku näyttää jo näin runsaalta.

Sininata - kasvatus siemenistä...

Sininata on helppo kylvää ja sen siemeniä on myynnissä, joten kokeilin sen kasvatusta siemenistä kesällä.

Alla olevasta kuvasta näkyy hyvin, miksi siemenet suositellaan kylvettävän harvaan. Yhdestä siemenestä on kasvanut jo monta heinän versoa. Ne tuuheutuvat lisää ensi kesänä.

Tämä kuva on heinäkuulta. Metalliruukkuun istutettu sininata on vasemmalla ja oikeanpuoleisessa kylvöastiassa on myöhemmin kylvetty sininata. Se on juuri otettu jääkaapista kylmäkäsittelystä ja siinä siemenistä pilkistää jo pienet heinän alut.

Kylvin nämä kummatkin tietysti kuun mukaan hyvänä kylvöpäivänä.

Sininata - kylvöohjeet...

• Kylvä siemenet harvaan mullanpinnalle ja kastele multa
• Pidä kylvöastiaa jääkaapissa tai viileässä vähintään viikon ajan
• (Lisää Siementen kylmäkäsittelystä -postauksessa)
• Sen jälkeen siirrä kylvöastia huoneenlämpöön
• Siemenet voivat itää hitaasti eli odota rauhassa
• Älä päästä multaa kuivumaan 
• Kouli pienet taimet ruukkuihin n. 3 tainta /ruukku
• Hiekkapitoinen multa on parasta

Laitoin ruukkuun monta tainta ihan tarkoituksella, jotta se olisi heti näyttävän näköinen. Jaan niitä kesällä harvempaan, jos siihen on tarvetta. 

Sininata kuuluu myös syyskylvettäviin eli sen voi kylvää ulos juuri ennen talven tuloa, niin siemenet itävät aikaisin keväällä.

Taidankin kokeilla sen syyskylvöä suoraan maahan.

Olisi kiva kuulla, onko teillä kellään heiniä ruukussa näin monivuotisena kasvina? Ja onko ne talvehtineet hyvin?

Puutarhaterveisin Sari

Tomaatin raakileet ja kuukausimansikka

Tässä kasvatusaltaassa alkaa tomaatin raakileet vihdoinkin kehittyä. Tämä on siis parvekkeella. Tomaattia on myös kasvamassa ulkona vattumaan vieressä, joten saa nähdä, kummassa paikassa kypsyy ensimmäiset tomaatit. Kuvassa näkyy myös siemenistä kasvatettu kuukausimansikka.

Matalat kirsikkatomaatit...

Tänä vuonna esikasvatin siemenistä kahta eri avomaantomaattia. Avomaan tomaatti helppo kasvattaa -postauksessa lisää niistä.

Tässä on avomaantomaatin lajikkeista se matalampi, joka on kirsikkatomaatti. Eli sen hedelmät on pieniä ja niitä tulee paljon. Istutin ne taimet ehkä hieman liian lähekkäin, koska halusin hyödyntää koko multatilan.

Taidan ottaa niistä jo muutaman alimman lehden pois, jotta tomaatin raakileet ja sivuversot saavat paremmin valoa.

Söpöt tomaatin raakileet...

Nämä pienet tomaatin raakileet on kyllä söpöjä! Jännä nähdä, minkä kokoisiksi ne kasvavat, sillä lajike on kirsikkatomaatti. 

Koska nämä ovat parvekkeella ja siellä ei ole pölyttäjiä kovinkaan montaa näkynyt, niin näiden pölytystä pitää hieman auttaa. Korkeamman tomaatin runkoa on ollut helppo täryttää, jolloin sen kukat heiluvat ja siitepöly karisee kukan emiin. Eli pölytys onnistuu.

Sen sijaan tämä matala on niin jämäkän oloinen, ettei sen kukat tunnu heilahtavan lainkaan, kun runkoa täryttää. Joten olen varmuuden vuoksi pölyttänyt niitä siveltimellä. Näet siitä lisää Miten tomaatin saa kukkimaan ja tekemään hedelmää -postauksesta. 

Alkukesän viileys hidasti selvästi tomaatin taimien kasvua ja kukintaa. Ja voi olla, että nyt nämä paahtavat helteet myös verottavat niiden satoa. Kasvien kanssa ollaan aina vähän sään armoilla ja siksi saa olla onnellinen pienestäkin sadosta 😊

Ja toivotaan, että nämä tomaatin raakileet alkaisivat jo vähitellen kellastua. Nämä ovat siis keltaisia tomaatteja.

Kuukausimansikka tuottaa satoa pitkään...

Esikasvatin myös kuukausimansikan taimet ja ne kukkivat jo näin saman vuoden kesällä. Kuukausimansikka on siitä ihana, että se kukkii ja tekee mansikoita aikaisesta kesästä syyskuulle asti. Lisäksi mansikan maku muistuttaa luonnonvaraista makeaa ahomansikkaa. Siis aivan ihana ja helppo kasvi!

Makea eka mansikka...

Koska parvekkeella ei ole pölyttäjiä, niin olen pölyttänyt mansikan kukat varovasti siveltimellä. Kukkia aukeaa jatkuvasti, joten on muodostunut jo rutiiniksi, käydä joka päivä siveltimen kanssa pölytyspuuhissa. Usein kahvimukin kanssa.

Se on kannattanut, sillä kuukausimansikka on jo kypsyttänyt pari makeaa mansikkaa. Kuukausimansikan tapaan mansikka on pienikokoinen, kuten kuvasta näkyy.

Esikasvatus ja hoito kuun mukaan...

Olen siis esikasvattanut niin kuukausimansikan kuin avomaatomaatin taimet kuun mukaan tänä keväänä. Ne lähtivät hyvään kasvuun, eikä mitään ongelmia ollut.

Tomaatin kylvö kuun mukaan -postauksessa lisää aiheesta.

Taimien kastelu ja lannoittaminen on tehty myös kuun mukaan. Tosin näillä helteillä pitää kastella useammin kuin Kastelupäivinä. Täytyy vain toivoa, ettei vihannespunkit iske tomaatteihin.

Istuttamisen kasvatusaltaaseen tein myös kuun mukaan hyvänä istutuspäivänä. Näet istutusjakson sekä Kastelupäivät täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta.

Puutarhatöiden ajoittaminen kuun mukaan on todella vanhaa perinnetietoa ympäri maailmaa. Se on myös osa luonnonmukaista puutarhanhoitoa.

Maukkain puutarhaterveisin Sari

Sykähdyttävän ihanat orvokit

 

Nämä erittäin sykähdyttävän ihanat orvokit kukkivat koko ajan runsaammin, mitä vanhemmaksi ne kasvavat. Ja niiden väri on super ihana. Kukkien väritys on jännästi hieman muuttunut, vielä kauniimmiksi. Orvokit on upeita viileän kevään kukkia ja helppoja. Näitäkin olen vain kastellut lannoitevedellä ja poistanut muutaman kuihtuneen kukan.

Kukkien värisävyt vain paranevat..

Näiden orvokkien väritys on selvästi nyt värikkäämpi, mitä pääsiäisen aikaan huhtikuussa. Näet niistä  kuvia Erikoisempia narsisseja ja orvokkeja -postauksessa. Minusta ne ovat nyt entistä sykähdyttävämmän ihania. Oli kyllä tosi hyvä löytö silloin maaliskuun lopulla meidän torilta.

Vai mitäs mieltä olet näiden värityksestä?

Ruohosipuli talvehti hyvin parvekkeella...

Orvokkien vieressä kasvaa vanha ruohosipuli, joka taas talvehti hyvin tässä kasvatusaltaassa. Olen lannoittanut sitä samalla, kuin olen kastellut näitä orvokkeja. Ruohosipuli on ehkä varmin talvehtija yrteistä, sillä timjami ei ole kestänyt talvea kertaakaan.

Vihreä ruohosipuli sopii kivasti orvokkien kanssa ja tuo vähän luonnollista vaikutelmaa.

Nämä ihanat orvokit kasvatusaltaassa...

Tässä vielä kuva näistä ihanista orvokeista ja tummalehtisestä keijunkukasta oikeassa reunassa. Ne ovat kasvatusaltaassa, joka on ikään kuin iso altakasteluruukku. Mullan alla on vesisäiliö, tosin näin viileään aikaan en ole laittanut vielä vettä säiliöön.

Lisää kuvia siitä hyötykasvien viljelyssä Helppoa omavaraisuutta parvekkeella -postauksessa. Viimeistään toukokuun lopulla aion taas vaihtaa nämä orvokit tomaatteihin ja yrtteihin.

Keväiset jouluhyasintit odottavat maahan pääsyä...

Olen pitänyt näitä orvokkeja, keijunkukkaa ja ruukuissa kasvavia sipulikukkia parvekkeella koko kevään. Kovimpina yöpakkasina olen suojannut ne peitteellä, muuten ne ovat saaneet tottua viileyteen.

Tässä kuvassa on keväiset punakukalliset jouluhyasintit, jotka siis kukkivat aikaisemmin keväällä. Ne on edelleen omissa ruukuissaan, odottamassa maahan istuttamista. Niistä näet kuvia maaliskuulta Keväisiä sipulikukkia parvekkeen viileydessä -postauksessa.

Näiden hyasinttien lehdet ovat kivan koristeelliset tässä keijunkukan ja orvokkien kanssa.

Jouluhyasintit kannattaa säilyttää, sillä ne on monivuotisia puutarhassa, oikeanlaisella paikalla. Säilytä hyasintit kevätkukaksi -postauksessa lisää.

Jouluhyasintti hyasinttimaljakossa upeine juurineen...

Jouluhyasintti, joka kasvaa hyasinttimaljakossa, odottelee myös maahan pääsyä. Sillä on tosi kauniit vaaleat juuret, joten otin siitäkin nyt kuvan. Maljakko on ollut suojassa auringonpaisteelta eli otin sen tähän vain kuvaamista varten.

Mukavaa viikonloppua!

Puutarhaterveisin Sari

Ps. Nämä hyasintit pitänee istuttaa nyt viimeistään sunnuntaina, jos haluaa tehdä sen kuun mukaan. Tai sitten pitää odottaa toukokuun loppuun. Täältä blogista näet tarkemmat päivät Kastelupäivät ja kuu -sivulta.

Erikoisempia narsisseja ja orvokkeja

 

Olen niin iloinen, että löysin näitä erikoisempia narsisseja ja orvokkeja, sillä perinteiset keltaiset pääsiäisnarsissit eivät kuulu suosikkeihini.  Ja muutenkin kukkien uudet lajikkeet eli uudet värisävyt kiehtovat aina, sillä vaihtelu virkistää vai miten sitä sanotaankaan. Nyt tänä keväänä tein tällaisen violetin ja persikansävyisen asetelman, mikä on minusta aika ihana.

Erikoisempia narsisseja...

Näiden kukkien väritys on tosi upea vaaleanpunertavan persikkainen. Kukan mallikin on kivan luonnollinen ja muistuttaa vähemmän jalostettuja narsisseja. Siinäkin mielessä nämä ovat erikoisempia narsisseja näin ruukkukukkana.

Otin tämän kuvan kymmenen päivää sitten ja oikeassa reunassa näkyy hyasinttikin vielä nupullisena. 

Ihania erikoisempia orvokkeja...

Tähän orvokkiin ihastuin heti, kun näin sen. Laitoinkin siitä silloin heti instaan kuvan. Sen violetin kukan keskustassa on ikään kuin ruosteenruskeaa sävyä. Pienikukallisten orvokkien tapaan se näyttää olevan runsaskukkainen. Siinä on siis paljon nuppuja tulossa.

Orvokkien valikoima on aika samanlainen vuodesta toiseen, joten heti kun löydän erikoisempia orvokkeja, niin ostan niitä.  Onneksi meidän lähipuutarha Ruotin Puutarha kasvattaa aina kaikenlaista erikoisempaakin ja jänniä uusia lajikkeita. Sieltä itse asiassa olen ostanut nämä kaikki tämän postauksen kasvit.

Heidän torikojustaan löysin nyt viimeksi tällaisen upean rimpsureunaisen orvokin. Nyt on niin viileää, ettei kukka vielä ole kehittynyt tämän pidemmälle. Sen ruukussa on toinenkin rimpsureunaisen orvokin taimi, jonka kukka on hieman erilainen. Se näkyy edellisessä kuvassa, pienikukallisten orvokkien takana.

Kuvan vasemmassa alakulmassa pilkistää ruohosipuli, joka talvehti siinä kasvatusaltaan kulmassa. 

Violetti hyasintti tuoksuu niin ihanasti...

Narsissien ja orvokkien kanssa on myös näyttävän värinen violetti hyasintti. Onkin tosi kiva, kun näitä erikoisempia värejä löytyy ruukkukukkana myös näin keväällä. Tämä on siitä jännä, että yhdestä sipulista kasvaa kolme kukkavanaa. Kun näin sen, niin pakkohan se oli heti ostaa. Selvästi haalin näitä erikoisempia kukkia 😊

Tämä tuoksuu niin huumaavan ihanasti lämpimänä päivänä. Väriltäänkin se sopii loistavasti tähän kokonaisuuteen.

Keväinen asetelma narsisseista ja orvokeista...

Tältä näyttää tänään kasvatuslaatikon asetelma, johon olen laittanut näitä erikoisempia narsisseja, orvokkeja ja hyasintin. Tämä on tosi kaunis kokonaisuus, ainakin omasta mielestäni. Tummalehtinen kasvi on keijunkukka. Sekin sopii niin kivasti näiden muiden kukkien värisävyihin.

Lisää pääsiäiskukka-asetelmia...

• Uusia erikoisempia pääsiäiskukkia eli erikoisempia narsisseja, perhosnarsisseja ja vaaleanoransseja hyasintteja
• Pääsiäiskukkia parvekkeen suojassa eli pieniä vaaleita erikoisempia narsisseja, lila hyasintti ja kevään ensimmäisiä orvokkeja
• Vihreävalkoinen ohra ja hyasintit pääsiäiskukkina , jännästi hyasintit eri väreissä kuuluvat jo kevät- ja pääsiäiskukkiin
• Kerrottuja tete narsisseja pääsiäisasetelmissa, nämäkin ovat erikoisempia narsisseja ja niin kauniita pienissä ruskeissa pulloissa valkovihreä ohra lisänä
• Toivepostaus - helpot pääsiäiskukka-asetelmat, jossa oli leikkotulppaaneja sekä sipulikukkia ruukuissa ja esikoita
• Pääsiäisasetelmaan ranunculus ja munat eli valkoinen ja hyvin kevyt pääsiäiseen sopiva asetelma jaloleinikistä.
• Vanhat tete-a-tete narsissit pihalla, kannattaa siis aina säilyttää nämä kaikki ruukussa ostetut sipulikukat ja istuttaa ne kukkimisen jälkeen pihalle

Viileää kestävät kukat kevätkukkina...

Narsissit, helmililjat ja muut sipulikukat on hyviä kevätkukkina, koska ne kestää viileää. Kun ne on ollut useamman päivän ulkona, niin ne karaistuvat ja kestävät pienen yöpakkasen. Samoin on orvokkien kanssa.

Narsissit ja orvokit on ollut parvekkeella koko huhtikuun. Kun oli yöpakkasia, niin suojasin ne peitteillä. Itse asiassa ne kasvavat vielä ostoruukuissaan, jotta sain ne suojattua helpommin. Eli narsissiruukun nostin lattialle ja muut laitoin tiiviimmin, jotta suojapeitteet eivät paina kukkia rikki.

Tummalehtinen keijunkukka on perenna eli monivuotinen kukkapenkkikasvi. Sen uudet lämpimässä kasvaneet lehdet on herkkiä pakkaselle, joten sen takia sekin oli suojapeitteen alla.

Eli näiden kevätkukkien kanssa on hyvä seurata sääennustetta ja tarvittaessa laittaa suojat niille tai ottaa ne sisälle viileään pakkasyöksi. Toki ne voi ottaa huoneenlämpöönkin, mutta viileässä ne pysyvät kauniimpina.

Mukavaa pääsiäisen aikaa!

Puutarhaterveisin Sari

Keväisiä sipulikukkia parvekkeen viileydessä

Olen kasvattanut nämä ruukussa kasvavat kevätkukat itse sipuleista. Ne on tähän aikaan keväästä niin ihania! Etenkin nämä erikoisemmat värit, joita näkee harvemmin myynnissä ruukkukukkana. Tosin meidän torilla niitä näytti olevan, kun viimeksi käväisin siellä. Sipulikukat on siitä kivoja kevätkukkana, että ne kestävät hyvin viileää kevättä ja osa jopa pientä pakkasta.

Keväisiä sipulikukkia jääkaapissa hyötämällä...

Näiden kolmen `Jan Bos` hyasintin sipulit olen istuttanut syksyllä ruukkuihin samaan aikaan, tai siis yhden niistä laitoin hyasinttimaljakkoon kasvamaan. Maljakollinen oli hetken joulun aikaan pöydällä joulukukkana, mutta muuten ne ovat olleet jääkaapissa talven ajan.

Käytin siis jääkaapin viileyttä apuna näiden sipulikukkien kukkaan hyötämisessä. Siitä enemmän Kevätkukkien kasvatus parvekkeelle -postauksessa. Hyötäminen on tosi helppoa! 

Nämä ovat siis jouluhyasintin sipuleita, jotka saa kukkaan jo jouluksi. Muut hyasintin sipulit eivät ehtisi niin aikaisin kukkiviksi.

Hyasintilla on todella kauniit juuret, vai mitä? Ne näkyvät hyvin, koska hyasinttimaljakon vesi on pysynyt puhtaana. Vedessä on pieni hiilen pala ja sen ansioista vettä ei ole tarvinnut vaihtaa kertaakaan.

 

Kehittyvät hitaasti parvekkeen viileydessä...

Hyasintit ovat olleet parvekkeella jo pitkään ja tottuneet viileyteen. Suojaan ne kuitenkin kevyesti illalla, jos ennuste lupailee pakkasyötä.

Parvekkeen viileys hidastaa kukkien avautumista ja myös tietysti niiden lakastumista. Kukinta kestää siellä siis todella pitkään.

Ne näkyvät kivasti sisälle, joten niistä saa nauttia näin paljon pidempään. 

Tästä yhdestä hyasintin sipulista kasvoi hauskasti kaksi kukkavanaa. Aivan ihana😊

Lisää keväisiä sipulikukkia tulossa...

Ensimmäinen kevätkurjenmiekan kukka avautui eilen. Nekin olen hyötänyt eli kasvattanut sipulista kukkaan itse, jääkaapin avulla. Lähipäivinä on siis tiedossa lisää ihanan keväisiä sipulikukkia.

Laitan todennäköisesti näistä kevätkurjenmiekoista ihan oman postauksen vähän myöhemmin. Ne ovat edelleen suosikkejani kevään ruukkukukista.

Istutus ja hoito kuun mukaan...

Näiden sipulien istuttamisen ja kastelun olen ajoittanut kuun mukaan hyville päiville. Siten ne juurtuvat parhaiten.

Nyt ei ole mullanvaihdon eikä myöskään kylvöjen tai koulimisten aika, kuun mukaan. Pitää malttaa odottaa vielä reilu viikko. Täällä blogissa Kastelupäivät ja kuu -sivulta löytyy aina tarkempi ajankohta niille puuhille.

Puutarhaterveisin Sari

Kevätkukkien kasvatus parvekkeelle

 

Aikaisten kevätkukkien kasvatus sipuleista on tosi helppoa kotioloissa, kunhan on käytössä jonkinlainen viileämpi tila talvella. Ne kasvatetaan ruukuissa ja saadaan kukkimaan ennen niiden normaalia kukinta-aikaa. Sitä kutsutaan sipuleiden hyötämiseksi kukkaan. Kuvassa on nupullinen jouluhyasintti, joka kasvattaa hauskasti kahta kukkavartta. 

Upean punainen ja tuoksuva `Jan Bos` hyasintti...

Tämä vahvan punainen `Jan Bos` hyasintti kuuluu suosikkeihini. Itse asiassa tämän kasvatin jouluksi, mutta siirsinkin sen jääkaapin viileyteen, kun sen ekat kukat olivat auenneet. Se on siis ollut jääkaapissa joululta asti ja välillä suojasäällä se oli parvekkeella. Siitä leijailee nyt ihanan vahva tuoksu.

Hyasintilla on tosi kauniit juuret, kun sipuli saa kasvaa hyasinttimaljakossa alusta asti.

Kevätkurjenmiekka loistava parvekkeelle...

Toinen helppo sipulikukka hyötää kukkivaksi on kevätkurjenmiekat eli matalat aikaisin kukkivat iirikset. Ne on herkän kauniita kukkiessaan ja värisävyjä on erilaisia.

Toissa keväänä minulla oli kevätkurjenmiekka `Clairette`, jonka kukissa oli vaalean- ja tummansinistä. Se kukki jo helmikuun lopulla.

Tämäkin kevätkurjenmiekka aloittaa kukkimisen kohta, sillä lehtien välissä paksumpi vihreä on nupun alku. Jos ottaisin tämän ruukun huoneenlämpöön kukinta alkaisi nopeasti, mutta pidän tätä vielä parvekkeella. Avautunut kukka paleltuu herkästi, kun taas tiukassa nupussa oleva kestää paremmin pakkasta. Meille sääennuste lupailee vielä pakkasyötä.

Nämä ovat olleet nyt parvekkeella jo viikon, joten ne kestävät pienen pakkasen kevyesti suojattuna. Sen sijaan kukkiva hyasintti pitänee ottaa ensi yöksi jääkaappiin.

Kevätkukkien kellertävät lehdet vihertyy valossa...

Viikko sitten nämä hyasintit ja kevätkurjenmiekat näyttivät tältä, kun otin ne jääkaapista parvekkeelle. Ne olivat jo hieman vihertyneitä, sillä olivat olleet parvekkeella talvella, kun oli plussakelit. Ennen pakkasia olin siirtänyt ne takaisin jääkaappiin.

Ruohosipuli talvehti parvekkeella...

Kuvassa ei ole linnunpesä, vaan ruohosipuli 😊 Sen lakastuneet lehdet on kiepautettu ruohosipulin suojaksi. En leikkaa kuivuneita vielä pois, koska kuun vaihe on siihen vielä huono. Toisekseen, kuivat lehdet suojaavat uusia versoja pakkaselta.

Kevätkukkien kasvatus aloitetaan syksyllä...

Syys-lokakuun vaihteessa istutetaan jouluhyasintin sipulit ruukkuihin niin, että sipulin yläosat jäävät mullanpinnalle näkyviin. Sen jälkeen ruukkuja pidetään jääkaapissa, kylmiössä, kellarissa tms., jossa talvella lämpötila ei laske pakkasen puolella.

Kun ulkona lämpötila on plussan puolella, ruukut voi siirtää ulos. Ja ennen pakkasia taas kylmään.

Aikaisin keväällä kukkivat sipulikukat istutetaan ruukkuihin myöhemmin, joulukuun tietämillä. Kevätkurjenmiekat kuuluvat niihin. Niidenkin sipulien yläosa saa jäädä lähelle mullanpintaa eli ne peitetään mullalla vain hieman. Ruukut pidetään viileässä, aivan kuten hyasinttienkin ruukut.

Lisää kuvia ja ohjeita Kevätkurjenmiekkoja ruukkuun kevääksi -postauksessa.

Itse istutan näidenkin sipulit tietysti hyvänä istutuspäivänä kuun mukaan. Koetan muistaa laittaa hyvän istutusjakson Kastelupäivät ja kuu -sivulle tänne blogiin. Kaikkia hyviä istutuspäiviä siihen ei kuitenkaan mahdu.

Muistiin omaan kalenteriin...

Tämä postaus on siis vinkiksi, jos kaipaat kevätkukaksi ruukkuihin aikaisin kukkivia sipulikukkia. Laita nyt jo omaan kalenteriin syksylle muistutus, että muistat ostaa sipulit ajoissa syyskuussa. 

Puutarhaterveisin Sari

Ps. Laitan myöhemmin kuvia näistä postauksen kevätkurjenmiekoista, kun ne kukkivat.

Mehitähti ja jouluruusu syyskasveina

 

Monivuotinen mehitähti ja viime joululta säästetty jouluruusu ovat kauniita myös näin syyskasveina. Itse olen tykästynyt kumpaankin, koska ne on myös tosi helppoja ja varmoja kasveja lasitetulla terassilla ja parvekkeella. Ne menevät avoterassillakin alkusyksyn, mutta tähän aikaan siirtäisin ne katoksen alle, suojaan sateelta. Nämä on niin kauniit, että en ole edes kaivannut kukkivia syyskukkia.

Punakukallinen jouluruusu näin lokakuussa...

Tälle jouluruusulle on kasvanut viime joulun jälkeen upeat isot lehdet. Pelkkä sen kiiltävä tummanvihreä lehdistö on tosi koristeellinen. Näet siitä kuvan viime joulukuun loppupuolelta Mykistävän ihana punainen jouluruusu -postauksesta.

Talven pakkaspäivät pidin tätä sisällä viileässä huoneessa, muuten se on ollut parvekkeella. Kesällä se oli kohdassa, johon ei paistanut aurinko kuin muutaman minuutin.
Keväällä olin tietysti vaihtanut sille isomman ruukun, jotta se jatkaa kasvua rehevästi. Ja se kasvoikin tosi kivasti, kuten kuvasta näkyy. Kuvassa se on eri suunnasta kuvattuna, mitä ekassa kuvassa.

Jouluruusu kasvattaa uusia nuppuvarsia...

Punakukalliset jouluruusut kasvattavat kukkavarret tai oikeastaan monikukallisia versoja, kun taas tavalliset valkokukalliset muodostavat usein kukat yksittäin tyveltä. Niillä on siis erilainen kasvutapa ja nämä punakukalliset ovat myös paljon kookkaampia.

Tämä jouluruusu on jo alkanut kasvattaa uusia kukkavarsia. Kuvassa ne on punertavat pallukat, joiden päissä on lehtien alut tupsuina. Niitä on kaikkiaan jopa neljä, jee! 

Jännä mehitähti tämä partamehitähti...

Metalliruukussa kasvaa hieman karvaisia partamehitähtiä ja niitä on ollut siinä jo 7 vuotta. Ne on kauniin harmahtavan vihreitä ja sopivat hyvin yhteen jouluruusun tummien lehtien kanssa. Toki myös ruukku itsessään on kaunis.

Mehitähtiä on monenlaisia ja ne ovat siis monivuotisia perennoja. Löysin tämän partamehitähden markkinoilta ja se oli niin jännän näköinen, että oli ihan pakko ostaa heti.

Yksittäinen mehitähti ei elä kauaa, mutta se tekee kesällä poikasia ympärilleen. Sen takia tämä ruukku mehitähtineen näyttää erilaiselta joka vuosi. 

Näet siitä ja sen kukista kuvia hieman vanhemmasta Ruukku täynnä mehitähtiä -postauksesta. Loppukesällä otin näiltä poikaset pois ja istutin ne pihalle. Kuvasta huomasin, että yksi pieni poikanen on näköjään jäänyt kahden isomman mehiruusukkeen väliin.

Tuossa linkin postauksessa näkyy hyvin, miten paljon nämä partamehitähdet tai yleensäkin mehitähdet tekevät poikasia.

Mehitähden pienet alut toukokuussa...

Tältä ruukku näytti toukokuussa, kun vaihdon siihen mullan. Se oli siis ensimmäinen kerta kun tein sen. Partamehitähdet olivat siksi jo näin pieniä. Silti yllättävän reheviksi ne kasvoivat jo heti kesällä. Se onkin yksi syy, miksi nämä ovat niin hyviä perennoja. Toki niille pitää olla hyvä paikka, jotta viihtyvät, kuten aina kasvien kanssa.

Olisi kiva kuulla, kasvattaako teistä joku muukin jotain perennaa näin ruukussa?

Puutarhaterveisin Sari