Jännät värinokkoset siemenistä kasvatettu

 Blogiyhteistyö - Korpikangas Siemen-Frö

Tältä ne jännät siemenistä kylvetyt värinokkoset näyttävät nyt, kun ovat jo kasvaneet kunnolla. Toukokuussa on ollut niin paljon aurinkoisia päiviä, että lehtien väritys on todella upea. Minusta värinokkonen eli isokirjopeippi on kesällä kiva ulkona piharuukussa tuomassa väriä lehdillään. Etenkin kun se on helppohoitoinen. Tietysti se on hyvä myös ihan perinteisellä tavalla eli huonekasvina.

Upea `Colocha Scarlet` lajike...

Tämän `Colocha Scarlet` lajikkeen lehden reunat on jännän aaltoilevat vai miten sitä nyt kuvaisi. Yleensä värinokkosilla lehtien reunat on aika tavalliset, kuten huomaat postauksen viimeisestä kuvasta.

Tällä lajikkeella aurinkoinen paikka saa lehtiin pinkkiä sävyä ja varjoisemmalla paikalla oranssinruskehtavaa, vahvan vireän lisäksi. Valo vaikuttaa siis värinokkosen lehtien värisävyihin. 

Tämä on kyllä aivan super ihana!

Tästä näkyy lehdistön oranssinruskea sävy. Taimien alalehdet on vanhimpia ja kasvaneet maaliskuussa, jolloin aurinkoa oli vähemmän. Niiden väritys on sen takia hieman erilainen.

Aion istuttaa näistä osan ulos piharuukkuun, ehkä pienen kukkivan kasvin kanssa. Ensi viikolla alkaa kuun mukaan istutusaika, joten pitänee käväistä taas torilla😊

Värinokkosta latvotaan ja leikataan...

Värinokkosta yleensä latvotaan, jotta taimet haaroittuisivat. Näitä en ole latvonut, koska ne näyttävät tekevän sivuversoja jo nyt. Toki latvominen tuuheuttaisi niitä entisestään, mutta haluan kasvattaa näille korkeutta. 

Sen sijaan aioin poistaa näiltä kukkatertun alut, jotka on versojen latvoissa. Kuvassa näkyykin yksi pieni kartionmallinen nupputertun alku. Yhden annan kukkia, sillä haluan nähdä, tuleeko näille tavallinen värinokkosen kukka.

Siemenistä kasvatettu värinokkonen...

Kylvin näiden siemenet helmikuun puolenvälin paikkeilla kippoon. Maaliskuun jälkipuoliskolla koulin pienet taimet omiin ruskeisiin pikkuruukkuihin.

Kuva on huhtikuun jälkipuoliskolta, jolloin istutin taimet hieman isompiin ruukkuihin, kastelun helottamiseksi.

Ne on muuten edelleen samoissa ruukuissa biohiiltä sisältävässä turpeettomassa huonekasvimullassa. Ja niitä saa kastella helteellä päivittäin... koska kevätkiireiden takia en ole ehtinyt istuttaa niitä isompiin ruukkuihin. 

Pienen pienet siemenet...

Värinokkosen siemenet oli pienen pieniä ja pakattu läpinäkyvään muovipussiin.  Kuvassa on myös niiden siemenpussi, jonka sain Korpikangas Siemen-Fröltä.

Olen aiemminkin kylvänyt värinokkosia ja kylvö onnistuu aina, kunhan ei päästä multaa kuivumaan.  Siemenet itää hyvin ihan huoneenlämmössä 20-22 asteessa eli ei vaadi mitään erikoisjärjestelyjä. Siemenpussin mukaan siemenet lähtevät kasvuun 14-18 vuorokaudessa. Maltti on siis valttia.

Pistokkaista lisätty värinokkonen...

Tykkään käyttää värinokkosia kesällä piharuukuissa ja minulla onkin ollut niitä monenlaisia. Olen jo istuttanut ulos nämä värinokkosen taimet, jotka kasvatin pistokkaista.

Näillä auringonpaiste tekee lehdet pinkinruskeiksi. Varjossa tai talven hämäryydessä lehdet muuttuvat vaalean vihertävänruskeiksi kuten kävi tämän emokasville Iso värinokkonen piti jo leikata pienemmäksi -postauksessa.

Värinokkosesta voi ottaa pistokkaita talvisäilytykseen, jos tilaa on ikkunalla vähän. Pistokkaat voi toki ottaa myös vasta keväällä.

Sain siis upean värinokkosen `Colocha Scarlet` lajikkeen siemenpussin Korpikangas Siemen-Fröltä.

Kiitos siitä heille!  

Siellä on muutaman muunkin värinokkosen siemeniä ja ne löytyy huonekasvien siemenistä.

Puutarhaterveisin Sari

Pensasmustikasta hyvä sato

 

Pensasmustikasta näyttää tänä vuonna tulevan tosi hyvä sato, jos kaikki menee hyvin. Nämä meidän pensasmustikat on noin 10 vuotta vanhoja ja tuottaneet joka vuosi satoa. Ne onkin helppoja pensaita, oikeanlaisella paikalla ja pienellä hoidolla. Joten tässä nyt enemmän pensasmustikasta ja sen hoidosta eli miten me teemme sen.

Pensasmustikat kukkii nyt runsaasti...

Kun pensasmustikat kukkivat näin runsaasti, silloin on mahdollista saada niistä suuri sato. Toki oksiakin on hyvä olla silloin paljon, suureen satoon. Ehkäpä muistat, että meidän pihan maa on hyvin läpäisevää ja jo monena kesänä meillä on ollut pitkät sateettomat jaksot. Ne selvästi vaikuttaa siihen, että nämä pensasmustikat ovat jääneet mataliksi. Kukkia sen sijaan tulee aina paljon.

Pölyttäjiä kivasti eli tulossa hyvä sato...

Koska kukissa näkyy myös paljon erilaisia pölyttäjiä, voi odottaa hyvää satoa. Meillä on kahta eri lajiketta, joista toinen on `Northblue` ja toinen jokin vaatimattomampi. Koska on kahta eri lajiketta, sadon määrä lisääntyy jopa 20%. 

Peurat ja rusakot pitävät myös pensasmustikasta... 

Nämä meidän pensasmustikat on istutettu lähelle toisiaan, joten ne on helppo suojata kanaverkolla. Nimittäin pensasmustikan oksia syövät erittäin mielellään kauriit, peurat, rusakot, jänikset ja kanit. Meillä vielä harakkalauma nokkii raakoja vihreitä marjoja, joten kanaverkko on pensasmustikoiden ympärillä läpi vuoden. Verkko on helppo avata, kun pensaita hoidetaan tai kerätään marjoja.

Pensasmustikasta satoa hyvällä hoidolla...

Aluksikin pensasmustikat pitää istuttaa kuohkeaan maahan, joka on hapanta. Suositus on pH 4,5-5,2. Olemme istuttaneet ne luomuviljelyyn soveltuvaan havu- ja rodomultaan. Paikka on aurinkoinen ja lämmin sekä mullanpinnalla on kompostikate.

Keväällä leikkasin pensasmustikoista kaikki kuivuneet versojen osat pois. Siellä oli myös muutama vanha ja heikkokasvuisen näköinen verso, jonka poistin kokonaan. Yleensä pensasmustikoita leikataan aika vähän.

Lannoitamme näitä joka kevät luomuviljelyyn soveltuvalla havu- ja rodolannoitteella varastolannoituksena. Heinäkuun lopulla tai elokuun alussa varastolannoitamme niitä luomuviljelyyn soveltuvalla syyslannoitteella, mikä lisää seuraavan kevään kukintaa.

Sateettomana jaksona kannattaa kastella riittävällä vesimäärällä, vaikka kerran viikossa. Nyt sateettomana toukokuuna, olemme kastelleet pari kertaa.

Olemme istuttaneet ne ja tehneet kaikki hoitotoimet tarkasti kuun mukaan hyvinä päivinä.

Maan hyvä mikrobitoiminta parantaa satoa...

Maan mikrobitoiminta eli pieneliötoiminta on todella tärkeää kaikille kasveille. Se vaikuttaa kasvien kuivuuden, tautien ja muiden kasvien "stressien" sietokykyyn sekä parantaa kasvien ravinteiden ja veden ottoa. Kasvien mykorritsa sienijuuret kuuluvat osana maan mikrobitoimintaan ja siitä lisää Kasveille tärkeä mykorritsa sienijuuri -postauksessa.

Koska haluan näistä pensasmustikoista hyvän sadon, en vioita maan mikrobitoimintaa. Sen takia valitsen lannoitteiksi orgaaniset ja luomuviljelyyn soveltuvat lannoitteet. Jos lannoite tai multa ei ole luomuviljelyyn soveltuva, siinä on jokin raaka-aine, mikä estää hyväksynnän. 

En myöskään käytä kangasta katteen alla, koska niistä tulee maahan mikromuovia. Ne on lisäksi turhia, jos poistaa maasta rikkaruohot.

Pensasmustikoille laitamme mullan pinnalle katteeksi puutarhakompostin karkeaa pintaosaa, jossa on vielä maatumatonta oksasilppua yms. Sekin lisää kivasti maan mikrobitoimintaa.

Ei ole siis ihan sama, mitä multaa, lannoitteita ja katteita puutarhassa käyttää. Etenkin jos haluaa maksimoida hyvän sadon😊

Puutarhaterveisin Sari

Nyt kitketään - puutarhanhoito kuun mukaan

 

Nyt kitketään rikkaruohoja, sillä tänään ja huomenna on hyvät Kitkemispäivät kuun mukaan. Tämä liittyy siis puutarhanhoitoon, jota ajoitetaan kuun mukaan. Se on monille tuttua jo, mutta osalle teistä täysin uutta. Kesäkuussa on muuten eniten hyviä Kitkemispäiviä, joten niihin kannattaa jo varautua.

Kun kitketään kuun mukaan, homma helpottuu...

Voikukkien lisäksi, monet hankalimmatkin rikkaruohot saa kitkettyä kevyesti, kun kitkee kuun mukaan. Etenkin, kun osaa kitkeä ne oikealla tekniikalla ja hyvinä Kitkemispäivinä.

Silloin vuohenputken juuria saa maasta pitkinä pätkinä. Ja kitketty kohta pysyy pidempään rikkaruohottomana.

Kitkemisessä näkee hyvin, miten "Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä" 😊

Hankaliin kasveihin ja kohtiin omat kitkemistekniikat...

Hankalien kasvien kitkeminen on yhtä tuskaa, jos ei osaa kitkeä niitä oikealla tekniikalla. Jos vähänkään tuntuu siltä, että kitkeminen on tosi työlästä, sinulta puuttuu todennäköisesti oikea kitkemistekniikka ja ehkäpä myös kasville sopiva kitkemistyökalu.

Kuvan luonnonkiveys oli ennen työläs ja hankala kitkettävä. Nykyään sen siistinä pitäminen on helppoa, koska se kitketään kuun mukaan ja keksittiin siihen myös pari hyvää tekniikkakin.

Tämä kuva on kesältä, kun rusopäivänliljat kukkivat.

Videot eri kitkemisteknikoista ja kesän parhaat Kitkemispäivät löydät Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssilta. Se on yritykseni Puutarha Studion ja löytyy www.sarinpuutarhakurssit.fi -kurssialustalta.

Siellä opit myös miten ei kannata kitkeä, jos haluat rikkaruohojen vähenevän!

Kitketään kukkien siementaimia varoen...

Tässä meidän laventelipenkissä lähtee keväällä kasvuun pieniä laventelin taimia, joten penkki pitää kitkeä tosi varovasti. Huomasin siellä myös tiikerililjan siementaimia pienine lehtineen.

Sen sijaan tätä kuvan orvokkia taidan kitkeä pois, ainakin osan siitä. Se muuten valtaa kohta koko penkin.

Taimien istutus odottaa vielä parempaa aikaa...

Nyt siis kitketään, mutta ei istuteta taimia eikä kylvetä kukkien siemeniäkään. Ne saa odottaa vielä parisen viikkoa. Tässä samettikukan taimia sammalnapeissa, joissa taidan ne myös istuttaa ulos, kun on taas istutusaika. Jännä nähdä, minkä väriset kukat näihin tulee, sillä niiden väri pitäisi muuttua.

Puutarhanhoito kuun mukaan...

Puutarhanhoito, joka ajoitetaan kuun mukaan, on vanhaa perinnetietoa ympäri maailmaa. Silloin erilaiset puutarhatyöt, kuten maanmuokkaus, kylvöt, istuttamiset, kitkeminen, sadonkorjuu, kompostin hoito, puiden ja pensaiden leikkaamiset jne. tehdään niille hyvinä päivinä. Ja ainakin vältetään huonoja päiviä.

Olisi kiva kuulla, kitketkö jo kuun mukaan? Vai koetko, ettei se toimi?

Innostavaa ja keveää kitkemistä!

Puutarhaterveisin Sari

Ps. muistutan hyvistä Kitkemispäivistä Puutarha Studion insta ja fb sivuilla

Kesäkukat saa kukkimaan läpi kesän

 Kaupallinen blogiyhteistyö - Biolan Oy

Kesäkukat saa helposti kukkimaan läpi kesän, kun laittaa niille hyvää multaa ja muistaa hieman hoitaa niitä. Tietysti aurinkoiselle paikalle on syytä valita auringossa viihtyviä kesäkukkia ja varjoon varjossa viihtyviä. Hoitoa helpottaa paljon, kun lannoittaa kesäkukat varastolannoituksena. Silloin ei välttämättä  tarvitse lannoittaa enempää koko kesänä. Täytyy kuitenkin muistaa, että mikä tahansa lannoite ei sovi varastolannoitukseen. Siitä lisää tässä postauksessa.

Kompostimultaa isojen ruukkujen pohjalle...

Meillä on joka kesä pihalla isot pelargoniruukut paahteisella paikalla. Keväällä vaihdamme niihin aina uuden mullan. Koska ruukut on aika korkeat, niin olemme laittaneet niiden pohjalle multaa meidän puutarhakompostista. Tällä kertaa sen karkeaa pintaosaa, missä on oksakatteesta maatumattomia paloja. Se tulee lisäämään mullan mikrobitoimintaa, aivan kuten orgaaniset lannoitteet sekä pussimullat, joiden raaka-aineena on biohiili tai kompostiseos.

Pelargoneille biohiilipitoista kesäkukkamultaa...

Koska pelargoniruukut on paahteisella paikalla, niin mullassa on hyvä olla biohiiltä, varastoimassa vettä pelargoneille. Olen jo useamman vuoden ajan käyttänyt tätä Biolanin Kesäkukkamultaa, joka sisältää biohiiltä. Multa on rakenteeltaan ilmavaa eli se ei tiivisty liikaa, ei edes runsaasti kasteltuna. Siksi se on hyvää pelargoneille ja muillekin kesäkukille.

Varastolannoitus saa kesäkukat kukkimaan läpi kesän...

Kesäkukat tarvitsevat ravinteita eli lannoitusta, jotta ne jaksavat  kasvattaa uusia nuppuja ja lehtiä. Itse annan nykyään kesäkukille lannoitteet varastolannoituksena.

Se tarkoittaa sitä, että lannoiterakeet tai lannoitejauhe haudataan yleensä yhteen kohtaan multaa, esimerkiksi ruukun ja mullan väliin. Lannoitteeksi käy vain orgaaniset lannoitteet, koska ne ovat hitaasti liukenevia!

Kuvassa tumma rae on Biolan Luonnonlannoitetta, joka sisältää myös merileväjauhetta. Se on siis orgaanista lannoitetta. Sitä olisi voinut laittaa nyt istutuksen yhteydessä noin 2 dl/kasvi, jolloin ei enää kesällä tarvitse lannoittaa.

Sitä voi myös laittaa pienemmän määrän, jolloin tehdään noin kuukauden välein uusi varastolannoitus.

Pyöreässä purkissa vaalea jauhe on Biolan Parvekekasvilannoitetta, joka on myös orgaaninen lannoite. Nyt lannoitin nämä pelargonit sillä. Kaivoin pienet kuopat ruukun reunan ja mullan väliin kolmeen kohtaan. Lannoitteen kuuluu jäädä mullan sisään piiloon.

Kasvien istutusvaiheessa on hyvä, että lannoite ei osu pelargonin juuripaakkuun. Eli lannoitteen ja taimen juuripaakun välissä on hieman multaa. Lannoitetta ei myöskään sekoiteta multaan, vaan se jää lannoitekasaksi mullan sisälle. Ravinteita hakevat juuret kyllä löytävät lannoitteen.

Lannoitan Parvekekasvilannoitteella myös parvekkeella saviruukuissa kasvavat pelargonit, samalla tavalla varastolannoituksena ja kerran kuukaudessa. Niille laitan vain yhteen kohtaan lannoitteen, koska saviruukussa kasvaa vain yksi kasvi ja ruukku on aika pieni.

Kastelu pelkällä vedellä, koska varastolannoitus...

Kun pelargonit oli istutettu ja ruukkuun tehty varastolannoitus, lopuksi kastelin multaa. Jatkossa niitä kastellaan pelkällä vedellä, mikä helpottaa hoitoa, kun ei tarvitse lisätä kasteluveteen lannoitetta. Se helpottaa myös lomakastelijaa.

Tähän ruukkuun istutin nyt kolme uutta pelargonia. Ihastuin heti niiden kukkien väriin ja puoliriippuvaan kasvutapaan. Löysin ne tuttuun tapaan meidän lähipuutarhan torikojusta. Sieltä tekee kyllä tosi ihania löytöjä😊

Patiokärhöille myös varastolannoitus multaan...

Isokukalliset kärhöt eli myös nämä meidän patiokärhöt vaativat kunnon lannoitusta, jotta ne saa kukkimaan läpi kesän. Kuvassa parhaillaan laitan Biolan Parvekekasvilannoitetta varastolannoituksena eli istutuslapiolla kaivan pienen kuopan ruukun reunan viereen, johon kaadan lannoitteen. Lannoite kannattaa aina peittää mullalla. 

En vaihtanut patiokärhöille multaa. Otin vain pintamultaa pois, varoen rikkomasta kolmiokäenkaalin pieniä alkuja. Ne siis talvehtivat myös tässä ruukussa kellarissa. Näin kolmiokäenkaalin alut tulivat paremmin näkyviin, jolloin osasin varoa, etten vain riko niiden alkuja, kun kaivoin varastolannoitteelle kuoppia. Laitoin Parvekekasvilannoitetta kahteen kohtaan, eri puolille isoa ruukkua.

Lopuksi lisäsin uutta multaa ruukun pinnalle. Siihen käytin Biolanin Turpeetonta Puutarhamultaa, joka myös sisältää biohiiltä.

Nyt jos mietit, miksi käytän Parvekekasvilannoitetta, niin mielestäni se kukittaa runsaammin näitä pelargoneja ja patiokärhöjä.

Lakastuneiden kukkien poistaminen myös tärkeää...

Jotta kesäkukat saa kukkimaan läpi kesän, niin lakastuneet kukat kannattaa poistaa. Etenkin niiltä kasveilta, joiden kukkiin muodostuu siemeniä. Nimittäin jos kasvi alkaa kehittää siemeniä, se keskittyy siihen, eikä tee uusia nuppuja runsaasti. 

Näiltä pelargoneilta taitan kevyesti kukkatertun varren irti oksasta, kun kukat ovat mielestäni menneet rumaksi. Siinä vaiheessa kaikki kukat eivät vielä ole täysin lakastuneet eli voi tehdä niin kuin itse haluaa.

Pienenä kertauksena - kesäkukat saa siis kukkimaan läpi kesän, kun istuttaa ne hyvään multaan, antaa niille riittävästi lannoitetta syksyyn asti, kastelee säännöllisesti eli ei päästä multaa kuivumaan ja poistaa lakastuneet kukat.

Puutarhaterveisin Sari

Puutarhakuulumisia toukokuulta

 

Tässä puutarhakuulumisia toukokuulta meidän pihalta, tai siis puutarhasta. Se on minusta enemmänkin puutarha, kuin piha. Ehkäpä muistat sen meidän laventelien ja ryhmäruusujen penkin. Jännästi tänä keväänä sitä on alkanut vallata pienikukalliset orvokit. Tätä sinistä on useassa kohtaa ja sitten on vaaleita. Ollaan jätetty ne kasvamaan.

Talvenarat ryhmäruusut piti leikata ihan maata myöden, koska versot paleltuivat. Kuvan oikeassa alakulmassa näkyy jo viininpunaista uutta kasvua. Laventelipensas on taasen kuvan vasemmassa yläkulmassa. Eli hyvin mahtuu sekaan nämä orvokitkin.

Marskinliljaan kasvamassa kolme kukkavartta...

Tämä oranssikukkainen tarhamarskinlilja on talvehtinut nyt kolme talvea. Viime kesänä se teki kaksi kukkavartta ja nyt siihen on kasvamassa  kolme tupsumaista kukkavartta, jee! 

Se kukkii todennäköisesti taas heinäkuussa. Kuvia siitä kukkivana  Marskinlilja kukkii vihdoinkin -postauksessa.

Perennojen pikkutaimet postista...

Ekaa kertaa tilasin Korpikankaalta perennojen pikkutaimina mirrinminttua ja loistosalviaa. Ne on nimittäin hyviä pörriäiskasveja, ja peurat jättää ne rauhaan. 

Istutin pikkutaimet taimiruukkuihin kasvamaan ja odottamaan lopullista kasvupaikkaa. Teen niistä ihan oman postauksen vähän myöhemmin.

Iso uusi kasviryhmä etenee vähitellen...

Kevät on aina minulla töissä työntäyteistä aikaa, joten tämän uuden kasviryhmän tekeminen on vielä kesken. Muutamme näiden kolmen pensaan välisen alueen kerrokselliseksi ja monilajiseksi kasviryhmäksi. Siihen tulee paljon perhos- ja pörriäiskasveja, kuten siinä Kukkapenkki perhosille ja pörriäisille -verkkokurssilla.

Oikeanpuoleinen pensas on syyshortensia, jonka siirsimme siihen tänä keväänä. Se ei ole lainkaan pörriäiskasvi, vaan se siirrettiin yhdestä toisesta kasviryhmästä tähän , hieman aurinkoisempaan paikkaan. Valkokukallisen pensaan takana olevaan pieneen multa-alueeseen istutimme jo oransseja daalioita. Eli vähitellen edetään, koko ajan suunnitelman mukaan 😊

Peurat jättivät kasvitieteelliset tulppaanit rauhaan...

Keväällä yhtenä aamuna peuralauma kävi syömässä meidän pihalta ehkä 80% tulppaaneista. Lähes kaikki kasvitieteelliset tulppaanit ne jättivät syömättä. Ehkäpä siksi, että niiden lehdet on kapeat eli niissä on vähän syötävää.

Kuvassa hybridipionin edessä italiantulppaani, joka kukkii parhaillaan. Kukkien terälehtien ulkopuoli on punaisempi. Kuvia lisää viime keväältä Siro kasvitieteellinen tulppaani - italiantulppaani -postauksessa.

Patiokärhöissä jo isot nuput...

Tänään siirrettiin kummatkin patiokärhöt paikoilleen. Ne on siis talvehtineet kellarissa ruukuissaan. Niissä on jo aika muhkean isot nuput eli taitavat kukkia lähipäivinä, kun sääennustekin lupaa hellettä ja lämpimiä öitä.

Puutarhakuulumisia hyötytarhasta näin toukokuussa...

Hyötytarhan vattumaa näyttää nyt aika ankealta. Rusakot oli syöneet vattujen varsia niin pahasti, että  suurin osa niistä kuivui ja ne on nyt leikattu pois. Varret on vain polvenkorkuisia. Saa nähdä, miten tuottavat satoa.

Meidän kasvimaan ympärillä on etanaeste eli muovinauha, koska meidän alueella on siruetanoita. Maa on lämmennyt jo hyvin, joten herneet ja vahapavut on kylvetty. Tomaatit istutetaan ulos vasta kesäkuun puolella, ihan varmuuden vuoksi, koska ne eivät kestä pakkasta ja niitä on hankala suojata ulkona.

Ja malttamattomasti odotellaan kitkemisjakson alkamista, sillä kitkemisessä "hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä". Muistutan hyvistä Kitkemispäivistä Puutarha Studion facebook ja instagram sivuilla tänäkin kesänä.

Aurinkoisin puutarhaterveisin Sari

Lisää kukkia pölyttäjille!

 

Taas tänäkin vuonna lisään kukkia pölyttäjille ja siis niitä parhaita perhos- ja pörriäiskasveja. Etenkin meidän, jotka asumme tiiviisti rakennetulla alueella, on tärkeää auttaa pölyttäjiä omalla pihalla. Se on helppoa ja sen voi toteuttaa aina heti... siis jos maa on sula eikä ole lunta maassa😊

Huomenna maanantaina 20.5. on  Maailman mehiläispäivä, joka on YK:n julistama päivä. Sen tavoitteena on vahvistaa niitä keinoja, joiden avulla mehiläisiä ja muita pölyttäjiä voidaan suojella. Mailman ruokakasveista 75% tarvitsee pölyttäjiä. Lisää Maailman mehiläispäivä -sivulta. Esimerkiksi kaikki hedelmäpuut, marjapensaat, mansikat, tomaatit jne. tarvitsevat pölyttäjiä, jotta niistä saa satoa.

Lisää keväällä kukkivia kukkia pölyttäjille...

Omaan puutarhaan kannattaa siis lisätä aikaisin kukkivia perhos- ja pörriäiskasveja. Kun kukinta alkaa heti lumen sulamisen jälkeen ja kukkia on läpi kesän syksylle asti, se lisää koko alueen perhosia ja pörriäisiä. Ja mitä enemmän kukkia sen parempi.

Ehkäpä muistat huhtikuulta Ihania krookuksia pölyttäjille ja paljon -postauksen. Toki on myös muitakin hyviä kevään kukkijoita pölyttäjille.

Helppohoitoinen kukkanurmikko lisää pölyttäjiä...

Pölyttäjiä lisää myös kukkanurmikko. Eli nurmikkoon on varta vasten lisätty matalia kukkivia kasveja ja nurmikkoa voi edelleen leikata ruohonleikkurilla. Kukkanurmikko vaatii paljon vähemmän hoitoa, tosin sen voi pilata väärällä hoidolla eli hieman pitää olla siitä tietoa.

Kuvia kukkanurmikosta näet Trendikäs kukkanurmikko -postauksesta. 

Perhosille ja muille pölyttäjille parhaita kukkia...

Jotta kukista olisi todellista hyötyä pölyttäjille, kannattaa valita parhaita perhos- ja pörriäiskasveja.  Tietysti on hyvä ottaa huomioon valinnassa myös oman pihan olosuhteet, koska muuten kasvit eivät viihdy eivätkä kuki.

On hyvä, että suurin osa kasveista on monivuotisia ja yksivuotisia vain vähän. Meidän vanhat oranssit daaliat kuuluvat niihin loppukesän parhaisiin perhos- ja pörriäiskasveihin. Toki meillä kukkii silloin myös moni muukin hyvä pölyttäjäkasvi.

Perhosille on myös tärkeää se, että lähistöllä kasvaa toukkien ruokakasveja, kuten esim. nokkosta. Samoin pörriäiset tarvitsevat pesimispaikan, kuten hyönteishotellin, lautaseinän kolot, risuaidan, lahoavan kannon jne.. Lisää Perhosia ja pörriäisiä pihalle -postauksessa.

Voit myös itse lisätä kasveja siemenistä...

Jos tuntuu, ettet raaski ostaa kasveja niin suurta määrää, niin osan kasveista voi kasvattaa itse siemenistä. Yhdestä siemenpussista saa monta tainta.

Kuvassa on punahatun taimia kasvamassa sammalnapeissa. Kylvän nykyään kaikki vähänkään isommat siemenet sammalnappeihin, koska se säästää tilaa ikkunalla. Taimet pärjäävät pitkään niissä.

Punahattu on yksi parhaista loppukesän perhos- ja pörriäiskasveista. Monivuotinen se on vain hyvällä paikalla.

Miten maa voi - siten voi kukat ja pölyttäjät...

Maa ja sen pieneliötoiminta on syytä pitää hyvässä kunnossa. Eli välttää keinotekoisia lannoitteita, saippuaa, torjunta-aineita yms., koska ne vähentävät maan mikrobitoimintaa, jolloin esim. kasvien tärkeät mykorritsa sienijuuret heikkenee. Sen jälkeen kasvit eivät voi enää hyvin ja pölyttäjät saavat vähemmän ravintoa.

Sen takia itse hoidan maata käyttämällä vain luomuviljelyyn hyväksyttyjä lannoitteita ja lisään multaan puutarhakompostistamme biohiilipitoista kompostimultaa. Ne kummatkin lisäävät ja ylläpitävät maan mikrobitoimintaa. Ja puutarhamme kasvit voivat hyvin😊

Maanparannuksesta lisää Maanparannus - omavaraisuus kotipihalla -postauksessa.

Laitan myöhemmin oman postauksen siitä, mitä kaikkia kukkia olen tänä vuonna lisäämässä puutarhaamme perhosille ja muille pölyttäjille.

Puutarhaterveisin Sari

Hyvä maanpeitekasvi kevätkaihonkukka

Kevätkaihonkukka on hyvä maanpeitekasvi, sillä se peittää maanpinnan täysin. Meillä oli tässä kohtaa ennen nurmikko, jota oli hankala leikata. Oli tosi hyvä ratkaisu muuttaa alue isoksi kasviryhmäksi, jonka maanpintaa peittää maapeitekasvit. Eniten siinä on tätä kevätkaihonkukkaa, sillä onhan sen kukinta huikean kaunis näin toukokuussa.

Kevätkaihonkukka matalana maanpeitekasvina...

Maanpeitekasveja on erikorkuisia ja tähän kohtaan halusimme matalaa, jotta näkyvyys on hyvä myös tukimuurin alapuolelle. Kuvassa näkyykin luonnonkiviä, joista tukimuuri on tehty.

Kevätkaihonkukka oli myös muutenkin tähän kohtaan sopiva, sillä paikka oli sopivan puolivarjoinen.

Hyvä maanpeitekasvi peittää täysin maanpinnan... 

Maanpeitekasveja on paljon erilaisia, löytyy myös tosi surkeita. Nämä hyvät maapeitekasvit peittävät mullan pinnan täysin. Se siis tekee niistä hyviä. Kevätkaihonkukka on juuri sellainen, kun se kasvaa kohdassa, jossa se viihtyy. Väärällä paikalla kasvaessaan se kituu ja ei peitä maanpintaa, jolloin siinä kohtaa se ei enää olekaan hyvä maanpeitekasvina.

Kevätkaihonkukka kasvattaa pitkiä versoja, jotka juurtuvat maahan. Kuvassa näkyy hyvin, miten  versojen kasvu alkaa heti toukokuussa, kun se vielä kukkii.

 

Kevätkaihonkukan siniset kukat...

Kevätkaihonkukka kukkii siis sinisin kukin näin toukokuussa Kukat muistuttavat hieman lemmikin kukkia, mutta kasvien kasvutapa on ihan erilainen. Kevätkaihonkukalla kukkavarret on lyhyitä ja lehdet leveämmät ja runsaammat.

Tukimuurin alaosassa kasvaa myös vaaleansinikukallista kevätkaihonkukkaa. Se on ilmestynyt siihen ihan itsestään. Kuvan vasemmassa laidassa näkyy yksi tavallisen sininen kukka eli nämä muut on selvästi vaaleampia. 

Kevätkaihonkukka ja sen hyvä kasvupaikka...

Kevätkaihonkukka (Omphalodes verna) kasvaa noin 15 cm korkeaksi ja kukkii touko-kesäkuussa sinisin kukin.

Se viihtyy puolivarjossa. Maan on hyvä olla läpäisevän tuoretta, sillä liian kuivassa kohdassa se kasvaa heikommin ja ei enää ole niin peittävä. Paahteisella paikalla se kituu. Oikeanlaisella kasvupaikalla siitä kasvaa peittävä ja runsaasti kukkiva maanpeiteperenna.

Miten saadaan peittävä maanpeitekasvialue...

Kun kasvupaikalle on valittu siinä viihtyvä hyvän maanpeitekasvi, seuraavaksi kunnostetaan kohdan maa. Sen jälkeen istutetaan taimet oikealla tavalla. 

Jos alue on iso, niin sen voi tehdä muutamassa osassa eli yhden keväällä, toisen elokuussa ja kolmannen seuraavana keväänä. Silloin voi jo saada otettua taimia ekana istutetuista kasveista.

Jos maa jää kunnostamatta tai taimet istutetaan huonosti tai kasvilaji on väärä kohdan olosuhteisiin, maanpeitekasvialue alkaa vain kasvaa rikkaruohoja. Eli istutetut taimet kituu ja ilmasta lentelevät rikkaruohon siemenet lähtevät maassa kasvuun peittäen lopulta koko alueen. Näin käy siis vain, jos ei ymmärrä, miten istutetaan oikein 😊

Jos tuntuu, että sinulta puuttuu tietoa kasvien oikeasta istutustavasta eri vaiheineen tai katteiden käytöstä kasvialueilla, löydät siitä ohjeita helposti katsottavina videoina Pihan toteutus ja istuttaminen -verkkokurssilta.

Kurssi on yritykseni Puutarha Studion ja löytyy www.sarinpuutarhakurssit.fi -kurssialustalta.

Puutarhaterveisin Sari

Parhaat päivät istuttamiseen kuun mukaan

Kuun mukaan parhaat päivät istuttamiseen on torstaista alkaen. Päivät kannattaa hyödyntää, jos vain mitenkään voi. Toki hyviä päiviä on lähiaikoina enemmänkin ja näitä parhaita lisää kesäkuussa. Nämä eivät kuitenkaan pelasta tilannetta, jos kasvit istuttaa väärin. Kasvien oikeasta istutustavasta lisää postauksen lopulla.

Kuun mukaan parhaat päivät istuttamiseen...

Huomisesta torstaista alkaen on siis parhaat päivät esim. taimien, kesäkukkien sekä huonekasvien istuttamiseen.  Silloin taimet juurtuvat hyvin ja jatkavat hyvää kasvua.

Itse aion istuttaa muutamat taimet isompiin ruukkuihin ja ehkäpä myös pari huonekasviakin. Sekä tietysti ulkona puutarhassa ainakin kesäkukkia.

Parhaat istutuspäivät kuun mukaan 16.-18.5.2024

Parhaat päivät myös monivuotisten istuttamiseen...

Jos olet jo ostanut taimimyymälästä monivuotisten kasvien taimia, niin nekin kannattaa istuttaa nyt. Siis jos ne ovat jo tottuneet ulkoilmaan. Jos taas et vielä ole pääse ostoksille ja haluat kuitenkin istuttaa taimia toukokuun puolella, voit istuttaa ne hyvinä päivinä. Aina ei tarvitse tähdätä parhaisiin, vaan hyvät päivät on ihan riittävän hyviä.

Oikea istutustapa saa taimet hyvään kasvuun...

Jos istuttaa kuun mukaan, mutta ei osaa istuttaa oikein, kasvit lähtevät heikosti kasvamaan. Tai ne voivat jopa kuolla.

Nykyään yllättävän monella taimet eivät lähdekään kasvuun, vaan jäävät "junnaamaan" saman näköisinä, vaikka mitä tekisi niille. Syy siihen on usein se, että niitä ei ole ymmärretty istuttaa oikein.

Eli ei riitä, että laittaa kasvin juuripaakun multaan!

Oikeaan istutustapaan kuuluu mullan laittaminen, taimien pieni esikäsittely, taimen juuripaakun istuttaminen multaan, tiivistäminen ja oikein kastelu.

Lisäksi joillekin tehdään istutusleikkaus tai tuenta. Osalla on erikoinen istutussyvyys. Ja tietysti tulee muistaa myös tärkeä taimien jatkohoito. Nämä kun teet, kasvit lähtevät heti hyvään kasvuun… jos paikka on kasville sopiva. Ja kasveista tulee upeita ja pitkäikäisiä.

Pihan toteutus ja istuttaminen -verkkokurssilla on lyhyillä videoilla selkeät ohjeet. Kurssi sisältää kootusti juuri niitä tärkeimpiä ja rahanarvoisia ohjeita, joilla onnistut erilaisten kasvien istuttamisessa sekä pihan muutosten teossa. 

Kurssi on yritykseni Puutarha Studion ja se löytyy www.sarinpuutarhakurssit.fi -verkkokurssialustalta.

Hyviä istutuspäiviä!

Puutarhaterveisin Sari

Perennoja on helppo lisätä siemenistä

Joitakin perennoja on tosi helppo lisätä itse siemenistä. Jos haluaa, että ne kukkivat jo samana kesänä, siementen kylvö tehdään aikaisin, helmikuun tietämillä. Muuten niitä voi kylvää keväällä ja kesällä, jopa ulkona. Tänä vuonna kylvin taas muutamia hyviä pörriäiskasveja, aivan kuten viime vuonnakin. Vähän jännäsin, miten viime vuotiset pärjäsivät ekan talvensa puutarhaan istutettuna.

Hajakylvö ja sitten taimien koulintaa...

Monesti teen niin, että kylvän perennojen siemenet hajakylvönä rasiaan. Se säästää kivasti tilaa, etenkin kun ei tiedä, itävätkö kaikki siemenet. Alla olevassa kuvassa on laukkaneilikkaa kylvetty hajakylvönä ja siemenet ovat jo lähteneet kasvuun.

Kun pienet taimet ovat riittävän isoja, koulin ne taimikennoon tai ruukkuihin. Siis yksi taimi, yhteen ruukkuun. Postauksen ensimmäisessä kuvassa on nämä laukkaneilikat taimikennossa. Ne on pienikasvuisia, joten näin taimikennossa ne vievät vähän tilaa kasvatuspaikassaan ikkunalla ja nyt parvekkeen pöydällä.

Isosiemeniset ja varmat perennat kylvän usein sisällä sammalnappeihin, sillä se myös säästää tilaa ikkunalla. Tällaisia on esim. punahatut.

Tietysti kylvän ja koulin kaikki tarkasti kuun mukaan hyvinä päivinä😊

Punahatut helppoja lisätä siemenistä sisällä ja ulkona...

Alla olevan kuvan valkokukkaisen punahatun olen esikasvattanut siemenistä joitakin vuosia sitten. Kuvan otin viime vuoden syyskuulta. Se siis kukki tosi runsaasti ja myöhään syksylle.

Ohjeita sen kylvöön Punahatun kasvatus siemenistä -blogipostauksessa.

Punahatun taimet herää keväällä hitaasti. Usein olen jo luullut niiden kuolleen talven aikana, kunnes viimein maasta pilkistää pienet lehtien alut. Alla kuva siitä valkokukallisesta punahatusta 10. päivä toukokuuta. Siitä on kasvanut jo aika iso mätäs.

Sinipallo-ohdake esikasvatettu viime keväänä...

Samoin vähän jännäsin, miten viime keväänä siemenistä kylvetyt sinipallo-ohdakkeet talvehtivat. Nekin näyttävät nyt hyviltä. Kuvassa etualalla oleva on se yksilö, joka melkein kukki viime kesänä.

Mullan pinnalla näkyy hyvin mustat biohiilen palat. Lisäämme aina biohiiltä uusien kasviryhmien multaan. Itse asiassa tässä mullan pinnalle on levitetty kompostimultaa katteeksi ja siinäkin on biohiiltä. Näille pienille taimille biohiilestä on iso apu, etenkin kun sateista on jo aikaa ja näitä ei enää kastella.

Tässä vielä kuva siitä viime vuoden syyskuulta, kun taimessa oli kukan alku. Toivottavasti se ehtii kukkia tänä vuonna, sillä osa sen taimista siirretään uuteen kasviryhmään aurinkoisemmalle paikalle.

Lisää perennoja joita voi lisästä siemenistä...

• Leikkokärsämö helppo kasvattaa siemenistä -postauksen taimet kasvatin myös ihan asuinhuoneen ikkunalla. Leikkokärsämössä on eri värejä ja se on nykyään suosittu niin leikkokukkana kuin kuivakukkana.
• Hohtopiikkiputki pölyttäjille ja perhosille sen sijaan vaatii kylmäkäsittelyn eli kylvös pidetään jääkaapissa tai ulkona, ennen kuin siemenet suostuvat itämään. Muuten se on helppo kasvattaa siemenistä ja se myös kylväytyy  itse puutarhassa. 
• Harmaakäenkukka helppo kylvää siemenistä ihan suoraan maahan. Se on nimittäin kaksivuotinen ja kylväytyy jatkossa itse. Sillä on upean harmaat lehdet ja kukkavarret. Koska se kylväytyy myös itse, sen taimia löytää jatkossa vähän sieltä ja täältä. Ne voi siirtää paremmille paikoille.
• Komeat idänunikot ja tarhaidänunikot ovat näyttäviä alkukesän kukkijoita. Tarhaidänunikoiden kukkien värisävyt on tosi trendikkäitä vaaleita murrettuja, pinkkejä ja valkoisia. Ja onhan myös idänunikon hehkuvan oranssi kukka huikean upean värinen.

Lisää hyviä perhos- ja pörriäiskasveja, joita voi itse lisätä siemenistä, löytyy verkkokurssilta Kukkapenkki perhosille ja pörriäisille. Se on yritykseni Puutarha Studion ja on  www.sarinpuutarhakurssit.fi -kurssisivustolta.

Puutarhaterveisin Sari