Rikkaruohot pois kivituhkasta, kuun mukaan

[Sarin puutarhakurssit - Puutarha Studio mainos] Tältä näyttää vanha kivituhkapiha, kun siitä on otettu rikkaruohot pois kuun mukaan. Tässä kuvassa kivituhka on ehkä noin 15 vuotta ollut jo tällä pihalla. Eli hiekkapihat kannattaa kitkeä rikkaruohoista säännöllisesti ja tietysti kuun mukaan, jotta pinta pysyy pidempään rikkaruohottomana.

Testailut kuun mukaan ajoittamisesta...

Olen testaillut moneen kertaan, miten saa rikkaruohot pois kivituhkasta helpoimmalla tavalla. Kuun mukaan ajoittaminen on ehdottomasti yksi parhaimmista avuista.

Parikin kertaa olemme antaneet kivituhkapihan rikkaruohottua oikein kunnolla, kuten kuvassa yhtenä vuotena. Kun tuli hyvä Kitkemispäivä, harasin rikkaruohot pois kivituhkasta tarkasti oikeaan aikaan. Se oli yllättävää, miten harauksen jälkeen kivituhkan pinta pysyi rikkaruohottomana tosi pitkään. Siis paljon pidempään, mitä ennen.

Nykyään kitken rikkaruohot kivituhkasta vain hyvinä Kitkemispäivinä, koska siinä säästää omaa aikaa 😊

Tänään kivituhkapiha näytti tältä...

Kivituhkassa näytti olevan vain vähän pientä rikkaruohoa, koska sitä on hoidettu säännöllisesti. Helpoin tapa saada rikkaruohot pois kivituhkasta on harata sen pinta vaikka heiluriharalla tai jollain muulla haralla.

Rikkaruohoja ei siis kannata käsin nyppiä kivituhkasta, sillä se olisi todella hidasta hommaa. Eli kivituhkan ns. kitkemistekniikka on sen haraaminen. Siitä löydät enemmän ohjeita Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssilta.

Rikkaruohot pois kivituhkasta...

Tämän verran tuli lähes 200m2 kivituhkapihasta eli aika vähän. Siinä oli vain vähän rikkaruohoja, mutta sitäkin enemmän myrskyn tuomia pieniä koivunoksia ja puista pudonneita lehtiä.

Pihasta tuli taas siistin näköinen, kun sai rikkaruohot pois kivituhkasta. Se tulee nyt pysymään puhtaana rikkaruohoista pitkään.

Tehokas kitkeminen kuun mukaan...

Eri rikkaruohoille on eri kitkemistekniikat, kuten olen jo moneen kertaan täällä blogissakin kirjoitellut. Sen lisäksi on omat kitkemistekniikat kivituhkaan, laattojen saumoihin. kasvimaalle jne.. 

Kun kitket rikkaruohot niille parhaimmin sopivalla kitkemistekniikalla sekä vain kuun mukaan hyvinä Kitkemispäivinä, niin saat rikkaruohot pois tehokkaasti. Eli nopeasti, kevyesti ja helpoimmalla tavalla.

Lisäksi kitketty alue pysyy pidempään rikkaruohottomana.

Kaikesta siitä löydät ohjeita Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssilla. Siellä on myös kesän ja syksyn hyvät Kitkemispäivät kuun mukaan.

Verkkokurssi on yritykseni Puutarha Studion ja löytyy www.sarinpuutarhakurssit.fi -verkkokurssialustalta.

Lisää kitkemisestä...

• Rikkaruohojen kitkeminen - hyvät ja huonot tavat -postauksessa on listattu erilaisia tapoja, mitä nykyään näkee somekeskusteluissa.
• Pensaiden hävittäminen kuun mukaan -postauksessa lisää viitapihlaja-angervosta. Nämä hävityspäivät onkin jo edessä.
• Ruttojuuri ja lupiini helppo hävittää eli myös tiettyjä perennoja kannattaa edelleen hävittää

Puutarhaterveisin Sari

Talvipiha ja uusi turpeeton Tehokuivike

 Tehokuivike saatu testaukseen - Biolan Oy

Tänään oli kyllä tosi kaunis talvipiha, kun puiden ja pensaiden oksisto oli huurteen kuorruttamia. Pakkasta oli kymmenisen astetta ja pitkä sääennuste lupailee pakkasten jatkuvan. Joten jos lämpökompostori uhkaa jo jäähtyä liikaa, niin kannattaa heti tehdä asialle parannusta. Nimittäin muuten se voi jäätyä täysin pakkasten jatkuessa. Tästä lisää postauksen lopulla.

Ihanat pakkasen huurruttamat oksat...

Kun pihalla on puita ja pensaita, joilla on kauniin malliset oksat, pakkasen huurruttamina ne tulevat upeasti esiin. Tällainen kaunis huurteinen talvipiha voi olla mykistävän upean näköinen. Kannattaa siis huomioida pihasuunnittelussa myös lehtipensaiden ja -puiden oksisto talviasussa. Toki tietysti myös talvivihreät kasvit.

Maassa pyöreä lumeton läikkä on vesikaivon kansi. Se pysyy pitkälle talveen sulana.

Nämä ruusupensaan oksat on tosi koristeellisia huurteisina, etenkin kun oksissa on vielä pieniä punaisia ruusunmarjoja.

Puutarhuri ruokkii pihan pikkulintuja...

Pikkulinnuista on paljon iloa pihan puutarhurille, sillä linnut syövät kesällä kasveista kirvoja yms. Siksi lintuja on hyvä ruokkia talvisin. 

Meidän pihalla on useita talitankoja linnuille ja käytämme vain kotimaisia laadukkaita talitankoja, joista ei murene talipalasia maahan. Näin ruokinta ei houkuta rottia. Jotta harakat ja naakat eivät pääse hotkaisemaan tankoa heti, talitanko on metallisen linnunruoan suojahäkin sisällä.

Uusi turpeeton Biolan Tehokuivike testissä...

Jos lämpökompostorissa on nyt vain 10 astetta tai vähemmän, kannattaa kiireesti vaihtaa kompostikuivike Tehokuivikkeeseen. Siinä on nimittäin typpenä rypsirouhetta, joka tuo lisäravintoa kompostiin pitäen sen toiminnassa. Lisäksi se sisältää biohiiltä, joka lisää kompostin mikrobitoimintaa eli auttaa jätteiden kompostoitumisessa.

Kuvassa näkyy uusi Tehokuivike säkki, jonka tunnistaa kuvan kuivike-sydämestä kompostorien takana.

Me olemme jo vuosia käyttäneet Tehokuiviketta, koska se pitää lämpökompostorin käynnissä pakkastalvinakin. Sen ansioista meidän lämpökompostori ei ole enää jäätynyt talvella.

 Vaihdamme aina tavallisen kompostikuivikkeen Tehokuivikkeeseen syksyllä jo ennen pakkasia. Jännä päästä testaamaan tätä uutta turpeetonta Tehokuiviketta 😊

Tältä se turpeeton Biolan Tehokuivike näyttää läheltä. Se sisältää siis mm. männynkuorta, kuituhamppua, biohiiltä ja rypsirouhetta. Tarkemmat tiedot sekä Tehokuivikkeen käytön jäähtyneen kompostorin käynnistämiseen löydät Biolanin verkkosivulta Biolan Tehokuivike.

Vinkki - pakkasella Tehokuiviketta kannattaa säilyttää lämpimässä tilassa, jotta kuivike on lämmintä, kun sitä vie lämpökompostoriin. 

Kun taas kylmässä säilytetty kuivike tuo mukanaan kylmyyttä kompostoriin ja siten heikentää sen toimintaa.

Biohiili on tärkeä lämpökompostorissa...

Biohiili on todella tärkeä aines lämpökompostorissa, koska se varastoi ravinteita ja kosteutta huokosiinsa. Samalla se lisää kompostimassan mikrobitoimintaa, joka muuttaa jätteet mullaksi ja siten auttaa pitämään kompostoria toiminnassa.

Meille herkkänenäisille biohiilestä on myös se etu, että komposti ei haise, kun siellä biohiiltä.

Lämpökompostorista otettu multa sisältää biohiiltä, joka on latautunut ravinteilla ja kosteudella. Siinä on myös valmiina mikrobitoimintaa. Siksi se on ihan parasta maan ja mullan parantamiseen - kasvien näkökulmasta. 

Biolanin Tehokuivikkeessa on siis biohiiltä, joten silloin ei tarvitse enää erikseen lisätä biohiiltä kompostoriin.

Jos et tiedä vielä, miten suuri apu biohiilestä on kasveille, niin voit lukea siitä Kokemuksia biohiilestä kasvimaalla -postauksesta.

Biohiilimullassa kasvavia daalioita emme kastele koskaan. Siitä lisää Daalioita ei ole kasteltu kertaakaan - biohiili toimii! -postauksessa.

Puusta tehtyä biohiiltä kannattaa siis suosia kompostorissa ja puutarhassa😊

Puutarhaterveisin Sari

Hamppukatematto toimi reilun vuoden katteena

Hamppukatematto toimi hyvin, niin kuin luvattiin ja jopa vähän pidempäänkin. Laitoimme siis viime vuoden kesäkuussa kotimaisen hamppukatematon mansikkamaalle. Meillä kasvaa siellä tavallista puutarhamansikkaa sekä kuvan kuukausimansikkaa. Nämä kuukausimansikat kukkivat läpi kesän, kuten hyvin näkyy kuvasta, jonka otin eilen.

Hamppukatematto viime vuoden lokakuussa...

Vielä viime vuoden lokakuussa hamppukatematto peitti hyvin mullan pinnan. Se esti uusien rikkaruohojen pääsyn multaa ja piti myös mansikat puhtaina, mikä olikin sen tarkoitus.

Sille luvattiin yhden kasvukauden kesto, kuten kuvasta näkyy, niin se piti hyvin lupauksen.

Kuvia ja kertomus, miten vaihdoimme perinteisen mansikkakankaan tähän hamppukatemattoon Mansikkakankaan tilalle hamppukate -postauksessa.  

Meillä on haasteena espanjansiruetanat ja tästä hamppukatteesta sanottiin, että siinä ei viihdy siruetanat. Se myös todettiin pitävän paikkaansa, sillä yhtään siruetanaa ei löytynyt mansikkamaalta. 

Hamppukatematto on siis kotimainen, ekologinen ja puhdas. Katteen puhtaus tarkoittaa käytännössä sitä, että siinä ei ole jäämiä torjunta-aineista eikä hamppukatematossa ole myöskään mitään sidosaineita. Lisäksi hamppu on antibakteerinen eli hyvä mansikkamaan katteena.

Tämän vuoden toukokuussa hamppukatematto näytti tältä...

Viime syksynä jätettiin hamppukatematto paikalleen mansikkamaalle ihan mielenkiinnosta. Tämän vuoden toukokuussa se näytti tältä eli jo aika ohuelta ja paikoin reikäiseltä. Vieläkään emme sitä silloin poistaneet, vaan halusimme nähdä, maatuko se kesän aikana jo kokonaan.

Eilen elokuun lopulla hamppukatematosta vähän jäljellä...

Tosi vähäsateisen kesän jäljiltä, kangasta on edelleen mullan pinnalla. Jostain kohtaa se on jo maatunut mullaksi kokonaan. Voi olla, että sateisena kesänä hamppukatematto olisi maatunut vielä nopeammin.

Oltiin kyllä tyytyväisiä tähän hamppukatemattoon. Ensi keväänä pitää laittaa uusi kate. Ei olla ihan vielä päätetty laitetaanko taas hamppukatemattoa vai kokeillaanko jotain muuta maatuvaa katetta. 

Tämä hamppukate oli kyllä niin hyvä monestakin näkökulmasta, että ehkäpä taas päädytään siihen.

Muoviset mansikkakangas ja mansikkamuovi huonoja...

Mansikan katteena on perinteisesti käytetty mansikkakangasta (kuvassa) ja mansikkamuovia. Kumpikin on huonoja vaihtoehtoja kahdesta syystä. 

Ensinnäkin ne ovat muovia ja niistä tulee helposti mikromuovia maahan ja siten pohjavesiin sekä muihin lähivesistöihin.

Toinen syy on se, että maa mustan mansikkakankaan ja -muovin alla kuumenee kesällä liikaa. Se näkyi siinä, että mansikat selvästi voivat huonosti hellekesinä aurinkoisella paikalla. 

Vaikka tänä kesänä meilläpäin oli se kahden kuukauden sateeton jakso, niin mansikat voivat hamppukatteessa nyt paljon paremmin, mitä ennen mansikkakankaassa. 

Mansikkamaalla biohiiltä...

Tästä meidän mansikkamaasta vielä sen verran, että sen mullassa on biohiiltä, mikä varastoi vettä mansikan taimien käyttöön. Se on ollut tosi hyvä näinä kuivina kesinä, sillä mansikkamaata emme voi kastella. 

Laitoimme viitisen vuotta sitten hyvin huokoista biohiiltä multaan riittävästi, jolloin sitä ei myöhemmin tarvitse enää lisätä. Biohiili säilyy toimivana mullassa vuosikymmeniä, ellei jopa vuosisatoja.

Biohiili mansikkamaan ja kasvimaan kunnostuksessa -blogijutusta näet, miten lisäsimme biohiilen mansikkamaalle.

Puutarhaterveisin Sari

Altakastelu paahteisen kesän pelastus

Altakastelu on kyllä taas paahteisen kesän pelastus. Monet hyötykasvit vaativat mullan tasaista kosteutta ja tänä kesänä meidän pihalla se on toteutunut vain altakastelun tyyppisissä ratkaisuissa. Edelleenkään ei siis ole satanut ja on tosi paahteisen kuumaa. Ollaan kyllä moneen kertaan todettu, että onneksi on nämä kastelualtaat.

Kastelualtassa altakastelu - paahteisen kesän pelastus...

Kuvassa kasvusäkin alla oleva tumma laatikko on nimeltään Kasteluallas ja siellä on vettä. Kastelualtaan päällä on tietysti muovikansi, jonka päällä multasäkki on. Vesi nousee multaan kastelualtaassa olevista kolmesta muoviputkesta, jotka on täytetty mullalla. Multasäkin pohjassa on siis reiät, joista muoviputkien yläpäät ulottuvat säkin multaan. Eli toimii samaan tapaan kuin sisäkasvien altakasteluruukut. 

Kastelualtaan kulmassa on suppilo, josta kaadetaan sinne vettä. Kuvassa suppilosta pilkottaa punainen koho, joka osoittaa veden määrän. Kun kastelualtaaseen lisää vettä reilusti, punainen koho nousee näkyviin. Siitä näkee jatkossa heti, pitääkö lisätä vettä vai ei. 

Tämä kuva on otettu kesäkuun alkupuolella, kun istutimme säkkeihin ensimmäiset kasvit. Nämä multasäkit ovat Biolanin Kasvusäkkejä, joissa on koko kasvukaudeksi lannoite säkin toisessa reunassa. Ja taasen toisessa reunassa on merkattuna istutuskohdat kasveille, joten sille puolelle leikkasimme säkkiin yhtenäisen aukon taimille. 

Kuvassa aukon reunaan on istutettuna samettikukat, hämäämään rusakoita.

Lisää kuvia näistä Hyötytarha sokkelin viereen - hyödynnä koko piha -postauksessa. Nämä kastelualtaat on olleet meillä ainakin 9 vuotta. Aika menee kyllä hurjan nopeasti.

Tasaista kastelua vaatii tietyt kasvit...

Tomaatti kuuluu niihin kasveihin, jotka vaativat tasaista kastelua eli multa ei saa päästä kuivumaan. Toki multa ei myöskään saa olla jatkuvasti märkää. 

Tomaatit halkeavat herkästi jos multa pääsee kuivumaan ja sitten sitä kastellaan. Joten siksi sille on tärkeää tasainen mullan kosteus eli tasainen kastelu.

Nämä kastelualtaiden tomaatit on avomaan kirsikkatomaatteja, joita voi kasvattaa amppelissa. Siksi ne näyttävät näin runsasversoisilta ja matalilta.

Muita kasveja, joiden viljelyssä monella on ongelmia paahteisena kesänä on esim. salaatit ja basilika. Niiden maku kärsii heti, jos multa pääsee kuivahtamaan liikaa. Sen takia kasvatamme niitä vain näissä kastelualtaissa, jossa multa ei koskaan pääse kuivahtamaan liikaa... ei edes paahteisena kesänä 😊

Altakastelu kasvatusaltaassa - paahteisen kesän pelastus...

Viime kesänä kokeilin ekaa kertaa tätä kasvatusallasta. Tämä toimii kuten altakasteluruukut eli mustan laatikon alaosassa on irrallinen pohjalevy, jonka päälle laitetaan multa. Tälläkin on kulmassa veden lisäämiseen suppilo ja koho, joten on helppoa arvioida vesisäiliön täyttämisen tarve. 

Helppoa omavaraisuutta parvekkeella -postauksessa on kuvia siitä viime kesältä, kun otin sen käyttöön.

Tämä on siis lasitetulla parvekkeella, jossa tänä kesänä on ihan huikeita lämpötiloja, vaikka lasit on avattuna. Kasvatusaltaassa on kahta eri salaattia ja ne voivat hyvin sekä esikasvatettu kirsikkatomaatti, jota on myös pihalla kastelualtaissa. Laatikon vasemmassa reunassa on esikasvatettu timjami. 

Oikeassa reunassa kasvaa vanha ruohosipuli, joka talvehti hyvin. Tässä on edelleen se sama multa, jonka laitoin siihen viime vuonna. Olen lisännyt vain hieman uutta pinnalle.

Tänään istutin tähän ihan kokeeksi mansikan taimen. Jännä nähdä, miten mansikka pärjää kuumassa. Paljon helpottaa aina se, että kasvilla on vettä saatavana ja ettei multa pääse kuivahtamaan liikaa. 

Tämä kasvatusallas on nyt niin täynnä, että salaattia on pakko syödä usein, jotta sen lehdet ei peitä muita kasveja. 

Ostin tämän mansikan taimen meidän Nurmijärven torilta, Ruotin puutarhan torikojusta. Oli aika maukkaan näköisiä ja isoja taimia 😊  Heillä on edelleen hyvä valikoima taimia, etenkin Ruotin puutarhan puutarhalla, jossa myös voi käydä ostoksilla... pienenä vinkkinä.

Kasvimaa rutikuiva...

Meillä on siis edelleen maa rutikuivaa ja ukkosateitakaan ei ole tullut. Sateeton kausi on ollut nyt niin pitkä, että kaivoissa vesi on tosi alhaalla, ne on lähes tyhjiä. Siksi päätimme, ettemme kastele kasvimaata lainkaan. 

Tältä näyttää nyt kasvimaalle siemenistä kylvetyt mangoldit. Ne on edelleen vihreitä, vaikka niitä ei ole kasteltu kertaakaan. 

Onkin jännä seurata, miten kaikille kylvetyille kasveille käy kasvimaalla, sillä maassa on biohiiltä. Se voikin olla selitys sille, miksi mangoldit ovat pysyneet vihreinä ja elossa, vaikkakin edelleen minikokoisina. 

Ja saa nähdä, lähtevätkö ne kunnon kasvuspurttiin, kun sateet saapuvat. Toivotaan niin!

Puutarhaterveisin Sari

Biohiili paransi kompostia

 Kaupallinen yhteistyö - Carbons Finland Oy

Biohiili selvästi paransi kompostia ja sen huomaa jo ihan näistä kuvista. Kompostimulta on maatunut tasaisesti, vaikka emme ole voineet kastella puutarhakompostia. Kirjoitin tästä kokeilusta silloin 2020, kun aloitimme biohiilen lisäämisen puutarhajätteen sekaan. Nyt siis se puutarhakomposti on valmista. Kuvassa sitä on seulottuna odottamaan käyttöä.

Kompostimullassa iso ero - biohiili paransi kompostia...

Tältä näytti valmis puutarhakomposti 2020, kun sitä ei ole kasteltu, niin kuin kuuluisi tehdä. Meillä ei siis kuivana kesänä riitä kaivossa vesi kasteluun ja alueellamme kesät ovat nykyään vähäsateisia. 

Kompostissa oli silloin paljon maatumattomia kohtia, jotka piti laittaa takaisin kompostoitumaan. Sen takia multaa valmistui kompostista paljon vähemmän. Tässä ei siis ole biohiiltä.

Tämä kuva on otettu keväällä 2022 valmiista puutarhakompostista, johon lisäsimme vedellä ladattua biohiiltä useana kerroksena, sitä mukaa kuin kertyi puutarhajätettä pihalta 2020. Kompostia ei taaskaan kasteltu lainkaan. Kompostissa puutarhajätteet muuttuvat mullaksi siis kahdessa vuodessa.

Nyt siellä ei ole ollut yhtään maatumattomia kohtia, vaan puutarhajätteet ovat hyvin muuttuneet mullaksi. Biohiili selvästi paransi kompostoitumista!

Lapion vieressä näkyy tummia biohiilen paloja. 

Biojätekompostoriin myös biohiiltä...

Lisäämme myös keittiöjätekompostoriin hieman biohiiltä, koska se vie hajuja pois, imee kosteutta ja vähentää talvella kompostorin jäätymistä. Ja mikä tärkeää, niin biohiili tukee kompostin mikrobitoimintaa eli jätteen muuttumista mullaksi.

Kompostorista otettu puoliraaka multa viedään aina puutarhajätekompostiin. Joten siitäkin on tullut vielä lisää biohiiltä puutarhakompostin multaan.

Biohiilen lisääminen kompostiin...

Liotimme siis hyvin huokoista Carbons biohiiltä ja vettä saavissa  yön yli. Sen jälkeen kaadoimme sen kerrokseksi puutarhakompostin päälle. Lopuksi peitimme kerroksen puutarhajätteellä, joka oli jo odottamassa kottikärryssä. Tällä tavoin teimme useamman kerran, jotta biohiili kerroksia tuli säännöllisin välein.

Kuvassa näkee hyvin, miten karkeaa puutarhajäte oli. Emme pienennä sitä lainkaan ja laitamme sekaan myös ohuita risuja. Kuva on vuodelta 2020, jolloin tämä testikomposti koottiin keväästä syksyyn. Testin aloituksesta enemmän kuvia ja juttua Parempaa kompostia biohiilellä -postauksessa.

Suositus on laittaa 1/2 - 1 litra biohiiltä / 10 litraan puutarhajätettä eli 10%, säännöllisin välein. Näin biohiilen tuoma kosteus ja hajottajamikrobitoiminnan tehostuminen parantaa koko kompostimassan muuttumista mullaksi.

Edit - tässä vielä esimerkkejä biohiilen määrästä:

• 1m3 eli 1000 litran kompostiin tutkimusten mukaan paras tulos saadaan 50-100 litralla biohiiltä. Eli 5-10kpl 10 litran pussia.
• 500 litran kompostiin suositus on 25-50 litraa biohiiltä eli 2,5-5kpl 10 litran pussia.

Tältä näyttää nyt 2022 valmis seulomaton kompostimulta läheltä, siinä näkyy tummia biohiilen paloja. Biohiilenä olemme käyttäneet Carbons biohiiltä 2-10mm. Siis sitä samaa, jota olemme lisänneet kasvien multaan. Carbons Finlandin verkkokaupassa on myös myynnissä pienempää raekokoa eli Kompostihiiltä 0-4mm. 

Kompostimulta seulotaan ennen käyttöä...

Jos on tapana seuloa kompostimulta, niin kannattaa huomioida seulan reikien koko. Meidän seulasta menee hyvin läpi käyttämämme biohiilen raekoko. Jos seulan reiät on pienempiä, niin silloin on syytä valita sitä pienirakeista biohiiltä.

Näin vähän jäi siirrettäväksi takaisin kompostoitumaan. Biohiili lisää kompostin mikrobitoimintaa ja tuo kosteutta kompostiin, joten vain nämä paksummat oksanpätkät ja isot siemenet eivät ehtineet kompostoitua kahdessa vuodessa. 

Biohiilikompostimultaa kasveille...

Biohiiltä sisältävä kompostimulta on tosi kätevää käyttää kasveille ja maan parannukseen. Se sisältää jo paljon ravinteita, koska ravinteet aina varastoituvat biohiileen. Siinä on myös enemmän mikrobitoimintaa, joka taas lisää mullan tärkeää mikrobitoimintaa, mikä taas pitää maan hyvässä kasvukunnossa kasveille. Biohiilikompostimulta on siis käyttövalmista ja tavallista kompostimultaa paljon parempaa kasveille ja maan kasvukunnolle.

Jos biohiilikompostimultaa ei ole käytössä, kasvien multaan sekoitettaisiin etukäteen vedellä ja ravinteilla ladattua biohiiltä. Lisää tietoa Biohiilen lataus eri tavoilla -postauksessa.

Kokeilimme jo alkukesällä kompostista valmistunutta biohiilikompostimultaa taponlehdelle. Viime kesän järkyttävä kuivuus melkein tuhosi taponlehdet keinun alla. Joten alkukesällä nostimme kaikki elossa olevat taponlehdet ylös, jaoimme ne ja lisäsimme tätä biohiilikompostimultaa maahan. Istutimme taimet takaisin ja kastelimme.

Nyt taponlehdet näyttävät näin hyviltä, vaikka emme ole kastelleet enää niitä. Biohiili on selvästi varastoinut niille vettä ja ravinteita. Ja maan parantunut mikrobitoiminta myös auttaa kasveja kestämään paremmin kuivuutta ja lisää kasvien kasvua.

Kuva näistä taponlehdistä viime kesän kuivuuden jäljiltä löytyy Kokemuksia - biohiili kasvien mullassa -postauksessa. 

Ja tuttuun tapaan emme kastelleen daalioitakaan tänä kesänä lainkaan, koska niiden mullassa on hyvin huokoista biohiiltä, mikä varastoi vettä. Siten daaliat pärjäävät hyvin sateettomien jaksojen yli. Biohiili kestää maassa vuosikymmeniä, joten sitä ei tarvitse lisätä.

Syksy on muuten paras aika parantaa maata ja siihen mekin olemme säästäneet tätä biohiiltä sisältävää kompostimultaamme. Meidän Teräsleidi on seulonut jo kompostimullan valmiiksi. Sitä kun tekee vähitellen, niin homma ei tunnu tylsältä 😊

Puutarhaterveisin Sari

Marskinlilja kukkii vihdoinkin

Blogiyhteistyö - Korpikangas Siemen-Frö

Vihdoinkin marskinlilja kukkii, jee! Tälle löytyi nyt selvästikin hyvä paikka. Olen aiemmin istuttanut marskinliljan juurakoita pariin muuhun kohtaan, mutta niissä marskinliljat eivät lähteneet kasvuun. Nyt kun löytyi hyvä paikka, niin tähän voisi istuttaa vielä pari juurakkoa lisää. Nimittäin marskinliljojen kukkavanat on todella näyttäviä ryhmänä. Hyvällä paikalla marskinlilja on monivuotinen.

Marskinliljan oranssi kukkavana...

Tämä on siis tarhamarskinlilja `Cleopatra` (Eremurus  x isabellinus `Cleopatra`), joka kasvaa yleensä 130-160 cm korkeaksi. Korkein marskinlilja lienee jättimarskinlilja, jonka valkoinen kukkavarsi on jopa 2 metriä korkea. 

Jotenkin tämä oranssi miellyttää minua eniten. Siinä on niin kaunis lämmin sävy, joka sopii hyvin yhteen vihreään ja ruusujen punaiseen väriin.

Tarhamarskinlilja `Cleopatra` kukki näin komeasti 15.7.2022. Se kasvaa meidän jaloruusupenkissä, jossa on myös ne vanhat tähkälaventelit.

Tässä siitä kuva 5.7.2022, kun kukkaterttu oli vielä täysin nupussa. Siinä näkyy myös marskinliljan lehdistö, joka muistuttaa kasvutavaltaan heinämätästä.

Nupputerttu kehittyi jännästi suoran varren päähän. Tämä kuva on otettu 23.6.2022. Lehdistö näkyy tässä vielä paremmin. Sille kasvoi toinenkin kukkavarsi, mutta sille tapahtui jotain mystistä. Ehkä jokin eläin katkaisi sen, tai puutarhanhoitaja 😀

Koristeelliset lehtitupsut keväällä...

Keväällä odotimme jännityksellä, nouseeko mullasta marskinliljan alku vai ei. Aiemmat kokeilut kun eivät olleet onnistuneet ja tässä jaloruusupenkissä kokeiltiin nyt ensimmäistä kertaa. 

Maasta tulikin kaksi lehtitupsua, mikä oli kiva yllätys. Nämä olivat hauskat tupsukat. Ja hyvin koristeelliset.

Kun näitä on kaksi, niin vasemman puoleinen on selvästikin ns. sivuverso, millä tavoin marskinliljat lisääntyvät. Kummankin lehtitupsun keskeltä kasvoi siis yksi kukkavana.

Marskinlilja kasvaa juurakosta...

Marskinliljan juurakko istutettiin maahan syksyllä, lokakuussa ja tietysti kuun mukaan. Sen juurakko on mustekalamainen ja sen keskellä näytti olevan ikään kuin iso kasvusilmu.

Jännät pienet kukat...

Marskinliljan yksittäiset pienet kukat on herkän kauniit pitkine heteineen. Kukat avautuvat varressa alhaalta ylöspäin. Vielä näyttää olevan muutama nuppu kukkavarren päässä😊

Sipulikukkien tapaan marskinlilja alkaa lakastuttaa lehtiään, kun kukat lakastuvat. Eli siksi se on hyvä olla muiden kasvien seassa. 

Marskinliljan kasvupaikka ja hoito...

Marskinliljat (Eremurus) viihtyvät aurinkoisella paikalla. Maan tulee olla läpäisevää, sillä marskinliljan juurakko mätänee helposti märässä maassa. Etenkin talvella maa ei saa jäädä liian märäksi.

Muuten maa voi olla tavallista multamaata lehtikompostilla parannettuna. Keväällä maata voi lannoittaa hieman.

Hyvällä paikalla marskinlilja on monivuotinen ja se voi jopa lisääntyä sivuversoista.

Marskinliljojen juurakot on myynnissä syksyllä. Ne istutetaan aika pintaa eli tämän meidän tarhamarskinliljan istutussyvyydeksi suositeltiin 6cm. Juuret tulevat tietysti vaakatasoon, mikä on juurten kasvutapa.

Maan pinnan voi peittaa myöhään syksyllä puiden lehdillä tai talvisuojaturpeella, kuten me teimme. Se siis lisää talvenkestävyyttä.

Sain tämän tarhamarskinlilja `Cleopatra` juurakon Korpikangas Siemen-Fröltä. Heidän verkkokaupassa on myynnissä useampaakin marskinliljaa, myös sitä korkeaa jättimarskinliljaa.

Olisi kiva kuulla, onko teillä kellään kokemusta näistä marskinliljoista?

Puutarhaterveisin Sari

Sinisade Wisteria kukkii talven jäljiltä

Sinisade eli Wisteria kukkii nyt kesä-heinäkuun vaihteessa. Joku jo ehtikin kysellä, mitä tälle sinisateellemme kuuluu, joten tässä siitä kuulumisia. Pihamme on II-vyöhykkeellä ja talvenkestävinkään sinisade ei menesty meillä, kuin erityisen lämpimällä paikalla. Joten siksi tämä sinisade kasvaa ruukussa ja oli talven kellarissa. Viime syksynä hieman jännäsin, miten se talvehtii ja etenkin sitä, saanko sen kukkimaan.

Sinisade Wisteria frutescens kukkii...

Tällä amerikansinisateella kukkaterttu on lyhyempi, mitä tutummilla sinisateilla. Nuppuja oli useita, mutta vain kaksi niistä lopulta muodostui kukkatertuksi. Olen todella iloinen ja tyytyväinen, että kukkia tuli ylipäänsä näin ensimmäisen talven jälkeen.

Helsingissä, Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa, on ollut ainakin aiemmin komea sinisade vanhan kasvihuoneen seinustalla. Se on sellainen kukiltaan tutumpi sinisade. Siitä postaus Erikoisuuksia Helsingin Kaisaniemestä. 

Sinisade talven jäljiltä lähti hyvään kasvuun...

Tämä siis vietti talven hämärässä kellarissa ja se totutettiin ulkoilmaan vähitellen keväällä. Todennäköisesti sen lehdet eivät kestä pientäkään pakkasta, joten jos vähänkään sääennuste näytti yöpakkasriskiä, ruukku nostettiin yöksi sisälle piharakennukseen.

Toukokuun alussa sillä oli vasta pienet lehtien alut, kuten kuvasta näkyy.

Tältä sinisade näytti kesäkuun puolessa välissä, jolloin se vasta aloitteli uusien versojen kasvua. Nuppuja tuskin erottaa kuvassa.

Wisteria frutescens myyntiruukussaan...

Tässä vielä kuva sinisateesta toukokuun jälkipuoliskolta 2021, jollaisena se oli myynnissä. Istutimme sen saman tien isompaan ruukkuun ja laitoimme korkeammat tukikepit. Syksyllä se vietiin ruukkuineen päivineen kellariin ja edelleen se on samassa mullassa.

Sinisateen nuppu...

Tällaisia nuppuja tällä amerikansinisateella oli kesäkuun alussa. Nuput olivat pitkään tämän näköisiä ja kuin yhtäkkiä ne kasvoivat ja avasivat nuppunsa, siis kesäkuun lopulla.

Amerikansinisateen hoito-ohje...

Amerikansinisade (Wisteria frutescens) viihtyy auringosta kevyeen puolivarjoon, mutta kukkii runsaimmin täydessä auringossa. Sille sopii tavallinen laadukas multa.

Lannoitetta annetaan keväällä ja lannoitteeksi sopii tavalliset lannoitteet, joissa ei ole runsaasti typpeä.

Amerikansinisade viihtyy tasaisen kosteassa mullassa. Multa ei saa päästä kuivumaan liikaa eli hellejaksona saa olla tarkkana kastelun kanssa.

Kaikkia sinisateita leikataan vuosittain jopa kaksi kertaa, jotta ne kukkivat runsaasti. Tämä amerikansinisade voi kuulemma kukkia toisen kerran syyskesällä, mutta tuskinpa meillä Suomessa.

Koska tämä meidän sinisade kasvaa ruukussa, sen leikkaaminen on erityisen tärkeää, jotta se pysyy pienenä. Eli seuraavaksi opettelenkin sen leikkaamista 😊

Olisi kiva kuulla, onko sinulla kokemusta sinisateesta? Vai oletko nähnyt sen huikean upean kukinnan jossain ulkomailla?

Kesäterveisin Sari

Helppoa omavaraisuutta parvekkeella

Helppoa omavaraisuutta parvekkeella eli miten siellä tai terassilla saa kätevästi kasvatettua syötävää. Kasvien valintaan vaikuttaa se, paistaako parvekkeelle aurinko koko päivän, puolipäivää vai onko parveke varjossa. Kaikille parvekkeille ja terasseille löytyy kyllä siellä viihtyvät hyötykasvit. 

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Altakasteluruukuilla helppoa viljelyä parvekkeella...

Ruukuissa kasvattamisen isoin haaste on kastelu, etenkin hellekesänä. Nimittäin ruukut vaativat kastelua hellepäivinä joka päivä, myös lomareissuilla.

Siksi erilaiset altakasteluruukut ovat tosi käteviä ja helpottavat parvekkeella viljelyä. Niissä on siis pohjalla vesisäiliö, josta vesi nousee hiljalleen multaan kasvien käyttöön.

Eilen tein parvekkeelle pienen hyötykasvialueen sivupöydälle, kun kuun vaihe oli hyvä näiden kasvien istuttamiseen. Löysin isomman laatikkomallisen altakasteluruukun eli Biolanin Planter Kasvatusaltaan, jossa on altakastelupohja. Sen lisäksi olin varannut pyöreitä Orthexin Altakasteluruukkuja. Mullaksi valitsin Biolan Yrttimaata, jota olemme käyttäneet pihalla Kastelualtaiden multasäkkeinä yrteille.

Altakasteluruukkujen pohjalevyssä on koloja, jotka täytetään aina mullalla huolellisesti. Niistä vesi nousee multaan. Kuva on nyt Planterin pohjasta.

Meillä on siis pihalla seinustalla Biolanin Kastelualtaan, jotka on myös tosi käteviä niiden vesisäiliön takia. Niistä näet kuvia Hyötytarha sokkelin viereen - hyödynnä koko piha -postauksessa. 

Ne Kastelualtaat on kooltaan liian isoja parvekkeen sivupöydälle, mutta tämä Planter on juuri sopiva. Lisäksi tämä on helpompi siirtää, jos haluan muuttaa järjestystä vielä kesällä 😊

Istuta oikein - kasvit ponkaisevat kasvuun...

Jotta hyötykasvien kasvatus onnistuu parvekkeella, niin kasvattamisen perusasiat pitää olla oikein. Eli hyvä multa ja  hyvät taimet, joiden juuripaakku on kasteltu ennen istuttamista.

Kuvassa vasemmanpuoleinen timjamin juuripaakku oli selvästi jäänyt illalla kastelematta. Sen huomasi jo mullan väristä.

Taimet istutetaan niin, että uusi multa peittää niiden juuripaakun. Vain tomaatti voidaan istuttaa tosi syvään eli sen varsi voidaan upottaa multaan, jos tomaatin taimi on liian pitkä.

Tärkeää on myös totuttaa taimet ulkoilmaan, etenkin aikaisin keväällä ja lasittamattomilla parvekkeilla ja terasseilla.

Säästä taimiruukut - ekologisia taimien kasvatukseen...

Jos haluat tehdä ekologisia valintoja, säästä taimiruukut kevään kylvöruukuiksi. Ne on paljon ekologisempia, mitä maitopurkit tai vastaavat. Siitä olenkin kirjoittanut aiemmin Ekologiset taimiruukut ja kierrätys -postauksessa.

Kuvassa vihreät ruukut on biohajoavia ja uusituvista raaka-aineista valmistettuja Vefi-bioruukkuja. Ne on sitkeitä, eivätkä halkea ja kestävät vuosia taimikasvatusruukkuina. Suosikkejani!

Valkoiset ruukut on taasen valkoisista jouluhyasinteista. 

Parvekkeella helppoa ja tyylikästä omavaraisuutta...

Altakasteluruukut tekevät viljelyn helpoksi parvekkeella. Niiden avulla kasvien multa ei pääse kuivahtamaan liikaa ja siten esim. basilikan maku pysyy hyvänä. Toki altakasteluruukut sopivat myös kesäkukille.

Haluan tehdä parvekkeesta kauniin näköisen, joten vaihdoinkin sen valkoisen altakasteluruukun Orthexin mustaan altakasteluruukkuun. Kokonaisuudesta tuli näin kaunis ja tyylikäs, kun ruukuissa on sama väritys. Näyttää hyvältä 😍

Yrtit - helppoa omavaraisuutta parvekkeella...

Yrtit on helppoja kasvattaa parvekkeella. Ne on terveellisiä, mutta muutamat hintavia ostaa, etenkin kun kasvista tulee käytettyä vain pieni osa. Ja jäljelle jäänyt yrtti lakastuu sisällä nopeasti. Joten yrttien viljely parvekkeella on ehkä helpoin tapa lisätä omavaraisuutta.

Kuvan rosmariini on se sama ruokakaupasta ostettu, jonka istutin ruukkuun maaliskuun alussa. Se on kasvattanut sivuversoja runsaasti, koska olen napsinut siitä latvoja ruokaan. 

Istutin sen nyt altakasteluruukkuun, koska aion kokeilla sen talvettamista sisällä.

Ruohosipulin olen esikasvattanut siemenistä ja nyt se pääsi Planterin kulmaan, pienen tomaatintaimen viereen.

Tämä timjami on kasvanut yllättävän tuuheaksi. Sen olen myös esikasvattanut siemenistä, samaa aikaa kuin ruohosipulin. Sen paikka on Planterin aurinkoisimmalla kulmalla.

Matalakasvuiset tomaatit parvekkeella...

Planterin etureunassa on matalana kasvavia tomaatin taimia, jotka esikasvatin. Vanhimmissa taimissa on jo pieniä tomaatin raakileita.

Näitä matalakasvuisia tomaatteja ei tarvitse yleensä tukea. Ne tekevät satoa jo nuorina ja usein miten  runsaasti. Toki tomaatin koko on pieni.

Muissa kuvissa näkyy myös Planterin takareunalle istutetut korkeammat tomaatin taimet. Ne ovat toista lajiketta ja kasvavat selvästi korkeammiksi eli noin 50 cm korkeiksi.

Laatikossa on myös yksi iso basilikan ja persiljan taimi sekä yhden persiljan jämät. 

Planteri on nyt istutettu todella täyteen. Eli pitääpäs napsia siitä basilikaa ja persiljaa enemmänkin, jotta tomaateilla on riittävästi valoa ja tilaa. 

Lisää omavaraisuutta parvekkeella...

Kannattaa rohkeasti kokeilla hyötykasvien kasvattamista parvekkeella ja siten lisätä omavaraisuutta. Eri kasvit viihtyvät hieman erilaisissa oloissa. Jos et tunne oman parvekkeesi olosuhteita, niin sen oppii kyllä seuraamalla ja kokeilemalla eri kasveja. Tässä nyt joitakin esimerkkejä erityyppisille parvekkeille:

• aurinkoiselle ja kuumalle parvekkeelle - tomaatti, chili, timjami yms.
• puoliaurinkoiselle parvekkeelle - ruukkukurpitsa, ruukkupavut, salaatti, persilja yms.
• varjoisalle ja viileälle parvekkeelle - salaatti, retiisi, pyöreä porkkana yms.

Tuoksujen huumaa ja mustarastaiden laulua...

Parvekkeella on kyllä nyt tuoksujen huumaa, kun rosmariini, basilika ja timjami tuoksuvat, kun niitä vähän hipaisee. Sen lisäksi siellä on aivan ihania punaisia tuoksuvia ´Pink Kisses` neilikoita, joissa on lämpimän neilikkainen tuoksu.

Iltaisin vahvan huumaavasti tuoksuva tähtijasmiini täyttää parvekkeen tuoksullaan. Se kasvaa ruukussa pöydällä, valkoisessa köynnössäleikössä.

Tuolilla onkin aivan sykähdyttävän ihanaa istuskella tuoksujen keskellä ja kuunnella mustarastaiden laulua😍

#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/kerkka/

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa, tontti ja lupa https://omatupajatontti.blogspot.com/2022/06/puolukan-puolesta.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2022/06/helppoa-omavaraisuutta-parvekkeella.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2022-osa-6/

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=16445

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/mehästä-kohti-omavaraisuutta

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2022/06/suuntana-omavaraisuus-6-keruutuotteiden.html

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2022/06/suuntana-omavaraisuus-osa-6-luonnosta.html

Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2022/06/omavaraisempaa-elamaa-2022-osa-2.html

Varmuusvara https://varmuusvara.blogspot.com/2022/06/kesakuun-ensimmainen-maanantai.html

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2022/06/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Korkeala https://www.korkeala.fi/metsan-antimet-omavaraisuudessa/

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2022/06/06/kesakuu-22-kerailytalous

Sarjaa luotsaavat Satu https://tsajut.fi ja Heikki https://korkeala.

Puutarhaterveisin Sari