sunnuntai 20. lokakuuta 2019

Yllätys, nuppuja venuksenkengässä ja kärsimyskukassa

Venuksenkenkä teki ihanan yllärin… huomasin siinä kaksi nuppua, jee! Ostettaessa siinä oli yksi kukka. Yllätyin noista nupuista täysin, sillä tämä orkidea on kokenut aika kovia. Ehkäpä se onkin syynä noin innokkaaseen kasvuun ja kukintaan 😊

Venuksenkenkä ei ole päässyt helpolla...

Keväällä tämä venuksenkenkä putosi kukkapöydältä lattialle tosi vauhdikkaasti. Ruukusta levisi kaikki multa pitkin lattiaa ja itse kasvi löytyi juuret täysin paljaana. Siinä tuli sitten samalla orkideakasvualustan vaihto.
Toinen koettelemus sillä on ollut ripsiäiset. Niitä oli myös muissakin orkideoissani kesällä, onneksi nyt näyttää jo paremmalta. Ripsiäiset tulivat siitä vanhan ajan maatiaisamarylliksestä, johon ne on sitkeästi pesiytyneet. 
Sen sijaan villakilpikirvoja ei ole näkynyt enää lainkaan.

Näin olen venuksenkenkää hoitanut...

Olen kastellut tätä noin kerran viikossa #kastelupäivinä, upotuskasteluna. Ja joka kasteluveteen laitan aina orkidealannoitetta. Eli kastelutapa on ainakin ollut tälle sopiva.
Se on muuten ollut kaakkoon suuntaavan huoneen ikkunalla. Huoneessa lämpötila on kesällä aika kuuma ja nyt noin 19 astetta.

Viimevuoden kukkiva verso on kuvassa keskellä, jo hieman vaaleamman vihreänä. Sen alaosasta kasvoi nämä uudet versot, jotka nyt tekevät nuppuja. Niidenkin tyvellä on jo pienet uusien versojen alut.

Tämän kukat näet viime vuoden postauksesta Venuksenkenkä... helppo vai vaikea. Nyt voikin jo todeta, että tosi helppo kasvi 😊

Kärsimyskukka tekee vielä nuppuja...

Olen jo jonkin aikaa pähkäillyt - säilyttäisikö tätä kärsimyskukkaa vai heittäisikö sen jo kompostiin. Se on kyllä monivuotinen kasvi ja jopa huonekasvikin, mutta ei kestä pakkasta. Tämä kärsimyskukka on vain tosi voimakaskasvuinen eli kesän aikana  se kasvatti parvekkeella yli 5 metriä pitkiä versoja.
Vielä on viikko aikaa jahkailla, ennen kuin sääennusteen mukaan tulee kunnon pakkaset.
Miten tämä päättäminen onkin joskus näin vaikeaa 😄

Nyt on ollut niin lämmintä, että kärsimyskukan nuput kehittyvät edelleen. Jännä nähdä aukeavatko jo ensi viikolla. Sen kukat ovat erittäin kauniit, ja kestävät yhden päivän.


Vanhat puikkokämmekät ja muut orkideat...

Kummatkin vanhat puikkokämmekät aloittelevat kukintaa. Nekin on tosi helppoja ja varmoja kukkijoita vuodesta toiseen. Sen sijaan vanhat perhosorkideat vasta alkavat kasvattaa uusia kukkavarsia.
Alla lista orkideapostauksista. Eli olen ihan hurahtanut helppoihin orkideoihin 😍


Ihanaa syksyistä alkavaa viikkoa!

Sadeterkuin Sari 

 

perjantai 18. lokakuuta 2019

Eka amarylliksen sipuli istutettu

 Blogiyhteistyö - Korpikangas Siemen-Frö
Jos haluaa näitä erikoisemman värisiä amarylliksiä, niin ne kannattaa kasvattaa itse sipulista. Se on todella helppoa, sillä kasvupaikaksi sopii hyvin ihan tavallinen huoneen ikkunalauta. Lisäksi kasvatus onnistuu aina. Kuvassa kerrottukukkainen valkopunertava lajike.

Milloin kannattaa istuttaa amarylliksen sipuli...

Hmmm... hyvä kysymys!  Kaikki Korpikangas Siemen-Fröltä tulleet amarylliksen sipulit ovat aina kukkineet noin kahden kuukauden kuluttua. Ne juurtuvat ensimmäisenä kuukautena ja toisena kasvattavat nuppua kukkaan. Itse pidän siitä, että sipuli on juurtunut kunnolla, koska silloin amaryllis pysyy paremmin pystyssä. 
Ja istutusaika kannattaa ehdottomasti valita myös kuun mukaan eli kasvavalla kuulla.

Välillä puutarhamyymälöissä näkyy myynnissä myös sellaisia sipuleita, joista pilkistää jo nuppu. Ne kukkivat todennäköisesti kuukauden kuluttua istutuksesta ja juurtuvat vasta kukkimisen jälkeen.

Amarylliksen sipulin istutus ruukkuun...

Tältä näytti amarylliksen eli ritarinkukan sipuli, kun avasin Korpikankaalta tulleen postipaketin.

Ensiksi liotin juuria matalassa vedessä noin 15 minuuttia.

Sen jälkeen oli helppo nyppiä huonot juuret pois sipulin pohjasta. Samalla leikkasin elävien paksujen juurien päistä kuivat osat pois. Teen putsauksen aina näin huolella, koska kasvien kanssa on niin kiva puuhailla 😊

Amarylliksen sipuli istutetaan niin, että sen pääliosa jää näkyviin. Tällä kertaa ruukku oli aavistuksen verran liian pieni, joten sipulia jäi enemmän näkyviin.
Kuten viime vuonnakin, niin myös nyt istutin sipulin kasvusammaleeseen. Oli vähän hankala saada kasvusammalta sipulin ja ruukun väliin, mutta lopulta kahvilusikan avulla se onnistui.
Kun sipuli oli istutettu, kastelin "mullan" eli kasvusammaleen ja vein ruukun aurinkoiselle ikkunalle.

Sain amarylliksen sipulin Korpikangas Siemen-Fröltä. Kiitos siitä heille! 
Heillä näyttää olevan vielä hyvä valikoima erikoisia lajikkeita verkkokaupassaan, pienenä vinkkinä.


Amarylliksen jatkohoito ja säilyttäminen...

Periaatteessa amaryllis eli ritarinkukka on monivuotinen huonekasvi. Se vaatii kuitenkin lepokauden, jotta se jaksaa kukkia. Ohjeet löytyvät vanhasta postauksesta Amarylliksen säilyttäminen ja hoito.




Amaryllikset ovat lemppareitani joulukukista, jouluruusun ohella. Joten lisää postauksia amarylliksistä alla...

Oikein mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua!

Kukkaterkuin Sari

keskiviikko 16. lokakuuta 2019

Haravointia, etanoita ja pintakompostointia

 Rakastan haravointia! Eilen oli upea syksyinen päivä, joten karkasin töistä keskellä päivää haravoimaan. Aurinko paistoi ja lehdet olivat hieman jo kuivahtaneet eilisen sateista eli haravointi on niiiiiin nautinnollista.

Paksu kerros puiden lehtiä...

Meillä siis haravoidaan nämä paksut lehtimassat, mitä tulee vanhoista metsälehmuksesta, jalopähkinästä ja omenapuusta. Lehtiä on niin paksu kerros, ettei sitä voi jättää nurmikolle. Ja ne on helpompi haravoida näin ehjinä ja isoina kuin ruohonleikkurilla silputtuna.


Itse tykkään tehdä pihahommia paljain käsin, ja siksi puuvartinen harava on suosikkini ja se on myös kivan painava, verrattuna muoviseen.

Osa lehdistä viedään kottikärryillä sekä saavilla ja osa lehdistä suursäkillä.  Muuta sitten pihan haravontiin ei tarvitakaan.

Pintakompostointia vattumaalla...

Eilen vietiin kaikki lehdet vattumaalle, vatturivien väleihin. Eli pintakompostoidaan lehdet. Näin teemme ainoastaan vattumaalla. Pintakompostointi on ekologista, koska se jäljittelee luontoa ja tuo maahan lisää multaa sekä pitää maan kosteampana. Samalla se on monen hyönteisen elinympäristö.

Kuvan alareunasta näkee hyvin, miten edellisen syksyn lehtijäte on jo maatunut. Nyt syksyllä täytämme alueen taas puiden lehdillä, aika paksultikin. Toki rikkaruohot on ensin kaivettu pois, onneksi niitä ei ollut montaa.

Espanjansiruetanat ja etananmunat...

Miksi pintakompostoimme vain vattumaalla, niin syynä on meidän espanjansiruetanat.  Etanoiden takia putsaamme perennapenkit ja suurimman osan pensaiden alustoista, jotta etanoille ei jää hyviä talvehtimispaikkoja. 
Kun haravoin lehmuksen lehtiä perennapenkistä, niin sieltä lehtien alta lämpimästä löytyi iso espanjansiruetana. Niitä oli varmasti enemmänkin, mutta huomasin vain yhden. Kuvassa siruetana on vetäytynyt kasaan eli se on isompi miltä näyttää. Lisää kuvia niistä Tappajaetanat hyökkää -postauksessa.

Maassa olleen kesäkukkaruukun alta löytyi useampikin rypäs siruetanan munia. Nämä tietysti, kuten aikuinen etanankin, hävitettiin. Siis siruetanat sanelevat meillä jonkin verran, miten pihaa kannattaa hoitaa.

Puutarhajätekomposti eli lehtikomposti...

Kompostin lähellä olevat lehdet haravoidaan tietysti kompostiin. Muuten sinne viedään etupäässä perennojen varret, rikkaruohot sekä muu kasvijäte. Tältä komposti näytti viime viikolla. Puutarhakompostin rakentamisesta ja hoidosta enemmän kompostisarjassa.
Nyt muuten kuun vaihe on hyvä kompostin rakentamiseen ja hoitoon 😊

Biokompostorin tyhjennys...

Biojätekompostoria ei vielä ole tyhjennetty ja viime vuonnakin se tehtiin vasta marraskuun puolessa välissä. Asumme siis Uudellamaalla, joten talvi tulee yleensä vuoden vaihteessa.
Lisää siitä Biokompostorin syksyinen tyhjennys.

Syysterkuin Sari


sunnuntai 13. lokakuuta 2019

Daalian juurakot kuivumassa

Daaliat on kaivettu maasta, kuukalenterin mukaan hyvänä jaksona, ja nyt daalian juurakot ovat viileän autotallin lattialla. Kuvassa on vain osa niistä. Vaikka oli kuiva kesä ja niitä ei kasteltu, niin jälleen mukulat ovat tosi isoja. Tätä ei voi kun ihmetellä. Sama oli viime syksynäkin.

Daalian mukuloiden kuivatus...

Mukulat ovat siis lattialla kuivahtamassa. Sen jälkeen multa onkin helppo karistella niistä pois. Samalla tulee tarkistettua, ettei siruetanoita jää mukuloihin. Tänään juuri löysin yhden jouluruusun tyveltä.

Ensi viikolla mukulat pääsevät kellariin talvisäilytykseen, silloin on vielä hyvä ajankohta kuun mukaan. Tuttuun tapaan mukulat peitetään lannoittamattomalla ja kalkitsemattomalla Perusturpeella. Se on meidän kellarissa paras tapa. Siitä lisää Daalian istutus ja talvisäilytystesti.
Linkin postauksessa näkyy daaliat ennen biohiiltä. Ne näyttää paljon matalammilta. Joskus täytyykin kaivella arkistosta kuvia ennen ja jälkeen biohiilen 😊

Tietysti Perusturvesäkit on jo hankittu ja odottavat kellarissa valmiina.


Hiirenloukut viritetty...

Kellariin, johon daaliat viedään, on jo viritetty hiirenloukut. Nyt huomasin, että yhdestä on syöttiaine loppunut. Eli vanhat hiirenloukut kannattaa tarkistaa aika ajoin. Syöttiainetta voi ostaa erikseen, joten hiirenloukku itsessään on vuosia toimiva. Tästä kirjoitinkin jo viime vuonna Hiirenloukut daalia kellariin.
Pahoittelen, että kuva on hieman heikkolaatuinen, koska kellarissa oli jo niin pimeää.

 Syysmyrkkyliljan nuppu...

Tänään huomasin, että syysmyrkkyliljojen viereen on ilmestynyt uusi nuppu. Se on aika pienikokoinen, joten jännä seurata, millainen kukka siitä avautuu. Tuohon kohtaan on vuosien saatossa istutettu muitakin myrkkyliljoja... toivottavasti tämä on jokin niistä 👍
Metalliruukkuun istutetut turkinmyrkkyliljan sipulit kukkivat jo parvekkeella. Täytyypäs ottaa niistä kuva päivällä, nyt onkin jo liian pimeää.

Syyskrookus kukkanurmikossa...

Toinen ihana ylläri löytyi kukkanurmikosta. Tämä syyskrookus eli syyssahrami on ollut tässä kohtaa jo silloin, kun siinä kasvoi iso kanukka. Kanukka poistettiin ja tilalle laitettiin kukkanurmikkoa. Lähistöllä pitäisi olla näitä lisääkin. Paikka on vähän liian varjoinen ja siksi nämä syyskrookukset kukkivat näin myöhään. Oikeastaan ne voisi siirtää paremmalle paikalle täyteen aurinkoon.
Syyskrookukset ovat hyviä syyskukkia ruukussa. Siitä vanha postaus Syyskrookukset kukkivat.

Ensi viikolla pääsee jo haravoimaan, jee! Sitä olen odottanut. Tänään hommaan oli ihan liian tuulinen päivä, joten piti tyytyä vain ihastelemaan ilmassa lenteleviä puiden lehtiä😊

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Syysterkuin Sari


perjantai 11. lokakuuta 2019

Petticoat syklaamin kukka kuin tyllialushame

Löysin tämän Petticoat syklaamin meidän Nurmijärven kk:n torikukkamyyjältä. En vain voinut vastustaa sitä, siinä on jotain niin veikeää. Ja rakastan syklaameja syyskukkana. Ne on todella kestäviä kukkijoita ja eivät ole moksiskaan pienestä pakkasesta. Sateelta ne kylläkin kannattaa suojata.

Petticoat syklaamin kukka kuin tyllialushame...

Se mikä tekee Petticoat syklaamin niin erikoisen viehättäväksi on tietysti kukat. Niiden terälehdet ovatkin alaspäin ja leventävät kukkaa, kuin tyllialushame. Siitä se on varmaan saanut nimensäkin 😊


Oli myös pakko kurkata, miltä näyttää kukan sisus. Kuvassa näkyvät röpelöt ovat osa terälehteä eli kiinni terälehdessä. Onpa erikoinen kukka!

Tavallisen syklaamin kukka...

Parvekkeella on edelleen ne vanhatkin syklaamit. Niiden kukan terälehdet ovat ylöspäin taipuneet, mikä on tyypillistä syklaameille.

Se vahvasti tuoksuva syklaami on avannut lisää kukkia, ja kukat ovat ujosti lehtien lomassa, jopa vielä enemmän kuin aiemmin. Tämä on kyllä myös omalla tavallaan niin veikeä 😊

Mitä kuuluu ulkosyklaameille näin lokakuun alussa...

Meillä on ollut jo useampana yönä muutamia pakkasasteita. Syyskukkaruukku on pensaan suojassa, lähellä taloa, joten kylmä ei heti osu siihen kohtaan. Sade sen sijaan on hakannut jonkun verran kasveja eli osa syklaamin kukista on lakastunut nopeammin. Vielä ne silti jaksavat kukkia ja onhan niillä kauniit lehdetkin.
Miltä ruukku näytti elokuun lopulla, siitä kuvia Kesäkukkaruukun päivitys syyskuulle -postauksessa.

Lisää syklaami- ja syyskukkapostauksia...

Syklaamit on niin ihania, että niihin ei kyllästy koskaan... ehkä 😊

Ihanaa viikonloppua!

Terkuin Sari

Ps. Se murattisyklaami, jonka sipulin istutin, on vielä tosi alkuvaiheessa. Siinä on pienet nuput, ja jännään kukkiiko se lokakuun lopulla vai marraskuussa.

keskiviikko 9. lokakuuta 2019

Viherkasvien luonnonmukainen hoito

Viherkasvien ja sisäkukkien luonnonmukainen hoito on yksi helppo ja konkreettinen ekoteko. Ja se selvästi myös näyttää kiinnostavan teitä, joten tässä nyt siitä enemmän. Itse olen hoitanut sisäkasveja luomusti jo vuosia, ja tietysti perinnetiedon eli kuun mukaan.

Viherkasvien luonnonmukainen lannoittaminen...

Tästä on tullut lukijoilta muutamia kysymyksiä, joten laitoin tähän ihan tuotevinkkejä. Tällä kertaa etupäässä Biolanin tuotteista, sillä niitä olen testaillut vuosien saatossa ja ne ovat siten tutuimpia minulle.
Nestemäiset lannoitteet
Luonnonmukaisia lannoitteita (eli luomuviljelyyn hyväksyttyjä) on useita eri vaihtoehtoja. Nestemäiset lannoitteet sekoitetaan kasteluveteen ja osa pitää sitä tapaa parhaimpana. Itsekin lannoitan suurimman osan  Biolanin Ravinnenesteellä, mikä on tehty mm. kompostoidusta broilerinlannasta eli on eläinperäinen lannoite. Veteen laimennettu lannoite kannattaa käyttää saman tien, sillä muuten lannoitevesi alkaa kannussa haista jo päivässä.

Jauhemaiset lannoitteet ja ravinnepuikot
Osan lannoitan jauhemaisella lannoitteella, mikä piilotetaan ruukun sivun ja multapaakun väliin. Siihen olen käyttänyt Biolanin Yrtti- ja taimilannoitetta, joka on tehty sirkkalannasta eli on eläinperäinen. Se pitää huolellisesti peittää mullalla, muuten se haisee. Traakkipuun lehdistö sai vahvan värityksen, kun testasin tätä sille. 
Myös kasviperäisiä lannoitteita on, kuten Biolanin Kasviperäinen lannoite. Se on tehty rypsirouheesta, vinassista ja merileväjauheesta. Sekin kannattaa huolella peittää mullalla.
Kolmas vaihtoehto on tietysti ravinnepuikot, joita niitäkin löytyy luonnonmukaisena Biolanilta.

Altakasteluruukkujen lannoitus luomusti...

Altakastelu- eli kestokasteluruukuissa kasvit ottavat veden vesisäiliöstä. Eli vesi on säiliössä viikkoja. Paras tapa lannoittaa luomulannoitteilla näitä ruukkuja, on multaan piilotettavat lannoitteet. Jos veteen sekoittaisi luomulannoitteen, niin todennäköisesti vesisäiliössä vesi alkaisi haista ja haju voisi levitä huoneeseen. Eli multaan painettavat ravinnepuikot tai multaan kaivettu jauhemainen ravinne on paras altakasteluruukkuihin.


Sisäkasvien hoito-aine merilevä...

Kasteluveteen sekoitettava merileväuute korvaa talvikautena lannoitteet. Merilevällä on niin paljon kasveille etuja, että monet antavat sitä myös kesällä, tavallisen lannoitteen ohella. 
Kirjoitinkin siitä jo Viherkasveille merilevää syksystä kevääseen. Muuten, Biolanin Ravinneneste ja Kasviperäinen lannoite sisältävät merilevää.
Merilevävesi kannattaa myös käyttää saman tien, sillä luonnonmukaisena lannoitteena se voi alkaa haista kannussa jo päivässä.

Ötököiden eli tuhohyönteisten häätö...

Kirvat, kilpikirvat, villakirvat, jauhiaiset, ripsiäiset ja kehrääjäpunkit saa luonnonmukaisesti hävitettyä luonnon pyretriiniä sisältävällä torjunta-aineella. Itse olen hyväksi todennut tämän Solabiol Hyönteisten torjunta-aineen. Se oli aiemmin Natria nimellä. Se on siis virallisesti hyväksytty luomuviljelyyn, joten siitä tiedetään mm. varoaika.
Sain tällä aineella hävitettyä villakirvat , josta enemmän Yök, villakirva - aika tehdä ötökkätarkistus.
Älä käytä mäntysuopaa tai tolua! Ne eivät nykytiedon mukaan olekaan luonnonmukaisia aineita ja eivät ole luomuhyväksyttyjä. Niissä saattaa olla esim. lisäaineita, ja niiden varoaikaa ei tiedetä.
Ennalta ehkäisynä voi käyttää kuun mukaan kastelua eli kastella #kastelupäiviä ja ainakin välttää Älä kastele -päiviä, mitkä näkyvät blogin sivupalkissa.

Viherkasvien kastelu kuun mukaan...

Luonnonmukaiseen puutarhanhoitoon ja sisäkasvien hoitoon kuuluu ehdottomasti töiden ajoittaminen kuun mukaan. Eli kastelu tehdään lehtipäivinä noin kerran viikossa. Seuraavat #kastelupäivät onkin 10.-12.102019 eli alkaa huomenna torstaina. Muistutan näistä kastelupäivistä Puutarha Studion facebook-sivulla. 
Ja lisää aiheesta löytyy paljon täältä blogista mm. Kastelupäivät, ja nopea siementen itäminen.

Sisäkasveille luomumultaa...

Nykyään käytän kasveille vain luomumultaa, yhdellä poikkeuksella. Erikoismullat kuten kaktuksille ja altakasteluruukkuihin sopivat mullat, löytyvät myös luomuna. Kuten kuvasta näkyy, niin kevään mullanvaihtoon täytyykin taas ostaa lisää multaa. Multapussit alkavat olla jo aika tyhjiä. Onneksi siihen on aikaa 😊 

Perinteinen ja yhä suosittu Musta Multa on myös luomua. Se onkin erikoinen multa, sillä se pitää esikostuttaa ennen kasvin istutusta. Ja istutuksen jälkeen ei saa kastella multaa. Eka kasvin kastelu tehdään vasta, kun mullan pinta on selvästi kuivahtanut. Näin multaan syntyy kestävä mururakenne.
Mustaa Multaa ei kannata sekoittaa Puutarhan Mustaan Multaan, joka on eri multatuote.

Kasvusammal ei ole luomua mutta super ekologista...

Olen niin ihastunut tähän sammalkasvualustaan, että tänäänkin istutin siihen viimeiset pelargonit. Se on mineraalilannoitettu eli ei ole luomua. Mutta on 100% sammalta ja siksi ekologisin pussimulta!

Kahvinporot, akvaariovesi ja kananmunan kuoret...

Monet käyttävät sisäkasvien lannoittamiseen myös kahvinporoja ja akvaariovettä sekä kananmunankuoria. Niiden annosteluohjeet pitää itse opetella kokeilemalla. Eli jos kasvit näyttävät hyvältä, kaikki on ok. Mutta jos kasvien lehdet eivät ole hyvännäköisiä tai kasvit eivät ala kukkia, niin annostelu ei ole onnistunut.
Tämän takia ostolannoitteet ovat helppoja ja varmoja, ne on nimittäin testattu moneen kertaan ennen myyntiin pääsyä.

Olisi tosi kiva kuulla, miten te hoidatte sisäkasveja luomusti?


Syysterveisin Sari 

maanantai 7. lokakuuta 2019

Syksyn kuulumisia hyötytarhasta - omavaraisuus kotipihalla

On taas Suuntana omavaraisuus -yhteispostauksen aika. Tällä kertaa aiheena on sato ja omavaraisuuden eteneminen. Meillä omavaraisuus on pientä, sillä pihamme on tavallinen omakotitalon piha ja minulla kasvukauden aikaan on töissä kiirein sesonki. Siksi etenemme omavaraisuudessa hyvin pienin askelin.

Satoa ikkunalta lokakuussa...

Keltaiset kirsikkatomaatit kasvavat nyt ikkunalaudalla. Siirsin ne parvekkeelta sisälle, kun ilmat viilenivät. Ja yllätyksekseni ne jaksavatkin kypsyttää pienet tomaatin alut. Sen sijaan ne eivät enää kuki, joten uusia raakileita ei ole tulossa.

 Jätin keväällä yhden minimunakoison taimen kasvamaan ikkunalle. Se edelleen kukkii ja tekee munakoisoja. Se on jotenkin niin hellyttävän söpö.
Minimunakoisoja kasvatettiin myös pihalla seinustalla. Niistä tuli ihan kivasti satoa ja ne tietysti syötiin sitä mukaa heti. Kuva pihalta heinäkuulta löytyy Super söpöt minimunakoisot.

Marjasatoa pakkaseen...

Mansikkamaa tuotti ekan sadon tänä kesänä. Suurin osa mansikoista syötiin ja ehkä vain reilu pari litraa päätyi pakkaseen. Viinirypäleitä tuli jonkun verran ja niistä keitettiin mehua.

Sen sijaan kaikki marja-aronian marjat pakastettiin. Ne on niin terveellisiä, että halutaan kaikkien vitamiinien pysyvän tallella 😊
Marjoja ei tullut kovinkaan suurta määrää, sillä pensaita on vain kaksi. Ja pensaat on vielä aika pieniä, kuten kuvasta näkyy.

Kasvimaalta tulee vieläkin satoa...

Mangoldit näyttävät tältä eli vielä niistä saa hyvin satoa. Hauskasti yhden puskan kävi rusakko syömässä, mutta jätti onneksi kaikki muut meille 😊
Vasta parina yönä on ollut aste tai pari pakkasta. Näköjään mangoldi kestää sen hyvin.

Biohiili pelasti juurekset...

Tuntuu ihan uskomattomalta, että punajuuret kasvoivat isoiksi. Koskaan aiemmin juurekset eivät ole onnistuneet meidän kasvimaalla.

Kesä oli tosi kuiva, ja kastelimme kasvimaata lähinnä alku- ja keskikesän ajan. Silloinkin vain kerran päivässä ja lopulta vain muutaman päivän välein. Sen jälkeen lopetettiin kastelu, koska kaivossa vesi uhkasi loppua.
Meidän pihan maalaji on pintakuivaa, runsasmultaista hiekkamoreenia. Se vaatisi alkukesällä kastelua kaksi kertaa päivässä.

Nyt kun maassa on biohiiltä, niin kasvit näyttävät saavan vettä tarpeeksi siitä. Punajuuret on todella hyvin kasvaneita. Ja nyt tänä vuonna juurikin on kasvanut eikä pelkät lehdet, kun kylvettiin siemenet oikeaan kuun vaiheen aikaan 😀

Viime vuoden kuulumisia kasvimaalta löytyy Kokemuksia biohiilestä kasvimaalla.


Näitä ei voi olla ihastelematta! Enpä olisi uskonut, että punajuuri voi kasvaa näin komeaksi meidän kasvimaalla.

Peruna ja vahapavut...

Peruna on nostettu kellariin jo aikaa sitten, ja tietysti kuun mukaan hyvänä sadonkorjuun aikana. Samoin tehtiin keväällä perunoitten istutus. Kuivuuden takia perunaa tuli vähemmän kuin yleensä, mutta onneksi laatu on hyvää. Perunamaalla ei siis ole biohiiltä maassa.

Vahapapuja tuli paljon, kuten aina. Se on ollut varma kasvi meidän kasvimaalla, jo ennen biohiilen lisäystä. Tänä vuonna sitä tuli noin 30 litraa ja sato on nyt pakkasessa. 

Komposteissa muhii multa...

Yksi tärkeä omavaraisuus meidän pihalla on multatehdas eli kompostit. Nyt tämän vuoden kompostikasa on jo korkea, vaikka suurin osa perennojen varisista on vielä leikkaamatta ja puiden lehdet haravoimatta. Tietää siis paljon multaa vuonna 2021 😊

Edelliset Suuntana omavaraisuus -postaukseni alla... 

syyskuu - Satoa ja kierrätystä - omavaraisuus kotipihalla
elokuu - Sään vaikutus hyötytarhaan - omavaraisuus kotipihalla
heinäkuu - Hyötytarhan kuulumiset - omavaraisuus kotipihalla
kesäkuu - Vanhat vadelmapensaat ja muut marjat - omavaraisuus kotipihalla
toukokuu - Maanparannus - omavaraisuus kotipihalla
huhtikuu - Hyötytarhan suunnittelu - omavaraisuus kotipihalla
maaliskuu - Minä SariW - omavaraisuus kotipihalla
helmikuu - Suunnittelua - omavaraisuus kotipihalla

#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...


Ihanaa lokakuuta!

Terkuin Sari

sunnuntai 6. lokakuuta 2019

Ihana lokakuu ja syysvärit

Lokakuussa on oma viehätyksensä. Silloin on syysväritykset komeimmillaan ja pääsee haravoimaan. Puiden lehtien haravointi on yksi lempipuuhistani pihalla. Se on jotenkin niin rentouttavaa ja samalla palkitsevaa. Vielä sitä joutuu odottelemaan, sillä vain metsälehmus on pudotellut lehtiään. Joten eilen vain ihastelin pihan värikylläisyyttä ja taas hieman kanttasin reunoja.

 Vanha pilvikirsikka kirjavassa syysvärissä...

Meidän vanhalla pilvikirsikalla on joka syksy näyttävä syysväri. Yleensä se on enemmänkin kellertävä, mutta tänä vuonna komean punaisenoranssi.  Ja kun tarkemmin katsoo, niin lehdet ovat vähän erivärisiä ja se tekee siitä kivan kirjavan.

Pilvikirsikka on näyttävä ja samalla niin siro kapeine lehtineen. Tämä meidän puu on yli 30 vuotta vanha. Siitä on kuvia kukkivana Vanha pilvikirsikka -postauksessa.

Kullankeltainen köynnöshortensia...

Köynnöshortensian lehdet ovat joka syksy kauniin kullankeltaiset, joskus vaaleammat ja nyt vahvan keltaiset. Upea kuin mikä!

Tämäkin on jo tosi vanha ja nykyään leveäksi kasvanut. Vanhan postauksen kuvissa se on vielä niin kaponen. Siinä on myös kuvia siitä talviasussa ja sen kukista - Köynnöshortensia -postaus.

Revontuliatsaleassa erikoinen syysväri...

Revontuliatsalealla on muistaakseni aiemmin lehdet olleet punaisen oranssit näin syysasussa. Nyt ne ovat jännän tummahkon punaiset. Hieno väri sekin, vaikka pidän selvästikin enemmän noista auringossa hohtavista keltaisista ja oransseista 😊

Syyssyrikkä ja marjaomenapensas...

Syyssyrikän takana näkyy keltaisessa syysvärissä marjaomenapensas. Se pudottelee jo lehtiään, mutta toimi vielä hyvin syrikän taustana.
Mikä todella erikoista, niin syrikkä kukkii nyt jo toisen kerran. Tähän aikaan se on yleensä jo lakastuttanut kaikki kukkansa ja sen siirtoa kellariin suunnitellaan. Nyt ei olekaan tulossa vielä kylmiä öitä, joten se saa kukkia rauhassa pihalla. Myös valkoisessa syrikässä on nuppuja ja sekin on edelleen Kuupuutarhassa. Lisää syrikästä - Syyssyrikkä paras perhoskasvi -postauksessa.

 Syksyllä pitää olla väriä pihalla...

Puiden ja pensaiden vahvat ja erilaiset syysvärit antavat niin paljon energiaa aurinkoisena päivänä, että joka pihalla pitäisi olla syysvärikasveja. Mutta ennen kuin kukaan ryntää ostamaan taimia, niin kannattaa hetken harkita. Siis jos haluat pihan pysyvän helppohoitoisena. 
Osta sellaiset komean syysvärityksen kasvit, jotka mahtuvat pihallesi ja jotka menestyvät siellä. Kummatkin asiat tuppaa helposti unohtumaan, kun innostuu 😊 
Meillä on oikein pikkumetsikkö tuossa kohtaa pihaa. Siellä on kesällä ihanan viileää ja talvella suojaisaa kylmiltä tuulilta. Ja näin lokakuussa upean moniväristä.

Pieni pihavinkki...

Jos kiinnostaa kasvien valitseminen pihalle tai muuten pihasuunnittelu, niin nyt on paras aika aloittaa Sarin pihasuunnittelukurssi. Nyt näkee vielä hetken pihan lehtevänä ja loppusyksy sekä talvi on sitten aikaa rauhassa tehdä suunnitelmia. Välissä voi pitää hyvin joulutauon 😊

Kun aloittaa suunnittelun vasta keväällä, niin pitää olla paljon ahkerampi, että saa suunnitelmat valmiiksi huhti-toukokuun vaihteeseen. Kevään paras istutusaika kun on toukokuussa.

Värikkäin syysterkuin,

Sari