sunnuntai 18. elokuuta 2019

Lepaa ja kotimainen kasvien viljely

 
Tänäkin vuonna tuli taas käytyä Lepaalla, Puutarha- ja viheralan ammattinäyttelyssä, vaikka viikko oli super kiireinen. Olen aiemmin postaillut kuvia Lepaan upeasta alueesta eli sen vanhoista rakennuksista ja isoista kesäkukkaryhmistä. Joten tällä kertaa keskityn nyt kotimaisiin kasveihin, sillä Kauppapuutarhaliitto täytti huikeat 100 vuotta.

Lepaalla näytteillä kesäkukkauutuuksia...

Tapahtumassa on aina näytteillä upeita ja reheviä kesäkukkia ammattikasvihuoneviljelijöille. Mukana on myös paljon uutuuksia, joita kasvihuoneviljelijät erityisesti näyttivät tutkivan. Heidän taitaa olla helpompi valita tulevan kesän kasvit, kun näkevät ne omin silmin. Eli nämä eivät olleet myynnissä, vaan katseltavana lajikenimitietoineen.

Näistä myös kukkakauppiaat ja harrastelijat haistelevat tulevia trendejä. Tosin kukkatrendit kuulemma vaihtelevat paljonkin eri alueilla 😊

Petunioissa ja pikkupetunioissa paljon värejä...


Tämä oikeanpuoleinen Scheteligin pikkupetunia oli yksi suosikeistani. Sen väritys oli niin  herkullisen kaunis.

Vaaleanpunainen tummalla silmällä oleva Huiskulan amppelipetunia oli myös veikeä, etenkin näin läheltä katsottuna.

Selvästi minua viehättää nyt kaksiväriset kukat, sillä tämä Scheteligin petunia oli myös yksi suosikkini.

Huippu kaunis tähtisilmä....

Tämä Huiskulan tähtisilmä oli uutuus lajike. Ja aika sähäkän värinen! Liekö syksyn lähestymien syynä vai mikä, mutta oli kyllä tosi kauniin värinen.


Perinteisiä kukkia ja värejä...


Tässä yksi kuva, josta hyvin näkee, miten paljon kesäkukkia oli näytteillä. Tämä on siis Scheteligin osastolta pelargoneista. Tässä ei edes ole kaikki.
Siinä on kyllä kasvihuoneviljelijällä valinnan vaikeus, niin upeita ja kauniin värisiä 😊

Kotimaisia kasveja syysistutuksiin...

Koska Kauppapuutarhaliitto täytti sata vuotta, niin näyttelyssä oli myös viljelijöiden kasvattamia kasveja. Meillä Suomessa viljellään syyskukiksi esim. eri värisiä syklaameja eli ulkosyklaameja sekä pallokrysanteemeja. Myös värikäslehtisiä keijunkukkia on kotimaisia. Niitä on kuvassa ainakin kolmea eri väriä. Uutena kasvina syysistutuksiin on harmaalehtiset kasvit, tässä hopealankaa.

Postauksen ekassa kuvassa olevat leikkokukat ovat myös kotimaisia. Eli edelleen löytyy Suomessa kasvatettuja leikkoruusuja, liljoja sekä joitakin muita erikoiskukkia.

Kotimaisia kasvihuonevihanneksia ja yrttejä...

Tiesittekö muuten, että suomalaiset kasvihuonevihannekset ovat ns. puhtaita, koska kasvihuoneissa käytetään etupäässä torjuntahyönteisiä, ei siis torjunta-aineita ötököihin. Eli kasveihin ei jää torjunta-aine jäämiä.
Kotimaisia kasvihuonevihanneksia on mm. chili, paprika, tomaatti, kurkku, salaatti ja yrtit.


Onnittelut 100-vuotiaalle Kauppapuutarhaliitolle!

"Kauppapuutarhaliitto on koristekasveja ja vihanneksia viljelevien kasvihuoneyritysten valtakunnallinen yrittäjäjärjestö. Kauppapuutarhaliiton tehtävänä on edistää ja kehittää kasvihuonealaa Suomessa sekä lisätä kasvihuoneessa viljeltävien tuotteiden tunnettuutta."
näin liittoa kuvataan heidän nettisivuillaan.
Kauppapuutarhaliitto on myös Lepaa 2019 -näyttelyn järjestäjä.

Lepaan piha-alueella erikoisia monivuotisia kasveja...

Lepaa on perinteikäs puutarhaoppilaitos ja siellä on ollut puutarhaopetusta yli  100 vuotta. Tällä hetkellä siellä on Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikkö, jossa koulutetaan puutarhatalouden ja rakennetun ympäristön asiantuntijoita.
Siksi Lepaalla kasvaa niin paljon erikoisia ja vanhojakin puita. Jo kartanomainen ympäristö komeine puistoineen on näkemisen arvoinen 😊


Tässä kuva kivikkonäytemaan vierestä. Perennojen takana on vesiaihe. Tietääkö joku, mikä puu kuvassa on? Puu on amurinkorkkipuu... kiitos Tita tiedosta!
Unohtui ihan tutkia sen nimi. Nimittäin Lepaalla kasveissa on usein nimilappu, onhan se puutarhaoppilaitos.

Koiratkin huomioitu...

Ekaa kertaa mukana oli myös koira, sillä ennakkotiedoissa toivotettiin koiratkin tervetulleeksi tapahtumaan. Ja tosiaankin koirat oli huomioitu. Koirille oli tarjolla juomavesiastia monessa kohtaa kulkuväylän vieressä. Saatiin myös täysin biohajoavat koirankakkapussitkin 😊

Oli kiva nähdä tuttuja ja seurakin oli mitä parhain 😊

Ensi vuonna Lepaa 2020...

Vaikka Lepaa näyttely on puutarha- ja viheralan ammattinäyttely, siellä on paljon nähtävää ja ostettavaa myös puutarhaharrastelijoille. Ja jo se kartanomainen puistoympäristö on näkemisen arvoinen. Suosittelen Lepaa-näyttelyä lämpimästi koko perheelle, sillä se on hengeltään hyvin rento ja iloinen tapahtuma.
Ensi vuonna Lepaa 2020 on torstaista lauantaihin 13.–15.8.2020. Lisätietoja löytyy www.lepaa.fi sivustolta.

Puutarhaterkuin Sari

perjantai 16. elokuuta 2019

Nyt suunnitellaan, ei istuteta - kuun mukaan

Nyt kun on vähenevä kuu, niin on hyvä aika suunnitella syksyn istuttamiset ja kylvöt. Eli nyt siis suunnitellaan - ei istuteta. Ajattelin siirtää kuvan pionin jonnekin toiseen paikkaan, joten senkin suunnittelu on nyt edessä. Ja niinhän sitä sanotaan, että hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty. Toinen ajankohtainen sanonta on "järki-ihminen istuttaa syksyllä", mikä myös pitää edelleen paikkaansa.

Kesän kuivuus vaatii nyt pihalle muutoksia...

On hyvä olla kaukaa viisas eli suunnitella pihaa niin, että jatkossa sitä ei tarvitse kastella kuivanakaan kesänä. Monella pihalla se tietää kasvien siirtelyä paremmille paikoille tai jopa joidenkin kasviryhmien uusimista. Joka tapauksessa kasvivalinta on syytä tehdä erityisen huolellisesti.

Meidän pihalla hopeatäpläpeippi kärsi kuivuudesta, joten se siirrettiin parisen viikkoa sitten varjoisemmalle paikalle. Vielä on yksi keijuängelmä ja valkoinen varjolilja, jotka siirrettään, kun siihen on hyvä kuun vaihe. Onneksi ollaan huomioitu kasvivalinnassa kasvupaikkavaatimukset, sillä emme voi kastella pihaa kun pihakaivossa ei riitä vesi. Toki juuri istutetut kasvit on kasteltava, mutta muuten kasvien tulee pärjätä omillaan.

Perennojen jakaminen kuun mukaan...

Nyt ei ole hyvä aika jakaa perennoja, vaan sekin homma siirtyy parin viikon päähän. Eli nyt on hyvä keskittyä tulevien töiden ja istutusten suunnitteluun . Homma käy sujuvammin, kun tietää ajoissa, mitä pitää tehdä ja hankkia 😊

Kevään sipulikukkien suunnittelua...

Samoin keväällä kukkivien sipulikukkien suunnittelun aika on nyt. Ne voi jopa ostaa jo, mutta istutus on myöhemmin, syys-lokakuussa.

Meillä oli ennen upea tulppaanipenkki täynnä perinteisiä Appeldoorn-tulppaaneja. Yksi kevät metsäkauriit söivät kaikki tulppaanit maata myöden ja sen jälkeen tulppaanit eivät ole kukkineet.
Nyt olen suunnitellut sen perennapenkin kasvien jakamista ja uusien tulppaanien istuttamista niiden sekaan. Nimittäin metsäkauriita ei ole näkynyt pihalla kohta vuoteen. Toivottavasti kiertävätkin meidän pihan kaukaa 😉
Satumaisen kauniit kuvat siitä tulppaaneja syövästä metsäkauriista Tulppaanit on nyt syöty -postauksessa.

Lisää kukkia pörriäisille...

Meidän pihalla on paljon erilaisia kukkia perhosille, kimalaisille ja muille pörriäisille, mutta lisää vielä mahtuu. Niitä aioin itse nyt suunnitella muutamaan uuteen ryhmään, jossa on vielä tilaa. Kuvan tähtiputkea on jo, joten se ei ole listallani. Sen sijaan punalatvaa on tarkoitus kylvää siemenistä, kun kuun vaihe on sopiva.


Poikkeuksena maa-artisokka...

On muuten ainakin yksi kasvi, jonka voisi nyt istuttaa. Se on tietysti maa-artisokka 😊

Suunnitteluun apua...

Elo-syyskuun vaihteessa on alkamassa opistoissa pihasuunnittelukursseja, jos kaipaat apua suunnitteluun. Itse opetan pihasuunnittelua Espoon työväenopistossa Tapiolassa ja Nurmijärven Opistossa.
Pihasuunnittelun verkkokurssi on myös hyvä vaihtoehto, kun haluaa suunnitella itse pihaa tai sen istutuksia. Pienenä vinkkinä, verkkokurssin hinta nousee ensi viikolla eli vielä sen saa edullisempaan hintaan.
Pihan rakentamisen ABC -kurssilla on aiheena, miten istutetaan, tehdään nurmikko yms. Se on yhden illan kurssi sekä Nurmijärvellä että Espoossa.
Kooste opistojen kursseista löytyy Puutarha Studion etusivun alaosasta linkkeineen.

Kursseja kuun mukaan tehtävästä puutarhanhoidosta...

Espoon työväenopistossa on 7.9.2019 Kuun vaiheet puutarhanhoidossa -kurssi, jolla opetan. Tietenkin on myös suosittu Kuun vaiheet puutarhanhoito -verkkokurssi, jota päivitän pari kertaa vuodessa. Näille verkkokursseille voi lähteä opiskelemaan koska tahansa.

Kannattaa hakea tietoa ja vinkkejä, niin kaikkea ei tarvitse opetella itse kantapään kautta 😊


Puutarhaterkuin Sari


Ps. Teen myös fengshui-pihasuunnitelmia... lisätietoa Puutarha Studion sivuilta.

tiistai 13. elokuuta 2019

Pelargonin kasvatus rungolliseksi pikkupuuksi

Nämä keväällä siemenistä kasvatetut pelargonit ovat niin tukevavartisia, että päätin kasvattaa niistä rungollisia "pikkupuita". Osa näistä on jo hyvällä alulla ja osaa pitää leikata vähän, kun kuun vaihe on siihen sopivampi. Aion myös talvettaa ne ihan valoisan huoneen ikkunalla.

Pelargonin hyvä tukeva runko...

Tämä valkoinen pelargonin taimi on jo aika rungollinen. Siitä tulikin mieleeni idea, kasvattaa näistä rungollisia. Tukevan rungon etu on se, että runko kestä paremmin painavat kukat. Kannattaa kyllä tarvittaessa laittaa tukikeppi.
Tämän ruukku näyttää ihan hassun pieneltä suhteessa sen lehdistöön 😉

Poistin kellastuneet alalehdet, mutta pienet versojen alut jätin vielä kasvamaan. Niiden poistoon kuun vaihe on nyt huono.

Istutus isompaan ruukkuun...

Kylvin siis keväällä nämä siemenistä sammalkasvualustaan. Multana näillä on pelkkää kotimaista Kasvusammalta. Taimet on kasteltu aamulla, kuten asiaan kuuluu.  Koska nyt on vielä hyvä aika istuttamiseen kuun mukaan, niin ei kun toimeen.

Yleensä suositellaan ruukun vaihtoa vain hieman isompaan ruukkuun. Vanhalla kokemuksella uskalsin istuttaa tämän heti reilusti isompaan saviruukkuun, koska mullaksi laitan jälleen pelkkää sammalta eli Biolanin Kasvusammalta. Se on samaa, mihin kylvin siemenet ja missä kasvaa jo osa parvekkeen pelargoneista. Jostain kumman syystä pelargonien kasvu on siinä tosi tukevaa.

Painava ruukku rungollisille pelargoneille...

Nämä rungolliset pelargonit voivat kasvaa hieman korkeammiksi, joten on hyvä laittaa ne painavaan  ruukkuun. Varsinkin jos käyttää kevyttä sammalkasvualustaa. Tämäkin taimi pienessä muoviruukussaan oli kaatunut pöydällä nurin pari kertaa, kun sammal oli kuivahtanut. Sammal on siis huomattavasti kevyempää kuin tavallinen multa

Lisää rungollisia pelargoneja pikkupuiksi....

Alla olevan pelargonin olin kylvänyt tammikuun lopulla. Se kasvaa myös sammalkasvualustassa saviruukussa parvekkeella. Siitäkin aion tehdä rungollisen pelargonin eli leikkaan alaosasta kaikki lehdet ja versonalut pois ehkäpä ensi viikolla.
Kuvan pelargonit näet heinäkuun alussa Pelargoneilla mullalla on merkitystä -postauksessa.

Alla lisäohjeita pelargonien kasvatuksesta...

Kesäterkuin Sari

lauantai 10. elokuuta 2019

Kuivana kesänä syyslannoite ajoissa

Tänään annoin syyslannoitteen, vaikka ei ollut kuun mukaan yhtään hyvä päivä. Välillä täytyy tehdä kompromisseja, sillä näin järkyttävän kuivana kesänä syyslannoite kannattaa antaa ajoissa... siis nyt!
Meille on huomiseksi sääennuste luvannut sadekuuroja, joten siksikin kiirehdin syyslannoitusta.

Syyslannoite talvenaroille ryhmäruusuille ja loistokärhöille...

Talvenarat kasvit on toinen kasviryhmä, joka hyötyy paljon syyslannoitteesta. Sen ravinteet ohjaavat kasvin valmistautumaan talveen. Yleensä talvenarat kasvit jatkavat kasvuaan jopa läpi vuoden, eivätkä ole tottuneet siirtymään talvilepoon syksyn edetessä, kuten Suomessa hyvin talvenkestävät kasvit tekevät. Näille aroille kasveille syyslannoite annetaan yleensä elokuun puolessa välissä.

Osalle ryhmäruusuja kaivon pieniä kuoppia ruusun ympärille, johon laitoin hieman lannoitetta. Näin se on nopeammin juurten ulottuvilla. Täytyy vain pitää mielessä, ettei lannoita liikaa.

Pensasmustikalle, mansikalle, hedelmäpuille ja marjapensaille syyslannoitus...

Se toinen kasviryhmä on hedelmä- ja marjakasvit. Syyslannoitteen sisältämä fosfori eli P on tärkeä kukkien muodostumisessa. Se siis vaikuttaa suoraan ensi kesän satoon. Monet kasvit nimittäin päättävät näin loppukesällä, kuinka paljon muodostavat ensi vuonna kukkia. Siksi syyslannoite hedelmä- ja marjakasveille tehdään yleensä elokuun puolessa välissä, vaikka oksissa olisi vielä sato kypsymässä.
Kuvassa viime vuoden elokuussa istutetut mansikat, joille ripottelin syyslannoitteen huolellisesti lannoitesäkin annosteluohjeen mukaan.

Daaliat ja syyssyrikät saivat myös syyslannoitetta...

Syyslannoitus voi olla yksi syy, miksi meidän vanhat daaliat kukkivat niin hyvin joka vuosi. Toki biohiilellä on myös osuutta asiaan 😊
Muuten, jos käyttää biohiiltä, niin siitä saa parhaimman hyödyn lannoittamalla luomulannoitteilla. Siksi valitsen aina syyslannoitteeksi Biolanin  luomu Syksyn PK-lannoitteen. Se siis sisältää P(fosforia) ja K(kaliumia), mutta ei lainkaan typpeä(N).

Myös syyssyrikät saavat syyslannoituksen. Ne aloittevat kukintaa... ja kohta ne ovat täynnä perhosia. Näistä meidän syriköistä on myös oma postaus Syyssyrikkä on paras perhoskasvi.
Daaliat ja syyssyrikät eli Buddlejat säilytämme siis talven aina kellarissa. Siitä enemmän Daalian istutus ja talvisäilytystesti.

 Miksi kuivana kesänä syyslannoite annetaan ajoissa?

Ihan sen takia, että osassa kasveja alkaa olla jo keltaisia lehtiä. Ovat siis siirtymässä syysväritykseen ja silloin kasvi ei enää ota ravinteita maasta.
On nimittäin hyvä muistaa se, että kuluu oma aikansa ennen kuin maahan levitetyt rakeet liukenevat kasvin käyttöön ja että kasvi on saanut kuljetettua ne solukkoihinsa. Siksi siis syyslannoitus kannattaa tehdä kuivilla alueilla jo nyt.
Yleisohje syyslannoituksen antamiseen on elokuun puoliväli ja siirtonurmikoille täällä etelässä elo-syyskuun vaihde. Ja tietysti kaikessa lannoittamisessa itse huomioin aina myös kuun vaiheen.

Ennätyksellisen kuivaa...

Katsokaas ensimmäistä kuvaa, josta näkyy hyvin miten rapsakan kuiva nurmikko meillä on paikoitellen. Kukaan ei muista, että tällä alueella olisi aiemmin nurmikot näin kuivuneet. Syreenileimukin koettaa kukkia, mutta kuivuus ja lämpö lakastuttaa nopeasti auenneet kukat. Onneksi perhosille on kuitenkin muutama kukka avoinna 😊

Toivottavasti huomenna tai ainakin ensi viikolla sataa kunnolla.

Terkuin Sari


torstai 8. elokuuta 2019

Liljojen tuoksua

 Pihalla tuoksuu nyt huumaavasti puuliljat. Nämä valkopunaiset puuliljat ovat kolmisen vuotta vanhoja ja edelleen kukkivat hyvin. Ja ah mikä tuoksu niistä tulee. Tätä olen odottanut!

Puuliljojen tuoksu

Mikä onkaan ihanampaa, kuin istuskella tuolilla tuoksuvien liljojen ympäröimänä. Illalla niiden tuoksu vielä voimistuu, ja pihan äänet hiljenee. Ihan huippua vain istuskella ja nauttia puutarhasta 😊


Näiden puuliljojen punertava sävy vaalenee kukan vanhetessa. Kukka myös aukeaa avoimemmaksi.

Vaaleankeltainen puulilja...

Vaaleankeltaiset liljat ovat suosikkejani puuliljoista. Niiden väri on niin kauniin hienostunut, mikä tulee upeasti esiin näin yksittäin istutettuna.

Kesän kuivuus vaivaa myös liljoja...

Täydessä auringossa kasvavat liljat ovat nyt aika surkeasa kunnossa. Meillä ei riitä vesi niiden kasteluun, joten kärsivät kuivuudesta. Saas nähdä, kukkivatko kunnolla ensi vuonna. Taidetaan varmuuden vuoksi ostaa lisää näitä tuoksuvia liljoja 😊

Lisää liljoja...

Liljat on kestosuosikkejani pihakasveista, etenkin nämä tuoksuvat liljat. Lisää postauksia liljoista:

Kesäterkuin Sari

maanantai 5. elokuuta 2019

Sään vaikutus hyötytarhaan - omavaraisuus kotipihalla

Tämä kesä on näyttänyt luonnon mahdin puutarhassa eli sään vaikutuksen hyötytarhaan. Meillä on ollut kuivin kesä ainakin 30 vuoteen. Ja se näkyy pihan kasveissa. Samalla tämä kuiva kesä on osoittanut biohiilen suuren avun kasvimaalla. Siis mielenkiintoinen vuosi menossa, hortonomin näkövinkkelistä.
On siis kuukauden Suuntana omavaraisuus -yhteispostauksen aika, aiheena Sää ja sen vaikutukset omavaraisteluun.

Vadelmat ja marjapensaat kuivana kesänä...

Ensimmäiset vadelmat olivat normaalikokoisia ja maukkaita. Eli päästiin syömään niitä. Mutta nyt loppusato on kuivunut tai huononmakuista. Vatut kärsivät selvästi kuivuudesta.
Mustaherukan marjat ovat tosi pieniä ja osa kuivunut. Vain punainen karviainen tuottaa hyvää satoa. Se onkin isompien herukoidan varjossa.

Suklaakirsikka ja marja-aronia kosteammalla paikalla...

Meidän pihan maalaji on runsasmultaista hiekkamoreenia eli todella pintakuivaa. Muutamassa kohtaa savi on lähempänä maanpintaa ja niissä kohdin on aina nurmikkokin vihreää kuivana kesänä. Tällaisessa kohdassa kasvaa suklaakirsikka ja marja-aronia. Ne tuottavat nyt hyvän sadon, vaikka ovatkin aika nuoria.

Mansikkamaata kasteltu vain yhden kerran...

Viime elokuussa istutettiin mansikan taimet biohiilellä parannettuun multaan. Mansikoista tuli jo hyvä sato, vaikkakin mansikat olivat hieman normaalia pienempiä. Biohiilestä on siis ollut hurjan iso apu!
Mansikkamaa on kasteltu vain kerran, kun muutaman taimen lehdet lurpattivat. Siihen syynä taisi olla muurahaiset, jotka olivat tehneet käytävät taimien juuristoalueelle.

Biohiili kasvimaalla kuivana kesänä...

Keväällä ja alkukesällä kasteltiin biohiilellä parannettua kasvimaata lähes päivittäin. Nyt kastelu on lopetettu, koska kasvit pärjäävät jo ilman. Aika yllättävää! Biohiili varastoi itseensä näköjään tosi paljon vettä, koska kasvit näyttävät pärjäävän ällistyttävän hyvin ilman kastelua. Se auttaa myös mykorritsoja, mitkä taas auttavat kasveja saamaan vettä laajemmalta alueelta tai syvemmältä.
Maa on siis todella pintakuivaa runsasmultaista hiekkamoreenia. Maalaji on ihan virallisesti määritelty.

Kokosin tähän alle kaikki blogipostaukset, joissa on juttua näistä biohiilitesteistä meidän pihalla.


Miksi kastelemme mahdollisimman vähän, syy on yksinkertaisesti se, että kaivossa ei riitä vesi pitkinä sateettomina jaksoina. Emme voi myöskään käyttää maatuvia katteita, koska meillä on espanjansiruetanoita. Kasvimaan ympärillä on kyllä etanaeste, mutta maatuva kate houkuttaisi etanoita ja ne voivat katteen suojissa tehdä nopeasti isoja tuhoja.

Herneet ovat taas uskomattoman korkeita...

Kuulin, että herne hyötyy monella tavalla biohiilestä eli se selittää niiden hurjan kasvun. Ennen biohiiltä herneet olivat noin polven korkuisia, ja nyt yli metrin. Ihan uskomatonta!

Mangoldi ja pavut aina varmoja...

Oli sitten kuiva kesä tai sateinen, niin meidän kasvimaalla onnistuu aina mangoldit ja vahapavut. Kylvimme aika myöhään, joten pavut vasta kukkivat, mutta mangoldista on jo otettu lehtiä.

Täytyy kyllä seurata, alkaako näihin papuihin tulla pavun alkuja vai ei. Nimittäin kuivuus vaikuttaa aina ensimmäisenä marjoihin ja hedelmiin... siis myös palkoihin. Eli näitä saattaa joutua vielä kastelemaan.

Kuun vaiheet kasvimaan hoidossa...

Keväällä ja alkukesällä piti kastella niin usein, ettemme voineet noudattaa kastelupäiviä. Kaikki muut kasvien kylvöt, istuttamiset yms on tehty kuun mukaan parhaina tai ainakin hyvinä päivinä.

Sään vaikutus nurmikkoon eli järkky kuivuus...

Ettei nyt jää väärää mielikuvaa noista kuvista, niin pakko laittaa yksi kuva kuivuuden ruskistamasta  nurmikosta eilen kuvattuna. 
Onnenksi tällaista on vain joissakin kohtaa pihaa, mutta koskaan aikaisemmin nurmikko ei ole näin pahasti kuivunut. Eli meidän alueella on ollut todella vähän sateita. Ukkostakaan ei ole ollut, eikä siten ukkoskuuroja. 
Nyt jännitetään tälle viikolle luvattuja sateita, tuleeko vai ei. 

#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...

Terveisin Sari

lauantai 3. elokuuta 2019

Puutarhakompostin kesähoito - kompostisarjan 3. osa

Kompostin hoitoa ei kannata unohtaa kesällä. Se on onneksi helppoa ja takaa, että kompostista tulee hyvää multaa kahdessa vuodessa. Samoin pitkin kesää kompostiin viedään puutarhajätettä vähän väliä. Meidän puutarhakompostiin menee lähes kaikki puutarhasta tullut kasvijäte. Jopa kuvan vuohenputket juurineen sekä kukkivat rikkaruohot päätyvät kompostikasaan. Mitään ongelmaa niistä ei ole koskaan ollut, sillä kompostia hoidetaan.

Puutarhakompostin tärkeä hoitotoimi - kastelu...

Kompostia täytyy kastella tarvittaessa eli näin kuivana kesänä kastelu on todella tarpeen! Muuten massa on liian kuivaa ja se ei kompostoidu. Jos näin käy, niin komposti ei ole pilalla vaan mullaksi muuttuminen vie yhden vuoden enemmän. Eli ensi kesänä kompostialueella olisi silloin kolme kompostikasaa.

Kompostin muu kesäajan hoito...

Puutarhajätteet kasataan kompostiin tasaisin kerroksin, ei kasoiksi, pitkin kesää. Jos on kovin kuivaa jätettä, niin välillä kannattaa laittaa sekaa esim. vanhaa kompostimultaa tai biojätekompostista tulevaa kompostimultaa.
Ja jos rikkaruohot alkavat kasvaa kompostikasassa, ne tietysti kitketään heti irti.

Lepäävä eli viime vuoden puutarhakompostikasa...

Viime vuonna kasattu komposti lepää rauhassa koko kesän ajan. Sille ei tarvitse tehdä mitään, jos se on näin peitetty. Jos siinä alkaisi kasvaaa rikkaruohoja, ne kitkettäisiiin juurineen pois. Eli siksikin lepäävä kompostikasa kannattaa kattaa eli peittää jollain, niin rikkaruohot eivät ala kasvaa siinä.

Meillä jäi pari pitkäversoisen runkotomaatin tainta keväällä ylimääräisiksi ja ne istutettiin lepäävän kompostin viereen, testimielessä. Niiden versot saavat kasasta kivasti tukea ja suojaa. Mikä yllättävintä, niin ne ovat kukkineet ja tuottavat jopa satoa 😊

Lisää puutarhajätteen kompostoinnista...

Kompostin teko - kompostisarjan 1. osa
Puutarhakompostin keväthoito - kompostisarjan 2. osa
Rikkaruohot kompostiin vai ei, ja kitkemispäivät
Puutarhan lehdet kompostiin
Kompostointikin kannattaa tehdä kuun mukaan ajoittaen aivan samoin kun maan parannus ja lannoitus. Siitä enemmän verkkokurssila.

Matalakasvuinen kirsikkatomaatti kukkii...

Jostain kumman syystä kirsikkatomaatti on alkanut kukkia kunnolla vasta heinäkuun lopulla. Se kasvaa siis kasvusäkissä seinustalla. Paikka on paljon aurinkoisempi mitä kompostialue. Aina näiden kasvien käyttäytymistä ei kyllä ymmärrä 😊


 Kesäterkuin Sari


torstai 1. elokuuta 2019

Kuivin kesä ja daalioita ei taaskaan ole kasteltu

Tämä kesä on kuulemma kuivin ainakin 30 vuoteen ja se näkyy meidän pihalla. Ensimmäistä kertaa daalioiden vieressä oleva nurmikko kellastuu. Mikä yllättävintä, niin daaliat voivat hyvin, vaikka niitä ei ole kasteltu kertaakaan. Keväällä maa lannoitettiin ennen daalioiden juurakoiden istuttamista, mutta maata ei kasteltu. Biohiili on kyllä ihmeaine!

Daaliat voivat hyvin - kiitos biohiilen...

Muistatte varmaankin viime kesältä postauksen näistä meidän vanhoista daalioista. Silloin ne olivat ensimmäistä kesää biohiilellä parannetussa mullassa. Ja silloinkaan niitä ei kasteltu koko kesänä. Postaus siitä Daalioita ei ole kasteltu kertaakaan - biohiiili toimii sekä ohjeet Biohiilen lataus eri tavoilla.
Tämän vuoden järkyttävä kuivuus näkyy kukissa. Daalian kukat ovat paljon pienemmät mitä yleensä. Muuten kasvu ja lehdistö on ihan normaali. Juurakot on istutettu yhteen riviin eli kasvu on aika rehevää kuivuudesta huolimatta 😊


Kuivuus vaivaa...

Meillä muutama perenna kärsii pahasti kuivuudesta. Onneksi ei enempää. Eli kasvivalinta on aika onnistunut, sillä tavoitteena meillä on ettei monivuotisia kasveja tarvitse kastella koskaan. Hopeatäpläpeippi siirrettiin jo turvaan ja toipumaan alapihalle varjoon. Muutaman muun kohtalon mietimme syksyllä.

Ekaa kertaa parissa kohtaa pihaa nurmikko on kunnolla kuivahtanut. Onkin mielenkiintoista seurata, miten se toipuu. Emme siis kastele nurmikkoakaan.

Ruusuryhmän ruusut ja laventelit kukoistavat...

Tähän ruusuryhmään lisäsimme keväällä biohiiltä. Ryhmää ( vanhoja ei olekaan kasteltu - "puutarha-apulainen" ei ollut totellut  😊)  on kasteltu ehkä pari kertaa ja uusia taimia muutaman kerran enemmän.
Vanhat ryhmäruusut kukkivat isoilla kukkatertuilla, joten ne selvästi hyötyivät biohiilestä. Sen sijaan uudet taimet eivät kasva. Keväällä näkee, mikä niiden kohtalo on.
Vanhat laventelit taitavat rakastaa tätä kuivaa kesää ja hellettä. Niin upeasti ne kukkivat nyt. Ja ah, mikä tuoksu niistä tulee!

Sammakoita liikkeellä...

Vaikka on näin kuivaa, niin silti pihalla törmää sammakoihin. Tämäkin säikäytti minut vattumaalla. Yksi sammakko löytyi lintujen juoma-altaana toimivan lautasen alta. Siellä on varmaankin viileää 😊

Lintujen juoma-allas toimii kylpypaikkana...

Meillä on aina läpi kesän linnuille juoma-allas pihalla. Siinä käy myös siilit ja oravat juomassa.  Näin kuivana kesänä se onkin erityisen tärkeä.
Sammakko löytyi siis sen alta, kun lautaselle vaihdettiin uusi puhdas vesi. Siitä sammako siirtyi hitaasti rodon oksien alle. 
Kuvassa mustarastas on parhaillaan kylpemässä. Jos tarkkaan katsoo kuvaa, niin huomaa kaksi pikkulintua odottamassa vuoroaan. Juoma-altaalla käykin aikamoinen vilske.


Kasvimaan kuulumisia...

Maanantaina onkin taas omavaraisuus yhteispostauksen aika, joten silloin kerron enemmän kasvimaan kuulumisia. Aiheena on sään vaikutus hyötytarhaan ja siihen liittyy hyvin tämä järkyttävä kuivuus.

Kesäterkuin Sari