Ukonhattu - ei lasten leikkipaikan luo

 

Ukonhattu on upea ja helppohoitoinen perinneperenna. Meidän puutarhassa sitä on kahdenlaista. Sen sijoittamisessa on tärkeää muistaa, että sitä ei kannata laittaa lasten leikkipaikan viereen tai edes lähistölle. Muuten se on aivan loistava kasvi esimerkiksi tällaiseen kerrokselliseen kasviryhmään.

Olisikin kiva kuulla, kasvaako tätä enää kenenkään pihalla? Vai onko tämä jo häviämässä pihoilta.

Aitoukonhattu helppo perinnekasvi...

Tummansinikukkaista aitoukonhattua näkee usein vanhoilla pihoilla ja se onkin sitkeä perinnekasvi. Eli aika vaatimaton kasvupaikan suhteen ja pärjää jopa ilman hoitoa. Sillä on vahva juuristo, joten se leviää vähitellen isommaksi alueeksi.

Tässä kuvassa se kasvaa kerroksellisen kasviryhmän keskiosassa, jolloin sen ympärillä on muita kasveja estämässä lapsia ulottumasta siihen. 

Sen kukat on kyllä aika vaaleat. Tajusin sen vasta nyt, kun kirjoitin tätä postausta. Onko teillä muilla tummemmat kukat ukonhatuissa?

Aitoukonhatun kukat ovat yleensä pitkin verson latvaa. Sen sijaan tarhaukonhatulla ja kirjoukonhatulla kukkaterttu on haaroittunut. Ne kukkivat samaan aikaan syysleimujen kanssa eli heinä-elokuun tietämillä.

Erikoisen malliset kukat... 

Ukonhattujen kukan muoto on erikoinen, ikään kuin kypärän mallinen. Siitä näkee usein sanottavan, että sen kukat kelpaavat etupäässä kimalaisille, kukkien muodon takia.

Kirjoukonhattu myös perinnekasvi...

Tätä sinivalkokirjavaa kirjoukonhattua näkee myös usein vanhoilla pihoilla. Kuvasta hyvin huomaa, miten sen kukkaterttu on haaroittunut. Sen kukan tummansininen sävy on sama kuin tavallisilla ukonhatuilla.

Meidän pihalle nämä kummatkin ukonhatut on saatu muistaakseni mummolasta.  Ne kasvavat nykyään tässä samassa ryhmässä vierekkäin.

Ukonhatut vaarallisen myrkyllisiä syötynä...

Syy, miksi ukonhattuja ei kannata laittaa lasten leikkipaikan viereen tai lähelle, on niiden myrkyllisyys. Koko kasvi eli sen kaikki osat ovat syötynä vaarallisen myrkyllisiä.

Näin myrkyllisiä kasveja meillä on onneksi vähän puutarhan koristekasveissa. 

Muita vaarallisen myrkyllisiä kasveja näet Todella myrkylliset kasvit -postauksessa.

Ukonhatun hoito-ohjeet...

Ukonhatut viihtyvät auringosta puolivarjoon, kun maa on tuoretta tai kosteaa. Liian kuivalla tai kuumalla paikalla niihin tulee herkästi kirvoja. Kun maa on ravinteikasta, niin ne kasvavat rehevästi.

Oikeanlaisella paikalla ukonhattuja ei siis tarvitse hoitaa sen kummemmin.

Lisää perinnekasveista eli maatiaiskasveista...

Perinnekasvit ovat ihanan helppoja, joten meidän vanhassa puutarhassa niitä on paljon. 

• Mustialanruusu tuoksuva perinnekasvi, jonka vaaleanpunaiset ja kerrotut kukat ovat kauniita myös maljakossa.
• Tuoksuva pihajasmike - perinnekasvi, jonka moni tunnistaa sen upean vahvasta tuoksusta. On nimittäin muitakin jasmikkeita, mutta niiden kukat eivät tuoksu tai tuoksu on mieto.
• Syreenileimu - helppo maatiaisperenna muistuttaa paljon yleisempiä syysleimuja. Se on korkeampi ja vaatimattomampi hoidon suhteen.
• Myskimalva, harmaamalvikki vai ruusumalva eli miten nämä vaaleanpunaiset maatiaisperennat on helppo tunnistaa ja erottaa toisistaan.
• Rusopäivänlilja helppo perinnekasvi Sen oranssit kukat ja heinämäiset lehdet ovat näyttävä lisä perennapenkkiin.
• Varjolilja - näyttävä perinnekasvi Tämä marjapuuron värinen lilja viihtyy myös varjossa ja leviää kivasti siemenistä ympärilleen.
• Helppo ja villi reunuspietaryrtti kuuluu ns. lyhytikäisiin kasveihin ja tekee paljon siementaimia, joiden ansioista sitä on pihalla vuodesta toiseen.
• Komeat idänunikot ja tarhaidänunikot ovat alkukesän näyttäviä kukkijoita isoine kukkineen. Kukat on yleensä oranssit ja muitakin värejä löytyy.
• Lehtoakileija - helppo kylvää siemenistä ja itse asiassa se leviää siemenistä kivasti myös itsekseen. Kukkien värejä on paljon.
• Ihanat sormustinkukat ovat kaksivuotisia perennoja ja myös ne kylväytyvät itse siemenistä ympärilleen.
• Illakko - tuoksuva perinnekasvi tuoksuu etenkin iltaisin, kun kulkee kasvin ohi. Moni hankkiikin sen juuri tuoksun takia.

Puutarhaterveisin Sari

Syyssahrami ja myrkkyliljoja

Tämä syyssahrami on niin sykähdyttävän  kaunis, että niitä pitää ostaa lisää... ja toiseen paikkaan. Kukan väri on ihana ja muutenkin se on niin herkän kaunis.  Hauskasti sen kukassa pörräsi kukkakärpänen, aivan kuten myrkkyliljojen kukissa. Ovat siis tärkeitä syyskukkia.

Syyssahrami eli syyskrookus...

Syyssahrameille pitää etsiä aurinkoisempi paikka, sillä aiemmin ne eivät oikein ole ehtineet kukkia. Niille suositellaan hyvin läpäisevää maata sekä lämmintä ja aurinkoista paikkaa. Meillä ne kasvaa kukkanurmikossa, mutta hieman liian varjossa. Siis tiedossa pientä pähkäilyä.

Turkinmyrkkylilja ja kukkakärpänen...

Alastonimmen eli syysmyrkkyliljan kukat ovat jo lakastuneet ja yllättäen niiden luota kasvoi pienet nuput näkyviin. Nyt nuput aukesivat ja kukista on helppo tunnistaa ne turkinmyrkkyliljaksi. Ne kukkii tässä ekaa kertaa.  

Kaikki nämä myrkkyliljat tässä kohtaa on niitä, jotka ensin ovat olleet syyskukkana ruukussa, talven ruukku kellarissa ja keväällä sitten sipulit on istutettu maahan. Todella hyvin näyttävät jatkavan elämäänsä pihalla tavallisessa puutarhamaassa ja auringossa, eivät ole siis kertakäyttöisiä ruukussa.

Espanjansiruetanat vain tuppaavat syömään myrkkyliljojen nuput riekaleiksi, mutta onneksi etanarakeet ovat auttaneet siihen ongelmaan.
Nimensä mukaan, myrkkyliljat ovat tosi myrkyllisiä syötynä, siis ihmisille... ei näköjään siruetanoille.

Myrkkyliljat kukkivat ruukussa sammaleessa...

Parvekkeen pöydällä kukkii nyt ne syyskuun alussa istutetut myrkkyliljat, jotka sain Korpikangas Siemen-Fröltä. Kukinta kestää siellä pitkään ja ruukku näkyy kivasti sisälle. Eli aika ekologisia syyskukkia.

Ruukkuun sipulit istutetaan aina hyvin pinnalle, mutta pihalle maahan ne istutetaan normaalisti. Tässä ruukussa multana on sitä 100% sammalta eli Kasvusammalta ja hyvin näyttävät kukkivan, vaikka sipulikukille yleensä suositellaan läpäisevää hiekkamultaa. Näin sateelta suojassa olevassa paikassa sammal näyttää toimivan tosi hyvin.

Nämä on niin suloisen kauniita, että näitä tulee ihailtua vähän väliä 😊

Mitä kuuluu murattisyklaamille...

Tämän murattisyklaamin mukulan istutin samana päivänä kuin myrkkyliljojen sipulit. Se on lähtenyt hitaasti kasvuun eli nuput ovat vielä aika pieniä. 

Kasvien kanssa tämä on ihan tyypillistä, joskus ne ovat hitaita ja joskus yllättävät nopealla kasvulla. Ne kun ovat eläviä, niin niiden kasvuintoon vaikuttaa edellisen vuoden sää Hollannissa, missä kaikki sipulit ja mukulat kasvatetaan.

Ensi viikolla on luvattu jo kunnon yöpakkasia, joten alan pitää tätä ruukkua viileän huoneen ikkunalla myös öisin. Nyt ruukku on ollut päivät sisällä ja yöt parvekkeella.

Syklaamit ovat lemppareitani, joten tämän kasvua on jännä seurata.

Olen kasvattanut murattisyklaamia ekaa kertaa syyskukaksi ruukussa 9 vuotta sitten. Uppouduin vanhoihin blogipostauksiin ja löysin sieltä yhden jutun, jossa oli myös murattisyklaamilla ihan oma kasvurytmi. Näissä kasvatuspuuhissa näyttää olevan kivasti haastetta 😊

Leppoisaa sunnuntaita!

Terkuin Sari

Hienostuneen kaunis ja pitkäikäinen jouluruusu

Jouluruusun kauneuden lisäksi minua viehättää myös niiden pitkäikäisyys. Ne voivat elää vuosia pihalla, joten jouluruusu ei ole kertakäyttökukka. Tämä viininpunainen jouluruusu on avannut enemmän kukkiaan ja tältä se näyttää nyt ilta-auringossa parvekkeella.

Jouluruusu on pitkäikäinen syyskukka...

Jouluruusu voi kukkia vielä joulukuussakin, jos tulee leuto alkutalvi. Ja kovimpina pakkasöinä peitän sen taas vanupeitolla, jotta pakkanen ei vioita kukkia. Se on siis minulla lasitetulla parvekkeella, Etelä-Suomessa. Olen huomannut, että parvekkeella on yleensä noin 5 astetta lämpimämpää mitä ulkona pihalla, lämpömittarin mukaan.

Välillä sisälle ja taas parvekkeelle...

Kun tulee kunnon pakkaset, siirrän jouluruusun kellariin. Mutta jos pitkä sääennuste näyttää suojakelin palaavan lyhyen pakkasjakson jälkeen, niin pidän jouluruusua viileässä huoneessa pakkasjakson ajan. Sitä kastellaan silloin niukasti. Ilman lämmettyä se pääsee taas parvekkeen pöydälle. Siitä se näkyy tosi hyvin sisälle.

Keväällä jouluruusu pääsee pihalle...

Heti keväällä, kun maa on sulanut, istutan sen pihalle puolivarjoon, läpäisevään maahan. Tavallisen näköiset jouluruusut talvehtivat hyvin, mutta erikoiset heikommin.
Onkin taas jännä nähdä, saanko tämän menestymään talven yli ja miten se lähtee pihalla kasvuun.
Ohjeita lisää jouluruusujen hoidosta ja säilytyksestä.

Alla kuva keväältä viininpunaisesta jouluruususta, joka kukki ensimmäistä kertaa pihalla. Se on kasvutavaltaan hyvin erityyppinen mitä tämä nyt parvekkeella oleva. Ihania kummatkin 😊

Jouluruusuja eri vuodenaikoina...

Jouluruusu on niin monikäyttöinen ja pitkäikäinen perenna, ja suuri suosikkini, joten niistä löytyy useitakin postauksia...

• Jouluruusu on myös kevätkukka, Vaaleanpunaisia hempeitä kevätkukkia
• Joulun ajan erilaisia jouluruusuja, Vau miten ihania jouluruusuja  
• Syksyn ja joulun jouluruusut kevällä Syksyn jouluruusu kukkii vieläkin
• Jouluruusut kukkivat jo huhtikuussa pihalla Jouluruusu kukkii jo

Kannattaa muistaa, että jouluruusua ei saa syödä! Sitä ei myöskään kannata laittaa kakun tai salaatin koristeeksi, sillä se on syötynä vaarallisen myrkyllinen.

  

Mukavaa viikon jatkoa!

Terkuin Sari

Kitkemistä ja reunojen kanttausta

Vielä tänään oli hyvä #kitkemispäivä, kuun mukaan, joten tietysti hyödynsin sen iltapäivästä. Tässä alastonimpien eli syysmyrkkyliljojen kohdassa ei onneksi ollut paljoa rikkaruohoja, mutta nurmikon reuna kaipasi jo kanttaamista. Joten senkin homman tein nyt samalla.

Vanhat myrkkyliljat eli alastonimmet...

Nämä syysmyrkkyliljat ovat jo aika vanhoja. Ne kukkivat kauniisti näin syys-lokakuussa, kunhan muistetaan laittaa etanarakeita. Nimittäin espanjansiruetanat syövät ne jo nupullisina ihan riekaleiksi.

Kuten kuvasta näkyy, rikkaruohoja ei ollut paljoa.

Kitkemistä ja reunojen kanttausta...

Nurmikon reuna oli kesän aikana muuttunut epämääräiseksi, koska päivänliljojen lehdet peittivät reunan kesän ajan. Tässä kasvaa rusopäivänliljaa, joka kellastuttaa lehdet tosi aikaisin. Nyt ne on jo leikattu pois, joten pääsi hyvin kanttaamaan nurmikon reunaa.

Kanttaamisen jälkeen reunasta sai kitkettyä rikkaruohot paljon helpommin pois. Kanttaus jatkuu taas parin viikon päästä. Se on muuten lempipuuhaani pihalla, kitkemisen ohella 😊

Kukkasipulien istutus vielä edessä päin...

Kitkettäessä maasta nousi muutama kukkasipuli. Istutin ne takaisin, koska niitä oli vähän ja niillä oli jo niin isot juuret. Sen sijaan ostetut kukkasipulit odottavat vielä istutusta. Nyt on vähenevä kuu ja se ei ole hyvä istutusaika ja muutenkin maa on vielä täällä etelässä aivan liian lämmintä. Eli sipulien istutus on vielä edessä päin.

Kaunista jälkeä...

Tulipas kaunista ja aikaa meni ehkä 10 minuuttia. Mullan pinnalle ripoteltiin taas etanaraetta. Huomasin kitkiessäni, että helmililjat ovat syksyiseen tapaan kasvattaneet jo vihreät lehdet. Niitä varoin, samoin kuin päivänliljan ja perennojen pieniä alkuja. Perennojen siementaimien siirto oikeille paikoilleen odottaa myös parempaa kuun vaihetta.

Tähän kohtaan voisi hyvinkin ostaa lisää syysmyrkkyliljoja, ne kun näyttävät menestyvän noin hyvin. Ja ne ovat siinä näkyvällä paikalla.

Rikkaruohot kompostiin...

Kuten aina, vein rikkaruohot suoraan kompostiin. Tänä vuonna kompostikasasta on tulossa tosi iso, sillä kaikki lehdet on vielä haravoimatta ja suurin osa perennojen varsista leikkaamatta. Vanhojen oranssien daalioiden mustuneet versot leikattiin jo ja nekin on tuossa kompostikasassa. 

Sen sijaan daalioiden juurakot on vielä maassa, koska nyt on tosi huono ajankohta nostaa ne kellariin talvisäilöön, kuun mukaan. Lisää daalian talvisäilytyksestä, klik.

Kompostin teon voi aloittaa myös näin syksyllä. Siihen ohjeet löytyvät Kompostin teko - kompostisarjan 1. osa -postauksesta.

Kohta kukkii syysmyrkkylilja ruukussa...

Nämä syyskuun alussa ruukkuun istutetut turkinmyrkkyliljat aukaisevat kohta ekat nuppunsa. Niillä on pienemmät kukat kuin pihalla kasvavilla tavallisilla syysmyrkkyliljoilla. Ruukku on nyt sisällä ja kun nuput aukeavat, siirrän sen parvekkeelle syklaamien kaveriksi. Parvekkeen viileydessä niiden kukinta kestää paljon pidempään 😊

Vielä ehtii osallistua arvontaan tästä.

Ihanaa viikonloppua!

Terveisin Sari

Ps. Pihatöiden hyvät ajankohdat kuun mukaan löytyvät sivupalkin pienestä Kuukalenterista ja ylävalikon Kastelupäivät -sivulta sekä uutiskirjeestä.

Jos haluat oppia katsomaan ne itse, ohjeet siihen on Kuun vaiheet ja puutarhanhoito -verkkokurssilla.

Ja tietysti ne ovat myös Wanhan ajan Kuukalenterissa.

18. luukku - Joulukukat kissaperheessä lasisylinteriin

Monella teistä tuntuu olevan haasteena joulukukat ja kissat, joten tässä pari vinkkiä kissaperheeseen. Aika moni joulukukka on enemmän tai vähemmän myrkyllinen syötynä, ja osalla kissoista on tapana maistella kasveja. Joten kissaperheessä on kissat pidettävä erossa joulukukista, vaikka lasisylinterin avulla.

Lasisylinteri ja hyasinttiasetelma...

Tein pestyistä hyasinteista hyasinttiasetelman tähän lasisylinteriin. Siitä tuli tosi kaunis, jo ilman mitään joulukoristuksia. Sammal on niin hienoa! Olenkohan nyt ollut liikaa kukkien kanssa tekemisissä, kun pelkkä vihreys miellyttää näin paljon 😊

Laitoin kokeeksi kaksi vihreää peuraa asetelmaan. Ehkä ne ovat vähän liian isot sinne... hmm.

Kanneksi tähän sylinteriin näytti sopivan vanha leipäkori. Asettui siihen tosi tukevasti ja tiukasti, estäisi kyllä kissan pääsyn.

Myrkylliset joulukukat kissalle...

Vaarallisen myrkylliset joulukukat kissoille on amaryllis eli ritarinkukka, hyasintti, jouluruusu ja joulutulppaanin sipuli Evidensian mukaan. Linkin juttu on hyvin selkeä ja tietopuolinen, ja luotettava. On nimittäin hyvä erottaa vaarallisen myrkylliset kasvit lievästi myrkyllisistä niin kissoilla, kuin ihmisilläkin. 

Kukat lasitölkin suojaan...

Toinen tapa pitää kissat pois kukista, on laittaa joulukukat isoon lasitölkkiin. Kansi on aika painava, ja se pysyy hyvin paikoillaan raollaankin. Postaus tästä - Pesty hyasintti lasipurkkiin.

Tai turvaan lasikuvun alle...

Nämä ihanat lasikuvut ovat kauniita ja aivan loistavia kissaperheessä. Lisäksi hyasintin tuoksu ei tunnu niin voimakkaalta, vaikka lasikupu olisi raollaan.

Tietenkin isot kynttilälyhdyt toimivat samalla tavalla kuin lasipurkki ja lasikuvut.

Niin, minulla siis ei ole kissaa. Olen enemmän koiraihminen... vaikkei nyt koiraakaan löydy enää kotoa 😊

Jouluterkuin Sari

Ukonhatut yllätti ja kasvimaan kuulumisia

Tänä kesänä ukonhatut näyttävät kukkivan ennätyksellisen runsaasti. Eikä niitä edes vaivaa kirvat. Ihmeellistä! Nämä ovat levinneet tähän itse siemenistä, sillä alun perin niitä oli vain muutama. Ukonhattuhan on perinnekasvi, eli sopii loistavasti meidän pihalle. Lopussa on vielä kuulumisia kasvimaasta, mikä sai vettä viimeksi viikko sitten... eli sen kastelu on lopettu, jee!

Siniset ihanat ukonhatut...

Hienosti siniset ukonhatut ja pinkit syysleimut sopivat yhteen. Tässä penkissä on aiemmin ollut sinistä jaloritarinkannusta, mutta lyhytikäisinä ovat jo kaikki hävinneet. Ihan kuin tilauksesta nyt nämä ukonhatut ovat ottaneet jaloritarinkannusten paikan.

Kirjoukonhatun valkosiniset kukat...

Ukonhattujen seassa näyttää olevan muutama kirjoukonhattukin (Aconitum x stoerkianum `Bicolor`). Kivoja nekin.
Edit - nämä kummatkin ukonhatut on tuotu mummolastani, ja sinne ne on taas saatu isomummulastani. Näillä on siis tunnearvoa, aivan kuten mustialanruusulla.

Myrkylliset ukonhatut ja niiden hoito-ohjeet...

Ukonhatut (Aconitum) ovat erittäin myrkyllisiä kasveja syötynä, sillä jo pienen määrän syöminen voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen. Todella myrkylliset kasvit, klik.
Ne viihtyvät puolivarjossa parhaiten sekä tuoreessa ja kosteassa maassa. Auringossakin ne menestyvät, kunhan maa ei ole liian kuivaa kesällä sateettomina jaksoina. Joskus niitä kannattaa myös lannoittaa.
Perinnekasveina ovat helppoja ja varmoja kasveja, eikä niitä yleensä tarvitse tukea. Kukat ovat sinisiä, mutta on myös valkeita ja sinivalkoisia.
Ihanat sormustinkukat, klik

Kasvimaa ei ole saanut vettä viikkoon... biohiilitesti

Kasvimaata on kasteltu viimeksi la 14.7. ja ukkosade kasteli sen pe 20.7. eli viikon välein se on saanut vettä. Viime yönä tuli taas vettä taivaalta. Eipä enää tarvinne kastella, jos sateita alkaa tulla kerran viikossa.
Kun ottaa huomioon, että maa on pintakuivaa runsasmultaista hiekkamoreenia, niin näyttää uskomattomalta. Herneet eivät koskaan ole olleet noin korkeita.
Kehäkukkien välissä on vahapapua ja punajuurta, jonka lehdet ei oikein näy. Näiden takana on herneet ja niiden takana vadelmat. Multaan siis lisättiin keväällä biohiiltä ja kasvu on silmin nähden rehevämpää vaikka on näin kuiva kesä.

Biohiili mansikkamaan ja kasvimaan kunnostuksessa -testi, klik

Eilen kun rauhassa oikein tutkin pihaa ja päiväkirjaa sekä kuvia, niin sieltä löytyi muutama muukin mielenkiintoinen havainto liittyen  kuivaan kesään, syysleimuihin sekä biohiileen. Niistä lisää myöhemmin 😊

Leppoisaa sunnuntaita!

Terveisin Sari

Ihanat sormustinkukat

Katselin tänään kesäisiä kuvia, ja ihastuin jälleen näihin sormustinkukkakuviin. Vaikka kasvi on tosi myrkyllinen syötynä, niitä on kasvanut aina meidän pihalla. Viime vuonna tosin aika vähän, joten täytyykin taas muistaa kylvää niitä keväällä pihalle.

Herkkä sormustinkukka...

Välillä yksikin sormustinkukka voi olla todella herkän näyttävä. Ala olevien kuvien sormustinkukat ovat itse siihen kylväytyneet. Eikä niitä tietenkään ole raaskinut kitkeä pois 😊

Näyttäviä isoina ryhminä...

Välillä on kiva istuttaa sormustinkukan taimia isoiksi ryhmiksi. Silloin ne tuovat väriä ja loistoa pihaan. Kuvan vaaleamman punainen sormustinkukka on jokin jumboyksilö. Siinä oli kukkia koko varren ympärillä

. 

Oih, sormustinkukkien runsautta! Kuvan kesänä sormustinkukan taimia oli istutettu paljon tälle puolelle pihaa... ja näky oli kyllä huikean upea. 

Sormustinkukan hoito...

Sormustinkukka (Digitalis) on kaksivuotinen kasvi eli se kasvattaa lehdet ensimmäisenä kesänä ja toisena kesänä vasta kukkii ja tekee paaaaljon siemeniä. Sen jälkeen se yleensä kuihtuu itse pois.

Se viihtyy läpäisevässä multamaassa aurinkoisella paikalla.

Ja on hyvä pitää mielessä, että sormustinkukat ovat syötynä vaarallisen myrkyllisiä!

Kylvösuunnitelma alkaa olla jo kasassa. Koetan nyt tänä vuonna pysytellä hyvin yksinkertaisessa ja helpossa suunnitelmassa, ainakin vielä 😉

Terveisin Sari

Todella myrkylliset kasvit

Laitanpa tähän pienen muistutuksen, että kasveja ei kannata syödä, ellei tiedä niiden sopivan syötäväksi 😉
Syötynä vaarallisen myrkyllisä kasveja on onneksi vähän, siis monivuotisia puutarhakasveja. Jo pienen määrän syöneelle, ne voivat aiheuttaa vakavan myrkytyksen.

Ja yleensä koko kasvissa on myrkkyä, ei vain marjoissa. Niitä ei saa laittaa kakun koristeeksi, jääpaloihin, juomien koristeeksi yms. Itse en laittaisi ruokapöydälle enkä keittiöön lainkaan.
.

Marjakuusi on myrkyllinen...

Marjakuusi (Taxus) on havukasvi, johon tulee punaiset marjat. Koko kasvi, myös neulaset ja oksat, ovat erittäin myrkyllisiä syötynä.

Kultasade on myrkyllinen...

Kultasade (Laburnum) kasvaa korkeksi pensaaksi, jolloin kukkia on hyvin paljon. Se on ihmisille myrkyllinen, mutta pupujen suurta herkkua 😊

Näsiä on myrkyllinen...

Näsiä (Daphne) on matala ja harvaoksainen pensas. Se on luonnonvarainen ja siitä myydään jalostettuja lajikkeita. Kukkii aikaisin keväällä huhtikuussa ja tekee punertavia marjoja.

Ukonhattu on myrkyllinen...

Perennoistamme on kolme erittäin myrkyllistä kasvia. Alla on kuva kirjoukonhatusta. Kaikki ukonhatut (Aconitum) ovat vaarallisen myrkyllisiä syötynä. Sinisenä se löytyy Ukonhatut yllättivät -postauksesta.

Sormustinkukka on myrkyllinen...

Sormustinkukka (Digitalis) on kaksivuotinen perenna eli elää vain kaksi vuotta. Tekee kuitenkin paljon siemeniä, joista kasvaa uusia taimia. Lisää kuvia Ihanat sormustinkukat -postauksessa.

Jouluruusu on lievästi myrkyllinen...

Jouluruusu (Helleborus), jota myydään myös joulukukkana. Siitäkin lisää Jouluruusujen hoito puutarhassa -postauksessa.

Edit - nykyään jouluruusu on ns. lievästi myrkyllinen eli "Pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireit". 

Alastonimpi on myrkyllinen...

Syksyllä kukkiva sipulikukka alastonimpi eli syysmyrkkylilja (Colchicum) on usein vaaleanpunainen. Kukka muistuttaa isoa krookuksen kukkaa.  Sillä on lehdet alkukesällä, ei siis enää kukkiessaan syksyllä.
Kuvia toisenlaisista kukista löytyy Aika istuttaa jouluhyasintit ja syysmyrkkyliljat.

Lievästi myrkyllisiä kasveja:

Sitten on paljon kasveja, jotka ovat lievästi myrkyllisiä. Se tarkoittaa sitä, että pienen määrän syöminen harvoin aiheuttaa oireita.

Tähän ryhmään kuuluvat kielot, kuusamat, lumimarja, tuijat, raparperi, peruna...

Täytyy vielä todeta, että kasvimyrkytyksiin ei ole Suomessa kuollut vuosikymmeniin yhtään ihmistä. Tähän ei ole laskettu sienimyrkytyksiä.

Laitoin tämän postauksen, koska tiedän aiheen askarruttavan monia.

Lisää kasvien myrkyllisyydestä löydät Myrkytystietokeskuksen verkkosivuilta.

Terkuin Sari