sunnuntai 5. heinäkuuta 2020

Mustialanruusu tuoksuva perinnekasvi

Mustialanruusu kukkii nyt parhaillaan pihalla. Sen kukissa on juuri se ihana vanhan ajan ruusuntuoksu, jota monet kaipaavat. Nykyään kun on paljon tuoksuttomia ruusuja, niin nämä tuoksuvat ovat entistä arvokkaampia. Meidän mustialanruusun taimi on saatu mummolan pihalta vuosia sitten, kun mummu vielä eli. Hän oli ostanut sen 50-luvun lopulla taimistolta.

Mustialanruusu vanha maatiaiskasvi...

Suomessa mustialanruusu (Rosa `Minette`) on levinnyt 1900-luvun alussa Mustialan maatalousoppilaitoksesta. Sitä on paljon myös Ruotsissa. Ruusun on todennäköisesti jalostanut ranskalainen ruusunjalostaja 1819.
Meillä mustialanruusua näkee edelleen vanhoilla pihoilla, sillä sitä on ennen jaettu naapureille ja sukulaisille juuriversoista. Perinnekasvina se on sitkeä ja jaksaa kukkia autiotalojen pihoillakin.

Hyvä tuntomerkki - mätänevä nuppu...

Mustialanruusu on helppo erottaa muista vaaleanpunakukkaisista ruusuista. Nimittäin sateisena ja kosteana kesänä sen nuput mätänevät harmaahomeen takia. Tänä kesänä tällaisia nuppuja ei näy ainkaan meidän mustialanruusulla.


Mustialanruusun hoito-ohjeet...

Mustialanruusu ( Rosa `Minette`) viihtyy auringossa ja puolivarjossa, tavallisessa puutarha- eli multamaassa. Pieni lannoittaminen keväällä auttaa sitä, mutta ei ole välttämätöntä. Jonain keväinä siitä saa leikata vähän kuivia oksia. Se siis tyytyy hyvin vähään hoitoon.
Menestymisvyöhykkeeksi sille on annettu I-V.

Mustialanruusun kasvupaikan valinnassa kannattaa huomioida, että se tekee jonkin verran juuriversoja. Se kasvaa reilun metrin korkuiseksi ja vähän leveämmäksi. Piikkejä sillä on vähän, kuten alla olevasta kuvasta näkyy.
Vahvsti tuoksuvat kukat avautuvat yleensä heinäkuun alussa. Kukinta kestää noin pari viikkoa, säästä riippuen.

Olisi tosi kiva kuulla, kasvaako sinun pihallasi tätä mustialanruusua? 
Ja tiedätkö, mistäpäin se on hankittu?

Muita perinnekasveja eli maatiaiskasveja...


Kesäterkuin Sari

20 kommenttia:

  1. Jo entisen mummulan pihasta Nakkilasta omani on lähtöisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän sama kuin meillä, paitsi paikkakunta eri ;) Taitaa aika monella olla mustialanruusu lähtöisin mummulasta.

      Poista
  2. Ihana ruusu, jonka tuoksu on mielestäni yksi parhaimpia. Oma Minetteni on hieman juronut, kun joitakin vuosia sitten siirsin sen puolivarjoiselle kasvupaikalle. Nyt se ehti aukaista vasta yhden kukkansa ennen sadetta ja loput nuput ovat vaarassa mädätä.

    Ps. Nyt minullakin on juurikastelija. Kiitos paljon sinulle sitä koskevasta vinkistä ja postauksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se juurikastelija on ihan huippu! Ilman sitä ei enää tulla toimeen, sillä se nopeuttaa kastelua niin paljon. Teit hyvän ostoksen siis :)

      Mustialanruusun kasvutavassa on tiettyä keveyttä ja siroutta, mitä ei ole tavallisissa perinneruusuissa. Se, kerrottu kukka ja sen ihana tuoksu tekevät siitä niin upean. Pidetään peukkuja, ettei sade pilaa kaikkia kukkia!

      Poista
    2. Pihassani (vanha maatila) kasvaa Mustialanruusu kahtena pensaana, toinen talon pohjoispuolella ja toinen itäpuolella. Ovat olleet siinä ainakin 1950- luvulta, ehkä kauemmankin.

      Poista
    3. Sinullakin on ihanan vanhaa kantaa olevat pensaat. Mustialanruusu jos mikä sopii täydellisesti vanhan maatilan pihapiiriin :)

      Poista
  3. Minun pihalla kasvaa tuota ruusua. Se on siirretty naapuritontilta muutama vuosi takaperin. Hyvin lähti kasvuun ja nyt saan siitä maljakkoon tuoksukimppuja. Todella upea ruusu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruusullasi on sitten ollut kivan lyhyt matka pihallesi ;)
      Mustialanruusu on yksi hurmaavimmista pihakukista tuoksuviin kimppuihin. Ja onhan se niin kauniskin. Olen samaa mieltä, että on tosi upea ruusu!

      Poista
  4. Minulla kasvaa puolivarjoisella kivikkoryhmän reunalla ja nuppuja on todella runsaasti. Olen saanut alun siskoltani Kiteeltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puolivarjossa sen kukinta taitaakin kestää pidempään, mitä ihan aurinkoisella paikalla. Toivotaan, että nuput jaksavat puhjeta kukkaan, vaikka tulikin sateita.
      Aika monella tämä ruusu on saatu, vain harva on ostanut sen myymälästä. Eli todellinen perinneruusu :)

      Poista
  5. Minulla on tuonnäköinen tuoksuva ruusu, joka kukkii nyt. Olen pitänyt sitä neidonruusuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos sen nupuista osa mätänee eli menee ruskeaksi ennen avautumista, niin se on mustialanruusu. Jos tätä ruskettumista ei ole, niin se voi olla jokin neidonruusu. Äkkiseltään ne ovat aika saman näköisiä. Kauniita kaikki :)

      Poista
  6. Sain tämän ruusun monta vuotta sitten Haminan-tädiltäni. Nyt se kasvaa täällä Ahvenanmaalla. Siirsin sen viime syksynä lavakaulukseen, saa nähdä pysyykö se siellä vai lähteekö sen juuriversot karkuun sieltä? Siiron takia siinä on nuppuja vain yhdessä oksassa, ja ensimmäinen aukesi juuri tänään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensi vuonna siinä on varmaankin paljon kukkia :) Tällaisiin kasveihin, jotka on saatu tutulta, tulee ihana omanlainen tunnearvo. Ainakin kun ihastelee kukkaa, niin samalla mieleen tulee sen antaja :)

      Poista
  7. Omani sain 1990 luvun alussa työkaveriltani Jyväskylästä. Kitui monta vuotta aurinkoisella paikalla kunnes siirsin osan puolivarjoon.. nyt on kasvanut valtavaksi puskaksi, kukannuppuja satoja eikä yhtään vesisateesta kärsinyttä nuppua. Suojasin kovimman sateen ajaksi hallaharsolla tukikeppien avulla ja tämä auttoi nuppuja selviämään homehtumiselta. Ajattelin rakentaa ensi keväänä kunnon suojauksen jonka voi tarvittaessa siirtää ruusupuskan päälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puolivarjossa mustialanruusu kasvaa tosiaan isommaksi pensaaksi, mitä auringossa.
      Kuulostaa suorastaan liikuttavan ihanalta, miten näet vaivaa mustialanruususi suojaamisessa. Onhan se ihan huikean kaunis näky, kun se on täynnä kukkia. Ja tuoksu niin suloinen :)
      Itse huomasin meidän mustialanruusussa nyt tällä viikolla avautuneen paljon lisää kukkia. Ja yhtään pilalle mennyttä isoa nuppua ei näkynyt, vaikka oli muutama sadepäivä. Onneksi näin :)

      Poista
  8. 1920-luvulla vaarini hankki 20 mustaherukkapuskaa Mustialasta ja nuorikolle tuli nämä meidän pihan mustialanruusut. Talo oli välillä 40 vuotta asumatta. 20 vuotta sitten umpeenkasvun uumenissa oli muutama hento 20cm verso. Niistä nämä nykyiset isot puskat.
    Kuuluisia mätiä nuppuja! Sitten näin serkulla tämän runsaasti lannoitetun poikasen - avoimet kauniit kukat! Otin opiksi: keväisin olen lisännyt karuun maahan multaa ja lannoitan nyt itsekin runsaasti palaneella hevosenlannalla (tai huussikompostilla). Meillä on 3 viikkoa satanut ja satanut - mustialat avaavat neljättä viikkoa kukkiaan. Ei montaa pilaantunutta nuppua - uskon joka kevät annettuun luonnonlantaan ja terveeseen kasvuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä on kyllä aarre pihalla, kun tiedätte mustialanruusunne historian!
      Pensasruusujen harrastajilla on kahta tyyliä... toiset pitävät isoista ja rehevistä ruusupensaista ja toiset hillittykasvuisista. Hoito on sitten sen mukaan :)
      Huomasin saman meidän mustialanruusussa. Se on kukkinut tänä kesänä todella pitkään ja ei yhtään isoa pilaantunutta nuppua. Pensas on siis vielä pienehkö siirron jäljiltä. Ihanasti on saanut nyt nauttia sen kauneudesta ja tuoksusta :)

      Poista
  9. Meidän mökkimme Mustialanruusu on peräisin Teuvalta anoppilan pihapiirissä olevasta 100 v. talon pihalta eli ruusullakin ikää 80-100v. Ruusua on vuosien mittaan jaettu moneen paikkaan ; äidilleni, kummitädille, entisen omakotitalomme tontille ja nyt nykyisen mökkimme pihaan useampaankin kohtaan. Kaikki ovat lähteneet hyvin alkuun ja ruusu on todella helppohoitoinen. Tänä kesänä ruusut ovat kukkineetkin todella hienosti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan mahtavaa, että tiedätte mustialanruusunne taustan, mistä se on kotoisin. Se antaa kivasti tunnearvoa upealle ruusulle.
      Tämä kesä taisi olla oikea ruusukesä, sillä kukinta oli runsas ja kesti pitkään, myös muillakin ruusuilla. Mikäs sen ihanampaa :)

      Poista