Vähemmän kasvien kastelua - ladatulla biohiilellä

 

Yksi puutarhanhoidon isoimmista arjen helpottajista on ollut meillä ladattu biohiili – sen ansiosta kastelemme merkittävästi vähemmän, ja silti kasvit voivat hyvin. Daaliat eivät ole saaneet kastelua kertaakaan istutuksen jälkeen, herneet tuottavat hyvän sadon kuivanakin kesänä, ja metallilaatikon multa pysyy kosteana pidempään. Tässä postauksessa kerron, miten biohiili toimii käytännössä ja miten olen sitä itse käyttänyt.

Metallilaatikon multa kuivuu - mitä tehdä?

Tältä näytti metallilaatikon multa ennen ladatun biohiilen lisäystä. Siinä oli isoja matoja ja multa vaikutti ihan hyvältä, mutta halusin parantaa sitä. Tähän laatikkoon istutetaan taas daalian juurakko ja joitakin muita kukkia. Haasteena on ollut se, että multa kuivuu sateettomana jaksona herkemmin, kuin maahan istutetuilla daalioilla, joten siksi biohiiltä.

Miten biohiili parantaa maan kosteudenpidätyskykyä?

Biohiilen ominaisuutena on varastoida vettä ja ravinteita huokosiinsa. Biohiili lisää myös maan mikrobitoimintaa, joka taas parantaa maan kasvukuntoa, mikä taas parantaa kasvien kasvua ja hyvinvointia. Se tuo myös kuohkeutta raskaaseen maahan.

Multaan lisätty biohiili vähentää siis kasvien kastelun tarvetta, koska kasvit saavat otettua biohiileen varastoitunutta vettä käyttöönsä tarvittaessa. Se helpottaa puutarhanhoitoa ja samalla maa pysyy hyvässä kasvukunnossa ja kosteampana.

Daaliat ilman kastelua - 8 vuoden kokemus...

Olen aiemminkin kirjoitellut tänne näistä meidän yli 35 vuotta vanhoista daalioista, joita emme kastele koskaan. Niitä ei kastella istutusvaiheessa, eikä koko kesänä. Ei edes hellekesänä, vaikka paikka on aurinkoinen.

Niiden multaan on lisätty ladattua biohiiltä noin 8 vuotta sitten. Sen jälkeen daaliapenkkiin on myös lisätty hieman kompostimultaa, jossa myös biohiiltä.

Ladattu biohiili - mitä se tarkoittaa käytännössä?

Ladattu biohiili tarkoittaa käytännössä sitä, että biohiileen on ikään kuin imeytetty lannoitetta sekä vettä. Ladattu biohiili siten sisältää ravinteita ja kosteutta.

Miten se tehdään, näet sen täältä: Biohiilen lataus eri tavoilla.

 

Mitä biohiili on? 

Biohiili on hyvin korkeassa lämmössä ja ilmattomassa tilassa poltettua ainesta, yleensä puuta. Silloin sen huokosrakenne varastoi eniten vettä ja ravinteita. Tällainen biohiili on laadukasta ja siitä on eniten apua kasveille.

 

Herneet pärjäävät kuivanakin kesänä - näin se onnistuu...

Meidän kasvimaan mullassakin on biohiiltä ja kastelemme toki aina kylvökset, jotta siemenet itävät hyvin. Kun taimet alkavat olla isompia, yleensä lopetamme kastelun. Syy on se, että sateettomana hellekesänä myös kaivosta uhkaa loppua vesi.

Siitä huolimatta herneet ja monet muutkin kasvit tuottavat hyvän sadon, biohiilen ansioista.

Valmis vaihtoehto - käyttövalmis ladattu biohiili...

Huomasin tänä keväänä Biolanilta tulleen uuden biohiilituotteen myymälöihin nimeltä Maanparannushiili. Sitä siis testaan nyt ja se näyttää tältä. Siinä on isompia ja pienempiä biohiilen paloja sekä hevosen- ja kananlantakompostia tuomassa ravinteita ja multavuutta. Maanparannushiili on siis valmiiksi ladattua ja käyttövalmista biohiiltä.

Koska tässä tuotteessa biohiili on ladattu lantakompostilla, mikä on orgaaninen "lannoite", se soveltuu käytettäväksi myös luomuviljelyyn. 

Kompostissa biohiilen lataus onkin yksi parhaimmista tavoista, koska siellä biohiileen latautuu kosteutta, ravinteita sekä hyvää mikrobitoimintaa. Sen takia lisäämme puutarhakompostiimme biohiiltä, pienenä vinkkinä 😊

Lisää blogipostauksia ja kokemuksia biohiilen käytöstä...

• Kokemuksia biohiilestä kasvimaalla -postauksessa kerron miten esimerkiksi tillin ja herneen kasvussa oli uskomaton ero.
• Lavakaulukset ja biohiili - helppoa viljelyä -postauksessa on isorakeista biohiiltä isompi erä, joka itse ladattiin vedellä ja lannoitteella.
• Daalioita ei ole kasteltu kertaakaan - biohiili toimii -postauksessa lisää daalioista ja miten erikoisesti lisäsimme biohiilen daalioiden sekaan.
• Biohiili vähentää kastelua puutarhassa -postauksessa eri raekokojen merkityksestä sekä eri käyttökohteista.
• Terassihortensia kannattaa istuttaa isompaan ruukkuun -postauksessa pussimultana käytetään biohiilipitoista kesäkukkamultaa, joka myös pidentää kastelujen väliä.

Olisi kiva kuulla teidän kokemuksia biohiilen käytöstä. Oletko siis kokeillut biohiiltä tai biohiilimultaa?

Puutarhaterveisin Sari

Daalian kasvatus siemenestä - onnistuu myös aloittelijalta

 

Tänä keväänä kasvatan taas daalian taimia siemenestä, sillä daalian kasvatus siemenistä on todella helppoa ja onnistuu hyvin myös aloittelijalta. Tällä lajikkeella on tummat lehdet ja oranssinpunaiset kukat. Aiemmin olen kylvänyt siemensekoituksia, joista kasvaa eri värisiä kukkia. Näille siemenistä lisätyille daalioille muodostuu kesän aikana juurimukula, jonka voi talvisäilyttää viileässä kellarimaisessa tilassa.

Isot siemenet helppo kylvää...

Daalian kylvö on siitäkin helppoa, että sen siemenet ovat isoja. Siksi ne ovat helppo kylvää, etenkin verrattuna hyvin pieniin siemeniin.

Siemeniä on myynnissä isommissa puutarhamyymälöissä ja siemeniä myyvissä verkkokaupoissa. Esimerkiksi Korpikankaalla näyttää olevan 7 erilaista daalian siemenpussia myynnissä.

Milloin daalia kylvetään?

Daalia kylvetään yleensä maalis-huhtikuussa sisälle esikasvatukseen. Sen voi kylvää myös suoraan ulos, kun yöpakkaset ovat ohitse eli kesäkuussa. Mutta silloin taimet aloittavat kukkimisen vasta loppukesällä. 

 

Daalian sirkkalehdet - taimen ensimmäiset lehdet...

Kylvin daalian siemenet sammalnappeihin jo helmikuun lopulla, kuun mukaan hyvänä kylvöpäivänä. 

Yksi siemen kasvatti jo kolmessa päivässä ensimmäiset lehdet, joita kutsutaan sirkkalehdiksi. Muille tuli sirkkalehdet näkyviin noin viikon kuluttua kylvöstä. 

Kuva on otettu 2 viikkoa kylvöstä, jolloin ensimmäisenä kasvuun lähtenyt on kasvattanut jo pienet varsinaiset lehdet sirkkalehtien lisäksi.

Siemenestä kasvatetut taimet istutetaan ruukkuihin...

Postauksen ensimmäisessä kuvassa daalian taimet ovat edelleen sammalnapeissa ja odottavat ruukkuihin istutusta. Koska sammalnappi on pieni suhteessa taimen lehdistöön, taimia piti kastella usein. Niiden juuret olivat kasvaneet pienoiskasvihuoneen pohjaan hauskasti, muodostaen yhtenäisen juuristolevyn. 

Se ei tietenkään haitannut mitään, sillä taimet oli helppo erotella toisistaan sammalnapeista vetäen. Olen aiemminkin kasvattanut taimia näin pitkään, ja se toimii aina hyvin. Ruukkuihin istuttamiselle ei ollut mikään kiire.

Istutin jokaisen taimen omaan taimiruukkuun ja mullaksi laitoin taimimultaa. Voi olla, että istutan nämä toukokuussa vähän isompiin ruukkuihin. Sen näkee sitten myöhemmin. Nämä nimittäin istutetaan kesäkuun alussa ulos suoraan maahan.

Miksi kasvatan nämä sammalnapeissa ja pienissä taimiruukuissa? Näin ne vievät vähemmän tilaa ikkunalaudalla. Pidän niitä aurinkoisella kaakkoon suuntaavalla ikkunalla.

Kuvia siemenistä kasvatetuista daalioista, joista ensimmäinen taimi kukki jo toukokuun puolessavälissä, näet täältä: Ensimmäinen daalia kukkii jo. Joten saa nähdä, milloin nämä taimet aloittavat kukkimisen.

Daalia on helppohoitoinen kesäkuun lopulta ensimmäisiin pakkasiin kukkiva kesäkukka. Sen kesäajan hoito-ohjeet näet täältä: Vanhat daaliat ja daaliakesä.

Aiomme säilyttää nämä tummalehtiset siemenistä kasvatetut daaliat juurakkoina kellarissa, kuten vanhatkin daaliamme. Juurakoiden talvisäilytysohjeet näet täältä: Daalian talvisäilytystesti.

Daalian kasvatus siemenestä - ohjeita aloittelijalle...

Tässä tiivistetysti, miten daalian kasvatus siemenistä onnistuu parhaiten:

• kylvöaika: maalis-huhtikuu
• käytä kylvömultaa
• peitä siemen noin 0,5 cm syvyyteen
• kastele multa ja peitä kylvöastia läpinäkyvällä muovilla
• itämislämpötila: 15-20 astetta
• älä päästä multaa kuivumaan

Daaliat eivät kestä yhtään pakkasta, siksi taimet istutetaan ulos vasta, kun yöpakkaset ovat varmasti ohi. Se on yleensä kesäkuun alkupuolta, riippuen siitä, missä päin Suomea ollaan ja millainen alkukesän sää on.

Daalian kasvatus siemenistä on helppoa ja onnistuu hyvin myös aloittelijalta, kun noudattaa perusohjeita.

Puutarhaterveisin Sari

Kesän kukkaloisto alkaa suunnittelusta

 Kaikki alkaa aina suunnittelusta - kuten myös kesän upea kukkaloisto. Siten muistaa huomioida kasvien valinnassa paikan olosuhteet ja välttää virhevalinnat. Aivan kuten monivuotisten kasvien valinnassa, niin kesäkukatkin valitaan paikan valo-olosuhteiden mukaan. Ja kenties kesäkukilta haluaa tiettyjä ominaisuuksia, jotka kannattaa huomioida jo suunnittelussa. Siten lopputulos kesällä on juuri sellainen, kuin näin keväällä haaveili.

Istutetaanko kesäkukat maahan vai ruukkuun?

Ensimmäiseksi on hyvä päättää, istutetaanko kasvit suoraan maahan vai ruukkuihin. Maahan istutettuja ei esimerkiksi tarvitse kastella kesällä niin usein kuin ruukussa kasvavia.

Ruukun koko ja ulkonäkö usein vaikuttavat kasvivalintaan, jotta kokonaisuudesta tulee kaunis ja toimiva.

Tässä korkeampi kasvi on rungollinen tulikruunu, jolla on aika iso juuripaakku. Joten se kasvaa omassa ruukussaan ja sen vieressä tähtisilmät on myös istutettu omaan ruukkuunsa. Tämä on tosi kiva yhdistelmä. Lisää kuvia siitä Tähtisilmä ja rungollinen tulikruunu kukkivat pitkään -postauksessa.

Haluatko monivuotisia talvisäilytettäviä kesäkukkia vai yksivuotisia?

Kun suunnittelee kesän kukkaloistoa, on hyvä miettiä myös sitä, haluaako käyttää monivuotisia kesäkukkia. Ne voi yleensä talvisäilyttää sisällä tai kellarissa, kasvilajin mukaan. Vai haluaako kenties käyttää vain yksivuotisia kasveja, jotka syksyllä päätyvät kompostiin.

Rungollisen tulikruunun säilytämme viileän huoneen ikkunalla talven ja se onnistuu jopa yllättävän hyvin. 

Alla olevassa kuvassa vanha kirjavalehtinen pelargoni, jonka talvetamme joko viileän huoneen ikkunalla tai kellarimaisen tilan hämäryydessä. Nyt se on jo otettu kellarista olohuoneen ikkunalle heräämään talvilevosta. Se siis tekee jo lehtien alkuja. Siitä enemmän kuvia Vanhat pelargonit kukkivat pihalla -postauksessa. Tietysti sen ja muidenkin kasvien hoitotoimet on ajoitettu kuun mukaan hyville päiville.

Haluatko kukkaloistoa perhosille ja pölyttäjille?

Itse haluan kesän kukkaloistosta olevan iloa myös perhosille ja pölyttäjille. Siksi suosin yksinkertaista `Lemon Zest` kehäkukkaa ja niitä on meillä runsaasti. Tämän postauksen ensimmäisessä kuvassa on tätä samaa vaaleankeltaista kehäkukkaa, joka kukkii keskikesältä lähes pakkasiin asti. Lisää näistä Helpot ja varmat kehäkukat -postauksessa.

Meillä on myös pitkä daaliapenkki yli 35 vuotta vanhoja yksinkertaiskukallisia daalioita. Niistä on todella paljon iloa perhosille, kimalaisille ja muille pölyttäjille. Daalian juurakot talvehtivat vielä pitkään kellarin viileydessä. Lisää kuvia näistä Vanhat daaliat ja daaliakesä -postauksessa.

On myös monia muita hyviä kesäkukkia pölyttäjille. Osa niistä on parempia kuin toiset.

Kukat siemenistä vai taimista? 

Kesän kukkaloiston voi saada aikaan kylvämällä kukkien siemenet suoraan maahan. Silloin kukinta alkaa keskikesän tietämillä, kasvilajin mukaan.  Alla olevassa kuvassa on tällaisia ns. suorakylvettäviä violetti hunajakukka ja pinkki unikko. Tämän tyyppisten yksivuotisten kukkien siemenet ovat yleensä edullisia ja niistä löytyy myös isoja pakkauksia. Sen takia niitä on kiva käyttää, kun haluaa saada isompia alueita kukkimaan kesällä runsaasti, ikään kuin kukkaniittynä.

Osan taimista voi toki esikasvattaa sisällä, jolloin kukinta alkaa aikaisemmin, kuten alla oleva lähes valkokukallinen auringonkukka.

On myös yksivuotisia kukkia, jotka esikasvatetaan, koska muuten ne eivät ehtisi kukkia ennen syksyä. Kannattaa siis suunnitella kesän kukkaloisto ja tutkia kasvien tietoja.

Yksi vaihtoehto on tietysti aina se, että ostaa valmiit taimet. Ne yleensä kukkivat jo ostohetkellä, joten niiden kukinnasta pääsee nauttimaan jo alkukesällä. Tällaisia on pelargonit ja monet muut.

Kesän kukkaloisto alkaa siis aina suunnittelusta...

Tässä vielä tiivistetysti muistilista, mitä otetaan huomioon, kun suunnitellaan kesän kukkaloistoa omaan puutarhaan ja pihaan.

Kun suunnittelet kesän kukkaloistoa, huomioi ainakin nämä:

• huomioi paikan valo-olosuhde eli onko paikka aurinkoinen, puolivarjoinen vai varjoinen
• tuleeko kukat maahan vai ruukkuun
• oletko valmis kastelemaan niitä usein vai vain harvoin
• haluatko monivuotisia talvettavia kukkia vai yhden kesän kukkia
• onko kukista iloa myös perhosille ja pölyttäjille
• haluatko ison kukkaniittymäisen alueen siemenistä kylvämällä
• vai haluatko esikasvattaa kukat tai ostaa ne valmiina taimina
• ... sen jälkeen voikin miettiä kukkien värisävyjä 😊

Olisiko vielä jotain muuta, mitä ottaisit huomioon kesän kukkaloiston suunnittelussa?

Puutarhaterveisin Sari

Daalian juurakot talvisäilytykseen

 

Meillä on tapana nostaa daalian juurakot talvisäilytykseen vasta näin loka-marraskuun vaihteessa. Se on toiminut hyvin näille meidän oranssikukallisille vanhoille daalioille. Tänään oli sopivasti kuivaa ja sateetonta sekä kuun mukaan hyvä ajankohta, joten nostimme juurakot ylös maasta. Oli kyllä tosi muhkeat juurakot.

Juurakot nostetaan maasta lapiolla...

Osa tykkää nostaa daalian juurakot talikolla, me nostamme ne lapiolla. Juurakot säilyy ehjinä, kunhan muistaa kaivaa lapiolla sopivan kaukaa verson tyngistä. Vaikka muutama juuripallukka menisi rikki, se ei haittaa. Riittää hyvin, että suurin osa juuripallukoista on ehjiä.

Daalioiden varret leikattu etukäteen...

Teemme monet puutarhatyöt etukäteen suunnitellen. Joten nyt nostimme nämä daalian juurakot talvisäilytykseen niin, että olimme aiemmin jo valmistelleet nostoa. Daalioiden yöpakkasen palelluttamat varret oli leikattu jo valmiiksi päiviä aikaisemmin, kuten kuvasta näkyy. Samoin olimme laittaneet juurakoiden kuivatuspaikan valmiiksi edellisenä päivänä.

Muhkeat juurakot ja yksi heikkokasvuinen...

Nämä vanhat daalian juurakot olivat taaskin tosi muhkeita ja juuripallukat olivat kasvaneet hyvin tiiviisti. Tämän enempää emme poistaneet multaa, koska loput on paljon helpompi karistaa pois juurakon kuivattelun jälkeen.

Tässä kuvassa on samaa oranssia daaliaa juurakko, jonka versojen ja lehtien alut siruetanat söivät koko kesän ajan. Juurakossa oli nyt paljon vähemmän juuripallukoita, mitä siinä oli keväällä maahan istutettaessa. Otimme tämänkin talvisäilytykseen, vaikka juurakko oli kitukasvuinen.

Daalian juurakot talvisäilytykseen...

Viemme siis daalian juurakot talvisäilytykseen kellarimaiseen pimeään tilaan. Juurakoita tuli nyt kaksi kottikärryllistä eli emme enää yrittäneet viedä yhdellä kertaa kaikkia 😊

Ennen kuin juurakot pääsevät varsinaiseen talvisäilytystilaan, niin niitä kuivatellaan jonkun aikaa viileähkössä tilassa. Olimme eilen tyhjentäneet juurakoille ison pöytätason, joka suojattiin muovilla. Muovin päälle laitoimme juurakot väljästi kuivahtamaan. 

Tämä muovi on muuten se sama iso pakkausmuovi, jota olemme käyttäneet puutarhapuuhissa jo vuosia. Tässä juurakot saavat olla ehkä noin kuukauden verran. Sen jälkeen ne pakataan ilmavasti muovilaatikoihin talvisuojaturpeeseen viileään ja pimeään kellariin.

Daaliat täydessä kukassa heinäkuun lopulla...

Tältä nämä meidän yli 35 vuotta vanhat daaliat näyttivät kukkiessaan. Juurakot istutetaan tähän aina yhteen pitkään riviin. Jos muistan oikein, niin ne ovat noin 70 cm korkeita eli aika matalia ja runsasversoisia.

Daalioiden hoito ajoitetaan kuun mukaan...

Teen kaikki puutarhanhoitotyöt aina kuun mukaan kullekin työlle hyvänä ajankohtana. Joten daaliat on istutettu kuun mukaan hyvänä istutuspäivänä. Niitä on myös lannoitettu kuun mukaan. Jos kastelisimme niitä, niin sekin tehtäisiin Kastelupäivänä. Me emme siis koskaan kastele näitä, sillä niiden mullassa on biohiiltä. Kun nostamme daalian juurakot talvisäilytykseen, senkin päivän valitsemme kuun mukaan... sää huomioiden.

Puutarhaterveisin Sari

Puutarhakuulumisia elokuulta

 

Elokuun puolessa välissä on ollut hauska huomata, miten korkeiksi osa perennoista on kasvanut. Nämä kuvan punahatut, jotka olen kasvattanut siemenistä aiempina vuosina, ovat kasvaneet lähes 1,5 m korkeiksi. Samoin osa syysleimuista on yhtä korkeita. Se on tämän sadekuuroisen kesän ansioita. Kummatkin ovat aiemmin olleet paljon matalampia, koska kesät on jo pidempään meidän alueella olleet tosi vähäsateisia ja kuivia. Siitä sateisuudesta on myös yksi haitta, siitä lisää tekstissä.

Ennätysmäärä perhosia perhos- ja pörriäiskukissa...

Elokuussa perhosia on ollut ihan uskomattoman paljon ja etenkin näitä kuvan amiraaliperhosia. On myös muitakin ja jopa sellaisia, joita en aiemmin ole nähnyt.

Perhoset ovat etupäässä vain hyvissä perhos- ja pörriäiskasvien kukissa. Olen jo vuosia testaillut erilaisia perhoskasveja ja nyt todellakin näkee, mikä niistä on näille mieluisimpia. Kuvan punahattu on niistä yksi.

Perhosten suuri määrä ilahduttaa senkin takia, että kahtena edellisenä kesänä meidän alueella on ollut perhoskato. Kuulemma pitkän sateettoman jakson takia, jolloin niiden toukkien ruokakasvit ja kukkakasvit kuivuivat. 

Siksikin näitä perhosia tulee ihailtua vähän väliä, kun niitä vihdoinkin näkee.

 

Syyslannoitetta daalioille ja muille...

Puissa ja pensaissa ei näy vielä keltaisia lehtiä, joten hyvin ehtii antaa syyslannoitteen, jos se on vielä tekemättä. Nyt on kuun mukaankin hyvä aika lannoitukseen.

Me aina lannoitamme luomuviljelyyn soveltuvalla syyslannoitteella, koska annamme sitä pensasmustikoille, marjapensaille ja viiniköynnökselle.

Sillä samalla syyslannoitteella lannoitamme daaliat, pelargonit ja muut kellarissa talvetettavat kasvit. Sekä tietysti talvenarat jaloruusut, köynnösruusun ja vastaavat. Ja tietysti varastolannoituksena eli lannoite annostellaan pieniin kuoppiin kasvien juuristoalueelle.

Ennätysmäärä siruetanoita...

Sadekuuroisen kesän haitta on nämä espanjansiruetanat. Niitä on tänä kesänä ollut ihan uskomaton määrä. Aina kun on lämmintä ja kosteaa, ne ilmestyvät illalla syömään kasveja.

Vaikka niitä kuinka kerää joka ilta ja aamu, ne eivät lopu. Etanaraekaan ei enää auta, koska linnut syövät rakeet heti, kun ne on kylvetty kasvien ympärille.

Onko siruetanoista mitään haittaa ja etanarae -postauksesta näet, miten ne tekevät tuhoa jollekin kasveille.

Tätä yksittäistä vanhaa oranssia daaliaa ne syövät jatkuvasti, joten se näyttää nyt tältä. Siruetanoilla on aiemminkin ollut tapana syödä yhtä ja samaa kasvia läpi kesän. Mikä kyllä vähän ihmetyttää.

Ne ovat jättäneet nyt daaliapenkin rauhaan ja syövät tuota yksittäistä daaliaa. Se mikä minua eniten harmittaa, on tähtidaalia `Honka Red`, jonka siruetanat söivät alkukesällä pahasti. Onneksi se on toipumassa, vaikkei ehdi tänä kesänä enää kukkia.

Mehitähdet hyvässä kasvussa...

Viime syksynä istutetut mehitähdet ovat nyt kasvaneet sadekuurojen ansioista nekin. Ensi vuonna ne varmasti jo peittävät maan kokonaan. Se on ainakin tavoitteena. Tämä on siis se kohta, josta rönsyansikka kuivui pahasti pitkänä sateettomana jaksona, eikä toipunut siitä.

Nämä mehitähdet  kestävät kuivuutta paljon paremmin. Näet kuvia, miltä nämä näyttivät istuttamisen jälkeen Alkoi syyskuun istutusaika kuun mukaan -postauksesta.

Liljojen tuoksua...

Ihanat tuoksuvat liljat ovat niin sykähdyttäviä etenkin illalla. Jo tällainen, jossa on yksi kukka, on tosi upea. Ne kaksi kuivaa kesää peräkkäin vioittivat liljoja, jolloin ne eivät edes jaksaneet oikein kukkia. Joten nyt tämä sateisempi kesä on saanut ainakin osan niistä kukkimaan. Pääsemme siis nauttimaan aivan ihanasta tuoksupuutarhasta.

Puutarhaterveisin Sari

 

Vanhojen kesäkukkien istutuspäivä - omavaraisuus kotipihalla

 

On jo niin lämmintä ja kuun vaihekin sopiva, joten meillä oli kesäkukkien istutuspäivä. Istutimme nyt vanhat eli talven yli kellarimaisessa tilassa säilytetyt kesäkukat ulos. Olemme siis osittain omavaraisia kesäkukkien suhteen. Toki tietyt kesäkukat, kuten ahkeraliisat, pitää ostaa, sillä ne eivät säily talven yli.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Ennakointia ja valmistelua ennen istutuspäivää...

Meillä on tapana etukäteen suunnitella tulevia puutarhatöitä, koska se helpottaa niin paljon elämää. Tämän kesäkukkien istutuspäivän olimme siis alustavasti päättäneet tiettyyn päivään ja pari päivää ennen sitä vielä varmistimme, että sää oli sopiva.

Etukäteen olimme täyttäneet piharuukut mullalla ja vieneet ne jo oikeille paikoille odottamaan istutusta. Lisäksi olimme karaisseet kesäkukat ajoissa valmiiksi. Siitä lisää Talvetetut kesäkukat totuttelee ulkoilmaan -postauksessa.

Tältä viime vuoden pelargonit näyttivät nyt. Niitä tuli kolme isoon ruukkuun, kuten viimeksikin. Ne on olleet talven kellarimaisessa tilassa ja kevään asuinhuoneen ikkunalla.

Värinokkosen pistokastaimet piharuukkuun...

Pelargonien jälkeen istutin värinokkoset omaan piharuukkuunsa. Tässä ruukussa on aiemminkin ollut värinokkosia. Näiden taimet kasvatin pistokkaista, sillä säilytin yhden ison värinokkosen taas talven yli ihan asuinhuoneessa. Siitä kuvia Iso värinokkonen piti leikata jo pienemmäksi -postauksessa.

Taimet oli kasvaneet kivan reheviksi ja niitäkin tuli kolme tähän ruukkuun. Lopuksi kastelin, kuten aina istutuspuuhissa.

Tältä samanlainen värinokkonen näytti viime elokuussa samassa ruukussa. Värinokkoset on tosi helppoja ja ihanan näyttäviä piharuukuissa. Vai mitä mieltä olet?

Tärkeä kahvitauko...

Kun kaikki kesäkukat oli istutettu ruukkuihin, oli aika pitää pieni tauko. Joten keitettiin kahvit ja juotiin ne sisällä.

Pihatöiden tauottaminen on tosi tärkeää, jotta ei väsy liikaa tai keho ei rasitu liikaa. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä tärkeämpiä on tauot. Istutin nimittäin nämä kasvit meidän Teräsleidin kanssa.

Talvetetut jättiverbenat kerrokselliseen kasviryhmään...

Seuraavaksi oli vuorossa ne kesäkukat, jotka istutetaan suoraan maahan. Ensimmäisenä istutin kellarissa talvisäilytetyt vanhat jättiverbenat.

Niiden varret oli vihreitä, sillä leikkasin niistä kuivat ja huonot osat ensin pois. Joissakin versoissa oli jo uusien lehtien alkuja. Näistä näet kuvia kukkivina viime vuodelta Punahattu ja jättiverbena hyvä pölyttäjille -postauksessa.

Lehtevä syyssyrikkä 14 vuotta vanha...

Vanhan valkokukallisen syyssyrikän istuttaminen piti tehdä yhdessä, sillä se on isokokoinen. Sen paikka on kasviryhmässä, perennojen takana. Piti siis varoa, ettei astu perennojen tai sipulikukkien päälle. Se myös painoi paljon, mutta onneksi olemme vahvoja ja saimme sen kaksisteen istutettua paikalleen.

Näet kuvia tästä valkokukallisesta syyssyrikästä (Buddleja) Syyssyrikkä on paras perhoskasvi -postauksessa.

Istutimme vielä muutkin kesäkukat maahan omille paikoilleen. Nämä kaikki nyt istutetut kasvit ovat siis sellaisia, etteivät ne talvehdi meillä ulkona. Joten talvetetaan ne kellarimaisessa tilassa.

Lopuksi järjestelyä ja daalioiden ihastelua...

Kun kaikki oli istutettu, niin lopuksi siistimme paikat, keräsimme ruukut yms. talteen ja veimme lapiot sekä kottikärryt paikalleen. Eli teimme loppujärjestelyt. Näin ei tarvitse myöhemmin siistiä pihaa eikä etsiä kadoksissa olevia työkaluja 😊

Sen jälkeen kävin katselemassa daalioita, joiden juurakot oli istutettu suoraan maahan toukokuun alkupuolella. Siitä kuvia Daalian istutus maahan kuun mukaan -postauksessa.

Nyt osa niistä on jo näin vahvassa kasvussa ja osa pienempiä. Tämä kuva hyvin kertoo, miksi daalian juurakot kannattaa säilyttää, jos vain on säilytyspaikka niille. Vanhasta juurakosta lähtee monta verson alkua, mikä tietää runsasta kukintaa. Nämäkin daaliat on olleet meillä jo yli 35 vuotta. Näistä näet kuvia kukkivina Vanhat daaliat ja daaliakesä -postauksessa.

Kesäkukkien istutuspäivät kuun mukaan...

Ajoitan nykyään oikeastaan kaikki puutarhatyöt kuun mukaan hyville päiville. Jos et tiedä, niin töiden ajoittaminen kuun mukaan on vanhaa perinnetietoa ympäri maailman. Se pohjautuu kuun liikkeisiin.

Kesäkukat kannattaa siis istuttaa ulos vasta kun yöpakkaset on ohi, ellet halua siirtää niitä välillä sisälle tai suojata niitä yöksi. Kuun mukaan hyvä ajankohta on kasvava kuu. Hyvät päivät voi katsoa vieläkin tarkemmin, jos haluaa.

Jos sinulla on vielä kesäkukat istuttamatta ulos, niin ehdit tehdä sen 10.6.2025 mennessä, kuun mukaan. Tämän hyvän istutusjakson, kuun mukaan katsottuna, näet myös täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta.

#suuntanaomavaraisuus2025 -sarjan kesäkuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2025/06/vauhdikasta-kasvua.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2025/06/suuntana-omavaraisuus-kesakuu-2025.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2025/06/vanhojen-kesakukkien-istutuspaiva.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2025-osa-6/

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=19418

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/kohti-omavaraisempaa-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4-arki

Kasvuvyöhyke 7

Korpi talo https://korpitalo.wordpress.com/2025/06/01/kesa-25-paivani

Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi

Puutarhaterveisin Sari

Daalian istutus maahan kuun mukaan

 

Meillä on aina perinteenä toukokuussa tehdä daalian istutus maahan kuun mukaan tai oikeammin daalian juurakoiden istutus. Koska teemme sen kuun mukaan, niin istutusajankohta hieman vaihtelee vuosittain. Puutarhamme on siis Uudellamaalla, joten toukokuussa maa on jo niiden istuttamiseen riittävän lämmintä ja kuivahtanutta. Tämä toimii niin hyvin, että emme enää ole vuosiin esikasvattaneet daalioita. Istutimme nämä juurakot jo viime viikolla eli toukokuun alussa.

Vanhat daalian juurakot talvehtineet kellarissa...

Nämä meidän vanhojen oranssikukallisten daalioiden juurakot on säilytetty kellarissa talven yli turpeella peitettynä. Turve on vanhaa ja nytkin säästämme sen ensi syksyyn, sillä turve pysyy käyttökelpoisena todella pitkään. Kuvassa on juurakoista osa, joista turve on jo karistettu pois.

Maa kunnostettu ja juurakot sommiteltu...

Ennen kuin vuorossa on varsinainen daalian istutus maahan, maa pitää kunnostaa. Olemme tehneet sen etukäteen eli tähän daaliapenkkiin on lisätty kompostimultaa ja hieman luonnonlannoitetta. Jotta daalian istutus käy nopeimmin ja helpoimmin, jaoimme daalian juurakot daaliapenkin viereen. Sommittelemme ne siihen karkeasti istutusetäisyyksin ja tähän pitkään daaliapenkkiin valikoimme parhaimmat juurakot.

Daalian istutus maahan kuun mukaan...

Seuraavaksi onkin vuorossa daalian istutus maahan. Se tehdään niin, että kaivetaan pieni kuoppa, johon laitetaan daalian juurakko varrentyngät ylöspäin. Koska daaliat ovat olleet viileässä kellarissa, niissä näkyi vasta hyvin pieniä punertavia versonalkuja. Sen takia varrentyngistä näki parhaiten, miten päin juurakko piti laittaa kuoppaan.

Daalian juurakon päälle tulee multaa reilu 5cm ja se ei ole kovin tarkkaa. Kunhan muistaa, että juurakko ei saa jäädä näkyviin, eikä sitä saa haudata liian syvälle maahan.

Lopuksi juurakko peitetään mullalla. Näin siis tehdään daalian istutus maahan toukokuussa.

Emme painele multaa ja emme kastele kohtaa. Istuttamisen jälkeen on tullut jo useamman kerran kunnon sadekuuroja, jotka kastelevat maata ja samalla tiivistävät multaa.

Daalian istutus maahan on siis nopeaa ja helppoa 😊

Tiivistetysti daalian istutus maahan kuun mukaan...

• Paranna maata reilusti ennen istutusta kompostimullalla ja lannoitteella
• Kun maa on lämmennyt ja kuivahtanut toukokuussa, on aika istuttaa
• Valitse istutuspäivä kasvavalta kuulta, voit valita tarkemminkin päivän
• Istuta daalian juurakko varrentyngät ylöspäin
• Peitä juurakko mullalla, reilu 5 cm multaa juurakon päälle
• Laita kasvimaaharso mullan päälle, keräämään lämpöä maahan
• Jos haluat kukinnan alkavan aikaisemmin, esikasvata daaliat
• Jos puutarhasi on "Tampereen yläpuolella" esikasvata daaliat
• Hyvän istutusjakson näet Kastelupäivät ja kuu -sivulta täältä blogista

Muutama daalian juurakko uuteen kasviryhmään...

Daalian juurakoita oli jo tullut niin monta, että kaikki eivät enää mahtuneet daaliapenkkiin. Joten istutimme kolme isoa juurakkoa viime vuonna tehtyyn kasviryhmään perennojen sekaan.

Kuvassa juurakon takana näkyy muuten niiden upeiden vaaleanpunaisten unikoiden alut. Kuvia niistä näet Hempeä tarhaidänunikko tuo väriä puutarhaan -postauksessa. Ne siis kestivät siirron hyvin.

Lisää blogipostauksia daalioista...

• Vanhat daaliat ja daaliakesä -postauksessa kuvia näistä vanhoista oransseista daalioista. Niiden juurakot on istutettu yhteen riviin, mitä ei uskoisi kuvista. Ne olivat tosi upeita daaliakesänä.
• Kuivin kesä ja daalioita ei taaskaan kasteltu -postauksessa näkee hyvin, miten iso apu biohiilestä on kuivana kesänä. Emme siis koskaan kastele näitä vanhoja daalioita, koska vesi ei riitä.
• Daalian juurakot kaivettu maasta ylös vasta lokakuussa. Jonain syksynä on ehditty nostaa ne paljon myöhemmin, jopa ensi lumen jälkeen.
• Daalian talvisäilytystesti eli miten iso apu turpeesta on daalian juurakoiden talvisäilytyksessä kellarissa ja kylmiössä. Meillä on siis edelleen sama turve käytössä.
• Myyrä on syönyt daalian juurakot, järkkyä! -postauksessa kuvia, miten pahasti näiden daalioiden juurakot oli syöty. Myyrä söi ne siis syksyllä, kun daaliat vielä kukkivat penkissä.
• Myyrän syömille daalioille isot mukulat eli miltä juurakot näyttivät seuraavan kesän kasvun jälkeen. Yllätyin täysin, miten muhkeita osa juurakoista oli.
• Siemenistä kasvatetut daaliat, nimittäin daalioiden siemeniä on myynnissä. Niiden kasvatus siemenistä on yllättävän helppoa. Ne jopa kukkivat samana vuonna, jos kylvön tekee aikaisin.
• Daalian kasvatus siemenistä -postauksesta löytyy ohjeet, miten daalian siemenet kylvetään. Kylvin siemenet sammalnappeihin, mikä oli hyvä valinta.

Olisi kiva kuulla, joko olet istuttanut daaliat maahan tai esikasvatukseen?

Puutarhaterveisin Sari

Puutarhakuulumisia joulukuulta

 

Tässä puutarhakuulumisia joulukuulta, sillä joulukalenterin aikaan en viitsinyt tätä postausta vielä kirjoittaa. Ulkona puutarhassa ei mitään ihmeempää ole tehty, mitä nyt pihalla lumitöitä. Sen sijaan meidän kellarimaisessa tilassa vähän puuhasteltiin.

Jättiverbenat, pelargonit ja verenpisarat kellarissa...

Talvisäilytettävät kesäkukat on suurimmaksi osaksi kellarissa talvehtimassa. Oikeammin se on kellarimainen tila, jossa ei ole lämmitystä ja vain kovilla pakkasilla lämpötila uhkaa laskea nollaan. Siellä on myös pari pientä ikkunaa.

Ensimmäisessä kuvassa on toinen niistä pihan isoista pelargoniruukuista. Kuvia niistä kukkivina näet  kesäkuulta Kukittava lannoite - lisälannoituksen aika -postauksessa. Pelargoneilta on leikattu versot hieman lyhyemmiksi, jotta ne oli helpompi siirtää kellariin. Niitä ei kastella ja ne saavat lakastuttaa lehtiään ihan rauhassa. Tosin osa lehdistä kyllä pysyy vihreinä talven yli.

Alla on kuva jättiverbenoista nyt joulukuussa eli nekin ovat vielä aika vihreitä. Ne kaivettiin ylös maasta ja istutetiin muovipurkkeihin lokakuun puolenvälin tietämillä. Kesän aikana ne olivat kasvaneet ennätyksellisen korkeiksi. Kuvia niistä lokakuulta näet Jättiverbenat ja daaliat kellariin -postauksesta. Kuvien oton jälkeen leikkasin niiden varret lyhyiksi, jotta ne mahtuvat paremmin kellariin.

Verenpisarat on myös kellarissa terassikärhöjen ja sinisateen kanssa. Siellä on siis aika ahdasta, kun talvetettavia kasveja alkaa olla jo niin paljon.

Siellä ei ole kasvivaloja, koska koen sen ihan turhaksi energian tuhlaamiseksi näille kasveille. Ne pärjäävät hyvin ikkunoista tulevalla pienellä valolla, jolloin niitä ei tarvitse edes kastella. Näiden kuvien oton ajaksi oli kattovalot päällä, muuten siellä on hämärää päivisinkin.

Jos tulee vähänluminen talvi ja kovat pakkaset, niin silloin viemme tilaan lämpöpatterin, joka pitää siellä lämpötilan plussan puolella. 

Kellari on siis hyvin ekologinen säilytystapa 😊

Daalian juurakot pääsi kellariin talvisäilöön...

Daalian juurakot nostimme lokakuun puolessa välissä ylös maasta ja veimme ne kuivahtamaan samaan tilaan näiden kesäkukkien kanssa. Juurakot aseteltiin ilmavasti ison muovin päälle, kuten joka syksy.

Nyt joulukuussa juurakot pääsi varsinaiseen kellariin talvisäilöön.  Karistimme juurakoista isommat mullat pois ja pakkasimme ne muovilaatikoihin ilmavasti.

Juurakot peitimme sillä samalla turpeella, jota olemme käyttäneet jo vuosia. Se pysyy tosi hyvänä, kun se saa kesällä kuivahtaa. Turve on ihan välttämätön näiden daalian juurakoiden talvetuksessa, sillä turve tasaa kosteutta ja estää juurakoiden mätänemisen sekä liian kuivumisen. Siitä lisää Daalian istutus ja talvisäilytystesti -postauksessa, jonka tein kosteassa kellarissa sekä koneellisessa kylmiössä talvetettaville daalioille.

Lämmin joulukuu - kellarissa kaikki hyvin...

Joulukuu on ollut niin lämmin, että vielä ei kellariin ole tarvinnut viedä lämpöpatteria. Toki seuraamme pitkää sääennustetta jatkuvasti, jotta osaamme ennakoida. Kellarissa on tietysti lämpömittarit, joita seuraamme säännöllisesti kovemmilla pakkasilla.

Kellarissa on siis kaikki hyvin ja kasveille ei tarvitse tehdä mitään vielä pitkään aikaan😊

Puutarhaterveisin Sari

Ps. Kaikki kasvien hoitotoimet ja juurakoiden ylös kaivu sekä siirtelyt teen tietysti tarkasti kuun mukaan hyvinä päivinä. 

Puutarhatöiden ajoittaminen kuun mukaan, on osa luonnonmukaista puutarhanhoitoa, sillä kuun liikkeet on yksi luonnon rytmeistä. Hyvistä päivistä lisää Kastelupäivät ja kuu -sivulla.