Puutarhakuulumisia elokuulta

 

Elokuun puolessa välissä on ollut hauska huomata, miten korkeiksi osa perennoista on kasvanut. Nämä kuvan punahatut, jotka olen kasvattanut siemenistä aiempina vuosina, ovat kasvaneet lähes 1,5 m korkeiksi. Samoin osa syysleimuista on yhtä korkeita. Se on tämän sadekuuroisen kesän ansioita. Kummatkin ovat aiemmin olleet paljon matalampia, koska kesät on jo pidempään meidän alueella olleet tosi vähäsateisia ja kuivia. Siitä sateisuudesta on myös yksi haitta, siitä lisää tekstissä.

Ennätysmäärä perhosia perhos- ja pörriäiskukissa...

Elokuussa perhosia on ollut ihan uskomattoman paljon ja etenkin näitä kuvan amiraaliperhosia. On myös muitakin ja jopa sellaisia, joita en aiemmin ole nähnyt.

Perhoset ovat etupäässä vain hyvissä perhos- ja pörriäiskasvien kukissa. Olen jo vuosia testaillut erilaisia perhoskasveja ja nyt todellakin näkee, mikä niistä on näille mieluisimpia. Kuvan punahattu on niistä yksi.

Perhosten suuri määrä ilahduttaa senkin takia, että kahtena edellisenä kesänä meidän alueella on ollut perhoskato. Kuulemma pitkän sateettoman jakson takia, jolloin niiden toukkien ruokakasvit ja kukkakasvit kuivuivat. 

Siksikin näitä perhosia tulee ihailtua vähän väliä, kun niitä vihdoinkin näkee.

 

Syyslannoitetta daalioille ja muille...

Puissa ja pensaissa ei näy vielä keltaisia lehtiä, joten hyvin ehtii antaa syyslannoitteen, jos se on vielä tekemättä. Nyt on kuun mukaankin hyvä aika lannoitukseen.

Me aina lannoitamme luomuviljelyyn soveltuvalla syyslannoitteella, koska annamme sitä pensasmustikoille, marjapensaille ja viiniköynnökselle.

Sillä samalla syyslannoitteella lannoitamme daaliat, pelargonit ja muut kellarissa talvetettavat kasvit. Sekä tietysti talvenarat jaloruusut, köynnösruusun ja vastaavat. Ja tietysti varastolannoituksena eli lannoite annostellaan pieniin kuoppiin kasvien juuristoalueelle.

Ennätysmäärä siruetanoita...

Sadekuuroisen kesän haitta on nämä espanjansiruetanat. Niitä on tänä kesänä ollut ihan uskomaton määrä. Aina kun on lämmintä ja kosteaa, ne ilmestyvät illalla syömään kasveja.

Vaikka niitä kuinka kerää joka ilta ja aamu, ne eivät lopu. Etanaraekaan ei enää auta, koska linnut syövät rakeet heti, kun ne on kylvetty kasvien ympärille.

Onko siruetanoista mitään haittaa ja etanarae -postauksesta näet, miten ne tekevät tuhoa jollekin kasveille.

Tätä yksittäistä vanhaa oranssia daaliaa ne syövät jatkuvasti, joten se näyttää nyt tältä. Siruetanoilla on aiemminkin ollut tapana syödä yhtä ja samaa kasvia läpi kesän. Mikä kyllä vähän ihmetyttää.

Ne ovat jättäneet nyt daaliapenkin rauhaan ja syövät tuota yksittäistä daaliaa. Se mikä minua eniten harmittaa, on tähtidaalia `Honka Red`, jonka siruetanat söivät alkukesällä pahasti. Onneksi se on toipumassa, vaikkei ehdi tänä kesänä enää kukkia.

Mehitähdet hyvässä kasvussa...

Viime syksynä istutetut mehitähdet ovat nyt kasvaneet sadekuurojen ansioista nekin. Ensi vuonna ne varmasti jo peittävät maan kokonaan. Se on ainakin tavoitteena. Tämä on siis se kohta, josta rönsyansikka kuivui pahasti pitkänä sateettomana jaksona, eikä toipunut siitä.

Nämä mehitähdet  kestävät kuivuutta paljon paremmin. Näet kuvia, miltä nämä näyttivät istuttamisen jälkeen Alkoi syyskuun istutusaika kuun mukaan -postauksesta.

Liljojen tuoksua...

Ihanat tuoksuvat liljat ovat niin sykähdyttäviä etenkin illalla. Jo tällainen, jossa on yksi kukka, on tosi upea. Ne kaksi kuivaa kesää peräkkäin vioittivat liljoja, jolloin ne eivät edes jaksaneet oikein kukkia. Joten nyt tämä sateisempi kesä on saanut ainakin osan niistä kukkimaan. Pääsemme siis nauttimaan aivan ihanasta tuoksupuutarhasta.

Puutarhaterveisin Sari