tiistai 28. helmikuuta 2017

Orkideoille uusi kasvualusta

Blogiyhteistyö: Biolan
Näin kylvöjen ja koulimisten lomassa vaihdoin uusille orkideoille "mullan" eli kasvualustan. Osa oli juuri sopivasti lopettanut kukinnan, mikä onkin ihanteellisin ajankohta, mutta muutamassa oli vielä viimeisiä kukkia. Saa nähdä, miten kukkivat reagoivat kasvualustan vaihtoon.

Orkideoille oma kasvualusta:

Vain harva orkidea eli kämmekkä viihtyy mullassa, joten niille on kehitetty ihan omanlainen ilmava kasvualusta. Hyviä aineksia ovat puhdas männynkaarna, turve, perliitti ja lehtipuuhiili. Kullekin orkidealajille niistä tehdään sopivat seokset.
http://www.biolan.fi/suomi/default3.asp?active_page_id=1227
 Biolanin Orkidea kasvualusta -paketissa kaikki aineet on erikseen pakattuina ja mukana on käyttöohjeet. Eli puikkokämmeköille saa helposti oman seoksen ja perhosorkideoille oman. Ei siis mikään ihme, että Suomen Orkideayhdistys suosittele tätä.

Pienen orkidean kasvualustan vaihto:

Koko kasvualustan vaihto juuri nyt lähti tästä pienestä kukkivasta orkideasta. Minun kävi sitä niin sääliksi, kun sen juuret oli selvästikin rullattu tyvelle ja kasvualusta kuivui tosi herkästi. Sen lehdetkin ovat vähän lerpat. Joten kastelin tämän eilen valmiiksi, jotta tänään pääsen hommiin.

 Yllättäen sillä oli vain sammalta kasvualustana. Ja ruukku selvästikin jo aivan liian pieni.
 Tämä on jokin perhosorkidea, joten sille suositeltiin kasvualustaksi 80% männynkaarnaa ja 20 % turvetta sekä muutama hiilipala. Toivottavasti se alkaa nyt voida paremmin. Siirsin sen sivupöydälle toipumaan.
HUOM! Kasvualustan vaihdon jälkeen ei saa kastella pariin päivään ja kasvi pidetään poissa auringonpaisteesta. Sen jälkeen kastellaan pari viikkoa hieman normaalia tiheämmin.

 Koska kasvualusta ei sisällä ravinteita, annetaan joka kasteluveden mukana orkidealannoitetta. Näitä perhoskämmeköitä lannoitetaan läpi vuoden.
Olen saanut Orkidea kasvualustan ja Rain Mix By Biolan Orkidealannoitteen Biolanilta blogijuttujen tekoon.

Mitä kuuluu santulle?

Kuukausi sitten vaihdoin tälle saintpaulialle uuden mullan ja käytin MustaMultaa. Näyttää edelleen hyvältä! Saas nähdä milloin alkaa kukkimaan 😊
Tänään vaihdoin pelakuille mullat ja taas multana oli samaa ohjeen mukaan esikostutettua mustamultaa.
Huomenna taidan kylvää jotain kivaa... tai sitten koulin pikkutaimet. Kyllä kylvöpuuhat on kivoja!

Lisää orkideajuttuja:


Mukavaa viikkoa!

Terkuin Sari

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Maaliskuun kylvöjä


Maaliskuun kylvöjä pääsee aloittamaan jo huomenna, mahtavaa! Tosin en vielä osannut päättää, mitä kylväisin. Onneksi tässä on vielä aikaa miettiä muutama päivä. Ja kohtahan pääsen koulimaan lisää rimpsureunaisen orvokin sekä tupakan taimet. Kuvassa on aika huikean värinen mustasilmäsusanna, vai mitä 😊

Maaliskuussa kylvettävät siemenet:

Maaliskuussa kylvetään yleensä seuraavien siemenet:
  • ahkeraliisa
  • lobelia
  • petunia
  • kesäleimu
  • kesäneilikka
  • leijonankita
  • tarhaleukoija
  • tarhaverbena
  • isosamettikukka
  • koristetupakka
  • daalia

  • koruköynnös
  • kelloköynnös
  • mustasilmäsusanna
  • elämänlanka
  • japaninhumala

  • basilika
  • timjami
  • meirami
  • sellerit
  • purjo
  • kasvihuonetomaatti
  • latva-artisokka
  • munakoiso
  • chilipaprika
On hyvä muistaa, että kylvöaikaan vaikuttaa kasvatuspaikka eli jos vähävaloinen paikka,  kylvöaikaa siirretään myöhäisemäksi. Samoin tehdään, jos kesäkukat pääsee istuttamaan ulos vasta myöhemmin kesällä, kuten tehdään pohjoisemmassa. Kokeilemalla oppii löytämään parhaan ajankohdan itselle 😊

Monivuotisten kasvien esikasvatus:

Perennojen, kuten hohtopiikkiputken, siemenet voi kylvää nyt kevättalvella, keväällä tai kesällä. Jos ne kylvää näin aikaisin, ne saattavat kukkia jo ekana kesänä.
Osa perennoista vaatii kylmäkäsittelyn. Se lukee yleensä siemenpussissa.

Lisää vinkkejä siementen kylvöstä ja kasvatuksesta:

 Super hyper ihana leijonankita!! Voi ihanuus, mikä väri! Voi kun löytäsinkin tällaisen taimia, sillä siemeninä näitä tuskin on myynnissä.

Petuniaa en ole kylvänyt moneen vuoteen... sitä voisikin kylvää. Etenkin jos löytäisi tällaisen siemeniä 😊

Kuun mukaan kylvöjen ajoittamisesta lisää Kuun vaiheet ja puutarhanhoito -verkkokurssilla. Lisää tietoa siitä täältä.

Ihanaa ja mielenkiintoista taimikasvatusta!

Terkuin Sari

perjantai 24. helmikuuta 2017

Ihastuin venuksenkenkiin

Kun kävin viime viikolla ihastelemassa lumikuningattarien kukintaa, tuli kameraan myös paljon venuksenkenkiä. Kummatkin ovat siis talvella kukkivia orkideoja. Huomasin ihastuneeni näihin "ruman kauniisiin" venuksenkenkiin ja nyt olen alkanut haaveilla sellaisesta 😊

 Venuksenkengän rennot kukkavarret tuettuna:

Nämä kiehtovat minua tosi paljon, mutta tämänkin väritys on sellaista "ruman kaunista", jota en ostaisi... ainakaan vielä 😉
Muuten asetelma oli huikean kaunis ! Mutta tuohon väritykseen täytynee vain tottua.

Erikoisempia venuksenkenkiä:

Tämä korkeampikin kasvi taitaa olla venuksenkenkä, jokin sen laji tai lajike. Aika viehko! Sen edessä on toinen ruukku, jossa kasvaa pienikukallinen venuksenkenkä.

Tämäkin oli aika erikoinen, en edes heti huomannut koko kukkaa.

Venuksenkengän hoito-ohjeet:

Venuksenkenkä (Paphiopedilum) on suku, jossa on paljon eri lajeja ja lajikkeita. Hoito-ohjeet onkin aina hyvä tarkistaa kasvin mukaan. Laitan tähän nyt ns. yleisohjeen, joka sopinee myydyimmille ja tavallisimman näköisille venuksenkengille.
Venuksenkengät viihtyvät valoisalla paikalla, mutta poissa suorasta auringonvalosta. Niille riittää normaali huoneenlämpö, tosin voivat paremmin, jos yölämpötila on hieman viileämpi kuin päivällä. Ne rakastavat kosteaa ilmaa eli paras paikka lienee lasikaappi tai huone, jossa ei ole kuivahuoneilma.
Venuksenkenkiä kastellaan tasaisesti ja talven pimeänä aikana kastelua vähennetään vain hieman. Eli ne eivät pidä siitä, että kasvualusta kuivuu liikaa. Orkidealannoitetta annetaan läpivuoden ohjeen mukaan, sillä niillä ei ole varsinaista lepojaksoa.
Venuksenkengät viihtyvät ahtaassa ruukussa ja muutenkin niille on hyvä antaa kasvurauha. Kun kasvualusta näyttää heikentyneen, se vaihdetaan uuteen ilmavaan orkideojen kasvualustaan. Samalla voi jakaa kasvin, jos se on vanha ja runsasversoinen.

Tuo ilmankosteus vähän mietityttää, miten sen saisi järjestettyä kätevimmin. Etenkin, kun en halua mitään rumentavaa muovihökötystä 😉

Nämä kuvat otin siis Helsingin Talvipuutarhassa, joka on Töölönlahdella. Ihana paikka, ja vielä ilman sisäänpääsymaksua!

Lisää juttuja orkideoista...


Hyvää viikonloppua!

Sari

maanantai 20. helmikuuta 2017

Elegantit ranskalaiset tulppaanit

Blogiyhteistyö: Huiskula
Nyt en enää yhtään ihmettele, miksi näitä ranskalaisia tulppaaneja niin ihaillaan. Varret ovat kiehtovasti kaartuvia ja niiden kukkien muoto sekä väritys hieman vaihtelee. Ovat selvästi yksilöllisiä, ja miedosti tuoksuviakin. Siis hurmaavan elegantteja.




Ranskalaisten tulppaanien hoito:

Koska sain tulppaanit Huiskulasta, heidän kukkatukustaan, ne olivat kuiviltaan ilman vettä.
Ensimmäiseksi leikkasin varsien alaosista pienet palat pois ja laitoin ne kääreineen imemään viileää vettä. Kuvassa näkee hyvin, miten varsien pää on todellakin kuivunut. Monissa kukkamyyntipisteissä tulppaanit myydään näin kuivina, koska ne säilyvät muuttumattomina siten pidempään. Ja ovat tietysti helpompia käsitellä ja vievät vähemmän tilaakin.

Noin puolen tunnin juottamisen jälkeen poistin muovikääreet ja asettelin tulppaanit maljakkoon, viileään ja vähään veteen. Yleensä vaihdan veden joka toinen päivä. Tulppaanit kestävät pidempään, jos ne vie yöksi viileään huoneeseen tai jääkaappiin, joten näiden kanssa olen tehnyt niin.

Itse poistan tulppaaneista lehdet silloin, kun ne eivät enää näytä hyvän vihreiltä. Nytkin noissa ranskattarissa on suurin osa lehdistä tallella. Lehdet jotenkin kuuluvat tulppaaniin. Mutta voi olla, että huomenna vähennän lehtiä jo reippaasti.

Ranskalaiset tulppaanit ovat pitkiä, oi hurja 😊  Vieressä on tavallisia Huiskulan puutarhalla viljeltyjä keltaisia tulppaaneja. Kukkien kokoerokin on aika iso. Ja jo nyt huomaa, että ranskalaiset tulppaanit kestävät maljakossa paljon pidempään kauniina kuin tavalliset.
Näitä ranskalaisia myydään kukkakaupoissa yksittäin, kuten neilikoita ja ruusuja. Niitä on monen värisiä ja yksinkertaiskukkaisiakin. Kiva postaus ranskattarista löytyy myös Anun puutarha -blogista.



Nyt onkin jännä seurata, miten pitkään nämä ranskalaiset tulppaanit kukkivat  😊


Tulppaaniterkuin Sari


lauantai 18. helmikuuta 2017

Helsingin Talvipuutarhan lumikuningattaret

Käväisin tänään katsomassa, mitä kuuluu Talvipuutarhan lumikuningatar-orkideoille. Siellä oli sopivasti menossa Lumikuningatar-päivät (16.-19.2.2017) eli Suomen Orkideayhdistys oli paikalla neuvomassa. Oli jännä nähdä, miten lumikuningatarseinä oli muuttunut.

Muutama vuosi sitten Talvipuutarhan lumikuningatar-seinä näytti tältä. Lumikuningattaria oli paljon kukassa. Se oli mykistävän upea näky! Tänäänkin kuulin siellä kävijöiden muistelevan runsasta kukintaa, sillä...

... nyt seinä näytti tältä. Muhkeimmat lumikuningatarmättäät oli jouduttu jakamaan. Samalla oli saatu monta puukorillista lisää seinälle roikkumaan. Kuulemma muutaman vuoden kuluttua voi jo odottaa runsasta kukintaa.

Vasemmanpuoleinen kasvi on lumikuningatar. Se alkaa olla jo niin iso ja täynnä pallomaisia versomukuloita eli bulbeja, että sekin kaipaa jakamista.

Ilman kukkiakin lumikuningatarkorit olivat tosi kauniita. Tässä siis yksi uusi istutus jakotaimista.

Helsingin Talvipuutarhan lumikuningattaret kukkivat vielä pitkään, sillä osa kukkavanoista oli nupussa. Vaaleanruskeat versot ovat juuri niitä kukkanuppuvanoja. Ihmettelin ruskeaa väriä ja luulin nuppujen olevan pilalla. Onneksi yksi yhdistyksen jäsen oli siinä lähellä ja kertoi ruskehtavan sävyn olevan ihan tyypillistä näille. Ja kuulemma  nämä nuput avautuvat noin parin viikon kuluttua, auringonpaisteesta riippuen 😊

Eli täytynee pistäytyä uudelleen, sillä muutama muukin orkidea näytti olevan vielä nupussa. 

Helsingin Talvipuutarha sijaitsee Töölönlahdella ja on avoinna kaikille eli sinne ei ole sisäänpääsymaksua. Lisätietoa paikasta ja aukioloajat löytyvät Talvipuutarhan nettisivulta.

Vanhempi postaus vuodelta 2010 Lumikuningatar-viikko Helsingin Talvipuutarhassa

Lumikuningatar-orkidean hoito:

Lumikuningatar on todella haasteellinen hoidettava kotioloissa. Jos sille löytyy hyvä paikka se kukkii runsaasti joka helmi-maaliskuu.
Eli lumikuningatar tarvitsee todella viileän ja valoisan lepokauden kukkiakseen. Se kestää melkein pakkasta. Lämmintä on hyvä olla vain keväästä syksyyn, eli paras paikka sille olisi viherhuone tai lämmitetty kasvihuone, jossa on viileää syksyn ja talven. Oikean lämpötilarytmin saaminen lumikuningattarelle on se syy, miksi näitä ei näe kuin kasvihuoneissa ja orkideaharrastajilla.
Muuten lumikuningatar vaatii paljon valoa, mutta ei kestä auringonpaistetta. Lannoitus miedolla lannoitteella, kuten muillekin orkideoille on tapana antaa.

Onneksi on näitä kaikille avoimia paikkoja, joissa pääsee ihastelemaan lumikuningattarien huikeaa kukintaa. Ja täytyykin laittaa jo kalenteriin ylös, että parin vuoden kuluttua Talvipuutarhassa on odotettavissa upea lumikuningatar-seinää.

Edit - Otin samalla kuvia venuksenkenkä-orkideoista Ihastuin venuksenkenkiin, klik
Edit - Orkideoille uusi kasvualusta

Muita puutarhatapahtumia:

Puutarhamessut ja -tapahtumat 2017 listassa lisää puutarhatapahtumia 😊

Hyvää viikonlopun jatkoa!

Terkuin Sari

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Nyt on suojattu kevätauringolta tuija, kartiovalkokuusi ja rodo

Näin helmikuun puolessa välissä on aika suojata aurinkoisella paikalla kasvava alppiruusu eli rodo. Aiemmin sitä varjosti isot puut, mutta puiden kaadon jälkeen suojaus täytyy rakentaa itse. Sopivasti jalopähkinäpuussa on alaoksa rodon päällä ja siihen saa sidottua varjostuskankaan.


Toiselta puolelta eli etelän puolelta rodo näytti tältä ennen suojauskankaan virittämistä. Olimme jo fiksuina syksyllä pystyttäneet maahan tukevasti pari puukeppiä. Ne varmistavat, ettei suojauskangas makaa alppiruusun lehtiä vasten.

Nuoren tuijan ja kartiovalkokuusen suojaaminen:

Tämä tuija on vielä nuori, joten sekin suojattiin kevätauringolta. Tällä kertaa se kiedottiin säkkikankaan eli juuttikankaan sisälle. Ja tietenkin kangas sidottiin hyvin paikalleen, jotta myrskytuulet eivät vie kangasta mennessään.

Vanha kartiovalkokuusi alkaa olla jo aika korkea. Se kasvaa ihan aurinkoisella paikalla, joten sitä pitää edelleen suojata kevätauringolta. Tällä kertaa laitettiin varjostuskangas eli varjostusverkko kaksin kerroin ja sidottiin se kiinni pyykkipojilla sekä painoilla.
Näiden lisäksi suojasimme myös pienen mahonian alun, sillä lunta on niin vähän, että aurinko jo paistaa siihen.

Ikivihreiden suojaus kevätauringolta:

Eli ne talvivihreät kasvit, joita aurinko vioittaa kevättalvella suojataan ilmavalla varjostusverkolla tai juuttikankaalla aurinkoisilla paikoilla. Tällaisia kasveja ovat esim. alppiruusu, kartiovalkokuusi, marjakuusi, mahonia, puksipuu ja nuoret tuijat. Suojat laitetaan helmikuun puolessa välissä ja poistetaan vasta kun kohdan maa on sulanut.

Lumikellot kurkkaa jo:

Nyt on niin vähän lunta seinustalla, että lumikellot kurkkaavat jo mullan seasta. Näistä tuli niin kevätfiilis 😊

Kevätterkuin Sari

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Sipulikukkaruukut jääkaappiin, ja kylvökuulumisia

Huomiseksi on jo luvattu suojasäätä, joten hain tänään syksyllä istutetut sipulikukkaruukut kellarista jääkaappiin odottamaan. Huomenna on sitten kätevämpi viedä ne parvekkeelle. Samalla huomasin, että kurjenmiekoissa on kirvoja. Onneksi vain vähän! Jos niitä olisi ollut enemmän, olisin ruiskuttanut ne luonnon pyretriinillä. Se on turvallinen aine ja luomua.
Muuten, näiden sipulikukkien keltainen väri johtuu kellarin pimeydestä. Se ei haittaa, sillä muutamassa päivässä ne vihertyvät parvekkeella.

Mitä kuuluu siementen kylvöille:

Joulukuun viimeisenä päivänä kylvetyt rimpsureunaiset orvokit itivät hyvin tammikuussa.

Ja nyt olen jo koulinut taimia omiin lokerikkoihin. En ehtinyt ihan kaikkia, joten homma jatkuu helmikuun lopulla, kun kuun vaihe on taas sopiva. Multana on samaa kylvö- ja taimimultaa kuin kylvettäessäkin ja hyvin ovat jatkaneet siinä kasvua. Kohta pitääkin muistaa lannoittaa niitä.

Helmikuun esikasvatuksena kylvin koristetupakan siemeniä, ja nämäkin siemenet iti hyvin. Taimet on ihan järkyn pieniä, vihreä puikko on kuulakärkikynä. Näiden taimien kouliminen tulee olemaan mielenkiintoista 😊

Ne hohtopiikkiputken siemenet eivät itäneet kahdessa viikossa, joten siirsin kylvöastian jääkaappiin kylmäkäsittelyyn. Siemenpussin mukaan kylvöstä kannattaa pitää kylmäkäsittelyssä pari viikkoa ja sen jälkeen siirtää  kylvöastia takaisin 15-20 asteeseen. Sopivasti parin viikon päästä onkin taas kasvava kuu.

Maatiaisamarylliksen siemenkodat:

Yhytin eli pölytin maatiaisamarylliksen kukat ja nyt toisessa kukkavarressa on pari siemenkotapallukkaa, jee! Saa nähdä, jaksaako kehittää näihin siemenet. Ja maltanko odottaa, että siemenentaimista tulee kukkiva yksilö... viiden vuoden kuluttua kylvöstä. Ei sovi ihan lyhytjänteisille 😊

Mukavaa viikon alkua!

Terkuin Sari

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Pelargoni ja Musta Multa

Blogiyhteistyö: Biolan

Ehkä muistattekin viime keväältä, kun mietin uskaltaako pelargonille laittaa Musta Multaa. Sitä kun parjataan niin paljon. Nyt vuoden kokemuksella, ja jo sen multatestin jälkeen, olen ihan vakuuttunut Musta Mullan erinomaisuudesta. Sen juju on kestävä mururakenne, mikä tulee kompostin tuomasta humuksesta ja mikrobeista. Ei siis ihme, että Musta Multaa on valmistettu jo yli 30 vuotta!

Testipelargonin multa eilen:

Kummallekin pelargonille on vaihdettu multa viime keväänä. Isommassa saviruukussa on Musta Multaa ja siinä näkyy edelleen selvästi mullan mururakenne. Pinkissä ruukussa on halpaa kauppaketjun omaa multaa. Se on hienojakoista ja pölymäistä... eli kaipaa mullanvaihtoa.

Musta Mullan mururakenne eli käyttöohje:

Biolanin Musta Multa eroaa muista kukkamullista siinä, että sen yksi raaka-aine on kompostimultaseos. Siis elävää kompostia. Yleensä kukkamulta tehdään pelkästään turpeesta, hiekasta ja hietasavesta.

Jotta kompostin tuomat "elävät ainesosat" saadaan hereille, täytyy Musta Multa esikostuttaa ohjeen mukaan. Laitoin 1 litraan multaa vajaan desin vettä. Sekoitin hyvin. Nyt vaihdoin santulle mullat ja käytin tätä Musta Multaa. Vähän hirvitti, mutta kuulemma sopii saintpaulioillekin. Kerron sitten miten kävi 😉
 Tärkeää... ensimmäinen kastelu on vasta, kun mullan pinta on kuivahtanut. Sekin pienellä vesimäärällä.  Ei siis kastella mullanvaihdon yhteydessä!
Näin tein viime keväänä myös pelargonilleni ja mururakenne tuli heti näkyviin.

Sisäkukille oma Musta Multa:

Mustaa Multaa on kahta erilaista, puutarhaan tarkoitettua Puutarhan Musta Multaa ja tätä sisäkukille tarkoitettua, jossa on kuvakin sisäkukista. Mullan käyttöohje on pussin takana 😊

 Sain multapussin Biolanilta blogijuttujen kuvauksiin. Kiitos taas avusta :)

Rungollinen testipelargoni `Appleblossom White`:


 Tämän kuvan otin tänään. Saviruukussa kasvava pelargoni on ollut talven olohuoneen ikkunalla, johon ei paista aurinko talvella. Sillä ei myöskään ole lisävaloja, joten valon puutteesta vähän kalpea väritys. Matalampi pelargoni sen sijaan on ollut aurinkoisella ikkunalla talven.

Viime kesänä testipelargoni näytti tältä iltapäivän auringossa.

Paras multa on elävää:

Se tiedetään, että kasvit voivat hyvin ja ovat terveempiä, kun multa on elävää. Se päätee myös sisäkukille, vaikka harvemmin siitä puhutaan 😊 
Kompostimulta sisältää paljon mikroskooppisen pieniä mikrobeja yms. jotka pitävät mullan mururakenteen hyvänä ja mullan elävänä. Myös luonnonlannoitteet lisäävät mullan mikrobitoimintaa... siitä lisää myöhemmin.

Aurinkoisin pakkasterkuin!

Sari

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Myrtti ja myrsikki - puut on pop!

Puut ovat niin mystisen upeita, että niitä pitää saada myös sisälle. Toki nyt näin pienikokoisina. Yksi parhaimmista on myrtti, sillä se kestää hyvin leikkaamista ja sille saa selvän rungon. Aiemmin leikkasin aina tämän myrtin pallomaiseksi, mutta nyt minua viehättää enemmän sen vapaa ja villi kasvutapa 😊

Toinen lempparini on myrsikki. Se on söpön pieni ja hidaskasvuinen, joten sopii vaikka kapealle ikkunalaudalle. Tätä olen leikannut vähän, koska se on kasvattanut vain muutamaa oksaa hassun pitkäksi.
Kuten istutetut puut pihalla, niin tällekin laitoin puun tuennan 😊 
Todellinen syy tuentaan oli se, että runko oli painunut vinoon. Ja tuenta tekee siitä hauskan näköisen.

Myrtin ja myrsikin lehdet ovat aika erilaiset. Olen yrittänyt puhdistaa myrsikin lehtiä, mutta jostain syystä nuo harmahtavat läiskät eivät lähde lehdistä. Kummatkin puut ovat muuten olleet minulla jo useamman vuoden 😊

Myrtin hoito-ohje:

Myrtti (Myrtus) viihtyy runsaassa hajavalossa, eli se ei pidä paahtavasta auringonpaisteesta. Mullan pinta saa kevyesti kuivahtaa ennen kastelua. Kuitenkin multa ei saa kuivahtaa liikaa, ja siksi olenkin istuttanut sen altakasteluruukkuun. Lannoitetaan keväästä syksyyn miedolla lannoitteella. Pimeänä talviaikana se viihtyy parhaiten viileämmässä huoneessa tai viileämmällä ikkunalla. Talvella se pudottelee lehtiä, mutta keväällä alkaa taas kasvattaa uusia. Sille suositellaan hapahkoa multaa ja kasteluvettä. Itse olen antanut sille ihan tavallista hanavettä ja altakastelumultaa. Myrtti on niin hidaskasvuinen ja pienijuurinen, että multaa ei vaihdeta joka vuosi.

Myrsikin hoito-ohje:

Pensasmyrsikki (Myrsine africana) viihtyy puolivarjossa. Sitä kastellaan, kun mullan pinta on kuivahtanut. Se kestää myös kuivahtamisen ja siksi uskalsinkin istuttaa sen saviruukkuun.
Mysikkiä lannoitetaan vähän ja miedolla lannoitteella. Sen oksia voi myös leikata. Samoin kuin myrtti niin myrsikkikin viihtyy useamman vuoden samassa mullassa.


Puut ja fengshui:

Puilla on aivan oma symboliikkansa, joten ei ihme, että ne ovat aina viehättäneet ihmisiä. Fengshuissa puita tarkastellaan myös niiden muodon ja värityksen kautta. Joka tapauksessa ne symboloivat iättömyyttä ja jatkuvuutta, sillä puu on kasvanut ennen meitä ja jatkaa kasvuaan kuolemamme jälkeen. Sama symboliikka on myös näissä puunmallisissa huonekasveissa. Eli puita kannattaa suosia sisälläkin 😊

Terkuin Sari


Ps. Vielä on muutama tunti aikaa osallistua arvontaan, klik

perjantai 3. helmikuuta 2017

Ekstrahoidon kasvit, ja pihasuunnittelu

Moni teistä ehkä tietääkin, että pidän pihasuunnittelukursseja harrastelijoille. Sain kohteliaan pyynnön tehdä ekstrahoidon kasveista postauksen tänne blogiin. Ja tämä aihe on muutenkin hyvin ajankohtainen niille, joilla ei ole yhtään kokemusta pihasta.
Reilusti suurin osa pihan kasveista on todella helppohoitoisia eli vaativat hoitamista hyvin vähän. Osa pärjää jopa ilman hoitoa. Eli jos haluaa super helppohoitoisen pihan, kannattaa ehkä valita muita kuin tämän jutun kasveja 😊

Jaloruusut:

Ylimmän kuvan jaloruusut sekä köynnösruusut vaativat talvisuojauksen lopun ikää. Oksia kuivuu joka talvi, ja ne leikataan keväällä. Jos kesällä ei sada, niitä pitää kastella runsaalla vesimäärällä. Jaloruusuja pitää lisäksi lannoittaa, myrkyttää niistä kirvoja viikoittain sekä leikata kuihtuneet kukat pois.
Hyvällä ekstrahoidolla ne kukkivat keskikesältä pakkasiin asti. Ovat muuten omia suosikkejani.

Osa perennoista:

Muutamat ekstrahoidon perennat (monivuotiset kukkapenkkikasvit), kuten syysleimut, vaativat jakamisen 2-5 vuoden välein. Muuten ne hiipuvat ja voivat jopa hävitä kokonaan. Kuvan vanhat syysleimut ovat meidän pihalta ja kukkivat edelleen hyvin.
On myös perennoja, mitkä pitää tukea, sillä ne eivät pysy pystyssä. Sitten on niitä, mitkä ränsistyy rumaksi kukinnan jälkeen eli kaipaavat siistimistä. Ja joihinkin perennoihin tulee kirvoja, joita saa myrkyttää.
Onneksi iso osa perennoista pärjää melkein omillaan. Edellytyksenä tietenkin niille sopiva hyvä multa ja oikea kasvupaikka. Eli pätevä tieto on valttia kasvivalinnoissa 😋

Daaliat ja muut kesäkukat:

Daaliat ja muut yksivuotiset kesäkukat ovat myös ekstrahoidon kasveja, sillä niitähän pitää kastella ja lannoittaa säännöllisesti, yleensä useamman kerran viikossa. Ja kuihtuneet kukat tulee myös leikata pois. On ne kyllä kauniita ja tuovat väriä muuten niin vihreään pihaan.

Hyötykasvit:

Tietenkin viljelylaatikot ja kasvimaat kuuluvat myös ekstrahoitoon. Niitä kastellaan, kitketään, harvennetaan, torjutaan mahdollisia ötököitä. Ja kerätään upeaa ja maukasta satoa 😊

Rikkaruohoton nurmikko:

Rikkaruohoton nurmikko on ehkä se kaikkein aikaa vievin kasvillisuus kotipihoilla. Sillä sitä lannoitetaan keväällä, pari kertaa kesällä ja elokuussa annetaan syyslannos. Kuivana jaksona kastellaan, ja nurmikko leikataan 2-3 kertaa viikossa toukokuun puolesta välistä lokakuun puoleen väliin. Lisäksi puiden lehdet haravoidaan pois ja mahdolliset rikkaruohot kitketään.
Toisaalta, nurmikkoa hoitaessa saa olla ulkona raikkaassa ilmassa. Eli asioilla on puolensa.

Muotoon leikatut pensasaidat:

Kasvilajista ja paikasta riippuen pensasaidat leikataan muotoon 1-3 kertaa vuodessa. Jos aita on liian korkea, leikkaus joudutaan tekemään tikkailta, eli on silloin tosi työlästä.

Varmasti on vielä muitakin ekstrahoidon kasveja... tuleeko teille jokin mieleen?


Löytyykö pihan hoitoon aikaa:

Se kannattaa miettiä ja keskustella puolison kanssa, jo ennen kuin lähtee suunnittelemaan tai rakentamaan pihaa.
Joku nauttii pensasaidan leikkaamisesta ja leikkaisi vaikka naapurienkin aidat. Toinen taas kokee homman tosi vastenmielisenä. Ja se mistä pitää, siihen löytyy yleensä myös aikaa 😊

Apua... tiedätkö hyvää kurssipaikkaa?

Olen nyt pitkästä aikaa pitämässä fengshui-puutarhakursseja ja etsin niille sopivaa paikkaa pääkaupunkiseudulta. Toki muutkin paikkakunnat voivat olla mahdollisia. Suunnitteilla on muitakin puutarha- ja fengshuikursseja
Kaikki vinkit otan ilolla vastaan, vaikka sivupalkissa olevaan sähköpostiosoitteeseen.

Vielä ehtii osallistua keväiseen arvontaan, klik.


Leppoisaa viikonloppua!

Terkuin Sari

Sarja pihasuunnittelusta - tosi vanhoja postauksia 😊 :