Lämpökompostorin tyhjennys syksyllä - ennen talventuloa

 

Keittiöjätteen lämpökompostoria tyhjennetään näin syksyllä ajoissa, ennen pakkasia ja talventuloa, jotta kompostori pysyy toimivana eikä heti jäädy. Me tyhjensimme omaa kompostoriamme lokakuun alkupuolella, sillä tänä vuonna syksy on ollut ihanan lämmin, eikä meillä ole ollut vielä yöpakkasiakaan.

Lämpökompostorin tyhjennys alaluukusta...

Meillä on ollut tämä Biolanin lämpökompostori jo yli 25 vuotta ja se toimii edelleen tosi hyvin. Nyt tyhjensimme sitä alaluukusta lapiolla. Lämpömittarin lukema oli hieman laskenut, joten sekin on merkki siitä, että kompostori kaipaa tyhjentämistä. Nimittäin alimpana oleva kompostimassa, joka nyt tyhjennettiin pois, jäähdyttää kompostia.

Nykyään suositellaan tyhjentämään usein ja vähän kerrallaan. Näin olemme tehneet ja se on selvästi parempi tapa, sillä kompostorin lämpötila pysyy siten korkeampana. Tänä kesänä meillä jäi tyhjennys väliin, joten nyt tyhjensimme sitä hieman enemmän.

Tyhjennyskaukalo kätevä kompostorin tyhjennyksessä...

Tässä vanhassa mallissa tuli mukana tyhjennyskaukalo, joka on todella kätevä. Kun tyhjentää lapiolla kompostia, niin multaa ei putoa maahan, vaan kaukaloon. Lopuksi siitä on helppo kaataa karisseet mullat suoraan kottikärryyn. Nykyään on myynnissä kahvallista tyhjennyskaukaloa, mutta hyvin tälläkin pärjää 😊

Otimme siis tällä kertaa vajaan kottikärryllisen kompostorista puoliraakaa multaa. Se oli normaalia suurempi määrä.

Kompostimassan pudotus alas kompostimöyhentimellä...

Kun alaluukusta on tyhjennetty massaa, sen jälkeen pitää yläluukun kautta pudottaa koko kompostimassa alas. Se onnistuu parhaiten kompostorin hoitoon suunnitellulla kompostimöyhentimellä. Sillä voi myös sekoittaa kompostimassaa, kun on sen aika.

Moni kokee tämän kompostorin hoitoon liittyvän työvaiheen vaikeaksi. Kuvasin siitä videon, jonka näet Puutarha Studion facebook reels sekä myös instagram sivuilta.

Samalla kompostikuivike vaihtui Tehokuivikkeeseen...

Nyt oli myös hyvä hetki vaihtaa tavallinen kompostikuivike typpeä ja biohiiltä sisältävään Tehokuivikkeeseen. Se nimittäin auttaa pitämään kompostorin lämpimänä ja toimivana kylmään aikaan eli talvella.

Kun kompostori pysyy lämpimänä, se ei niin herkästi jäädy talvella kovillakaan pakkasilla. Sen takia on nyt jo hyvä saada kompostorin lämpötila nousemaan. Siihen auttaa tämä Tehokuivike sekä kompostorin alimman, jo maatuneen massan, tyhjentäminen. 

Lisää aiheesta: Biokompostori jäätyy, jos ei tyhjennä sitä.

Miksi olemme näin pitkään kompostoineet keittiöjätteet, siitä lisää täällä: Lämpökompostori säästää jätemaksuissa.

Kompostorin puoliraaka multa puutarhakompostiin...

Veimme kompostorista otetun puoliraa'an kompostimullan puutarhajätekompostiimme, joka on siis avokomposti. Olemme kasanneet siihen kaikki puutarhasta tulevat kasvijätteet keväästä alkaen. Sinne on tulossa vielä puiden lehtiä, kunhan ne ensin putoavat isoista pihapuista.

Kompostia täytetään "kerroksittain" - myös rikkaruohoilla...

Kompostien ja kompostorin hoito on helppoa, kun ei tee siitä liian vaikeaa. Kasaamme tätä puutarhakompostia ikään kuin kerroksittain kasvijätteellä sitä mukaa, kun sitä tulee puutarhasta. Nytkin kompostorista tuodun mullan peitimme rikkaruohokerroksella. Kuun mukaan oli juuri ollut hyvä kitkemisjakso, joten meillä oli valmiina kasa rikkaruohoja, joita nyt käytimme kompostorin mullan peittämiseen.

Jos et vielä ole tyhjentänyt lämpökompostoria, niin se on hyvä tehdä nyt lokakuussa. 

Ja jos haluat tehdä sen kuun mukaan, niin hyvät kompostin hoitopäivät ovat vasta lokakuun lopulla. Laitan ne Kuukauden puutarhatyöt ja Kastelupäivät -sivulle, viikon päivämäärälistaan.

Puutarhaterveisin Sari

Syksyn lehdet kompostiin - omavaraisuus kotipihalla

 

Haravoimme syksyn puiden lehdet pois kivituhkapihalta ja etupihan nurmikolta. Osan käytämme katteeksi pensasalueille ja loput viemme kompostiin. Näin syksyllä puiden lehdet peittävät maan, koska pihallamme on monta isoa vanhaa puuta - lehtiä on siis paljon.

Viime aikoina moni on suositellut lehtien jättämistä nurmikolle, parantamaan maan mikrobitoimintaa. Ja onhan ne myös todella upeita näin aurinkoisena päivänä, kuten kuvassa, ja niitä on hieman sääli poistaa, mutta tästä ne on pakko haravoida pois. Kompostissa niistä muodostuu ilmaista multaa iso määrä, joten olemme lähes omavaraisia mullan suhteen.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Puiden lehdet haravoidaan pihalta kompostiin...

Kivituhkapihalta on pakko haravoida kaikki lehdet pois, jotta se pysyy hyvässä kunnossa. Jos lehdet jättäisi, niin ne maatuisivat mullaksi ja sen jälkeen kivituhkassa kasvaisi rikkaruohot herkemmin. Samoin haravoimme lehdet pois myös kivipoluilta, nimittäin lehtiä tulee paljon ja osa on hyvin isoja, kuten hevoskastanjalla ja jalopähkinällä.

Haravoimme myös aina nurmikolta paksut lehtikerrokset pois, kuten ensimmäisessä kuvassa. Jos ne jättäisi, niin nurmikko menisi tosi heikkokuntoiseksi, koska lehtiä tulee aina hyvin paksu kerros. Toinen syy on se, että se kohta on paljon kauniimman näköinen, kun se on haravoitu. Muualta pihaa emme haravoi niin tarkasti.

Syksyn lehdet sopii myös katteeksi...

Osa puiden lehdistä päätyy meillä katteeksi pensasalueelle. Se on mustarastailla suosittu paikka pöyhiä lehtiä ja löytää niiden alta maukkaita hyönteisiä ja matoja. Eli näin voi auttaa oman pihan lintuja ekologisesti. Siitä lisää: Ekologinen ja helppohoitoinen piha - näin suunnittelet sen itse.

Lehtikate on myös aika kaunis, koska se on väriltään ruskeankirjavaa.

Lakastuneet perennojen lehdet ja varret kompostiin...

Näin syksyllä osa perennojen lehdistä ja varsista on jo lakastunut, joten olemme niitäkin jo leikanneet kompostiin. Siihen käytämme sirppiä, josta kirjoitin aiemmin: Parhaat puutarhatyökalut - vanha sirppi.

Osan varsista jätämme toki leikkaamatta, koska ne ovat kivan näköisiä talvellakin. Sen sijaan vihreitä versoja ei saa leikata, vaan pitää malttaa odottaa, että ne lakastuvat kunnolla ennen katkomista.

Perennojen varret syksyllä - leikata vai jättää?

• Selvästi pihaa rumentavat versot kannattaa leikata
• Ne voi myös pilkkoa pienemmiksi maahan ja peittää kompostimullalla
• Lakastuneet versot voi myös jättää leikkaamatta
• Talvenarkojen perennojen versoja ei leikata syksyllä

 

Syksyllä rikkaruohot kompostiin...

Näin syksyllä vielä kitketään rikkaruohoja ja laitamme nekin aina kompostiin. Sinne päätyy kaikki rikkaruohot juurineen päivineen, koska ne eivät lähde siellä kasvuun, sillä hoidamme kompostia säännöllisesti. Lisää siitä: Rikkaruohot kompostiin vai ei.

Edessä on vielä lokakuun hyvät Kitkemispäivät eli se tietää lisää rikkaruohoja kompostiin puiden lehtien sekaan - tulossa siis hyvää kompostimultaa.

Kompostia kasataan keväästä syksyyn...

Meillä on avokompostit eli kompostoidaan puutarhasta tuleva kasvijäte kasana, ilman kehikkoa. Keväästä alkaen kaikki kasvijätteet viedään kompostiin ja aina välillä hoidamme kompostikasaa, kuun mukaan hyvään aikaan. Joskus laitamme sinne myös ladattua biohiiltä ja lämpökompostorista otettua puoliraakaa multaa. Biohiilen käytöstä lisää täällä: Parempaa kompostia biohiilellä.

Syksyllä kompostikasan peittää viimeiset haravoidut puiden lehdet ja silloin kasa on jo hyvin korkea. Pakkasaamuina se oikein höyryää ja kasa madaltuu vielä ennen talvea. Kompostikasa jää lepäämään vuodeksi.

Puutarhajätteen kompostointi kestää kaksi vuotta - ensimmäisenä vuotena kasataan kompostiin puutarhajäte ja toisena vuotena kompostikasa lepää. Kolmannen vuoden keväänä se on valmista kompostimultaa maanparannukseen ja kasvimaalle. Multaa tulee komposteista yllättävän paljon: Ilmaista multaa 50 kottikärryllistä.

Mitä tehdään syksyn lehdille - tiivistetysti...

• Kivituhkapiha ja kivipolut haravoidaan puhtaaksi
• Paksut lehtikerrokset pois nurmikolta
• Osa lehdistä katteeksi pensasalueelle
• Loput lehdet ja rikkaruohot juurineen kompostiin
• Lehtien kompostointi kestää 2 vuotta

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan lokakuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/10/satokausi-on-loppumassa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/10/syksyn-lehdet-kompostiin-omavaraisuus.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/10/suuntana-omavaraisuus-lokakuu-2026.html

Kasvuyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-10/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/10/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-10.html

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2026/10/lokakuu-2026-valmistautumista-talven.html

Kasvuvyöhyke 6

Farm Escape https://farmescape.fi/sadonkorjuuta-taimivaihtoa-ja-mukuloita/ 

Olisi kiva kuulla, haravoitko sinä puiden lehdet vai jätätkö paikalleen?

Puutarhaterveisin Sari

Ps. Näet kuun mukaan hyvät Kitkemispäivät ja päivät kompostin hoitoon Kuukauden puutarhatyöt ja Kastelupäivät -sivulta.

Ekologinen ja helppohoitoinen piha - näin suunnittelet sen itse

 

[Sarin puutarhakurssit - Puutarha Studio mainos] Kaunis, ekologinen ja helppohoitoinen piha on nykyään monella toiveena ja sen voi suunnitella itsekin, kun ottaa huomioon muutaman asian. Ekologinen piha ei tarkoita hoitamattomuutta eikä ankean näköistä pihaa, ellei sitä halua. Vaan se voi olla kaunis ympäri vuoden, myös näin syksyllä ja talvella, kun sen suunnittelee sellaiseksi - ekologisuus huomioiden.

Mikä tekee pihasta ekologisen ja helppohoitoisen?

Kun pihalla viihtyy runsaasti pörriäisiä, perhosia ja pikkulintuja sekä muita luonnon eläimiä, se on usein merkki siitä, että piha on selvästikin ekologinen. Siellä on monissa valinnoissa ja puutarhanhoidossa huomioitu ekologisuus, kuten kerroksellisina monilajisina kasviryhminä, jolloin se on myös helppohoitoisempi.

Kun piha on suunniteltu helppohoitoiseksi, silloin siellä on vain vähän kitkettävää ja usein vain alkuvuosina. Silloin ei myöskään tarvitse kastella kesällä kasveja eikä leikata puita ja pensaita pienemmiksi. Muutenkin pihan hoito on mukavaa puuhaa, koska sitä on vähän ja se on helppoa.

Lisää aiheesta: Helppohoitoinen piha ensi kesäksi.

Miten vähennän kitkettävää...

Tästä kirjoitin myös postauksen: Vähemmän kitkemistä ja rikkaruohoja pihasuunnittelun kikoilla. Itse vähennän meidän pihalla kitkettäviä rikkaruohoja näin:

• Kasvialue suunnitellaan aina peittäväksi
• Valitaan talvenkestäviä kasveja
• Kasvit istutetaan rikkaruohottomaan multaan
• Taimet istutetaan oikein istutusetäisyyksin
• Mullanpinnalle laitetaan katetta sopivasti
• Rikkaruohot kitketään huolellisesti heti

Jos kitkeminen ei innosta, tässä lisää: Eikö huvita kitkeä syksyllä - tee pihastasi helppohoitoisempi. 

 

Aloita suunnittelusta - ei kasvien ostosta...

Eli jos haluat ekologisen ja helppohoitoisen pihan, niin suunnittele se ensin. Jos tekee niin, että ensin käy ostamassa ihania pörriäiskasveja ja sitten vasta miettii niille paikat pihalta, niin tuloksena usein on tosi työläs piha, joka ei näytä edes kauniilta. Lisäksi yleensä osa kasveista jää kitumaan tai kuolee ensimmäisenä talven, kuten kuvan punahatuille usein tuntuu käyvän, koska ne on istutettu niille aivan vääränlaiseen paikkaan.

Oikea kasvi oikealle paikalle...

Olet varmaankin kuullut tämän "oikea kasvi oikealle paikalle" sanonnan. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jos pihasi on savimaan alueella, niin siellä viihtyy eri kasvit kuin jos pihasi olisi moreenialueella.

Samoin eri kasvit on myös aurinkoiselle paikalle ja eri kasvit varjoisalle paikalle. Sillä aurinkoisen paikan kasvi ei yleensä kuki varjossa ja varjon kasvi voi aurinkoisella paikalla saada lehtiin auringonpaahteesta vioituksia.  Tässä lisää: Miksi kasvi ei viihdy tai kuolee? Oikea kasvupaikka ratkaisee.

 

Vähemmän kastelua oikealla kasvivalinnalla...

Helppohoitoisella ja ekologisella pihalla ei kastella kasveja kuin istutusvuonna. Eli myöhemmin kasveja ei yleensä tarvitse kastella lainkaan - mikäli olet valinnut kasvit oikein.

 

Mitkä kasvit tekevät pihasta ekologisemman...

Ekologisemmat kasvit ovat tietysti talvenkestäviä ja kasvupaikassaan viihtyviä. Silloin ostettu taimi lähtee hyvään kasvuun ja siitä on vuosikymmenien ilo. 

Sen lisäksi huhtikuulta lokakuulle olisi syytä olla parhaita perhos- ja pörriäiskukkia, jotta pölyttäjille löytyy riittävästi ruokaa. Myös pikkulintujen ravintokasveja olisi hyvä olla pihalla.

Näiden lisäksi on myös kasveja, joista eläimet ja hyönteiset saavat suojaa, ruokaa ja pesäpaikkoja. Tästä aiheesta löytyy paljon sopivia kasvilajeja pihasuunnittelukurssilta.

Nyt parhaillaan meidän puutarhassa kukkii vielä monet perennat, joissa näkee kimalaisia ja muita pörriäisiä. Nekin on valittu kasvupaikan olosuhteiden mukaan, jotta ne kukkivat vuodesta toiseen hyvin vähällä hoidolla.

Jos et tiennyt, niin syksy on hyvä aika aloittaa suunnittelu. Siitä lisää: Pihasuunnittelu nyt syksyllä - piha kuntoon ensi kesän juhliin.

Ekologisempi nurmikko - kukkanurmikko...

Koska nurmikko on monella pihalla tärkeä, sen voi muuttaa ekologisemmaksi kukkivilla kasveilla. Siihen sopii matalat kasvit, joita voi leikata ruohonleikkurilla vaikka joka viikko, jos on tarvetta. Usein kukkanurmikko leikataan harvemmin.

Näet lisää kukkanurmikosta täältä: Trendikäs kukkanurmikko. 

Nurmikkoalueen suunnittelussa on myös hyvä pitää mielessä sen helppohoitoisuus. Esimerkiksi trimmerillä leikkaaminen voidaan jopa välttää kokonaan, kun suunnittelet pihan helppohoitoiseksi.

Me emme käytä robottiruohonleikkuria, koska se yksipuolistaa nurmikon kasvilajeja. Sen lisäksi se vahingoittaa siilin ja muiden luonnoneläinten poikasia, jotka eivät väisty leikkurin tieltä. Jos sitä on pakko käyttää, niin silloin se säädetään leikkaamaan vain päivällä - ei illalla, yöllä eikä aikaisin aamulla.

Kompostointi ja puutarhasta tuleva kasvijäte...

Ekologisella pihalla on usein komposti, jossa saa kompostoitua kasvijätteen muhevaksi mullaksi. Kompostimullalla saa nimittäin parannettua maan mikrobitoimintaa, mikä taasen on tosi tärkeää kasvien hyvinvointiin. Lisää aiheesta: Puutarhakomposti ja maanparannus.

Suunnittele kompostin paikka niin, että sinne on helppo viedä kitketyt rikkaruohot, leikatut perennojen varret sekä syksyn haravointijäte. Varaa myös riittävästi työskentelytilaa sen eteen.

Kuva on meidän puutarhakompostista aiemmalta vuodelta, sillä monissa puissa ja pensaissa on vielä lehdet.

Jos et halua kompostoida, niin voit ainakin osan kasvijätteistä käyttää katteena. Ekologisinta olisi se, ettei vie pihalta pois mitään kasvijätettä, vaan kaikki saa jäädä pihalle.

Ekologinen ja helppohoitoinen piha lyhyesti:

• Suunnittele ensin - osta kasvit vasta sen jälkeen
• Oikea kasvi oikealle paikalle - maaperä, aurinko/varjo; maankosteus
• Monilajiset ja kerrokselliset kasviryhmät
• Katteet ja alun kitkeminen
• Pölyttäjäkukkia huhtikuulta lokakuulle
• Kukkanurmikko ja kompostointi

Suunnittele pihasi itse - Sarin pihasuunnittelukurssi...

Ekologisen ja helppohoitoisen pihan voi siis suunnitella itse. Helpointa se on pihasuunnittelukurssilla, jossa pihaa suunnitellaan vaihe vaiheelta. Näin edeten helppohoitoisuus ja ekologisuus tulee automaattisesti huomioitua, ja pihasta tulee myös kaunis kaikkina vuodenaikoina.

Kurssi on verkkokurssi, jossa etenet omaan tahtiisi silloin, kun sinulle sopii. Mukana on myös yhteisiä livetapaamisia Teamsillä.

Näin syksyllä on hyvä aloittaa ja talvella edetä kaikessa rauhassa. Keväällä, kun taimimyymälät avautuvat, suunnitelmasi on valmis ja sinulla on toimiva kasvilista mietittynä.

Tarkemmat tiedot löydät täältä - Sarin pihasuunnittelukurssi. Olen rakentanut sen 20 vuoden kokemuksistani pihasuunnittelun hortonomina.

Verkkokurssi kuuluu yritykseni Puutarha Studion tarjontaan ja sijaitsee Sarin puutarhakurssit -alustalla.

Meillä on ollut tavoitteena puutarhassamme helppohoitoisuus, ekologisuus ja kauneus. On ollut aivan upeaa huomata, miten perhosten, kimalaisten ja pikkulintujen määrä on kasvanut vuosien varrella - ihan pihasuunnittelun avulla.

Mikä on sinun pihasi suurin haaste - kitkeminen, kastelu vai kasvien huono kasvu?

Puutarhaterveisin Sari

Kuulumisia hyötytarhasta heinäkuun alussa - omavaraisuus kotipihalla

 
Heinäkuun alussa hyötytarhassa kasvaa perunaa, paprikaa ja ikkunatomaattia – osa kasveista roihahtaa sateiden myötä upeaan kasvuun, osan kanssa on ollut pientä haastetta. Kompostiinkin tulee jatkuvasti lisää kasvijätettä eli tulossa taas paljon kompostimultaa.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Peruna hyvässä kasvussa ja kukkii...

Perunamaalla, joka oli ennen mansikkamaana, perunat näyttävät kasvavan rehevästi. Vielä emme ole ehtineet ottaa sieltä perunoita, kun on ollut niin paljon kaikenlaista muuta puuhaa.

Siellä näyttää olevan jo kukkia eli todennäköisesti myös syötävän kokoisia perunoita. Perunan kukka on muuten tosi kaunis, etenkin nämä pastellinsävyiset.

Kirjoitin keväällä tästä uudesta perunamaasta, josta näet lisää täältä: Mansikkamaasta perunamaa - omavaraisuus kotipihalla.

Hyötytarhassa paprikan taimien latvat syöty...

Tänä vuonna meillä on avomaatomaattien tilalla avomaalla viihtyvät paprikat. Ne on istutettu kasvusäkkiin kastelualtaan päälle, aurinkoiselle ja suojaisalle paikalle. Kasvatan siis ensimmäistä kertaa paprikaa.

Ne lähtivät tässä hyvään kasvuun, mutta yhtenä päivänä huomattiin, että niiltä oli latvat syöty. Ne on onneksi lähteneet tekemään uutta kasvua latvaan, joten saa nähdä, milloin alkavat taas kukkia. Ja ehtivätkö tuottaa satoa, mihin kyllä vaikuttaa hyvin paljon loppukesän lämpötilat.

Parvekkeella paprikassa ensimmäinen hedelmä...

Istutin yhden paprikan taimen parvekkeelle kokeeksi ja siinä on nyt yksi hedelmä ja muutama pieni alku. Taidan tänään leikata siitä hedelmän pois, jotta pienet hedelmien alut alkavat kasvaa isommiksi. 

Tämä on vaaleankeltaista paprikaa, josta näet enemmän täältä: Paprikan siementen kylvö tehdään ajoissa.

Paprika kasvaa persiljan ja basilikan kanssa samassa kasvatusaltaassa. Vielä niissä ei ole näkynyt vihannespunkkia, joka on yleensä riesana niin kasvihuoneissa kuin parvekkeillakin. 

Ikkunatomaatin taimet heinäkuun alussa...

Kylvin muutaman matalakasvuisen tomaatin taimen ikkunatomaatiksi. Niiden pitäisi alkaa kohta jo kukkimaan ja tekemään pieniä tomaatteja. Täytyykin tarkistaa, että ne saavat riittävästi valoa kukintaan, sillä näin kesällä tulee pidettyä verhoja ikkunan edessä aurinkoisena päivänä. Aiheesta näet lisää täältä: Miten tomaatin taimet saa kukkimaan ja tekemään hedelmää?

Rikkaruohot ja muut kasvijätteet kasvattaa kompostia...

Kun puhutaan omavaraisuudesta kotipihalla, niin kompostit on meillä yksi tärkeä osa omavaraisuutta. Saamme joka vuosi puutarhakompostista noin 50 kottikärryllistä multaa, mistä näet lisää täältä: Ilmaista multaa 50 kottikärryllistä.

Nyt pitkin kesää viemme kaikki puutarhasta tulevan kasvijätteen puutarhakompostiin. Sinne päätyy myös rikkaruohot, perunanvarret sekä nopeasti kompostoituvat pensaiden oksat. Ainoastaan emme vie sinne hankalien siemenistä leviävien kasvien siemenkotia. Niitä onneksi on vain muutamalla kasvilla.

Toki myös hoidamme heinäkuussa säännöllisesti puutarhakompostia sekä keittiöjätteiden lämpökompostoria. Siten ne toimivat ja jätteet muuttuvat vauhdilla mullaksi 😊

Eli kaikkina hyvinä Kitkemispäivinä kitketyt rikkaruohot päätyvät puutarhakompostiin, niin vuohenputket juurineen kuin nämä kuvan voikukat.

Onko teissä paprikan kasvattajia - mitä luulette, ehtiikö paprikat, joilta on latvat poikki, vielä kukkia ja tehdä satoa?

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan heinäkuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/06/suuntana-omavaraisuus-heinakuu-2026.html

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/07/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-7-taalla.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/07/satoa-odotellessa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/07/kuulumisia-hyotytarhasta-heinakuun.html



Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-7/

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2026/07/heinakuun-2026-kuulumiset.html

Puutarhaterveisin Sari

Puutarhatyöt toukokuussa - omavaraisuus kotipihalla

 

 Puutarhatyöt toukokuussa käynnistävät omavaraisuuskauden kotipihalla, kun vuorossa ovat taimikasvatus, kompostityöt, perunamaan kunnostus ja kevään kylvöt. Nämä ovat kivoja puutarhatöitä, joita oikein odottaa innolla. Vielä kun sää lämpenee, niin niitä on mukavampi tehdä. Lisäksi sisällä jatkuu vielä paprikan ja muutamien muiden taimien kasvatus. Ulkona on myös tiedossa näin toukokuussa monenlaista muutakin kivaa puutarhatyötä.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Paprikan taimet hyvässä kasvussa ikkunalla...

Ensimmäisessä kuvassa on paprikan taimet. Ne on olleet yllättävän helppoja kasvattaa siemenistä, ainakin verrattuna tomaattiin. Kasvatan siis nyt ensimmäistä kertaa paprikaa. Yhden taimista aioin istuttaa parvekkeelle ja kolme ulos puutarhaan kasvusäkkiin kasvatusaltaan päälle. Paprikalle paras paikka on lämmin ja tuulilta suojaisa esimerkiksi talon seinusta.

Toukokuun isoin puutarhatyö - perunamaan kunnostus...

Tänä vuonna yksi toukokuun tärkeimmistä puutarhatöistä tulee olemaan tämän vanhan mansikkamaan kunnostus perunamaaksi. Teemme sen varmaankin jo ensi viikolla, jotta pääsee ajoissa istuttamaan siemenperunat maahan.

Aiomme siis poistaa kaiken kasvillisuuden maasta ja sekoittaa pintamaahan ravinteikasta kompostimultaa. Tällä hetkellä mansikkamaa näyttää tältä ja oikein odotan, että pääsen kunnostuspuuhaan😊

Puutarhakompostit keväällä - mullassa hyvä omavaraisuus...

Meillä on siis puutarhakompostit, joihin laitamme kaikki maatuvat puutarhajätteet, myös rikkaruohot. Kompostikasat ovat olleet peitettynä oksasilpulla ja nyt lähipäivinä poistamme vanhimmasta silpun pois, jotta siitä pääsee ottamaan valmista kompostimultaa perunamaan kunnostukseen.

Vanhin kasa on talikon takana eli kuvan oikeassa reunassa. Siihen on siis kerätty kaikki vuoden 2024 puutarhajätteet ja nyt se on ravinteikasta biohiilipitoista kompostimultaa. Todennäköisesti siitäkin tulee taas multaa 50 kottikärryllistä, mistä kerron enemmän täällä: Ilmaista multaa 50 kottikärryllistä. Kompostointi onkin yksi loistavista tavoista lisätä omavaraisuutta kotipihalla.

Rikkaruohojen kitkeminen kuun mukaan toukokuussa...

Toinen asia, jota odotan erittäin malttamattomasti, on kitkeminen. Tänä vuonna en ole vielä päässyt kitkemään työkiireiden takia, mutta nyt olen varannut vapaapäivät hyville Kitkemispäiville. Ensi viikolla onkin jo ensimmäiset, jolloin kitken nämä komeat voikukat mansikkamaan reunasta. 

Toki muuallakin on ihanasti rikkaruohoja, joten taas pääsee nautiskelemaan kitkemispuuhista, sillä teen sen vain kuun mukaan Kitkemispäivinä ja hyvillä kitkemistekniikoilla. Helposta kitkemisestä näet lisää täältä: Kitkeminen helppoa ja hauskaa vai mitä. Todennäköisesti nämäkin kuvan voikukat lähtevät pitkillä juurilla, ihan käsin vetämällä.

Daalian juurakot maahan myös kuun mukaan...

Yleensä olemme istuttaneet daaliat maahan jo huhti-toukokuun vaihteessa, mutta nyt oli niin kylmää, että päätimme odottaa toukokuun istutuspäiville. Istutamme nekin aina kuun mukaan, joten tässä saa vielä odotella parisen viikkoa. Juurakot saavat olla siihen asti kellarin viileydessä ja pimeydessä.

Tämä kuva on siis viime keväältä. Siitä lisää kuvia sekä ohjeita täällä: Daalian istutus maahan kuun mukaan. Nämä ovat ne meidän yli 35 vuotta vanhat daaliat, joilla on oranssit kukat.

Siementen kylvöt ulos toukokuussa - kasvilajit huomioiden...

Parin viikon päästä kylvämme ulos esikasvatukseen auringonkukkaa sekä muita, jotka hyötyvät lyhyestä esikasvatuksesta. Toinen syy niiden esikasvatukseen on espanjansiruetanat eli istutamme auringonkukat niiden takia taimina, jotta ne selviävät kukkiviksi.

Kasvimaalle voi jo kylvää juureksia, salaattia ja monia muita viileässä itäviä kasveja. Sen sijaan herneet ja erilaiset pavut vaativat lämpimän maan, jotta siemen lähtee itämään. Niiden siemenet mätänevät herkästi kylmässä maassa. Sen takia kylvämme herneet maahan yleensä vasta touko-kesäkuun vaihteessa. Suositeltu kylvölämpötila lukee usein siemenpussissa.

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan toukokuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 1

Tillin tilan Anna https://www.tillintilananna.fi/suuntana-omavaraisuus-kevaan-projekteja/

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/05/suuntana-omavaraisuus-toukokuu-2026.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/05/omenoita-tulossa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/05/puutarhatyot-toukokuussa-omavaraisuus.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-5/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/05/suuntana-omavaraisuus-osa-5-kevaan.html

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2026/05/toukokuun-omavaraisuustavoitteet.html

Kasvuvyöhyke 5

Pieni kotitarvetila https://pienikotitarvetila.blogspot.com/2026/05/toukokuu.html

Puutarhaterveisin Sari

Puutarhatyöt helmikuussa - omavaraisuus kotipihalla

 

Näin helmikuussa on jo monia pieniä puutarhatöitä, jotka on hyvä tehdä ajallaan. Se onkin usein puutarhanhoidossa tärkeää, että kukin puuha tehdään ajoissa, jotta saadaan toivottu lopputulos. Siis ei tehdä sitä liian aikaisin, mutta ei myöskään liian myöhään. Kullekin puutarhatyölle on oma ajankohtansa... siten onnistuu 😊

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Talvetettavat pelargonit - puutarhatyöt helmikuussa...

Nyt kun päivät pitenee vauhdilla, on aika taas tarkistaa talvisäilytyksessä olevat kasvit. Kellarissa ne jatkavat vielä talvilevossa koko kuukauden. Sinne laitettiin nyt lämpöpatteri, jotta näin kovilla pakkasilla lämpötila pysyy varmasti plussan puolella.

Sen sijaan sisällä talvetettavat pelargonit voi jo leikata parin viikon päästä. Samalla aioin vaihtaa niille mullat. Otin tämän kuvan eilen ja siitä näkee, miten hyvässä kasvussa pelargonit ovat.

Liian aikaisin näitä ei kannata leikata, eikä ottaa pistokkaita, koska tukeva kasvu vaatii kunnon auringonpaistetta.

Ekat siementen kylvöt jo tehty...

Ehdin kylvää jo muutaman tomaatin siemenen, sillä aioin kokeilla ikkunatomaatin kasvatusta. Tomaatti on arka kylmälle, joten tätä pientä tainta en vielä uskalla pitää ikkunalla. Se on siis orkideojen kasvivalon lähellä, koska tomaatit vaativat hyvin valoisan paikan.

Jännä nähdä, miten tämä onnistuu😊

Helmikuussa lisää kylvöjä...

Ehdin myös jo kylvää muutaman perennan, joiden siemenet vaativat kylmäkäsittelyn. Koska kylmäkäsittely pidentää niiden taimikasvatusaikaa, ne kylvetään usein näin tammi-helmikuussa. Sellaisia ovat esimerkiksi kuvan akileija ja harmaa hohtopiikkiputki.

Lisää monivuotisten perennojen kylvöistä Taimikasvatus - perennojen hajakylvö -postauksessa.

Helmikuussa kylvettäviä hyötykasveja - puutarhatyöt helmikuussa...

Joillakin hyötykasveilla on myös pitkä esikasvatusaika tai ne vaativat tosi pitkän kasvuajan ennen kuin niistä voi kerätä satoa. Tällaisia helmikuussa kylvettäviä kasveja on esimerkiksi: 

• chilit
• paprikat
• jättisipuli
• juuriselleri
• munakoiso
• latva-artisokka
• mansikat
• laventeli

Mitä muuta voi kylvää helmikuussa, siitä enemmän Helmikuun kylvöjä -postauksessa.

Hedelmäpuiden verkkojen tarkistus...

Aina välillä on hyvä käydä tarkistamassa puutarhassa, että nuorien hedelmäpuiden ympärillä on edelleen metalliverkot suojaamassa puuta rusakoilta ja peuroilta. Joskus verkko painuu kasaan tai lunta on niin paksulti, että verkko onkin liian matala. Silloin pitää oikaista metalliverkko tai lapioida lunta pois verkon ympäriltä. 

Nuorien tuijien suojaus kevätauringolta...

Helmikuun puolessa välissä laitetaan nuorille tuijille varjostuskangas suojaamaan niitä kevätauringolta, siis jos ne kasvavat aurinkoisella paikalla. Sama homma tehdään esim. kartiovalkokuuselle, jos se on aurinkoisella paikalla.

Tässä vanha kuva, jossa suojaamme tuijaa säkkikankaalla. Se toimii myös, kun laittaa sen yksinkertaisena. Ilman siis täytyy päästä liikkumaan hyvin suojauskankaan läpi. Kannattaa myös kiinnittää varjostuskangas hyvin, jotta myrskyt eivät irrota sitä.

Lämpökompostorille lumisuojaa pakkasilla...

Tosi tärkeä puutarhatyö talvella on lämpökompostorin pitäminen toimivana ja sulana. Meillä on tapana kasata pakkaslunta kompostorin ympärille, sillä se toimii eristeenä.

Sen lisäksi voi kompostikuiviketta säilyttää lämpimässä tilassa, jolloin se tuo lämpöä kompostoriin. Me käytämme edelleen Tehokuiviketta talvisin, koska sen sisältämä rypsirouhe ja biohiili auttavat pitämään kompostorin toiminnassa. Nyt pitkällä pakkasjaksolla meillä on tapana viedä välillä kompostoriin pieni kanisteri, jossa on lämmintä vettä - korkki tiukasti kiinni. Se tuo sinne lisälämpöä.

Heti kun nämä kovat pakkaset vähän hellittää, on aika tyhjentää lämpökompostoria. Siitä lisäohjeita Lämpökompostorin tyhjennys myös talvella -postauksessa.

Helmikuun puutarhatyöt - kuun rytmin mukaan...

Kaikki nämä erilaiset puutarhatyöt ajoitan aina kuun mukaan eli luonnon rytmillä. Se kivasti tasaa puutarhatöitä eri viikoille ja tuo siten tuttua rytmiä puutarhanhoitoon.

• ensi viikolla voisi kylvää jättisipulin siemenet
• seuraavalla viikolla hoitaa lämpökompostoria
• helmikuun puolenvälin jälkeen on vuorossa paprikan ja chilin kylvöt
• viimeisellä viikolla kylvän perennojen siemenet

Hyvän kylvö- ja istutusjakson näet Kastelupäivät ja kuu -sivulta täältä blogista.

Yhteenveto - helmikuussa tehdään nämä puutarhatyöt...

• tarkistetaan talvetettavat kasvit
• kylvetään hitaasti kasvavat hyötykasvit
• suojataan tuijat kevätauringolta
• pidetään lämpökompostori toiminnassa
• tarkistetaan jänis- ja peurasuojaukset

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan helmikuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/01/suuntana-omavaraisuus-helmikuu-2026.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/02/pakkaspaivina.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/02/puutarhatyot-helmikuussa-omavaraisuus.html

Kasvuvyöhyke 3

Rakkautta ja maan antimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/02/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-2-on.html

Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi

Puutarhaterveisin Sari

Omakotitaloalueella ekologisesti - omavaraisuus kotipihalla

 

Meillä omavaraisuus näkyy pienesti, mutta todella tärkeänä osana puutarhassa. Se on oikeastaan meille itsestään selvyys, sillä se on ekologista ja siinä säästää rahaa. Siis järkevää ja taloudellista - vailla kertakäyttökulttuurin tapoja. Omavaraisuus tuo myös tietynlaista turvan tunnetta, koska pärjää omilla taidoilla ja varastoilla, vaikka pienesti.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Multaa omasta kompostista ekologisesti...

Pihan istutuksissa ja maanparantamisessa olemme täysin omavaraisia mullan suhteen. Meiltä tulee kompostista joka kevät noin 50 kottikärryllistä multaa. Se on kaiken lisäksi erittäin hyvää ja ravinteikasta multaa sekä monin tavoin ekologista. 

Kaiken pihalta tulevan maatuvan puutarhajätteen ja keittiöstä biojätteen kompostoimme. Myös rikkaruohot päätyvät kompostiin, koska hoidamme kompostia, niin se toimii hyvin.

Nyt talvella tyhjennämme lämpökompostoria säännöllisesti, jotta se toimii, eikä jäädy. Sen puoliraaka multa laitetaan saaviin ja vasta keväällä se päätyy puutarhakompostiin.

Katetta pihan pensaiden ja puiden oksista...

Toinen helppo omavaraisuutta lisäävä homma kotipihalla on tehdä leikatuista pensaiden ja puiden oksista risukatetta. Sen voi tietysti tehdä oksasilppurilla, mutta meillä on innokas oksien pätkijä, joka tekee sen saksilla.

Silputtavia oksia tulee keväästä syksyyn yleensä aika vähän ja siksi risukatetta riittää vain puutarhakompostin katteeksi ja ehkä muutamalle uudelle pensaalle. Oman pihan risukate on maatuvaa ja ekologista.

Kasteluvettä pihakaivoista...

Koska meillä on vanhat vesikaivot edelleen pihalla, niin otamme niistä kasteluveden kasveille. Kastelemme vain taimia ja kasvimaata sekä kesäkukkia. Pyrimme minimoimaan kastelutarpeen biohiilellä, katteella ja kasvivalinnalla. Siten samalla itse pääsee helpommalla ja ekologisesti säästämme vettä. Nimittäin kaivosta vesi vähenee pitkinä sateettomina jaksoina, koska silloin myös pohjaveden pinta laskee.

Oman pihan marjoja pakastimeen...

Erilaiset syötävien pensaiden marjat tuottavat hyvin satoa joka vuosi. Ne ovat lisäksi helppohoitoisia ja eivät tarvitse kastelua kuin alkuvuosina, joten suosimme niitä pihalla. Se säästää myös omaa aikaa, kun voi omalta pihalta kerätä marjoja pakastimeen talven varalle. Viime kesänä marja-aroniat tuottivat hyvän sadon.

Pensaat toimivat myös näkösuojana tiiviisti rakennetulla omakotitaloalueella, kunhan se on huomioitu pihasuunnittelussa.

Keväällä taidetaan lisätä vielä muutama makeita marjoja tekevä pensas 😊

Monivuotisia mausteyrttejä ja hyötykasveja...

Helppoja ja varmoja monivuotisia yrttejä on kiva kasvattaa pihalla. Niistä saa kerättyä satoa jo keväällä ja pitkin kesää syksylle asti. Monet yrtit mahtuvat kasvamaan pienelläkin pihalla tiiviisti rakennetulla alueella ja myös parvekkeella.

Meillä on vanha ja isoksi kasvava lipstikka, josta saa lehtiä mausteeksi. Tietysti pihalta löytyy myös monivuotisia sipuleja, ruohosipulia ja raparperi. Saa nähdä, talvehtiiko salvia lainkaan, kun nyt on kovat pakkaset ja lunta on niin vähän.

 

Yksivuotisia hyötykasveja - olosuhteissa viihtyvistä...

Koska haluamme minimoida kastelun ja tiettyä helppohoitoisuutta, valitsemme yksivuotiset hyötykasvit tarkasti. Niiden tulee pärjätä pihamme olosuhteissa eli niiden tulee kestää kesän jälkipuoliskon kuivia jaksoja, maun kärsimättä.

Ja myös vain sellaisia, jotka onnistuvat ilman tuholaistorjuntaa. Koska pihalla pinta-alaa on vähän hyötytarhassa, voi keskittyä niihin kasveihin, jotka onnistuvat ja joita syö erittäin mielellään. Näin viljely pysyy myös kivana puuhana.

Ensi kevään kylvöjä ja esikasvatuksia en vielä ole suunnitellut. Todennäköisesti kasvatamme edelleen keltaista vahapapua, jonkin verran perunaa ja värikäsvartista mangoldia. Sekä tietysti myös jotain uutta jännää. 

Ja tuttuun tapaan istutamme ja kylvämme kasvit taas kuun mukaan hyvinä päivinä, kuten ajoitamme kaikki muutkin puutarhatyöt.

Kesäkukissa hyvä omavaraisuus...

Omavaraisuutta on sekin, että talvettaa kesäkukkia. Silloin niistä saa monivuotisia, eikä keväällä tarvitse ostaa uusia. Tosin vaihtelun vuoksi on kiva saada välillä jotain uuttakin.

Meillä on isot pelargoniruukut sekä nämä yli 30 vuotta vanhat daaliat nyt parhaillaan talvisäilytyksessä ekologisesti viileässä kellarimaisessa tilassa. Keväällä ne pääsevät taas pihalle ilahduttamaan meitä ja pörriäisiä.

Omakotitaloalueella ekologisesti omavaraisuutta...

Meidän piha sijaitsee siis taajamassa, tiiviisti rakennetulla omakotitaloalueella, joten se jo asettaa raamit, miten omavaraisuutta on mahdollista toteuttaa pihalla. Se kyllä onnistuu hyvin, vaikkakin pienesti. Olemme valinneet helpot tavat lisätä omavaraisuutta eli ne mitkä sujuvat pihallamme ja joita pystymme vaivatta tekemään. 

Omavaraisuuden lisääminen pienestikin on silloin kivaa ja innostavaa, etenkin kun sen tekee ekologisesti, luontoa huomioiden ja tukien. Sillä jo pienikin omavaraisuus on aina arvokasta ja tärkeää.

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan tammikuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 1

Krutbacken https://www.krutbacken.fi/uuden-vuoden-unelmat-ja-tavoitteet-suuntana-omavaraisuus-tammikuu-2026/

Tillin tilan Anna https://www.tillintilananna.fi/suunnitelmia-vuodelle-2026/

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/01/omakotitaloalueella-ekologisesti.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/01/kasvua-keskella-talvea.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/01/suuntana-omavaraisuus-2026-tammikuu.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-1/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/01/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-1.html

Caramellia https://caramellia.fi/tammikuu2026/

Kasvuvyöhyke 5

Pieni kotitarvetila https://pienikotitarvetila.blogspot.com/2026/01/tammikuu.html

Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi

Puutarhaterveisin Sari