perjantai 31. maaliskuuta 2017

Puutarhatrendit 2017 Turun Piha&Puutarha messuilla

Heinät

Heinät ja havukasvit ovat olleet jo jonkin aikaa todella suosittuja kotipihoilla, ja suosio sen kun jatkuu. Tämän vuoden Turun Piha&Puutarha messuilla yleiskoristelualueella oli myös käytetty heiniä paljon ja kivasti erikoisemman värisiäkin. Kuvassa todennäköisesti ruskehtava on pronssisaraa ja limenvihreä lehtotesmaa.


Pienet erikoiset havukasvit

Pienet havupensaat joko tiukasti muotoon leikattuna kuten varrelliset havupuut, tai vapaasti kasvavana kuten ensimmäisessä kuvassa katajat. Nämä sopivat erityisen hyvin terassiruukkuihin ja parvekkeelle.


Saniaiset

Saniaiset ovat tulossa rytinällä, kuten metsäpuutarhakin. Eli luonto on trendikästä 😊
Kuva on bloggaajien Unelmien viljelylaatikko -näyttelystä.


Hyötykasvit

Tietenkin syötävien eli hyötykasvien viljely on edelleen suosittua. On helppoja ja varmoja kasveja aloittelijoille sekä haasteellisia taitajille, ja tietenkin omat erikoisuutensa hifistelijöille.
Isolehtinen kasvi kuvan oikealla laidalla lienee kasvihuonekurkkua.

 Kasvien historia tai viljelijä tunnetaan

Hortonomin sydäntä oikein lämmittää tämä trendi. Eli kiinnostus kasvin historiaan ja taustaan on selvästi kasvussa. Meillä on paljon vanhoja kasveja, joilla on mielenkiintoinen historia ja jotka ovat osa kulttuuriamme. Tähän liittyy myös kiinnostus tuntea tai ainakin tietää ostamansa kasvin viljelijä. Ja messuilla voi jopa päästä tapaamaan ja juttelemaan viljelijän kanssa. Tämä suloinen kylmänkukka ja esikot ovat Perennataimisto Ekmanin osastolta... ja taisivat itse olla paikalla myymässä.
Heiltä olin ostanut muuten ne  Mehitähdet talvehti ruukussa -postauksen partamehitähdet.


Lämpimät värit

Erilaiset oranssit, keltaiset ja lämpimän punaiset värit näyttävät lisääntyvät kukissa vuosi vuodelta. Ja niin näilläkin messuilla se jo näkyi.


Tietyt trendikasvit

Tämä loistokevätesikko kuuluu nyt tosi trendikkäisiin kasveihin. Hauskasti sitä oli messuilla ainakin parissa paikassa. Tosin nämä eivät ole niin upeita kun se minun mustempi loistokevätesikko 😉


Satumaailma

Vähän erikoisempi tyyli on selvästi tulossa eli satumaailma ja salainen puutarha. Vaikka ensimmäiseksi tulisi mieleen, että se on lapsille tarkoitettu, niin itse asiassa se onkin aikuisten oma juttu. Onkin mielenkiintoista seurata, miten tämä trendi tulee näkymään meillä Suomessa.


 Taskumadot

Madot ovat nyt pop! Tästä kerron myöhemmin lisää täällä blogissa. Taskumato sen sijaan on jokaisen itseään arvostavan puutarhurin mukana taskussa. Se on suloinen nappisilmineen ja helppo taskueläimenä. Jos iskee stressi kesken työpäivän, eikä pääse puutarhaan hengähtämään, voi puristella tätä lämmintä ja pehmeää huovutettua taskumatoa 😊
Nämä nappisilmät löysin osastolta B/25a

Turun Piha&Puutarha messut

Messut on viikonlopun eli 31.3.-2.4.2017 Turun Messukeskuksessa.
Luentojen, taimimyynnin, tuote-esittelelyjen ohella siellä on kolmekerroksinen parvekenäyttely, upea kukkakauppiaitten kukkasilla koristeltujen asujen näyttely, työnäytöksiä yms.

Ensi viikolla onkin vuorossa Helsingin puutarhamessut... ja lisää puutarhamessuja ja -tapahtumia, klik.

Mukavaa viikonloppua!

Terkuin Sari

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Huhtikuun kylvöjä


Huomenna alkaakin hyvä ajankohta huhtikuun kylvöihin, kuun vaiheiden mukaan. Kuvan lehtikaalit ja palmukaalit voisi kylvää jo nyt sisälle esikasvatukseen, niin taimet olisivat isoja ulos istutettaessa. Taidan kuitenkin kylvää ne vasta toukokuussa, koska kasvatuspaikka sisällä on aika lämmin kaalille. Onneksi ne kasvavat hyvin koko kesän ihan talven tuloon asti, joten eiköhän se riitä 😊

Huhtikuussa kylvettävät siemenet:

Huhtikuussa kylvetään yleensä seuraavien siemenet:
  • kerä- ja lehtikaali
  • avomaatomaatti
  • kasvihuonekurkku
  • lehtiselleri
  • salaattifenkoli
  • basilika, timjami
  • ryytisalvia, maustemeirami

  • apinankukka
  • kesäleimu
  • kiinanasteri
  • samettikukka
  • tsinnia eli oppineittenkukka
  • tuoksupielus
  • tuoksuherne huhtikuun lopulla
  • köynnöskrassi huhtikuun lopulla


 Tomaattilajikkeita on tosi paljon! Osa kasvaa korkeiksi runkotomaateiksi, ja ne on yleensä kylvetty jo maaliskuussa.
 Samettikukkaa ei minulla ole ollut pihalla vuosiin. Voiskin joskus taas kokeilla sitä. Näiden mätäsmäisten kylvöaika on näin huhtikuussa, sen sijaan isosamettikukan kylvö oli maaliskuussa.

Sen sijaan tsinniaa eli oppineittenkukkaa olen esikasvattanut useana keväänä. Se on helppo ja varma kukkija. Minulla on ollut sitä vihertäväkukkaista sekä punaisen eri sävyjä. On kyllä tosi kiitollinen ja kukkii pitkään 😊

On hyvä muistaa, että kylvöaikaan vaikuttaa kasvatuspaikka eli jos vähävaloinen paikka,  kylvöaikaa siirretään myöhäisemäksi. Samoin tehdään, jos kesäkukat pääsee istuttamaan ulos vasta myöhemmin kesällä, kuten tehdään pohjoisemmassa. Onneksi kokeilemalla oppii löytämään parhaan ajankohdan itselle.

Lisää vinkkejä siementen kylvöstä ja kasvatuksesta:


Kuun mukaan kylvöjen ajoittamisesta lisää Kuun vaiheet ja puutarhanhoito -verkkokurssilla. Lisää tietoa siitä täältä.

Mukavaa viikon jatkoa!

Terkuin Sari

Ps. kaikki tämän postauksen kuvat on otettu Lepaan puutarhamessuilta

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Taimien jatkohoito, ja kevätkukkia

 Blogiyhteistyö: Biolan
Tässä teille toivepostaus! Eli miten hoitaa pieniä siemenestä kasvatettuja taimia. Kuten kuvassa oleva orvokin taimi, jonka siemenet oli kylvetty samaan rasiaan, on jo koulittu omaan ruukkuun. Sitä on nyt tietysti kasteltu vedellä, koska mullassa on vähän ravinteita. Mutta entäs hoito tämän jälkeen...

Pienten taimien lannoitus:

Koska kylvömulta on niukkaravinteista, kannattaa taimia alkaa lannoittaa miedolla lannoitteella jo parin viikon kuluttua. Lannoitteen annostelu on syytä lukea pullosta. Itse käytän vuorotellen merilevää ja varsinaista lannoitetta, mitkä ovat nestemäisiä ja kasteluveteen lisättäviä.

Taimien mullan pinta saa kevyesti kuivahtaa ennen kastelua, jotta multa ei olisi koko ajan märkää. Ruukkuja pidetään hyvin valoisalla paikalla, vähän kasvilajista riippuen.
Koska orvokit viihtyvät viileässä, niin vien nämä taimet parvekkeelle heti kun ei ole enää yöpakkasia.

Taimien latvonta:

Joitakin taimia latvotaan, jotta ne haaroittuisivat ja versoja kasvaisi enemmän. Latvominen vähän siirtää kukinnan alkamista myöhäisemmäksi, mutta tekee kasvista tuuheamman.
Esimerkiksi petunian ja tuoksuherneen taimet usein latvotaan. Linkissä on vanhempi postaus, jossa on kuvat latvomisesta.
Latvominen kuten siementen kylvö ja istuttaminenkin kannattaa tehdä kuun mukaan.  Kuun mukaan ajoittamisesta lisää Kuun vaiheet ja puutarhanhoito -verkkokurssilla. 

Taimien karaiseminen eli totuttaminen ulkoilmaan:

Pienet taimet totutetaan vähitellen ulkoilmaan, ehkä toukokuun alussa riippuen säästä. Ensin ne viedään päiväksi ulos lämpimään, varjoisaan ja tuulelta suojattuun paikkaan. Yöksi ne tuodaan takaisin sisälle. Tätä jatketaan muutamia päiviä ja vähitellen aletaan totuttaa ne  aurinkoisempaan ja tuulisempaan paikkaan, tietysti kasvilajin valovaatimus huomioiden.
Ja koko ajan seurataan sääennustetta! Nimittäin vielä kesäkuun alussakin voi olla yöpakkasia, ja taimet eivät kestä pakkasta.

Ylimääräisiä orvokin taimia:

Näin voi käydä, vaikka kuinka koettaa kylvää vain parikymmentä siementä rasiaan... nämä jäivät siis jäljelle, kun kouluin rasiasta parikymmentä tainta omiin ruukkuihin 😉

Näitä lannoitellen myös ja istutan ne sitten ulos suoraan maahan, mutta vasta toukokuussa.

Lisää vinkkejä siementen kylvöstä ja kasvatuksesta:


Kevätkukkia pihalla:

Ihanaa... kevätkukat aukaisevat nuppujaan. Nyt täytyy joka päivä käydä tutkimassa, miten kevät etenee pihalla.

En vielä löytänyt talventähtiä, siinä kohtaa on vielä vähän lunta.... ehkä huomenna ne jo näkyvät 😊

Kevätterkuin Sari


Ps. vielä ehtii osallistua Helsingin puutarhamessujen lippuarvontaan

Pss. olen saanut Biolan Merileväuutteen ja Biolan Puutarhalannoitteen Biolanilta testaukseen.

perjantai 24. maaliskuuta 2017

Huikea tumma loistokevätesikko

Blogiyhteistyö: Huiskula
Tämä upea tummakukkainen loistokevätesikko on Suomessa kasvatettu, siis ihan mahtavaa! Erikoisemmat ja trendikkäimmät kasvit kun tulevat yleensä ulkomailta. Nyt on kyllä viljelijällä tosi hyvää trendisilmää 😊
Tämä on periaatteessa monivuotinen perenna, jos paikka on suotuisa. Mutta jo näin kevätkukkana ihan huikean upea, vaikka lasitetulle parvekkeelle.



Loistokevätesikko - Primula Gold Laced:

Tämän tarkasta nimestä en ole ihan varma, joten odotellaan, jos tietävämmät osaavat vahvistaa nimen.
Loistokevätesikko viihtyy puolivarjoisella paikalla, niin sisällä kuin ulkona. Ruukun multaa kastellaan huolellisesti. Se ei pidä märästä mullasta, eikä kuivasta mullasta.
Toukokuussa, kun pakkaset alkavat olla ohi, sen voi istuttaa pihalle tuoreeseen maahan. Paras paikka on sellainen, että maassa on läpäisevyyttä ja vaikka loivaa pinnan kaltevuutta, jotta talven märkyys ei tuhoa sitä. Muuten se on helppo kuten esikot yleensäkin.

Parvekkeen viileydessä:

Parvekkeella kukinta kestää pidempään, kunhan muistaa kastella sitä ja suojata sen pakkaselta. Itse aioin ottaa sen sisälle yöksi, jotta kukat eivät vaan vioitu.
Hauskasti kukat ovat parvekkeen auringonpaisteessa tumman viininpunaiset, kun sisällä ne olivat melkein mustat.



Sain tämän Primula `Gold Laced`:n Huiskulasta, tarkemmin Huiskulan tukusta. Hurjan iso kiitos ja kumarrus! Tämä on upea!
Kuulemma näitä on tulossa myyntiin lähiaikoina kukkakauppiaille ja kukkamyymälöihin.
Joten pienenä vinkkinä... niitä voi löytää myymälöistä ja kaupoista, jotka ostavat kukkansa Huiskulasta.
Eli kannattaa pitää silmät auki, ja vaikka kysellä vakkari kukkakaupasta 😊

Ihanaa viikonloppua!

Terkuin Sari

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Siementen kylmäkäsittely, ja messulippujen arvonta

Tässä on nyt kuva tuoksuorvokin kylvörasiasta, jossa vihdoinkin on ekat siemenet itäneet taimiksi. Ja ei mennyt kuin vuosi kylvöstä 😃 Mullassa on vielä monta pulleaa ja elävää siementä, joten toivottavasti nekin lähtevät kasvuun. Ympyröin ne violetilla, jotta erottuvat paremmin mullasta. Eli siementen kylmäkäsittely voi kestää 2-8 viikosta jopa vuoteen, kasvilajista riippuen.

Kylmäkäsittelytapoja on monia:

Itse kylvän siemenet normaalisti rasiaan kylvömultaan, kastelen ja peitän rasian muovilla. Rasiaa pidän huoneenlämmössä noin viikon ja sen jälkeen vien sen kellariin tai jääkaappiin, missä lämpötila on 1-6 astetta. Tuoksuorvokkirasia on ollut kylmäkäsittelyn jälkeen viime keväänä huoneenlämmössä, kesän parvekkeella ja talveksi vein sen kellariin. Reilu kuukausi sitten hain sen takaisin huoneenlämpöön. Ja tietysti kaikki toimet on tehty kasvavan kuun aikaan eli hyvänä kylvöaikana 😊

Toinen tapa on laittaa siemenet kosteaan hiekkaturveseokseen esim. pieneen pakastepussiin. Ensin huoneenlämpöön ja sitten viileään. Ja sopivan ajan kuluttua siemenet voi kylmää normaalisti.

Kolmas tapa on kylvää siemenet syksyllä ulos esim. kasvimaalle, missä ei ole rikkaruohoja. Näin siemenet saavat luonnollisen kylmäkäsittelyn ja lähtevät kasvuun keväällä.

Alla on yleissuosituksia kylmäkäsittelyä vaativista kasveista. Kylmäkäsittely koskee siis vain monivuotisia kasveja. Ja muistakaa lukea siemenpussista ohjeet! Osa on valoitäjiä eli siemeniä ei saa peittää mullalla!

Siementen lämpö- ja kylmäkäsittelyä vaativat kasvit:

Helpointa on kylmää nämä jo kesällä ulos, jolloin ne saavat luonnollisen lämpökäsittelyn ja talvella kylmäkäsittelyn.
  • kullerot
  • keltakurjenmiekka
  • (kurjenmiekat) eli joskus riittää pelkkä kylmäkäsittely
  • kurjenpolvet
  • laukat
  • mooseksenpalavapensas
  • pionit

Siementen kylmäkäsittelyä vaativat kasvit:

Osa näistä vaatii kylmäkäsittelyn itääkseen. Ja osalla siementen kylmäkäsittely varmistaa paremman ja tasaisemman siementen itämisen.
  • akileijat
  • esikot
  • harmaamalvikki
  • jättipoimulehti
  • (kellokukat) eli joskus itää ilmankin
  • kellukat
  • kurjenmiekat, joskus vaatii myös lämpökäsittelyn
  • kärhöt
  • laventeli
  • liljat
  • malvat
  • orvokit, monivuotiset (tuoksu-, perhos-, keto-orvokki)
  • pikarililjat
  • pähkämöt
  • ritarinkannukset
  • (rohtoluppio) eli joskus itää ilmankin
  • ruusuruohot
  • syyshohdekukka
  • tarhakylmänkukka
  • tähtiputki
  • ukonhatut
  • valeunikot
  • vuokot

Lisää vinkkejä siementen kylvöstä ja kasvatuksesta:


Kuun mukaan kylvöjen ajoittamisesta  Kuun vaiheet ja puutarhanhoito -verkkokurssilla. Lisää tietoa siitä täältä.

Lippuarvonta Helsingin puutarhamessuille:

Nyt olisi mahdollisuus voittaa Helsingin Messukeskuksen Kevätmessuille sisäänpääsylippu! Arvon niitä kaksi eli kaksi eri osallistujaa tulee saamaan lipun. Liput lahjoitti Helsingin Messukeskus.


Arvontaan osallistut jättämällä kommentin

”Oletko tehnyt siementen kylmäkäsittelyjä? ”

Jos vastaat anonyyminä, kirjoita myös erottuva nimimerkki

Arvonta suoritetaan ke 29.3. klo 21.00.
Voittajien nimet/nimimerkit ovat Amelia ja eva
Voittajilla on aikaa  perjantaihin 31.3. asti ilmoittautua sivupalkin sähköpostiosoitteeseen, sen jälkeen pääsylipun voittaja arvotaan uudelleen.


Onnea arvontaan!    Arvonta suoritettu

Onnea voittajille Amelialle ja evalle !

Terkuin Sari


perjantai 17. maaliskuuta 2017

Mehitähdet talvehti ruukussa, jee!

Jouluruusupostauksessa vähän vilahti jo nämä super ihanat mehitähdet. Ostin ne viime kesänä,  ja näyttävät talvehtineen hyvin parvekkeen suojassa. Vain yksi mehiruusuke kuoli. Näiden nimestä en ole ihan varma, mutta saattavat olla partamehitähteä (Sempervivum ciliosum). Ovat kyllä jännän karvaisia 😊


Mullaksi laitoin silloin kesällä hiekkapitoista multaa ja taimet jätin aika ylös. Jostain ruukkujen vaihdosta tuli noita kevytsorapalleroita. Koska ne olivat vanhoja, eikä niitä viitsi laittaa viherkasveille, niin laitoin ne näiden mehitähtien mullan pinnalle.

Mehitähtien hoito:

Mehitähdet (Sempervivum) ovat monivuotisia perennoja. Vähän saman näköisiä mehikasveja myydään myös kukkakaupoissa, mutta ne eivät talvehdi meillä ulkona.
Mehitähdet ovat kivikkokasveja eli viihtyvät auringossa ja kuivallakin paikalla. Tyytyvät vähään multaan ja hoitoon. Vain istutusvuonna niitä kastellaan ja silloinkin harvoin. Niitä ei saa lannoittaa!
Tärkeää niiden viihtymisessä on myös se, että maa on läpäisevää ja syksyn/talven sateet eivät jää lätäköiksi mullan pinnalle.
Parvekkeellani on onneksi katto ja lasitus, joten ovat säästyneet sateilta 😊

Itse sipulista kasvatetut hyasintit:

Eka itse hyödetty eli sipulista kasvatettu hyasintti availee kukkiaan. Ihana tuoksu 😊
Hyvin näkee lehdistä, mitkä ovat olleet parvekkeella jo pidempään. Kellertävälehtiset on otettu kellarista parvekkeelle vasta vähän aikaa sitten. Ovat muuten viikossa kasvaneet aika kivasti...  kuten Itse kasvatetut kevätkurjenmiekat -postauksesta näkee.

Viikonloppuna pääsenkin tutkimaan, miten kevät on edennyt pihalla. Krookuksen nuppuja ja lumikelloja siellä näytti ainakin olevan... mitä nyt sadepäivänä ehdin pikaisesti nähdä.

Hauskaa viikonloppua!

Terkuin Sari


keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Syksyn jouluruusu kukkii vieläkin!

Ihan uskomatonta! Tämän viininpunaisen jouluruusun hankin muistaakseni syyskuussa parvekkeelle. Talven ja pakkasten tultua siirsin sen kellariin. Välillä lämpiminä jaksoina hain sen takaisin parvekkeelle valoon. Nyt siinä on vieläkin kauniita kukkia ja viimeiset nuput aukeavat. Edes muutamat mullan kuivumiset eivät näytä haitanneen sitä. On kyllä sitkeä sissi 😊


Lehtien keskeltä näyttää kasvavan uusia versoja ja lehtiä. Ovat vähän kellertäviä, koska kellarissa oli pimeää. Onneksi kuitenkin kohta alkavat vihertyä valossa.... ja sitten näkee paremmin, onko tuolla lehdykän sisällä nuppuja tulossa. Taas lisää jännitystä!

Joululta säilynyt jouluruusu:

Kellarissa oli myös pari valkokukallista jouluruusua, jotka säilytin joululta. Myös ne ovat olleet välillä parvekkeen viileydessä, joten kukat ovat vieläkin jäljellä.

Mutta pieni pakkanen ja mullan kuivahtaminen vioitti niitä. Tässäkin kasvaa jo uusia kellertäviä versoja eli hyvältä näyttää.
Lehdettömänä kukkinut jouluruusu talvehti ällistyttävän hyvin ihan asuinhuoneessa. Siitä lisää Sarin joulublogissa Lehdetön jouluruusu talvehti ikkunalla.

Jouluruusujen istutus pihalle:

Jouluruusut ovat periaatteessa monivuotisia perennoja, joiden lehdet säilyvät vihreinä talvellakin. Ne viihtyvät puolivarjossa ja tuoreessa, mutta läpäisevässä maassa. Lisää jouluruusujen hoidosta ja säilytyksestä.
Kannattaa pitää mielessä, että ne ovat syötynä vaarallisen myrkyllisiä. Onneksi maistuvat tosi karvaalle, kuulemma.

Nämä jouluruusut aion istuttaa pihalle vasta, kun kovat yöpakkaset on ohi. Ne kestävät pakkasta, mutta näillä on jo hentoja uusia versoja, mitkä lämmössä kasvaneena voivat paleltua.  Pelaan siis varman päälle.
Ja nuo huonot lehdet ja kukat leikkaan pois vasta kun ne ovat täysin kellastuneet.

Ekologinen ruukkukukka:

Jouluruusu on monikäyttöinen ja ekologinen vaihtoehto ruukkukukissa. Se kukkii pitkään terassin ja parvekkeen viileydessä eli siitä on pitkä ilo. Ja vielä jos sen istuttaa pihalle, siitä saa monivuotisen kevätkukkijan.
Jouluruusujen hoito puutarhassa -postauksesta näet jouluruusuja pihalta. Täytyykin muistaa ottaa niistä uudet kuvat 😊

Kevätterveisin Sari

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Omenapuiden ja pensaiden hyvä leikkausaika

Ensi viikolla on hyvä ajankohta leikata puita ja pensaita kuun vaiheiden mukaan. Tietysti pitää huomioida kasvilaji ja leikkaustarve... sehän on jo itsestäänselvyys 😊 Ja jos nyt tuntuu liian aikaiselta leikkaushommaan, sen voi tehdä myös noin kuukauden kuluttua huhtikuussa.

Hedelmäpuiden ja marjapensaiden leikkausaika:

Jotta omenapuu kasvaa hyvän malliseksi ja tekee hyvälaatuisia omenia, omenapuuta leikataan. Tässäkin `Valkeakuulaassa` näyttää olevan niin herkullisen näköiset omput.
Hedelmäpuille ja marjakasveille on oma leikkaamisajankohta Kuukalenterissa.
  • Kumivuotoa vuotavat kirsikat ja luumut leikataan heinä-elokuussa, ei siis näin keväisin.
  • Omenapuut ja päärynäpuut voi leikata keväällä ja/tai heinä-elokuussa.
  • Marjapensaat ja vadelmat leikataan keväällä, tai täällä etelässä heti marjojen poimimisen jälkeen.
  • Hyvä leikkausajankohta on nyt siis 19.-20.3.2017 sekä 15.-17.4.2017

Muiden pensaiden ja puiden leikkausaika:

  • Vuotavat puut ja pensaat, kuten esim. vaahterat ja kirsikat, leikataan heinä-elokuussa, ei siis nyt keväällä.
  • Kasvit leikataan lajille sopivasti ja vain jos siihen on tarve. Ne uudet oksasakset ei ole riittävä syy 😉
  • Yleisohjeena hyvä leikkausaika on nyt 13.-20.3. 2017

Talvenarkojen kasvien leikkausajankohta:

Talvenarkoja kasveja leikataan hyvin vähän, sillä rajumpi leikkaaminen heikentää niiden talvenkestävyyttä. Yleensä odotellaan lehtien puhkeamista, jotta nähdään kuivat oksan osat. Eli talvenaroista kasveista leikataan usein vain kuivat ja kituvat oksat pois.
Tämä kuva on viime syksyltä vuoden vanhasta riippahanhenpajusta. Viime keväänä melkein luulin sen saaneen talvivaurioita, sillä se lähti tosi hitaasti kasvuun. Nyt osaan jo odottaa siltä vastaavaa käyttäytymistä ja siksi leikkaan sen vasta toukokuussa.

Vanhaa puutarhanhoidon perinnetietoa:

Kasvien hoitaminen kuun vaiheiden mukaan on hyvin vanhaa perinnetietoa. Onneksi se on taas tullut vahvemmin esille myös meillä Suomessa. Sen sijaan esim. saksankielisellä alueella maaseudulla se on ollut koko ajan käytössä. Myös puutarha-fengshuissa kuun vaiheet kuuluvat automaattisesti puutarhanhoitoon. Luonnonkunnioitus ja luonnonmukaiset hoitotoimet ovat siinä vahvasti painotettuna.

Lisää tieto verkkokurssilta:

Verkkokurssilla opit itse löytämään parhaat hedelmäpuiden ja marjapensaiden leikkausajat. Siellä on myös listattuna vuoden parhaat leikkauspäivät. Ne sopivat myös muillekin puille ja pensaille. Verkkokurssia pääset katsomaan Kuun vaiheet ja puutarhanhoito -verkkokurssin sivulta.





Mukavaa alkavaa viikkoa!

Terkuin Sari

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Itse kasvatetut kevätkurjenmiekat kukkii, jee!

 Blogiyhteistyö: Korpikangas Siemen-Frö
Nyt kevätkurjenmiekat eli Iiris reticulata aukaisi ekat kukkat, jee! Nämä erilaiset pikku iirikset ovat kevätkukista suosikkejani, ja etenkin itse kukkaan hyödetyt. Minulla onkin jo perinteenä kasvattaa näitä parvekkeelle kevätkukaksi. Hyötäminen onnistuu aina, ovat siinä mielessä varmoja hyödettäviä.

 Lehdet ovat vielä vähän kellertävät, sillä ruukut ovat olleet parvekkeella vasta vähän aikaa.

Kevätkurjenmiekkojen hyötäminen kukkaan:

 Myöhään syksyllä iiristen eli kurjenmiekkojen sipulit istutetaan hiekkapitoiseen multaan. Ruukut kastellaan kohtuudella ja viedään pimeään kellarinomaiseen tilaan, jossa lämpötila ei laske pakkaselle. Talvella käydään muutaman kerran kastelemassa pienellä vesimäärällä, jos multa näyttää kuivalta.
Kevätkurjenmiekkojen ruukut otetaan helmi-maaliskuussa parvekkeelle tai viileälle kuistille, jossa ei ole pakkasta. Viileässä kukinta voi kestää yli kuukauden, kun taas sisällä kukinta olisi ohi parissa päivässä.

Olen myös hyötänyt ihania tummanliloja lumikurjenmiekkoja (Iris histrioides `George`) joitakin vuosia sitten ja vaaleansinisiä kevätkurjenmiekkoja eli Iris reticulata `Cantab`.
Nyt vähän tässä jo mietin, mitä iiristä istuttaisi ensi syksynä ruukkuihin 😊

Muita kukintaa odottavia sipulikukkaruukkuja:

 Hyasintit ovat vielä nupulla. Taitaa tulla aika jännän värinen kukka.

Tästä pitäisi kasvaa jokin pieni ja erikoisempi pikarililja (Fritillaria). Onneksi on luvattu ensi viikoksi tosi lämmintä, niin alkavat vihertyä enemmän, ja toivottavasti myös kasvattamaan kukkaa. Pidetään peukkuja tälle!

Kukkasipulit on saatu Korpikangas Siemen-Fröltä blogijuttujen tekoon. Iso kiitos taas heille avusta 😊
Heidän nettikaupan sivut ovat muuten uudistuneet. Näyttävät nyt tosi kivoilta.

Iloista ja mukavaa viikonloppua!

Terkuin Sari

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Miten onnistui orvokin kylvö ilman lisävaloa

Yllättävän hyvin onnistui, sillä ikkuna on kaakkoon eli melkein etelään. Toki tammikuun pimeydessä pienten taimien varret kasvoivat pitkiksi, mutta se ei käytännössä haittaa.
Kylvin siis rimpsureunaisen orvokin siemenet joulukuun vika päivä kuvan keskellä olevaan rasiaan ns. hajakylvönä. Multana oli tietysti hyötymikrobeja ja mykorritsaa sisältävää kylvö- ja taimimultaa.

Se on kyllä kumma juttu, miten on kylvävinään vain vähän siemeniä..... ja mullasta kasvaakin hurja määrä taimia. Ja joka vuosi sama juttu 😊

Orvokin taimien kouliminen

Kun orvokin taimiin oli kasvanut kahden ensimmäisen lehden jälkeen kolmas lehti, oli aika koulia ne omiin ruukkuihin. Ajankohta oli helmikuun alku, ja tietysti kasvavan kuun aikaan. Multana käytin samaa hyötymikrobeja ja mykorritsaa sisältävää kylvö- ja taimimultaa.

 Eilen koulin rasiasta vielä muutaman taimen. Kuvassa näkee hyvin tammikuun heikossa valossa pitkäksi hujahtaneen varren. Se ei siis haittaa, sillä orvokin taimen voi istuttaa syvään eli varsi jää silloin mullan sisään. Lehtien tyvi pitää kuitenkin olla selvästi mullan yläpuolella.

 Tässä eilen otettu kuva helmikuussa koulituista taimista. Varsi on kokonaan mullan sisällä.

Miksi sitten kylvin jo joulukuussa? No siksi, että saan näitä ihania erivärisiä rimpsureunaisia orvokkeja ja aikainen kylvö pitäisi myös aikaistaa kukinnan alkua. Saas nähdä, milloin nämä kukkivat. Tämä kuva on siis viime syyskuulta.

Mitä kuuluu tupakan kylvökselle

Tupakan tosi pienet taimet olivat jo koulintakunnossa. Koska ikkunalaudalla on niin vähän tilaa, niin koulin niitä vain kahteen ruukkuun useammaksi mättääksi. Loput taimet rasiasta taidan istuttaa suoraan pihalle kesäkuussa. Tai jos oikein intoutuvat kasvamaan jo ennen sitä, istutan ne mättäina isompaan ruukkuun.
Jännä nähdä, miten näiden kasvatuksessa käy, ja ehtivätkö kukkaan tänä kesänä. Taimet on kyllä hurjan pieniä.


Kylväminen on sitten jännää ja mielenkiintoista puuhaa. Ja vaikka kylväisikin vain muutaman siemenen, niin saa sormet multaisiksi ja tulee kevätfiilis 😊

Lisää vinkkejä siementen kylvöistä ja kasvatuksesta:

Kylvöterkuin Sari


sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Kukkakimppu jänikselle

Tämä postaus aloittaa hauskan sarjan, josta olen haaveillut pitkään. Eli kuukauden kukkakimppu, joka on suunniteltu fengshuin mukaan. Tänään alkaa vesi-jäniksen kuukausi, joten kimppu on nyt tehty sen mukaiseksi. Tämä sopii myös erittäin hyvin onnittelukimpuksi, vesi-jäniksille 😊




Sattumalta näin perjantaina ystäväni Kirsin, joka on vesi-jänis, ja näytin kuvia kimpusta. Hän ihastui kimppuun heti 😊

Vesi-jänis fengshui astrologiassa:

Fengshui astrologiassa on 12 eri eläintä, joista jänis on yksi. Sen lisäksi on 5 elementtiä ja tämän kuun elementti on vesi. Siis kuukauden eläin on vesi-jänis.
Vuosi 1963 oli vesi-jäniksen vuosi, joten tänä vuonna 54 vuotta täyttävät ovat vesijäniksiä. Tämän tyylinen kimppu sopii heille vaikka onnittelukimpuksi.

Millaisia vesi-jänikset sitten ovat luonteeltaan... herkkiä, hauraita ja riitoja karttavia. Ja tasapainoisena ollessaan heillä on uskomattoman paljon sisäistä voimaa ja vaikutusvaltaa.

Kiva yhteistyö:

Oli tosi jännää antaa vesi-jänis kimpun ohjeet, kun yleensä olen tehnyt kimput itse. Hienosti Kukkakamari Elsin tytöt innostuivat tähän pieneen yhteistyöhön mukaan ja heti oivalsivat, mikä oli kimpun juju. Kimppu on siis heidän tekemä.  Eli jos kiinnostaa tilata vesi-jänis kimppu tai asetelma, niin he osaavat sen tehdä. Kukkakauppa on meidän Nurmijärven kirkonkylällä.
Huhtikuu onkin sitten puu-lohikäärmeen kuukausi... siitä lisää huhtikuussa 😊

Olen siis koulutukseltani fengshui-konsultti ja hortonomi, joten siksikin nämä fengshui kukat kiinnostavat minua aina.

Huhtikuussa oli puu-lohikäärmeen asetelma ja syntymävuosi 1964
Toukokuussa oli puu-käärmeen kimppu ja syntymävuosi 1965
Kesäkuussa oli tuli-hevosen asetelma ja syntymävuosi 1966
Heinäkuussa oli tuli-vuohen kimppu ja syntymäaika 1967
Elokuussa oli maa-apinan kimppu ja syntymävuosi 1968
Syyskuussa on maa-kukon asetelma ja syntymävuosi 1969
Lokakuussa on metalli-koiran kimppu ja syntymävuosi 1970
Marraskuussa on metalli-sika ja syntymävuosi 1971

Leppoisaa sunnuntaita!

Terkuin Sari