maanantai 6. huhtikuuta 2020

Hygienia taimikasvatuksessa ja puutarhassa - omavaraisuus kotipihalla

Nyt kun ollaan opittu, miten ihmisten taudit leviävät herkästi, niin samalla rajulla tavalla leviää kasvienkin taudit. Tietty hygienia taimikasvatuksessa ja puutarhassa on siis todella tärkeää. Harkitse myös, mitä ulkomailla kasvatettuja kasveja ostat. Voit saada niiden mukana pihasi maahan taudin tai tuholaisen, joka pilaa tulevaisuudessa koko sadon.
Tämä postaus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan ja huhtikuun aiheena on mm. hygienia.

Pelargonin hankala äkämä tauti leviää...

Monet kasvien taudit leviävät mullan tai kasvin itsensä mukana. Esimerkiksi pelargoneilla on äkämätautia eli varren alaosaan kasvaa pieni syherö, vähän kuin mini vihreäkukkaalimainen möykky. Tauti on silloin koko kasvissa. Eli siitä ei kannata ottaa pistokkaita. Tauti leviää helposti lähellä oleviin pelargoneihin multaroiskeista tai jos katkaisee lehtiä tautisesta ja seuraavaksi terveestä pelakuusta. Ihan samalla tavalla kuin ihmisten taudeissa, niin kädet ja työvälineet tulisi pestä välillä, ettei tauti leviä.
Niillä rungollisilla pelargoneilla ei ole äkämää näkynyt. Ne onkin kasvatettu siemenistä ja ovat täysin erillään muista pelargoneista. Pelaan tässä siis varman päälle.

Taimikasvatuksessa hyvä hygienia takaa onnistumisen...

Kaikki kylvöastiat ja ruukut on oltava puhtaita eli pestyjä. Multana kannattaa käyttää vain laadukasta kylvömultaa. Itse olen ihastunut 100% sammaleeseen, koska siinä ei tule taimipoltetta, kanelihometta eikä harsosääsken toukatkaan viihdy sammaleessa.
Taimikasvatus on onnistunut minulla hyvin sammalnapeissa ja tietysti myös Kasvusammaleessa, joten ei ole kuvia taimipoltteesta, mikä voi tappaa kaikki taimet. Eikä ole kanelihomeestakaan, koska sitäkään ei ole ollut. Eikä niitä harsosääskiäkään. 

Osa kasveista on erittäin herkkiä taudeille. Esimerkiksi tomaatilla on useita tauteja, ja siksi  sen siemenet kannattaa aina ostaa tai ottaa itse kasvatetuista taudittomista tomaateista. Ei siis ruokakaupasta ostetuista tomaateista, etenkään ulkomaisista. 

Varo myös levittämästä ötököitä...

Jos tutkit kasvin lehtiä ja löydätkin ötököitä siitä, niin älä koske muihin kasveihin, ennen kuin olet pessyt kädet. Esimerkiksi pienen pieni vihannespunkki on yleinen kasvihuoneissa ja parvekkeilla. Onneksi se on helppo myrkyttää luomuaineella, kuten luonnon pyretriinillä.  Alla kuva vihannespunkista, jonka tunnistaa lehtiin tulevista pistemäisistä syöntijäljistä.

Perunan kasvatuksessa tarkka hygienia...

Perunalla on monia tauteja, ja siksi siemenperunaa kasvattaa valvotusti vain siihen hyväksytyt viljelijät. Viljelyä valvoo Ruokavirasto. Nämäkin taudit tai haitallinen peruna-ankeroinen jäävät maahan, joista ne tarttuvat seuraavien vuosienkin perunoihin. Käytännössä sato usein menee jollain tavalla pilalle. Ja maa on "saastunut" eikä siinä enää kannata viljellä perunaa.
Eli itse istutan meidän pihalle vain  ja ainoastaan tarkastettua siemenperunaa. En siis ruokakaupasta ostettuja perunoita, enkä missään nimessä ulkomaisia perunoita. 

Mansikan taimet myös tarkastettuja...

Mansikalla on myös hankalia tauteja ja tuholaisia, joita ei Suomessa kasvatetuissa tarkastetuissa taimissa ole. Sen sijaan niitä on ulkomailla yleisesti ja osa leviää mullan mukana. Joten silloin mansikkamaan uudistuksessa käytimme tarkastettuja mansikan taimia, joiden viljelyä Ruokavirasto valvoo.

Kasvien taudit ja juuriston tuholaiset leviävät mullassa...

Onneksi pahimmilta kasvien taudeilta ja juuriston tuholaisilta on helppo välttyä tarkastelulla siemenperunalla ja harkitulla kasvien ostolla. On vain pieni osa kasveista, joilla on näitä hankalia tauteja, joten voi huoletta pitää kompostia ja levittää sen multaa pihalle. Eli parempi ennakoida ja varoa sekä välttää sairaita kasveja.

Etu asua Suomessa...

Meillä Suomessa ei vielä ole niitä pahoja tuholaisia ja tauteja, mitä on ulkomailla jopa jo Ruotsissa kuten, jalavia tappavaa jalavatautia. Jotta näin jatkuisi, kannattaa miettiä useamman kerran, mistä taimet ja siemenperunat hankkii, ettei mukana tule ongelmia.

Itse en osta taimia tai juurakoita suoraan ulkomailta. Ostan ne kotimaisilta viljelijöiltä, taimimyymälöistä tai verkkokaupoista. Heidän kauttaan myytävät ulkomaiset taimet on monen ammattilaisen silmäparin tarkistamat. He myös tietävät, millä kasveilla on tautiriski. Tässä se suomalainen rehellisyys ja lakien noudattaminen on nyt erittäin hyvä ominaisuus.

#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit... 


Kasvuvyöhyke I
Laura eli Javis
Omavarainen Jovela
Iso-Orvokkiniitty

Kasvuvyöhyke II
Sarin puutarhat
Urban Farming kaupunkiviljely
Oma tupa, tontti ja lupa
Rouva Yrttinen

Kasvuvyöhyke III
Tsajut
Harmaa torppa
Metsäläisten elämää
Rakkautta ja maan antimia
Koivun juurella
Airot ulapalla
Caramellia

Kasvuvyöhyke IV
Puutarhahetki – suurien unelmien puutarhablogi
Korkeala

Vyöhyke V

Sorakukka

Kirjoittajissa pienyrittäjiä

Kirjoittajissa on pienyrittäjiä ja nyt vaikeana aikana haluamme tukea heitä pienellä mainoksella.

Yrttipaja  - Rouva Yrttinen

Yrttipaja on perheyritys, jonka valikoimasta löytyy kotimaiset, villeinä kerätyt ja luonnonmukaisesti viljellyt kasvit sekä niistä valmistetut maustesekoitukset, yrttiteet ja -kylvyt.

Oikein ihanaa keväistä viikkoa!

Terveisin Sari

Ps. Vanhemmat omavaraisuus postaukseni löytyvät täältä.

15 kommenttia:

  1. Olen perunoiden kanssa tehnyt niin, että kasvatan puhtaassa mullassa vain ämpäriperunoita ja niistä sitten kipataan mullat muuhun käyttöön kasvukauden jälkeen. Ämpäreillä saan pidettyä myyrät erossa potuista ja multa on sitten aina puhdasta perunoiden taudeista. Mutta mitä mieltä olet niistä ajatuksista joiden mukaan joidenkin kasvien kanssa voisi olla jopa hyödyllistä jättää ruukut pesemättä niin että taimet pääsevät nopeammin kiinni sienijuuriin? Uhka vai mahdollisuus?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uusi pussimulta on tosiaan aina puhdasta perunan taudeista. Ja jos vielä ostaa tarkastettuja siemenperunoita, niin ämpäriperunoiden multa on turvallista laittaa puutarhaan tai kompostiin. Mutta jos ostaa muita perunoita siemenperunaksi, niin kannattaa miettiä tarkkaan, mihin sen mullan kippaa.
      Osa siemenestä kasvatettavista on herkkiä esim. taimipoltteelle ja tietyillä kasveilla on omat taudit kuten tomaatilla ja pelargonilla. Eli niille käytettävät ruukut on syytä pestä.
      On toki myös hyvin kestäviä ja varmoja kasveja, joille voi käyttää pesemättömiä ruukkuja. Kun tietää nämä kasvit, niin voi tehdä sen mukaan :)
      Itse pesen aina ruukut, niin niitä voi käyttää kaikille kasveille. Enkä ole huomannut sienijuuren "puutoksesta" mitään haittaa, tosin osassa kylvömullista on valmiina mykorritsa.

      Poista
  2. Kiitos kun muistutat, että kannattaa huolehtiä hygienistä myös puutarhatöissä. Se on todella tärkeä asia, mutta usein unohtuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se valitettavan usein unohtuu monelta, ja sillä voi pilata oman kasvimaansa. Tai voi tartuttaa äkämän kaikkiin pelargoneihin.
      Tästä oli kiva kirjoittaa siinä mielessä, että kaikki eivät edes tiedä, että kasveilla on pahoja tauteja ja vaarallisia ötököitä. Toivottavasti nyt tietävät :)

      Poista
  3. Meillä ollaan vältytty aika hyvin kaikilta vitsauksislta, mutta viime kesänä joku punkki pääsi sitruksiin. ne saatiin karkoitettua, mutta sitruunat jäivät puussa pieniksi.

    Me kun kierrätämme noita esikasvatusruukkuja, olen upottanut ne +60 C veteen, jossa mikrobien pitäisi kuolla aikansa oltuaan. Mitään muuta puhdistusta en ole niihin tehnyt. Sulla on niin putipuhtoiset nuo esikasvatuspurkit kuvissa, mutta muistelen, että myös kierrätät vanhoja purkkeja. Putsaatko ne jollain erityisellä tavalla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vihannespunkki eli kehrääjäpunkki on aika yleinen, mutta onneksi helppo hävittää luomuaineilla.
      Kuvan ruukut on kevään ensimmäisille kylvöille eli olen pessyt ne astianpesuaineella ja harjalla. Pihavarastossa on meillä sen sijaan isompi ruukkuvarasto, jossa on toukokuun esikasvatettaville ja muille ruukkuja... ne pestään ihan pihalla pelkällä vedellä. Koska ne toukokuun esikasvatettavat eivät kuulu niihin tautiherkkiin kasveihin. Tuo 60 asteinen vesi olisi kyllä aika hyvä vaihtoehto.

      Poista
  4. Pitäisikö perunamaan paikkaa vaihtaa joka vuosi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistaakseni suositellaan, että perunaa pitäisi viljellä samassa paikkaa vain 2 vuotta peräkkäin. Eli normaali vuoroviljely olisi sillekin parasta. Muuten maa väsyy ja sadon määrä laskee vaikka mitä tekisi.

      Poista
  5. Tätä ei moni välttämättä hoksaakkaan. Meillä on vietetty kukkapurkkien ja ruukkujen maratooni pesua viimeaikoina.

    Vuoroviljelyn vaikutukset ovat myös aivan huikeat. Ihanaa että otit näitä juttuja esille

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta! Ja sitten harmittaa tosi paljon, jos taimiin iskee lakastumistauti ja kaikki taimet nääntyvät siihen... ja syynä oli likaiset ruukut.
      Vuoroviljely hyötykasveilla on tosi tärkeää. Se vain korostuu, jos haluaa olla hyötykasvien suhteen omavarainen. Sitä pitäisikin nostaa enemmän esille.

      Poista
  6. Oi voi, tunnustan! Olen laiska purkkien pesijä ja siemenperunatkin idätin ruokakaupan pussista. Toivottavasti ei taas tule oppirahoja maksettavaksi. Tomaattini ovat toistaiseksi säästyneet taudeilta, mutta ne kasvattelenkin yleensä "uusissa" maitopurkeissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siemenperunan kanssa kannattaa kyllä olla varovainen. Etenkin jos sitä perunaa haluaa kasvattaa enemmän ja omat perunat kokee tärkeiksi. Vaikka meillä ei syödä paljoa perunaa, niin sitä riittää keväälle asti. Ja juuri tänään ostettiin tarkastettua siemenperunaa :)
      Se purkkien pesu käy ihan rutiinilla, kun keksii siihen itselle sopivan tavan. Me tehdään se pihalla, sitä mukaa kun ruukkuja tyhjenee. Siten syksylle/keväälle ei kerry pestävää.
      Pidetään peukkuja, että säästyt jatkossakin näiltä tautiharmeilta :)

      Poista
  7. Kukkapurkkien pesu tehdään aina ja kylvöt vain uuteen pussimultaan ja silti tuli tänäkin keväänä jostain harsösääski paholainen. Nyt on liima-ansoja sekä petopunkkeja vähän joka purkissa. Ympärivuotiset viherkasvitkin ovat altakastelulla, niin mistä pirusta se öttiäinen ilmaantui?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa harmillista. Harsosääskiä vain ilmestyy jostain, mutta ongelmaksi ne tulee yleensä vasta, jos ne pääsevät lisääntymään. Eli mullanpinnan pitää aina kuivahtaa kastelukertojen välissä. Se ehkäisee harsosääskien toukkia. Kylvöruukuissa se on tosi tärkeää! Vaikkakin välillä haastellista, jos on pitkät päivät pois kotoa. Toivottavasti saat ne häädettyä!

      Poista
  8. Minulla on tänä vuonna ensi kertaa sammalnapit kokeilussa, mutta esikasvatan niissä vasta vähän myöhemmin joten vielä en tiedä miten käy. Kiva kuitenkin lukea positiivisia kokemuksia! :)

    VastaaPoista