keskiviikko 29. syyskuuta 2021

Herkkä puistolemmikki pihasuunnittelussa

Herkän kaunis puistolemmikki on monella pihasuunnittelussa haaveena. Sehän kukkii touko-kesäkuussa vaaleansinisin kukin. Ja on aivan mykistävän upea näky isona alueena tai yhdistettynä vaikka hennon vaaleanpunaiseen tulppaaniin. Tässä kuvassa puistolemmikki kasvaa ison puistosyreenin oksiston alla, luoden ihanaa ja rentoa vanhan pihan tunnelmaa.


Puistolemmikki yksin tai muiden kanssa...

Itse pidän ehkä eniten puistolemmikistä, kun se on yksin eli sen seassa ei ole muita kasveja. Silloin sen vaaleansiniset kukat oikein loistavat sinisenä kukkamerenä. 

Puistolemmikkiä usein yhdistellään muiden samaa aikaa kukkivien perennojen ja sipulikukkien kanssa. Aina kannattaakin kokeilla erilaisia yhdistelmiä. 
Tämä kuva on meidän esikkoniityltä, jossa kukkii myös puistolemmikki. Saa nähdä, mitä väriyhdistelmiä tässä niityllä on ensi keväänä. Olisi kyllä aika upeaa, jos olisi vaaleita hennonkeltaisia esikoita ja näitä puistolemmikkejä yhdistettynä.

Siemenistä leviävä puistolemmikki...

Puistolemmikkiä usein sanotaan kaksivuotiseksi perennaksi eli se on lyhytikäinen. Jotta se kasvaa jatkossakin runsaana, niin sen on hyvä antaa tehdä siemeniä. Näin siitä kasvaa aina uusia taimia ja kohdassa on tulevaisuudessakin runsaasti lemmikkiä.  Joten näitä lakastuneita ja kellastuvia kukkavarsia ei kannata poistaa liian vierekkäin.

Jos lemmikkiä kasvaa isona alueena ja kukinnan jälkeen kohta muuttuu rumaksi, sitä rumuutta on sitten siedettävä. Siksi puistolemmikille kannattaakin suunnitella etukäteen hyvä paikka eli missä kohtaa se viihtyy ja missä sen rumuusvaihe aiheuttaa vähiten harmitusta.

Pihasuunnittelussa on apukeino rumuusvaiheeseen...

Pihasuunnittelussa on yksi keino saada lakastuva lemmikkialue näyttämään kauniilta. Eli sinne sekaan kannattaa istuttaa kesä-heinäkuussa kukkivia sipulikukkia, joiden kukan väritys sopii lakastuneisiin lemmikin versoihin. Tässä kuvassa on tähtilaukka lemmikkien seassa. Aika ihana yhdistelmä

Puistolemmikin hoito-ohje...

Puistolemmikki (Myosotis sylvatica) viihtyy parhaiten puolivarjossa, kun maa on tuoretta tai kosteaa puutarhamaata. Silloin se kasvaa reheväksi n. 30 korkeaksi ja kukkarunsaaksi alueeksi. Sitä on myös vaaleanpunaisena ja valkoisena, tosin vaaleansininen on se yleisin väri.
Touko-kesäkuun kukkimisen jälkeen sen versot saavat jäädä paikoilleen, jotta siemenet kehittyvät rauhassa ja lopulta putoavat maahan.
Sen siemeniä ei yleensä peitetä, koska se on valoitäjä. Kasvuun lähteneet taimet kukkivat vasta seuraavana kesänä.

Haluatko vinkkejä pihasuunnitteluun?

Pitkästä aikaa pääsen opettamaan pihasuunnittelua lähiopetuksena, jee! Itse olen niin innoissani ja niin ovat opiskelijatkin, myös verkkokursseilla. Näille opistojen pihasuunnittelukursseille on pitkät jonot, niin suosittuja ne ovat. 
Sarin pihasuunnittelun verkkokurssille sen sijaan mahtuu mukaan. Tiedot siitä löytyy Puutarha Studion sivulta.

Näistä kursseista tulikin mieleeni, että voisin nyt kirjoittaa tänne pihasuunnitteluun liittyviä postauksia. Aiheet liittyisivät kurssien etenemisen teemoihin, niin opiskelijoillekin olisi niistä hyötyä.

Mutta mietin tässä, että kiinnostaako sinua blogin lukijana pihasuunnittelun vinkit?


Puutarhaterveisin Sari

lauantai 25. syyskuuta 2021

Metsäpuutarha parvekkeella syksyisenä

Kaupallinen yhteistyö - Huiskula Oy
Parvekkeella on ollut metsäpuutarha teemana tänä vuonna ja nyt muutin sen syksyisemmäksi. Osa kasveista on taas tuttuun tapaan monivuotisia eli ovat parvekkeella läpi vuoden. Osan siirrän pakkasilta suojaan sisälle. Nyt lisäsin joukkoon ns. yksivuotisia kausikukkia, jotka ovat kauniita talven yli kevääseen asti.


Kartiovalkokuusi ja pieni mänty havupuina...

Ensimmäisessä kuvassa on rungolliseksi kasvatettu kartiovalkokuusi, joka on talvehtinut parvekkeella jo kolme talvea. Se on muoviruukussa ja kuparinen kasari toimii sille näin kesäaikaan suojaruukkuna. Siitä on kuva ensimmäiseltä joululta Joulupuuna kartiovalkokuusi -postauksessa. Se on siis alunperin myyty joulunaikaan pienenä joulupuuna. Ensi keväänä sille pitääkin taas vaihtaa hieman isompi ruukku ja leikata muutama alin oksa pois.

Alla kuva männystä, joka oli viime jouluna pienenä joulupuuna. Se on kasvattanut uudet vuosikasvaimet nyt kesällä. Kuva siitä joululta löytyy Pieni mänty joulupuuna -postauksesta. Tämäkin on siis aina parvekkeella, myös talven.


Metsäpuutarha ja vihreän erisävyiset kanervat...

Mietin hetken, miten saisin luotua metsämäistä tunnelmaa syksyllä. Kesällä tässä parvekkeen metsäpuutarhassa oli heiniä, mutta ne istutettiin jo pihalle maahan talvehtimaan. Sitten keksinkin nämä vihreän erisävyiset kanervat. Nämä on niin super ihania. Kivasti niiden korkeudetkin vaihtelee.


Nyt sommittelin nämä kasvit paikoilleen ja seuraavaksi istutan kanervat hieman isompiin ruukkuihin, jotta kastelu helpottuu. 
Nämä kanervat ovat siis ns. yksivuotisia kausikukkia. Kun huolehtii niiden kastelusta niin, että multa on jatkuvasti kosteaa, ne pysyvät kauniin värisinä. Jos multa pääsee kuivahtamaan, niin kanervat kuivuvat rumiksi. Niitä välillä saa kastella myöhään syksyyn asti ja täällä etelässä jopa talvella, jos sää pysyy leutona. Eli hieman isommassa ruukussa, multa ei kuivu niin herkästi.

Viime syksynä parvekkeella olikin ihan toisen näköistä... Syysasetelma kanervista eli Callunoista. Mukana oli ne samat rungolliset pelargonit kuten tänä vuonnakin.

Ruukkuatsalea sopii metsäpuutarhaan...

Ruukkuatsalean tummanvihreät lehdet sopivat täydellisesti metsäpuutarha teemaan. Tämä on se pirtsakan kirjava atsalea keväältä. Kukat siitä on tietysti jo lakastuneet aikaa sitten. Se on ollut kesän parvekkeen varjoisassa kohdassa, jossa se viihtyi hyvin ja kasvatti uusia versojakin. Koska tämä atsalea on huonekasvi, niin pakkasta se ei kestä.  
Muuten tämä kohta on vielä työn alla... se kaipaa  jotain pientä lisää. Olisko sinulla ideoita tähän?

Atsalean vieressä on tämä super ihana murattisyklaami, joka kukki viime syksynä tosi runsaasti. Se on siis ollut minulla ruukkukukkana jo kolme vuotta. Pakkasjaksona se on sisällä, viileässä huoneessa, muuten aina parvekkeella. Sen kukat myös tuoksuvat ihanasti. Näet sen upean kukinnan viime syksyltä Ihana murattisyklaami kukkii runsaasti -postauksessa.


Metsäpuutarhan kielo syyskuussa...

Ehkäpä muistat toukokuulta  Metsäpuutarha parvekkeella -postauksesta ihanasti kukkivan kielon. Nyt kielo lakastuttaa jo lehtiään ja aion säilyttää sen edelleen, toki sisällä. Voi olla, että koetan kasvattaa siitä joulukieloja. Saas nähdä.


Rungolliset pelargonit odottavat sisälle pääsyä...

Parvekkeella on edelleen ne kaksi rungollista pelargonia, jotka talvetan taas ikkunalla. Ne on vielä niin upeassa kukassa, etten ole hennonnut ottaa niitä sisälle. Lasitetulle parvekkeelle ei tule syksyn pienet yöpakkaset, joten voivat vielä odotella parvekkeella sisälle pääsyä.


Olen saanut erisävyiset kanervat Huiskulasta, mistä kiitos heille!


Mukavaa syysviikonloppua!

Terveisin Sari


perjantai 17. syyskuuta 2021

Linnunpöntöt jo syksyllä pikkulinnuille

Välillä kuulee, että uuteen linnunpönttöön pikkulinnut eivät lähde pesimään. Siihen on toimiva ratkaisu, kun laittaa uudet linnunpöntöt puihin jo syksyllä. Talven aikana pönttö "vanhenee" sen verran, että se kelpaa loistavasti linnuille keväällä. Tietenkin kannattaa valita toimiva pönttö linnuille sekä ripustaa se  hyvälle paikalle.


Linnunpöntöt talvella tärkeitä pikkulinnuille... 

Omakotitalon pihapuihin kannattaa laittaa linnunpönttöjä, niin pikkulinnut viihtyvät pihalla. Talvella kovilla pakkasilla ja muutenkin linnut saavat suojaa ja nukkumispaikan pöntöistä. Silloin ne todennäköisesti myös pesivät kesällä pöntöissä ja sekös pihapuutarhuria ilahduttaa. Pikkulinnut nimittäin syövät monet kirvat ja toukat pihan kasveista ja  pitävät siten isot ötökkälaumat kurissa. Siis tärkeitä puutarhurin apulaisia.


Linnunpöntön lentoaukkoon suojapelti...

Jos tekee itse linnunpöntön tai ostaa valmiina, niin lentoaukon ympärillä on hyvä olla suojapelti. Se estää oravia jyrsimästä lentoaukkoa suuremmaksi niin, että orava pääsisi pönttöön. Samalla se myös hieman estää tikkojakin.


Kuvan vanha linnunpönttö taitaa olla meillä viimeinen itsetehty. Ollaan vaihdettu vähitellen vanhoja uusiin rautakaupasta ostettuihin. Jo ihan senkin takia, että nämä postauksen kuvissa näkyvät valmispöntöt ovat paljon helpompia tyhjentää ja niissä on myös valmiina lentoaukon suojapelti. 

Helppo tyhjentää ilman tikkaita...

Nykyään pihan pikkulintujen linnunpöntöt ripustetaan 1,5-2 metrin korkeudelle eli niiden tyhjentäminen onnistuu hyvin ilman tikkaita. Se helpottaa huomattavasti tyhjennystä.
Meillä on tässä köynnöshortensian oksien suojassa kaksi linnunpönttöä ja kummassakin oli kesällä linnunpesät. Tärkeää linnunpöntön sijoittamisessa on se, että lintu näkee hyvin pöntön lentoaukon ja pääsee lentämään sinne. Ja tietysti kun linnunpoikaset putoavat pöntöstä alas maahan, niin kohdan on hyvä olla turvallinen linnunpoikasille. Ei siis kannata laittaa linnunpönttöä vesisaavin päälle tai pihatien viereen.

Kuvassa näkyy, miten nämä uudet rautakaupasta ostetut linnunpöntöt aukeaa kätevästi, kun on aika tyhjentää ne. Eli pöntön etulauta aukeaa.


Jos haluat pihallesi kauniisti laulavia pikkulintuja tai haluat päästä helpommalla kirvojen torjunnassa, laita pihapuihin linnunpönttöjä😊


Lisää aiheesta:


Mukavaa viikonloppua!

Puutarhaterkuin Sari

keskiviikko 15. syyskuuta 2021

Kesäkukat kukkii pihalla vieläkin

Kesäkukat kukkii pihalla vieläkin niin komeasti. Osuvasti tämä ruusuliisa eli kerrottu ahkeraliisa oli isoilla nupuilla alkuviikosta, kun oli rankkasade. Nyt muutamat aurinkoiset päivät on saaneet nuput avautumaan. Ei uskoisi, että maanantaina satoi tosi rankasti. Muutenkin kesäkukat kukkivat nyt osin paremmin, mitä kesän kuumimpaan hellejakson aikaan. 

Vanhat verenpisarat rakastavat viileää alkusyksyä...

Meillä on joka vuosi nämä 11 vuotta vanhat verenpisarat kauneimmillaan vasta elo-syyskuun vaihteessa. Ehkäpä siksi, että piha on hellekesänä tosi kuuma. Verenpisarat tunnetusti viihtyvät vähän viileämmässä paikassa.

Tähän ruukkuun on alun perin istutettu verenpisaran kolme erilaista lajiketta. Rehevin on tämä kukassa oleva valkopunakukkainen `Swingtime`lajike. Näitä ruukkuja on siis kaksi ja tässä toinen niistä. Kuvan yläkulmassa pilkistää ruusuliisat altakastelulaatikossaan.


Tällä verenpisaralla on muhkean isot kukat. Kun sen kukkia aukeaa vielä lisää, se on tosi komea. Siis mikäli ei tule yöpakkasia ennen sitä.

Myyrän syömät daaliat kukkivat upeimmillaan...

Tätä riviä kun katselee, niin ei kyllä uskoisi, että näiden juurakot olivat keväällä tosi surkean näköisiä. Syksyllä myyrä oli käynyt syömässä niiden juurakoita niin pahasti, että niihin jäi vain yksi tai pari ehjää juuripuikulaa. Keväällä ne istutettiin yhteen riviin... ja nyt ne kukkivat näin upeasti 😍

Yleensä meillä yöpakkaset mustuttavat daalian versot vasta lokakuussa, vähän vuodesta riippuen. Näiden daalioiden mukulat säilytetään talvet kellarissa, kalkitsemattoman ja lannoittamattoman turpeen seassa. 

Herkkä amppelisoilikki testissä ulkona...

Viime kesänä minulla oli amppelisoilikki parvekkeella ja se oli todella kaunis. Säilytin sen talven viileän huoneen ikkunalla ja siitä kasvoi hyvin leveä ja kukkarunsas.
Tänä kesänä kokeilin amppelisoilikkia ulkona ja se näyttää kestävän hyvin sadetta. Ja kukkii edelleen runsaasti. Kuvassa se näyttää hassusti toispuoleiselta, tuuli nimittäin käänsi amppelin juuri kun kuvasin sitä. 

Siemenestä kylväytynyt jättiverbena sekä ihanat kehäkukat...

Joku kyseli, ehtiikö siemenistä kylväytyneet jättiverbenat kukkaan sinä vuotena. Tästä kuvasta näkyy, että hyvin ehtii. Jättiverbena on siis kuvan harvakasvuinen ja lilakukkainen kesäkukka, joka ei talvehdi meillä Suomessa. Sen sijaan se tekee siemeniä, jotka putoavat maahan ja lähtevät keväällä kasvuun, kuten tuossa kohtaa on käynyt. 
Meillä on viimeksi ollut jättiverbenaa tässä ehkä pari vuotta sitten, ei siis viime vuonna. Osoittaa taas sen, että siemenet säilyvät maassa pitkään itämiskykyisinä. Sen siemenet vaativat kylmäkäsittelyn, mistä enemmän Jättiverbena kylvetty -postauksessa.

Yksi helpoimmista ja pisimpään kukkivista kylvökukista on kehäkukka. Tämä keltainen kehäkukka on minun suuri suosikkini! Aurinkoisena päivänä sen kukat ovat auki ja pilvisenä ne menevät hieman suppuun.

Leijonankita kukkii viimeisenä syksyllä...

Nämä vaaleat tuoksuvat leijonankidat olivat kesäkuussa lohtukukkana työhuoneella ja sen jälkeen ne istutettiin perennapenkkiin. Paikka on hieman liian varjoinen sille, jotta se jaksaisi kukkia runsaasti. Siihen on tulossa vielä paljon nuppuja eli kukintaa riittää talven tuloon asti, toivottavasti.
Myös niiden punaisten leijonankitojen kukintaa saa ihailla vielä pitkään.

Pelargonitkin kukkivat vielä, vaikka maanantain yllättävä rankkasade hakkasi niiden kukkia aika lailla. Nuppuja niissä on paljon, joten tulevat aurinkoiset päivät lisäävät kyllä kukkien määrää.
Sääennuste lupaa vasta ensi viikolle pientä sadetta, joten vielä ei siirretä pelakuuruukkuja katoksen suojaan.

Tämä on tällaista tyypillistä syyskuun pohdintaa eli siirtäkö ruukut jo suojaan katokseen vai antaako niiden olla täydessä auringossa... ja toivoa, ettei tule sadekuuroja.

Mukavaa viikon jatkoa!

Puutarhaterkuin Sari


sunnuntai 12. syyskuuta 2021

Leiskuvat tulppaanit ja orkideanarsissit

 Blogiyhteistyö - Korpikangas Siemen-Frö
Nämä leiskuvan punaiset tulppaanit ja valkoiset orkideanarsissit ovat raikas yhdistelmä keväältä. Istutin niiden sipulit viime syksynä ihan kokeeksi ja kivasti kukkivatkin täysin samaan aikaan. Eli välillä kannattaa kokeilla uusia yhdistelmiä. Jos et vielä tiedä, niin pidän erityisesti kasvitieteellisistä tulppaaneista eli vähän jalostetuista, ja kuvan punainen tulppaani on juuri sellainen. 


Leiskuvat punaiset tulppaanit buharantulppaaneja...

Näiden buharantulppaanien kukissa on ihan kuin tulen liekkien loimua. Kukan keskusta on pieni ja musta, kun kukka avautuu täysin auki. Siis fengshuissa loistava tuli-elementin edustaja, jos joku sitä kaipaa pihalleen.

Buharantulppaani Tulipa linifolia on kasvitieteellinen tulppaani...

Buharantulppaani  on siro ja aika matala. Pakkauksessa sen korkeudeksi arvioitiin 15 cm, muta meillä se on korkeampi ehkä sen takia, että paikka on hieman varjoinen. Siihen kyllä paistaa aurinko, mutta ei koko päivää. Ne kukkivat toukokuun puolivälin jälkeen. Aurinkoisemmalla paikalla olisivat varmasti kukkineet hieman aikaisemmin.
Buharantulppaanin kukkien nuput on jännän pitkulaiset, verrattuna tavallisiin tulppaaneihin. Niiden lehdet on myös kapeita ja  kukkavarret siroja. Siis aivan ihanan veikeitä tulppaaneja 😍



Buharantulppaanin hoito-ohje...

Buharantulppaani (Tulipa linifolia) viihtyy aurinkoisella ja lämpimällä paikalla. Maan on hyvä olla selvästi läpäisevää, joten se sopii kivikkoryhmiin, rinteisiin ja moreenimaahan. Se ei vaadi kummempaa hoitoa. Kun sille löytää hyvän paikan, se leviää sivusipuleista ja kukkii vuodesta toiseen.
Onkin mielenkiintoista nähdä, löysinkö sille mieluisan paikan.

Orkideanarsissi `Thalia`...

Niin moni on kehunut näitä `Thalia` narsisseja, että oli pakko jo kokeilla itsekin. Ihastuin tietysti niihin heti! Kukkien väri on hohtavan valkoinen ja yhteen kukkavarteen tulee useampi kukka. Ne on upeita näin omana ryhmänään sekä punaisten buharantulppaanien kanssa.

Orkideanarsissi `Thalia` hoito-ohje...

Orkideanarsissi (Narcissus triandrus `Thalia`) viihtyy aurinkoisella paikalla. Maan on hyvä olla läpäisevää ja ravinteikasta. Eli siis läpäisevämpi ja siten hieman kuivempi paikka, mitä tavallisilla narsisseilla. Sitä kannattaa joskus myös hieman lannoittaa.
Kun orkideanarsissille löytyy mieluinen paikka, se leviää sivusipuleista isommaksi mättääksi. Kun lehtimättään kukinta vähenee joskus myöhemmin, on aika jakaa sipulit väljemmäksi ryhmäksi. Eli sekin on helppohoitoinen ja pitkäikäinen.

Lisää postauksia kevään sipulikukista...


Postauksen punaiset buharantulppaanin sipulit on saatu Korpikangas Siemen-Fröltä. Kiitos siitä heille!
Heillä on iso valikoima näitä erilaisia ns. kasvitieteellisiä tulppaaneja, pienenä vinkkinä.


Puutarhaterveisin Sari

perjantai 10. syyskuuta 2021

Istutusaika kuun mukaan

Nyt parhaillaan on menossa hyvä istutusaika kuun mukaan. Joten tänään istutin kasveja sisällä ja huomenna aioin jatkaa istutuspuuhia pihalla. Kuvan pienikukkainen perhosorkidea sai siis nyt isomman ruukun, sillä sen juuret eivät enää mahtuneet pieneen ruukkuun. Joten olikin jo kiire saada sille uusi tilavampi ruukku, ennen talven hämäryyttä. Laitoin sille ruukkuun isoja männynkaarnan paloja, hieman turvetta ja hiilenpaloja. Saas nähdä, aloittaako se kukkimisen taas helmikuussa.


Istutusaika kuun mukaan sopii muuhunkin...

Usein kuun mukaan katsottu viherkasvien istutusaika sopii myös viherkasvien leikkaamiseen. Vaikka onkin jo syksy, niin nyt leikkasin limenvihreän värinokkosen pienille tapeille. Se oli kesän aikana kasvanut järkyn leveäksi ja korkeaksi. Nimittäin kohta alan valmistella joulua, niin silloin se olisi tiellä. Eli parempi ennakoida ja leikata se pienemmäksi 😊


Vähän kyllä jännittää, miten se tästä toipuu ja lähtee taas kasvuun.

Jouluhyasintin sipuleille hyvä istutusaika...

Tänään istutin siis myös nämä jouluhyasintin sipulit, josta jo mainitsin viikko sitten. Näistä tulee vaaleanpunakukkaiset hyasintit. Ne istutetaan jo syyskuussa ja mielellään hiekkapitoiseen multaan. Tällä kertaa laitoin multaan, lähelle sipulin pohjaa, mykorritsaa edistämään juurtumista. Mykorritsa toimii paremmin aina luomumullassa, joten laitoin ruukkuihin Biolanin Kaktusmultaa, mikä on luomua. Mykorritsasta voit lukea lisää Kasveille tärkeä mykorritsa sienijuuri -postauksesta.
Kuvan oton jälkeen, vein hyasinttiruukut jääkaappiin juurtumaan. Tarkemmat jouluhyasintin kasvatusohjeet löydät vanhemmasta postauksesta Onnistuuko hyasintin kasvatus sipulista.


Tarhamyrkkyliljan sipulin istutus ruukkuun...

Lopuksi istutin vielä sen ihanan tarhamyrkkyliljan sipulin ruukkuun. Samalla tavalla mullaksi sille tuli luomu kaktusmultaa ja mykorritsaa ohjeen mukaan lähelle sipulin pohjaa. Näin kun sipulit kasvavat ruukussa, niin niiden yläosa jää mullanpinnan yläpuolelle. Pihalla ne istutettaisiin maahan normaalista.
Tätä ruukkua pidän sisällä ikkunalla siihen asti, että myrkkylilja kukkii. Siihen ei mene pitkää aikaa, sillä sipulista pilkottaa jo nuppu.


Tarhamyrkkyliljan kukat ja sipulin näet siitä viime viikon postauksesta Ihanat syksyllä kukkivat sipulikukat

Tämän sipulin kasvatan siis syyskukaksi parvekkeelle. Sen voisi myös istuttaa pihalle, jolloin se kukkisi vielä tänä syksynä.
Meillä pihalla mullasta pilkistää jo vanhojen myrkkyliljojen eli alastonimpien nuput. Osa tulee pinnalle aina myöhemmin. Ne ovatkin ihania syksyn piristäjiä 😍


Hyvä istutusaika kuun mukaan...

Nyt on siis hyvä istutusaika monivuotisille pihakasveille sekä sisäkukille. Päivämäärät näkyvät myös blogin sivulla Kastelupäivät ja kuu. Sivu löytyy yläpalkista ja puhelimella se löytyy, kun painaa Etusivu-palkkia.

Hyvä istutusaika kuun mukaan on nyt siis 8.-20.9.2021


Mukavaa viikonloppua!


Terveisin Sari
 

maanantai 6. syyskuuta 2021

Nokkosen ja lipstikan kuivaaminen - omavaraisuus kotipihalla

Nokkosen ja lipstikan kuivaaminen on helppoa ja kuivattuna ne säilyvät pitkään. Ihan samalla tavalla saa kuivattua muitakin yrttejä ja jopa omenia. Nokkonen ja useat monivuotiset yrtit voi kasvattaa omalla pihalla lähes ilman hoitoa. Ne onkin siksi loistavia omavaraisuuskasveja kiireisille, tai aloittelijoille 😊

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Nokkosen paikka pensaan suojissa...

Nokkosta ei ole hyvä lannoittaa, koska siihen voi tulla liikaa nitraattia. Koska meidän kottikärrykoirat on uroksia, niin tämä nokkospaikkamme on ison pensaan oksien keskellä. Sinne ei koirat merkkaile. Ollaan kerätty tästä jo useat kerrat satoa ja nokkonen tekee aina uudet versot.

Nokkosen lehtiä kannattaa kerätä keväällä ja aikaisin kesällä. Siis nuorista versoista ja samoin on muillakin kuivattavilla kasveilla. Nämä kuvat otin viimeisestä kuivauserästä, jolloin nokkonen oli  jo päässyt kukintavaiheen. 
Meillä on tapana leikata nokkosen lehdet irti sen varsista suoraan ämpäriin. Lopuksi varret lyhennetään. Siten nokkonen tekee uudet versot, joista saa taas otettua lehtiä kuivuriin. 


Nokkosen lehtien kuivaaminen kuivurilla...

Meillä on kasvikuivuri, jolla saa näppärästi lehdet kuivattua. Siinä on neljä kerrosta, johon lehdet laitetaan ilmavasti. Kerrokset kootaan päällekkäin ja ylimmäksi tulee laitteen kansi, jossa on säätönappulat. Sitten vain johto seinään ja laite hurisemaan.



Kuivatut nokkosen lehdet...

Kuivurilla tulee täysin kuivat lehdet noin 3 tunnissa. Kuivatut lehdet säilytämme kannellisissa rasioissa. Koska kaapissa on hyvin tilaa, niin lehtiä ei murskata pienempiin purkkeihin. Siten säästämme omaa aikaa muuhun 😊

Lipstikan lehtien kuvaaminen...

Lipstikan eli liperin kuivaaminen on hyvin samanlaista kuin nokkosen. Eli otamme lipstikasta vain lehdet kuivuriin ja taas noin 3 tunnissa ne kuivuvat täysin.
Kuvassa on viime vuonna kuivattuja lipstikan lehtiä, joissa on edelleen vahva aromi. Näitäkään ei olla mitenkään murskattu pienemmäksi, vaan ne ovat suoraan kuivurista laitettu säilytyspurkkiin sellaisenaan. Se ehkä pitää niissä aromin pidempään.

Omenan kuivaaminen kuivurissa...

Olemme joskus kuivanneet myös omenaa tässä kuivurissa. Viipaleet kannattaa leikata mahdollisimman ohuiksi ja silti niiden kuivaamiseen menee aikaa paljon kauemmin. 


Säilöntä kuun mukaan...

Jotta väri pysyy pitkään hyvänä ja maku vahvana, kannattaa valita kuivaamispäivät huolella kuun mukaan. Samoin esim. omenien kuivaamiseen on hyvä valita oikeat päivät, niin ne kuivuvat hieman nopeammin. Eli eri kasveille on eri säilöntä- ja kuivauspäivät. Siitä löytyy tietoa esim. Kuun vaiheet ja puutarhanhoito -verkkokurssiltani, jossa ne on selkeästi koottuna.


Mehu pihan marjoista...

Marjat me pakastamme, sillä niiden kuivaaminen kestäisi tuhottoman kauan. Emme tee myöskään marjoista hilloja tai mehuja. Paitsi tarvittaessa vaikka keskellä talvea... siitä enemmän Mehu pihan marjoista -postauksessa


#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...


Vyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/syyskuu2021/

Apilankukka https://www.apilankukka.fi/suuntana-omavaraisuus-2021-osa-9-osterivinokas/

Vyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2021/09/herukkaurakka.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2021/09/nokkosen-ja-lipstikan-kuivaaminen.html


Vyöhyke 5

Puutteela https://puutteela.com/?p=685


Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi



Puutarhaterveisin Sari




lauantai 4. syyskuuta 2021

Kitkemispäivät ja pisin voikukan juuri

Hyvät kitkemispäivät, kuun mukaan, kannattaa hyödyntää myös näin syksyllä. Tänäänkin rikkaruohot irtosivat helpolla ja todennäköisesti kitketty alue pysyy pidempään rikkaruohottomana. Se onkin näiden kitkemispäivien isoin etu. Joten tänään kitkettiin muutamaa vanhaa kasviryhmää, joita on tarkoitus hieman uudistaa keväällä. Tai voi olla, että ensi viikolla jo käydään taimiostoksilla ja päästään istutuspuuhaan.


Vanha kukkaniittyperennapenkki uudistuu...

Tässä kuva meidän kukkaniittyperennapenkistä, jossa on perennoja ja luonnonkukkia sekaisin. Se on ollut todella upea kukkiessaan, aiempina vuosina. Tämän vuoden tosi pitkä sateeton jakso ja kuumuus teki sen, että osa luonnonkasveista ja perennoista jäi kuivuuden takia pienikokoisiksi. Se taas aiheutti sen, että heinät valtasi alueen. Halutaan kuitenkin pitää tämä heinättömänä kasviryhmänä, joten nyt aloitettiin sen kunnostus. 

Kuvassa on jo tähtiputkien varret leikattu pois ja maan pinnalle jäi niille lehtimättäät. Ne aiotaan säilyttää.

Heinä kaivettiin juurineen pois niin tarkkaan, kuin nyt vain saatiin. Nurmikon reunalle jäi akileijat ja taakse mm. harmaamalvikki.  Talvella onkin hyvää aikaa suunnitella tämä ihan uudelleen. Siinä on etupäässä maatiaisperennoja ja niitä luonnonkasveja. Päästään sitten aikaisin keväällä jatkamaan ryhmän kunnostusta.

Kitkemispäivät sopivat myös kanttaukseen...

Kuupuutarhan nurmikon reunat sain tänään kantattua. Se onkin lempipuuhaani, kun näkee heti kättensä jäljen. Siis super ihanaa aurinkoisena syyspäivänä 😍
Ehkäpä jatketaan vielä maanantainakin kanttaamista, sillä hyvät #kitkemispäivät sopivat hyvin myös kanttaamiseen. 
Kuvassa on ne valkokukkaiset punahatut, jotka esikasvatin siemenistä viime vuoden keväällä.

Pisin voikukan juuri ikinä!

En ole koskaan nähnyt näin pitkää voikukan juurta. Se nousi maasta ihan käsin vetämällä. Ihan uskomatonta. Olisi pitänyt mitata sen pituus, mutta enpä älynnyt silloin. Nyt se on jo kompostissa, muiden rikkaruohojen alla. 

Hyvät kitkemispäivät kuun mukaan 4.-6.9.2021


Nyt on taas tullut monta kottikärryllistä puutarhajätettä, niin rikkaruohoja, heinämättäitä, kuin lakastuneita perennojen varsia ja muuta maatuvaa. Puutarhajätekompostikasa on nyt jo 1,5 metriä korkea, vau! Tiedossa siis paljon hyvää multaa 😊


Puutarhaterveisin Sari