Amppelisoilikki - uusi ihastukseni

Olen jo muutamana keväänä huomannut myynnissä erikoista amppelisoilikkia. Päähänpistona ostin sen isona amppelina juhannuskukaksi, jotta parvekkeelle tuli enemmän väriä . Se onkin niin huikean upea, että siitä tuli uusi ihastukseni! Kukkien väri on tosi kaunis ja kasvutapa kevyt, vaikka onkin rehevän leveäkasvuinen. Saas nähdä, saanko sen myös talvehtimaan sisäkukkana... tiedossa siis uutta jännättävää.

Amppelisoilikki tavallisen soilikin sukulainen...

Tavallisella soilikilla on isommat kukat ja pitkät lehdet ruusukemaisesti.  Siitä lisää Vanhan ajan soilikki -postauksessa. Kukan muoto siis vaan paljastaa, että nämä ovat sukulaisia 😊
Amppelisoilikki on kotoisin Etelä-Afrikasta ja sitä on vain tätä sinertävä kukkaista eli on vähän jalostettu kasvi.

Amppelisoilikin hoito-ohjeet...

Amppelisoilikki eli pikkusoilikki (Streptocarpus saxorum) viihtyy auringossa ja puolivarjossa. Multaa kastellaan heti, kun pintamulta on kevyesti kuivahtanut. Se ei pidä siitä, että multa on jatkuvasti märkää. Sitä tietysti lannoitetaan säännöllisesti ja lakastuneet kukkavarret kannattaa poistaa.
Se on todennäköisesti kauneimmillaan sateilta ja tuulelta suojattuna. Hyviä paikkoja on kuistit, katetut terassit, parveke ja suojaisat seinustat. Se ei myöskään kestä pakkasta eli kannattaa ajoissa ottaa sisälle.

Iso amppeliruukku on helppo kastella...

Tällä oli jo valmiina iso amppeliruukku eli sitä ei enää tarvitse vaihtaa isompaan. Varmistin sen vielä Ruotin Puutarhalta, josta tämä ostin. Nimittäin jos amppelikukalla on liian pieni ruukku, juuret täyttävät multatilan heti. Käytännössä multa kuivuu tosi nopeasti ja kasvi alkaa kärsiä. Eli tätä ongelmaa ei tällä tule olemaan.

Tästä kuvasta hahmottaa ehkä paremmin kasvin koon, sillä oikeassa alakulmassa on pelargonin kukkia.

Edit - Testaan tälle amppelisoilikille uudenlaista fermentoitua lannoitetta. Siitä lisää Uudenlainen fermentoitu lannoite Solabiol Kasviravinne -postauksessa. Olen lannoittanut sitä miedosti läpi talven ja se talvehti hyvin.

Vanha mehiruusuke kukkii...

Lisää kuulumisia parvekkeelta eli muutama kasvi yllätti. Tämä vanha mehiruusuke oli talven parvekkeella. Ja on edelleen hengissä. Se ei siis kestä kunnon pakkasta, vaan on enemmänkin sisäkasvi. Viime talvi oli niin leuto, että selvisi hengissä.
Nyt se sitten kukkii ja niin herkän kauniilla kukilla. Taidanpa siis edelleen säilyttää tämän.

Mehiruusuke oli parvekeistutuksessa 2017, josta otin ne omiin ruukkuihin sisälle silloin syksyllä. Siitä onkin postaus Trendikkäät mehiruusukkeet sisälle. Kesät ne on olleet aina parvekkeella.

Orjanlaakeri toinen yllättäjä...

Viime jouluna ekaa kertaa minulla oli Ilex eli orjanlaakeri joulukukkana. Sen lehtiä ja oksia näkee paljon englantilaisissa joulukoristeluissa ja korteissa. Meillä Suomessa se ei ole yleinen joulukukkana.
Joulun jälkeen olen pitänyt sitä parvekkeella ja aika ajoin meinannut heittää sen kompostiin.
Nyt se alkoikin yllättäen kasvattaa uusia lehtiä ja kukkia. Joten eihän tätä raaski nyt heittää pois, ainakaan vielä 😊

Pihalla alkaa istutustalkoot...

Ihanasti nyt alkoi sataa. Sitä on kyllä odotettu, sillä meillä on aika monta kasvia istutettavana. Siirrettiin istutuspuuhat suosiolla hellejakson jälkeen, jotta kasvit lähtevät parempaan kasvuun.
Seuraava blogijuttu onkin istutuspuuhista, ellei jotain yllättävää tule ennen sitä 😊

Ihanaa viikkoa!

Terkuin Sari