Kukkanurmikko turvallisempi kuin leikkaamatta jätetty nurmikko

Kukkanurmikko on turvallisempi kuin korkeaksi heinikoksi kasvanut nurmikko, koska matala kasvusto paljastaa käärmeet ja vähentää punkkeja. Monen haaveileva kaunis ja runsaskukkainen kukkanurmikko leikataan ruohonleikkurilla, joten se on matalaa kukkivaa nurmikkoa ja siten turvallisempi lapsiperheissä. Sen sijaan kokonaan leikkaamatta jätetty nurmikko voi olla haastava - kyykäärmeet eivät erotu sieltä ja todennäköisesti siellä on punkkeja myös paljon enemmän. Punkkeja kun on yleensä runsaammin korkeassa kasvustossa.

Kukkanurmikkoa leikataan säännöllisesti - turvallisempi...

Vaikka kukkanurmikkoa leikataan säännöllisesti, se on helppohoitoisempi kuin tavallinen nurmikko. Se leikataan siis ruohonleikkurilla esim. joka toinen viikko tai jopa harvemmin. Kukkanurmikko näyttää ihan tavalliselta nurmikolta, jossa on paljon matalia kukkia. Siinä voi lapset leikkiä ja potkia palloa.

Pihoilla, joiden lähiympäristössä on käärmeitä, on hyvä tiedostaa, että käärmeet välillä liikkuvat uusille alueille. Silloin niitä voi tulla myös omalle pihalle. Leikatusta kukkanurmikosta ne erottaa hyvin, mikä luo tiettyä turvallisuutta. 

Meillä ei vielä koskaan ole näkynyt kyitä pihalla, vaikka ihan lähimetsässä olen niitä nähnyt. Ihan hyvä niin 😊

Näet lisää kukkanurmikoista täältä: Trendikäs kukkanurmikko.

Kukkanurmikko hyvä pölyttäjille...

Niin kukkaniityt kuin nämä kukkanurmikot ovat tärkeitä perhosille ja pörriäisille. Sen takia kumpikin on loistava vaihtoehto liian isolle tavalliselle heinävoittoiselle nurmikolle.

Kukkanurmikon teko onnistuu parhaiten, kun valitsee sinne kohdan olosuhteissa viihtyviä kasveja, kuten kukkaniittyjen teossakin. Silloin kannattaa valita hyviä perhos- ja pörriäiskasveja.

Kukkivalla nurmikolla kasvit voivat olla luonnonkukkia tai perennoja, mutta niiden tulee olla matalia. Kukinta alkaa jopa jo maaliskuun lopulla ja usein kestää ihan syksylle asti - kun ei pilaa sitä vääränlaisella hoidolla. Se on siis helppohoitoisin nurmikko.

Näet lisää kukkanurmikosta huhtikuun alussa täältä: Kukkanurmikko kukkii jo huhtikuussa.

Kukkanurmikon ja kukkaniityn kasvilajien runsaus on helppo tapa lisätä pihalle monimuotoisuutta.

Kesän säät vaikuttavat kukintaan - myös kukkanurmikolla...

Jännästi tänä kesänä on satanut vähän väliä ja se näkyy nyt kukkanurmikossa ja niityillä. Aiemmat kesät ovat olleet meilläpäin niukkasateisia ja alla oleva kuva on aiemmalta kuivalta kesältä. Tämän postauksen toinen kuva on tältä kesältä - sade on saanut heinät kasvamaan hurjasti ja kukkia on vähemmän.

Samalla tavalla näyttää nyt kukkaniityillekin käyneen. Yleensäkin näiden kukkanurmikoiden ja -niittyjen eri kasvien kukkarunsaus vaihtelee vuosittain - se on täysin luonnollista.

Leikkaamatta jätetty nurmikko - korkeaa kukkivaa heinikkoa...

Kun nurmikkoa ei ole leikattu koko kesänä tai jopa useampaan vuoteen, se ei oikeastaan ole enää nurmikko. Se on silloin jo kukkaniitty, joka leikataan loppukesällä tai syksyllä viikatteella, jos haluaa kukkien lisääntyvän niityllä. Myös niityn kukkarunsauden voi siis pilata väärällä hoidolla.

Alla kuva leikkaamatta jätetystä nurmikosta, jossa voikukat olivat juuri tehneet siemenhaivenpallukat kukkavarsien päihin.

Pihan suunnittelulla turvallisempi piha lapsille...

Jos pihalla leikkii ja liikkuu pieniä lapsia, on hyvä suunnitella piha lapsille turvalliseksi. Silloin varataan peleihin ja leikkeihin sopivan kokoinen nurmikkoalue järkevään kohtaan. Kukkanurmikko on hyvä siihen tarkoitukseen. Näet lisää toimintojen suunnittelusta täältä: Pihasuunnitelma - eri toiminnot oikeille paikoille.

Kukkaniityt, kuten leikkaamatta jätetyt nurmikot, sijoitetaan niin, että niistä ei aiheudu riskiä pienille lapsille esimerkiksi käärmeiden takia. Ja että ne eivät estä tai hankaloita leikkejä ja pelejä. 

Olisi kiva kuulla, miten teillä kukkii nyt sadekesänä kukkanurmikot, onko eroa edellisiin vuosiin?

Puutarhaterveisin Sari

Mitä kuuluu perennaniitylle kesäkuun lopulla

 

Perennaniitty alkaa kivasti jo muotoutua ja nyt parhaillaan näin kesäkuun lopulla siellä kukkii heinät, sormustinkukat ja monet muutkin perennat. Niitty alkaa olla jo täysin kasvillisuuden peittämä ja mikä parasta, siellä kasvaa useita kukkivia perennoja ja luonnonkukkia.

Kesäkuussa sormustinkukat niityn kaunistajia...

Nyt tällä hetkellä eniten minua ilahduttaa nämä sormustinkukat (Digitalis). Ne kasvaa kauniisti siellä täällä heinän seassa. Ne näyttävät hieman kitukasvuisilta, mikä sopii loistavasti niitylle. Näin ne ovat ikään kuin luonnonkukkamaisempia ulkonäöltään.

Näiden sormustinkukkien siemeniä olemme heitelleet tänne jo parin vuoden ajan. Ne on kerätty itse meidän puutarhassa kasvaneista sormustinkukista ja siitä lisää täällä: Siementen kerääminen sormustinkukista. Eli tähän perennaniitylle ei ole ostettu siemeniä eikä taimiakaan.

Sormustinkukan kanssa pitää aina muistaa, että sitä ei saa syödä. Se on syötynä vaarallisen myrkyllinen.

Heiniä, luonnonkukkia ja perennoja sekaisin...

Heinät on saaneet tulla tähän ihan luonnostaan, emme siis ole kylväneet niitä lainkaan. Tässä lähellä on toisenlaiset kukkaniityt, joista heinän siemen on selvästikin tullut tähän perennaniitylle.

Tässä kasvaa myös joitakin luonnonkukkia, jotka ovat itse tulleet tähän, kuten lehtomaitikkaa, ahomansikkaa ja voikukkaa.

Perennat olemme kylväneet siemenistä tai istuttaneet ylimääräisistä taimista. Esimerkiksi syysleimun taimia näkyy kuvassakin. Saa nähdä kukkiiko ne tänä kesänä, vai käykö metsäkauriit taas syömässä niiden latvat.

Näet, miltä tämä perennaniitty näytti pari vuotta sitten täältä: Perennaniitty muodostuu hitaasti.

Muutama mätäs tähkähietaliljaa...

Perennapenkissä tähkähietalilja (Anthericum liliago) oli levinnyt liian isoksi mättääksi, joten sitä pienennettiin ja ylimääräiset taimet istutettiin tänne perennaniitylle. Nyt ne kukkivat, tosin vain heikosti, sillä taimet ovat vielä niin pieniä.

Tähkähietalilja on kivan näköinen heinän seassa, koska sen lehdet on leveämmät ja se on selvästi mätäsmäinen. Näet lisää perennapenkissä kasvavasta täältä: Tähkähietalilja siro perinnekasvi.

Ihana vanha harjaneilikka löytyi perennaniityltä...

Talvi vei vanhan monivärisen harjaneilikan (Dianthus barbatus) perennapenkeistä lähes täysin, joten ilahduin, kun löysin täältä perennaniityltä sitä kukkivana. Senhän tunnistaa vain kukista, nimittäin meillä on ollut muitakin harjaneilikoita. 

Tämä monivärinen on meille tärkeä, koska se on kasvanut puutarhassamme vuosikymmeniä. Näet siitä paremmat kuvat täältä: Harjaneilikka vanha perinnekasvi.

Perennaniityllä kukkii nyt myös keltakukallinen tarha-alpi. En oikein ole siitä innostunut niityllä, joten voi olla, että poistan sen. Onneksi ei ole mikään kiire, joten voi katsella ja miettiä rauhassa😊

Perennaniitty vaatii kitkemistä...

Kaikki niityt ja kukkakedot vaativat hoitamista. Ne eivät ole siis hoitovapaita. Yleensä ne niitetään ainakin kerran kesässä.

Perennaniittymme vaatii myös kitkemistä ja olenkin kitkenyt siitä keväällä voikukat pois. Nyt huomasin, kun otin nämä kuvat, että keltakukallista suikeroalpia (Lysimachia nummularia) pitää myös poistaa. Se peittää jo liikaa maata ja siten estää uusien perennantaimien kasvua.

Jätän osan suikeroalpista kasvamaan, koska se on kaunis ja peittää maata hyvin. Tietyistä kohdista sitä on pakko poistaa.

Onneksi se on helppo kitkeä Kitkemispäivinä, kun niitä taas tulee.

Tämä meidän perennaniitty on jo tässä vaiheessa kivan monilajinen. Sen ansioista siellä on kukkia keväästä syksyyn, koska yksi kukkalaji kukkii yleensä lyhyen aikaa. Sen takia on hyvä, että erilaisia lajeja on paljon. 

Puutarhaterveisin Sari

Vappukukat puutarhassa - kevään monivuotiset kukkijat

 

 Tänä vappuna puutarhassa kukkii jo paljon monivuotisia kevätkukkia - aivan ihania vappukukkia. Osa niistä on perennoja ja osa sipulikukkia. Suurin osa on erittäin helppoja ja ne lisääntyvät myös kivasti. Mukana on muutama vaativampikin, jotta puutarhanhoitajalle on myös pientä mielenkiintoista haastetta.

Kevään kukkijoista kevätesikot, valkovuokot ja idänsinililjat...

Ensimmäisen kuvan keltaiset kevätesikot ovat helppoja ja lisääntyvät vähitellen, kun ne kasvavat varjoisalla ja kosteahkolla paikalla. Tässä meidän esikkoniityllä kukkii nyt vanhimmat mättäät ja nuoret taimet ovat vasta nupulla.

Valkoiset kukat on valkovuokkoja ja siniset idänsinililjaa eli skillaa. Myös ne lisääntyvät aikaa myöden.

Idänsinililjat ovat lisäksi hyviä pörriäiskukkia, sillä niissä näkee jatkuvasti mehiläisiä ja kimalaisia. Tämä kuva on kukkanurmikosta, josta näet lisää täältä: Kukkanurmikko mehiläisille ja pörriäisille.

Puutarhassa harvemmin vappukukkana helmililjat ja käenrieskat...

Meillä helmililjat kukkivat yleensä vasta reilusti toukokuun puolella, ei näin vappuna. Nytkin suurin osa helmililjoista on vasta kasvamassa, mutta tässä kerroksellisessa kasviryhmässä helmililjat jo kukkivat. Tämä kohta onkin aurinkoinen ja lämmin paikka.

Helmililjojen takana keltainen kukkija on käenrieskaa, jota harvemmin näkyy myynnissä. Sen takia sitä ei yleensä näy pihoilla vappukukkana.

Meillä sitä kasvaa monessakin kohtaa puutarhassamme, sillä sekin leviää kivasti siemenistä.

Monenlaiset kevättähdet pörriäisten suosikkeja...

Kevättähdet on loistavia vappukukkia puutarhassa, sillä ne kukkivat pitkään huhtikuussa ja usein toukokuun alussakin, siis sopivasti vapun aikaan. Niitä on erilaisia ja ne leviävät isommaksi alueeksi. Myös kevättähdissä näkee paljon kaikenlaisia pölyttäjiä sekä perhosia. 

Kevätkaihonkukka - monivuotinen maanpeiteperenna...

Monivuotisista perennoista nyt vappuna kukkii kevätkaihonkukka. Samalla se on jo kasvattanut lehtiä, joten se on näyttävä keväällä maanpeitekasvina. Se leviää mukavasti versoillaan, kun se saa kasvaa hyvällä paikalla. Olen kirjoittanut siitä enemmän täällä: Hyvä maanpeitekasvi kevätkaihonkukka.

Viininpunainen jouluruusu tuo kivaa haastetta puutarhassa...

Jouluruusut ovat helppoja perennoja, kunhan niille löytää sopivan kasvupaikan puutarhasta. Sen löytäminen voi välillä tuottaa haastetta. Se ei nimittäin viihdy märässä maassa eikä liian kuivassa. Viime vuosien pitkät sateettomat jaksot ovat olleet jouluruusuille haastavia.

Nyt tänä keväänä tämä viininpunainen jouluruusu kukkii pitkästä aikaa. Sitä tuleekin ihailtua vähän väliä. Sen vieressä on toinen, joka on kerrottukukkainen.

Tästä kirjoitinkin tänne jo aiemmin huhtikuussa. Näet siitä postauksen täältä: Punainen jouluruusu kukkapenkissä.

Tarhakylmänkukka - monivuotinen vappukukka...

Kylmänkukat (Pulsatilla) ovat näyttäviä isoine kukkineen. Ne ovat hidaskasvuisia, joten menee monta vuotta, ennen kuin ne ovat runsaskukkaisia mättäitä. Koska ne ovat vaateliaita kasvupaikan suhteen ja harvinaisempia, ne ovat erityisen hienoja vappukukkia puutarhassa.

Tämä on tarhakylmänkukka (Pulsatilla vulgaris), jolla on nyt uusi virallinen suomenkielinen nimi ketokylmänkukka.

Luonnonkukista käenkaali kuuluu kevään kukkijoihin...

Meillä on hiekkamurskepenkkaan ilmestynyt moneen kohtaan ketunleipää eli käenkaalia. Sekin leviää kivasti ja kukkii näin toukokuun alussa. Penkasta kitken pois muita kasveja, mutta nämä käenkaalit jätän siihen. Nämä on niin ihanan suloisia pieniä kevätkukkia.

Olisi kiva kuulla, mitä vappukukkia teillä on nyt kukassa puutarhassa?

Kukkarunsasta vappua!

Puutarhaterveisin Sari

Luonnonkasveja puutarhaan - lisää monimuotoisuutta

 

Kotimaiset luonnonkasvit puutarhassa lisäävät monimuotoisuutta, houkuttelevat pölyttäjiä ja tekevät pihasta usein myös helppohoitoisemman. Niitä on helppo lisätä niin pienelle pihalle kuin suuremmallekin tontille. Miksi luonnonkasveja kannattaa suosia? Ne ovat kestäviä ja tärkeitä perhosille, pölyttäjille sekä muille eläimille. Samalla lisäät puutarhan monimuotoisuutta ekologisesti.

Upeat luonnonkukat perhosille ja pölyttäjille...

Kun lisää erilaisia kotimaisia luonnonkukkia puutarhaan, ne houkuttavat paikalle perhosia ja muita pölyttäjiä. Tietyt kukat ovat hyviä tietyille pölyttäjille ja tiettyjen kasvien kukissa näkee sekä perhosia että pörriäisiä.

Kuvassa on imikkä, jonka kukissa on usein mesipistiäisiä. Kuva on huhtikuun lopulta. Imikkä viihtyy lehtomaisissa puolivarjon puutarhoissa.

Tämän postauksen ensimmäisessä kuvassa kukkii verikurjenpolvi, joka on luonnonvarainen kasvi saaristossa ja rannikolla. Se on myös suosittu perenna monine lajikkeineen.

Luonnonkasveja pienelle kukkaniitylle - metsäapila ja matara...

Pienen kukkaniityn voi tehdä monivuotisista luonnonkasveista, jopa pieneenkin pihaan. Se kannattaa suunnitella ensin ja tehdä myös huolella, niin siitä saa monivuotisen ilon. Näin siitä tulee myös helppohoitoinen.

Kesäkuun loppupuolella kukkii valkokukalliset matarat harsomaisesti punaisten metsäapiloiden kanssa. Näistä saa todella kauniin kukkaniityn, kun ne yhdistää näin.

Kukkanurmikko - helppo tapa lisätä monimuotoisuutta...

Yksi helppo tapa lisätä kotipihaan tai omaan puutarhaan monimuotoisuutta, on tehdä nurmikosta kukkanurmikko. Silloin nurmikosta tulee myös paljon helppohoitoisempi. Kukkanurmikossa voi kasvaa luonnonkukkia ja puutarhakasveja sekä tietysti nurmikkoheinää.

Se ei siis ole niitty, sillä kukkanurmikkoa leikataan ruohonleikkurilla, tarpeen mukaan. Näet lisää Trendikäs kukkanurmikko -postauksesta.

Pihlaja - tärkeä linnuille ja pölyttäjille...

Meillä on paljon upeita kotimaisia puulajeja, kuten koivut, vaahtera, haapa, lepät, kuusi ja mänty. Näistä kotimaisista luonnonpuista tavallinen pihlaja sopii hyvin myös pieneen pihaan. Se lisää paljon puutarhan monimuotoisuutta, koska siinä viihtyy monet pölyttäjät ja linnut.

Kesäkuun alussa pihlajan kukissa näkee paljon pörriäisiä. Syksymmällä oksissa on marjoja, joita linnut käyvät syömässä. Lisäksi pikkulinnut löytävät siitä myös hyönteisiä. Pihlaja tuo siis puutarhaan paljon elämää, jota on myös kiva seurata.

Kotimaiset katajat - kestäviä havukasveja puutarhaan...

Jos haluaa omaan puutarhaan havukasveja, jotka eivät kasva niin korkeiksi kuin kuusi ja mänty, kotimaiset katajat on hyvä vaihtoehto. Niiden lisäysmateriaali eli alkuperä on Suomen luonnosta. Sen takia ne ovat meillä hyvin kestäviä ja luonnonkasveja.

Kuvassa on kotimainen kataja nimeltään kotikataja `Sisu` vielä pienenä taimena. Se menestyy I-VI kasvuvyöhykkeillä. Kotimaisia katajia on paljon muitakin lajikkeita, joilla on erilainen kasvutapa. Ne tuovat myös kivasti talvivihreyttä pihaan tähän aikaan.

Valitse puutarhassasi viihtyviä luonnonkasveja...

Luonnonkasvit valitaan paikan olosuhteiden mukaan, aivan kuten puutarhakasvitkin. Se tarkoittaa tietysti sitä, että aurinkoiselle paikalle valitaan aurinkoisen paikan kasvit ja varjoon varjon kasvit. Kuivalle paikalle valitaan kuivan paikan kasvit jne. eli huomioiden kasvin kasvupaikkavaatimukset.

Nimittäin vain siten kasvit viihtyvät puutarhassa vuodesta toiseen ja kukkivat runsaasti, lisäten samalla monimuotoisuutta. Lue lisää Miten pihasta saa monimuotoisen puutarhan -postauksesta.

Luonnonkasveilla saat luotua puutarhan, joka on kaunis, kestävä ja täynnä elämää.

Olisi kiva kuulla, mitä luonnonkasveja kasvaa sinun pihalla? Vai eikö siellä ole yhtään vielä?

Puutarhaterveisin Sari

Joulukukkien istutusaika kuun mukaan

Tykkään käyttää joulukukkina ja jouluistutuksissa monivuotisia kasveja, kuten jouluruusuja, hyasintteja ja amarylliksia sekä huonekasveja. Jotta saa kasveille parhaimman keston ja tulevan kasvun, myös joulukukat istutetaan hyvänä istutusaikana kuun mukaan. Tämä on siis vanhaa perinnetietoa ympäri maailmaa, ja se pätee edelleen myös nykyaikana.

Hyvä istutusaika kuun mukaan - juurista multaa pois...

Punainen hyasintti oli niin kaunis, että päätin tehdä siitä pienen istutuksen lasipurkkiin. Siltä piti tietysti poistaa multaa juurten seasta, mikä on hieman raju toimenpide hyasintille, etenkin jos haluaa säilyttää sen istutettavaksi puutarhaan.

Siksi juurien putsaus mullasta kannattaa tehdä vain hyvänä istutusaikana kuun mukaan. Silloin se kestää myös juurien katkeilun ja todennäköisimmin siitä saa monivuotisen kevätkukan pihalle.

Hyasintti lasipurkkiin - multaa juurten alle ja päälle...

Seuraavaksi laitoin irtonaisen mullan lasipurkin pohjalle ja sen päälle hyasintin. Levitin sen juuret mullan pinnalle sekä lisäsin loput mullat juurten päälle. Multa oli hieman kosteahkoa, joten sitä ei nyt tarvinnut kastella.

Mullan päälle sammalta ja koristeet...

Seuraavaksi pääsinkin viimeistelemään jouluista lasipurkkiasetelmaa. Mullan päälle laitoin sammalta niin, että se peitti kokonaan mullan.

Sen jälkeen lisäsin lasipurkkiin muutaman mustikan varvun ja jäkäläisen kuivan männynoksan.  

Siis helppo ja nopea joulukukka-asetelma. Jos ei ole sammalta käytössä, niin mullan voi peittää myös perennojen lehdillä, pikkukivillä, hiekalla tai mitä löytyy omalta pihalta. Toki askartelukaupoissakin voi olla siihen sopivaa materiaalia myynnissä. 

Sammal reunoilta tiivistetty sormilla...

Lasipurkin reunoilta painoin sammaleen tiiviiksi ihan käsin sormilla. Siten sen sai asettumaan niin, että multa jäi piiloon. Onkin hyvä olla sen kokoinen lasipurkki, että käsi mahtuu hyvin sen sisälle😊

Pieni joulukukka-asetelma lasipurkissa - suojassa lemmikeiltä...

Tässä on siis yksi punakukallinen hyasintti, sammalta, mustikanvarpuja ja jäkäläisiä puun oksia. Tästä tuli aika kiva pieni joulukukka-asetelma. 

Lasipurkissa kasvit ovat kätevästi suojassa lemmikeiltä ja pieniltä lapsilta. Purkin kannen voi myös sulkea, jolloin hyasintista ei leviä tuoksua niin huoneilmaan.

Vielä näyttävämmän tästä sai, kun laitoin lasipurkin matalalle vadille, jossa oli samoja koristeita kuin lasipurkin sisälläkin.

• Lasisylinteri on myös kätevä erilaisille joulukukka-asetelmille. Siitä kuvia Joulukukat kissaperheessä lasisylinteriin -postauksessa.
• Lasikupuun saa tehtyjä myös kivoja asetelmia suojaan lemmikeiltä. Siitä kuvia Hyasintti lasikuvun alle - vähemmän tuoksua -postauksessa.

Joulukukkien istutusaika kuun mukaan alkaa...

Tänä vuonna joulukukkien istutusaika alkaa vasta näin lähellä joulua, tosin se oli myös jo ihan joulukuun alkupäivinä. Koska nämä katsotaan kuun mukaan, eri vuosina ne osuvat eri kohtaan kuukautta. Lähimmän istutusajan näet aina täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta.

Joulukukkien hyvä istutusaika alkaa 21.12.2025 kuun mukaan

Se on myös hyvä joulukuusen kaatoaika. Siitä lisää Joulukuusen kaato kuun mukaan 2025 -postauksessa.

Jouluisin terveisin Sari

Kolmas adventti ja hyasintin kellot

Tänään adventtikynttiläasetelma sai koristeeksi valkoiset hyasintin kellot. Ne ovatkin monikäyttöisiä ja kestävät hyvin ilman vettä. Tähän asetelmaan minusta sopi nyt parhaiten nämä hillityn valkoisen väriset kellot. Tästä tuli taas rauhallinen ja tyylikäs kokonaisuus, vai mitä mieltä olet?

Hyasintin kellot kestävät ilman vettä...

Kukkivasta hyasintista voi leikata irti yksittäisiä kukkia. Ne kestää yllättävän pitkään hyvinä. 

Vielä kun ne ovat adventtikynttiläasetelman kostean sammaleen päällä, josta ne saavat vettä, ne kestävät vielä paremmin.

Sammalta, varjorikkoa ja hyasintin kellot...

Tänä sunnuntaina adventtikynttiläasetelmassa on edelleen sama sammal ja viime viikolta pari varjorikon versoa sekä nämä valkoiset hyasintin kellot.

Hyvää kolmatta adventtisunnuntaita!

Jouluisin terveisin Sari

DIY- Metallikranssista joulukoriste

 

Jos haluat nopean ja helpon joulukranssin sisälle, tässä vinkki, miten tuunataan metallikranssista joulukoriste. Tämä on se sama metallinen kranssi, jota olen aiemminkin koristellut kasveilla. 

Metallikranssi ennen koristeita...

Tältä metallikranssi näytti ennen koristeita. Se on väriltään harmaa ja siinä on pieniä valkoisia helmiä. Kranssi roikkuu ovessa työhuoneeseen päin, joten sitä tulee katsottua pitkin päivää.

Luonnosta vihreitä versoja koristeeksi...

Halusin käyttää taas luonnonkasveja ja sellaisia, joita saa kerätä metsästä. Kannattaa kuitenkin aina muistaa Jokaisenoikeudet (ent. Jokamiehenoikeudet) siitä, mitä saa ja mitä ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa.

Laitoin kranssiin mustikanvarpuja, sianpuolukan ja puolukan versoja sekä liekoa. Pistin versot aika harvasti, jotta myös metallikranssi jää näkyviin. Versot on siis vain pujotettu metallikranssin niin, että ne pysyvät paikallaan. Kranssi oli koko ajan ovessa, jotta näin heti, miltä se näyttää ovikoristeena.

Jouluisen punavalkoinen rusetti...

Tein siihen vielä kapeasta punavalkoruudullisesta nauhasta pienen rusetin, mikä teki siitä heti jouluisemman. Näin se on hillitty joulukoriste. Rusetin väri voisi hyvin olla mikä tahansa, kuten esim. kultaa, hopeaa, vihreää tai vaikka violettia.

Metallikranssista joulukoriste...

Lopuksi lisäsin vielä pienet rusetit samasta punavalkoruudullisesta nauhasta sivuille sekä kankaisen God Jul -sydämen. Siitä tuli vieläkin jouluisempi joulukoriste. Näin sitä voi muuttaa jouluisemmaksi, kun joulukuu etenee ja joulunpyhät lähestyvät.

DIY -ohjeet, miten tehdään metallikranssista joulukoriste...

Tarvikkeet:

• jonkinlainen metallikranssi
• kasvin versoja, jotka leikattuina pysyvät lämpimässä kauniina (ei kuusen oksia!).
• sakset versojen leikkaamiseen
• tarvittaessa ohutta metallilankaa versojen kiinnittämiseen kranssiin ja siihen sakset

Näin teet:

1. Leikkaa kasvien versot sopivan mittaisiksi. Voit kokeilla ensin kiinnittää pari versoa kranssiin, jotta näet, minkä pituiset versot toimivat juuri sinun kranssiisi.
2. Kiinnitä versot kranssiin joko pujottamalla niiden tyvi metallikranssin rakoihin tai kiinnittämällä se kranssiin ohuella metallilangalla. Aseta versot saman suuntaisesti, esim. versojen latvat osoittavat vastapäivään. Näin siitä tulee kaunis.
3. Lisää lopuksi kranssiin kaunis nauha, rusetteja tai jonkin jouluinen koriste. Rusetit on helppo kiinnittää ohuella metallilangalla kranssiin.

Huomioi kuun vaiheet kasvien haussa...

Samoin kuin kranssihavujen haku tai joulukuusen kaato, niin myös näiden versojen haku metsästä on hyvä ajoittaa kuun mukaan hyville päiville. Silloin ne pysyvät sisällä pidempään kauniina vihreinä.

Hyvät päivät näet Joulukuusen kaato kuun mukaan 2025 -postauksesta

Jouluisin terveisin Sari

Ensimmäinen adventti ja sammal

Adventtikynttiläasetelmat kuuluvat Sarin Kukkivaan Joulukalenteriin, joka alkaa täällä siis huomenna maanantaina. Nyt tänään on ensimmäinen adventti, joten tässä tämän joulun asetelma. Adventtikynttiläasetelman koristeet muuttuvat joka adventti, koska muuten asetelma olisi liian tylsä.

Vihreä sammal ja adventti...

Itse pidän luonnonmateriaaleista näissä jouluisissa asetelmissa. Etenkin kotimaisista ja vältän ulkomailta tuotuja havuja, ihan jo ekologisuuden takia.
Minua myös viehättää enemmän aidot luonnonmateriaalit ja ulkoa puutarhasta kerätyt.

Sen takia nyt tässäkin adventtikynttiläasetelmassa on ihanaa vihreää sammalta ja muutama puolukan verso.

Hyvää ensimmäistä adventtisunnuntaita!

Taustalla näkyy vanha sypressi ruukkukasvina. Sekin sopii hyvin tämän vihreän asetelman kaveriksi. Taidan laittaa ihan oman postauksen niistä joulukalenteriin. Sillä tällaiset monivuotiset joulukasvit on tosi kivoja, ja ekologisia😊

Jouluisin terveisin Sari

Pitääkö rikkaruohot kitkeä vai ei

 

[Sarin puutarhakurssit - Puutarha Studio mainos]  Aina välillä minulta kysytään, pitääkö rikkaruohot kitkeä vai ei. Sillä eikö niitä vain voisi jättää kasvamaan, koska ne ovat hyviä luonnonkukkia. Siis onko ne pakko kitkeä, jos ei halua. 

Tähän tietysti aina vastaan, että mikään puutarhassa ei ole pakollista. Voi jättää kitkemättä. Sen kyllä huomaa vuoden tai viimeistään viiden vuoden kuluttua, oliko hyvä idea jättää rikkaruohot kitkemättä. Tässä nyt kuitenkin muutama asia, jotta ihan kaikkea ei tarvitse kokeilla kantapään kautta.

Pihakiveyksen raot vihertyy...

Erilaisten betonikiveysten ja liuskekiveysten raot eli saumat alkavat helposti kasvaa rikkaruohoja. Ne on tulleet rakoihin tuulen tuomista siemenistä.

Jos nyt tämän kuvan kiveyksen kivien rakoihin jättää rikkaruohot kasvamaan, niin osa niistä rönsyilee kivien päälle. Vähitellen ne alkavat peittää kiviä ja vuosien kuluttua, kiviä ei enää näy. Kohta on muuttunut "nurmikoksi". 

Pitääkö rikkaruohot kitkeä kivien raoista, riippuu siitä, haittaako ruohottunut laatoitus asukkaita vai ei.

Pitääkö rikkaruohot kitkeä kivituhkasta...

Tuuli tuo rikkaruohojen siemeniä sekä osa puutarhan kasveista levittää siemeniä ympärilleen. Kivituhka, hiekkapiha sekä sepelialue voi alkaa kasvaa erilaisia rikkaruohoja herkästi. Etenkin niissä kohdissa, joissa kuljetaan vähän.

No pitääkö rikkaruohot kitkeä kivituhkasta, olen itse sitä mieltä, että kyllä pitää. 

Jos nyt nämäkin lemmikit jättäisi tähän, niin ne kukkisivat kauniisti ja pudottaisivat siemenet maahan. Näin ne lisääntyvät jatkuvasti yhä laajemmalle alueelle. Sen lisäksi sekaan tulisi myös siemenistä leviäviä rikkaruohoja. 

Vähitellen kivituhka alkaisi näyttää ihan nurmikolta, joka vaatisi leikkaamista. Siihen nimittäin kasvaisi myös korkeampaa heinää, koivun taimia jne. eli todennäköisesti aluetta pitäisi leikata trimmerillä tai ruohonleikkurilla.

Miten voi käydä kukkapenkille...

Pitääkö rikkaruohot kitkeä aina kukkapenkeistä, osa niistähän on kauniita kukkiessaan. Se toki riippuu siitä rikkaruohosta, onko se hyvä jättää kasvamaan vai ei.

Tässä kuvan kohdassa kasvoi alkujaan vaaleanpunakukkainen kesäpikkusydän, joka kukki toukokuulta elokuulle asti.  Se oli tosi kaunis läpi kesän.

Sen sekaan alkoi kasvaa rikkaruohoja, joita ei kitketty pois. Nyt kesäpikkusydäntä on enää vähän, sillä muut kasvit ovat tukahduttaneet sen. Siellä on mm. heinää ja voikukkia sekä paljon vuohenkellon taimia, joilla on kolmiomaiset lehdet.

Yhdelle koristekasvi, toiselle rikkaruoho...

Rikkaruoho on siis kasvi, joka kasvaa väärässä paikassa ja sen takia poistetaan. Rikkaruoho voi olla yhdelle rakas ja upea koristekasvi, kun taas toiselle täysin rikkaruoho. Tämä kuvan mukulaleinikki on juuri tällainen kasvi. Se on luonnonvarainen, joka leviää voimakkaasti juurimukuloista ja varren itusilmuista. Moni istuttaa sitä pihalleen, koska se levittäytyy isoiksi keltaisiksi kukkamatoiksi. 

Meidän puutarhaamme mukulaleinikki on ilmestynyt jostain ja itse poistan sen alut joka kevät. Syy on se, että se leviää niin voimakkaasti ja puutarhassamme kasvaa monia kasveja, joita se haittaisi.

Kuten aina puutarhanhoidossa, ennakoin ja kitken sen pois heti, kun tunnistan sen alut. Näin se ei muodostu ongelmaksi. 

Sama asia on vuohenkellon kanssa. Se on perenna ja oikealla paikalla näyttävä ja helppo. Mutta se voi myös levittäytyä toisten perennojen sekaan ja tukahduttaa ne.

Jos mietit kitkemisen tarpeellisuutta... 

Tässä muutama asia harkittavaksi, kun mietit, pitääkö rikkaruohot kitkeä vai ei.

• onko kasvi voimakkaasti siemeniä tekevä 
• leviääkö kasvi juurilla voimakkaasti
• tekeekö kasvi paljon rönsyjä ympärilleen
• onko kohta työläs kunnostaa, jos rikkaruohot valtaavat sen täysin
• onko kohdan kunnostaminen kallista, jos rikkaruohot valtaavat sen täysin
• aiheuttaako rikkaruoho haittaa istutetulle kasville
• onko kasvi ns. hankala rikkaruoho eli vaikeasti hävitettävä
• siis pitkääkö rikkaruohot kitkeä pois vai voiko ne jättää kasvamaan

Helpompaa ja tehokkaampaa kitkemistä...

Jos sinulla on jo rikkaruohojen valtaama kivituhka tai betonikiven raot täysin rikkaruohottuneet, niin saat niistä rikkaruohot parhaiten pois oikealla kitkemistekniikalla. Etenkin kun teet sen kuun mukaan hyvänä Kitkemispäivänä. Samalla kitkeminen on helpompaa, nopeampaa ja kohta pysyy pidempään rikkaruohottomana.

Tai jos sinulla on niitä ns. hankalia rikkaruohoja tai kasvialue jo täysin rikkaruohottunut, niin silloinkin auttaa eri tilanteisiin oikeat kitkemistekniikat ja Kitkemispäivät. Rikkaruohojen kitkeminen - hyvät ja huonot tavat -postauksessa on niitä huonoja kitkemistapoja.

Jos et usko, niin kokeile!

Ja jos kitkeminen tuntuu epätoivoiselta, tuskaiselta tai siihen kuluu paljon aikaa... todennäköisesti sinulta puuttuu hyviä kitkemistekniikoita ja et ehkä osaa hyödyntää kitkemistyökaluja tehokkaasti.

Opit kitkemään tehokkaammin oikeilla kitkemistekniikoilla ja kitkemistyökaluilla verkkokurssin ohjeiden mukaan. Opit myös hyödyntämään kuun mukaan katsottuja hyviä Kitkemispäiviä.

Kurssin avulla osaat lisäksi arvioida helpommin, pitääkö rikkaruohot kitkeä vai ei.

Koska materiaalit on lyhyinä videoina ja kaikki katsottavissa heti missä järjestyksessä tahansa, pääset nopeasti hyödyntämään kurssin tietoa kitkemisessä. 

Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssi on yritykseni Puutarha Studion.

Verkkokurssi löytyy Sarin puutarhakurssit -verkkokurssialustalta.

Kurssilla on kevään, kesän ja syksyn hyvät Kitkemispäivät tarkempine aikoineen.

Puutarhaterveisin Sari

Ps. ehdit vielä hyvin kitkemään 24.-26.4.2025, ennen pidempää kitkemistaukoa kuun mukaan