Sarin puutarhat: Miten onnistui perunan viljely, ja marjasato

sunnuntai 2. elokuuta 2026

Miten onnistui perunan viljely, ja marjasato - omavaraisuus kotipihalla

Perunan viljely onnistui entisessä mansikkamaassa erittäin hyvin - keväällä muutama varoitteli tautiriskistä, mutta huoli osoittautui turhaksi. Näin elokuun alussa näkee myös miten tulee hedelmäsatoa sekä marjasadon kuulumisia.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Perunamaa mansikkamaasta - onnistuiko perunanviljely?

Ehkä muistatkin, kun huhtikuussa kerroin pienestä pihaprojektistamme muuttaa vanha mansikkamaa perunamaaksi, siitä lisää täällä: Mansikkamaasta perunamaa.

Luovuimme siis kokonaan mansikan viljelystä, koska alueellamme on kesäisin pitkät sateettomat jaksot, kuten yhtenä vuonna niin, että touko-kesäkuussa ei satanut lainkaan. Mansikka ei kestä kuivuutta, kun taas peruna sietää sitä paremmin.

Miten sitten onnistui perunan viljely entisessä mansikkamaassa? Erittäin hyvin ainakin tähän asti. Niissä ei ole näkynyt rengasmätää, jota kuulemma saattaa tulla perunoihin, kun maassa on aiemmin kasvanut mansikkaa. En kyllä löytänyt tästä mitään tietoa, joten se lienee aika harvinaista.

Joku varoitteli myös riskistä perunaruttoon, mutta sen välttää, kun käyttää laadukasta siemenperunaa.

Kaivoimme maasta pienellä kuokalla perunoita lounaaksi.

Perunat on isoja ja hyvännäköisiä sekä maukkaita. Kaivamme niitä maasta aina sitä mukaa, kun teemme niistä ruokaa. Omasta maasta nostettu peruna on selvästi laadukkaampaa, mitä marketin perunat tällä hetkellä, joten perunan viljely kannattaa omalla pihalla!

Tulossa hyvä marjasato - kiitos ahkerien pölyttäjien...

Tänä kesänä on tulossa hyvä marjasato monista kasveista, kuten kuvan punaisesta karviaisesta. Näin kotipihalla, jossa kastelu on hankalaa, marjapensaat on loistava tapa lisätä omavaraisuutta. Ne on myös helppohoitoisia ja toimivat koristepensaiden tai näkösuojapensaiden tapaan.

Meidän pihalla on paljon pölyttäjiä aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn, esimerkiksi koska meillä on kukkanurmikko, mistä näet lisää täältä: Trendikäs kukkanurmikko.

Olemme myös valinneet pihallemme runsaasti pölyttäjille mieluisia kasveja ja lisäksi pörriäisille on myös hyviä talvehtimispaikkoja. Hyvän hedelmä- ja marjasadon takeena on nimittäin pölyttäjien ahkera pörräily kukissa. Ja mitä enemmän pölyttäjiä, sitä parempi marjasato.

Punaisen karviaisen oksat ovat täynnä kypsyviä karviaisen marjoja.

Marjatuomipihlajan marjat kypsyvät vähitellen...

Olemme keränneet jo marjatuomipihlajasta satoa, joka syödään saman tien ja samoin pensasmustikoista. Niiden marjat nimittäin kypsyvät vähitellen eli marjatertussa on sekä kypsiä että raakoja marjoja. Ja kypsät tietysti kerätään, sillä niissä on paras maku 😊

Rastaat jättävät marjatuomipihlajan marjat rauhaan, koska sen oksissa roikkuu kiiltävät cd-levyt.

Kuvan yläkulmassa näkyy cd-levy, joka toimii rastaiden hätistäjänä. Laitamme niitä roikkumaan marjapensaisiin ja tuuli kivasti heiluttelee niitä. Toimii aika hyvin.

Suklaakirsikka tekee ennätyssadon - helppoa omavaraisuutta...

Suklaakirsikka ja jopa yli 30 vuotta vanha kirsikka, jossa on erittäin happamat kirsikat, tuottavat nyt ennätyssadon. Vanhassa kirsikkapuussa on siis muutama kymmenen kirsikkaa, koska se alkaa olla jo niin vanha. Sen sato jätetään kokonaan mustarastaille.

Suklaakirsikka on helppo ja tuottaa tummia kirsikoita pitkin oksia.

Nämä kirsikat sekä myös luumut, päärynät ja muut hedelmäpuut lisää helppoa omavaraisuutta pihalla. Ne on helppohoitoisia puita, kunhan valitsee niille oikeanlaisen paikan pihasuunnittelun periaatteiden mukaan. Lisäksi valitsee lajikkeen, joka on helppohoitoinen, varsinkin omenapuista. Ja kun niiden hoitotoimet ajoittaa kuun mukaan, niin omenapuihin ei kasva vesiversoja ja muutenkin hoito tuntuu siten helpommalta.

Omenapuun raakileharvennus - vältät oksien katkeilun...

Meillä on kaksi vanhaa omenapuuta, joista toinen pudottaa joka kesä pieniä omenoita maahan. Niissä on joko pölytys epäonnistunut tai se harventaa muuten raakileitaan.

Tämä toinen omenapuu kukki keväällä runsaasti, jolloin kuvat olivat tiiviinä kukkariveinä pitkin oksia. Sellaista en aiemmin ole huomannut. Nyt sitten niissä oksissa on omenoita kasvamassa tosi tiiviisti.

Omenia on jo liikaa omenapuun oksissa ja osa kannattaa poistaa eli raakileharventaa.

Raakileita olisi voinut harventaa heinäkuun alkupuolella, mutta en sitä silloin huomannut. Omenan ja päärynän raakileharvennus auttaa jäljelle jääneitä hedelmiä kasvamaan isommiksi. Nyt siis näillä omenilla on aika ahtaat oltavat ja ne todennäköisesti jäävät pieniksi. Se ei haittaa, sillä tämän puun sadosta käytämme vain osan.

Raakileharvennus keventää myös omenapuun oksia raskaalta omenasadolta, kun omenia on vähemmän. Meidän toisesta omenapuusta poistan välillä osan omenista, juuri vähentämään oksien painotaakkaa.

Välillä näkee pihoilla omenapuita, joista on oksia revennyt runsaan sadon painosta. Jotta niin ei pääse käymään, kannatta jo nyt poistaa osa omenista tai mahdollisesti tukea oksia.

Siruetanat jättävät perunan ja marjapensaat rauhaan...

Toinen syy miksi suosimme perunaa, marjapensaita ja hedelmäpuita omavaraisuudessa on se, että espanjansiruetanat eivät ole niistä kiinnostuneita. Ne saa olla myös rusakoilta ja metsäkauriilta rauhassa. Toki talveksi suojaamme nuoren päärynäpuun rungon metalliverkolla. Ja pensasmustikat meillä on kanaverkkokehikon sisällä läpi vuoden.

Tänä vuonna espanjansiruetanat tekivät tuhoja kasvimaalla harmillisesti. Sen estämiseksi ei tällä hetkellä tunnu olevan toimivaa keinoa. Toivottavasti keksitään jokin ratkaisu ensi kevääksi. Näet lisää siruetanoista täältä: Espanjansiruetana leviää puutarhassa.

Jos tiedät jonkin konstin estävän siruetanoita, niin kerro ihmeessä. Otan ilolla kaikki vinkit vastaan 😊