Elokuun ihanat yllättäjät - lilja `Black Beauty` ja tiikerililja

 

Sadekuuroinen kesä on selvästikin saanut niin lilja `Black Beauty` kuin tavallisen tiikerililjankin niin hyvään kasvuun, että kummatkin yllättivät meidän näin elokuussa. Olet varmastikin jo huomannut täältä blogistani, että suosin erilaisia liljoja. 

Syy on se, että niillä saa tosi kivasti lisäkukintaa kasviryhmiin, pihasuunnittelun ohjeiden mukaan. Ja ovathan ne todella näyttäviä ja ihanan helppohoitoisiakin. Näet lisää täältä: Kaunis piha ja kasviryhmän suunnittelu.

Elokuussa kukkiva lilja `Black Beauty` yllätti...

Tämän sipuli istutettiin noin 3 vuotta sitten, mutta se ei ole kukkinut kunnolla. Syy siihen on meidän edelliskesien pitkät sateettomat jaksot alueellamme.

Nyt tänä kesänä se kukkii yllättävästi ja vielä kahdella kukkavarrella. Siis aivan ihana ylläri!

Se on kukkinut nyt elokuun jälkipuoliskolla ja kesti hyvin rankkasateetkin. Olemme usein käyneet nuuhkimassa sen kukkia, mutta emme ole huomanneet siinä mitään tuoksua. Siitä sanotaan, että se on mietotuoksuinen tai tuoksuton.

Liljat tuettu tukikepillä ennen myrskyä...

Kukkavarret tällä on aika rennot ja ne kasvaa viistosti, joten tuimme näiden kahden kukkavarret ennen  myrskyä. Rankkasateet ja kovat tuulenpuuskat voi joskus katkoa kukkavarsia. Samalla varmistettiin, että kukkavarret eivät taivu nurmikonleikkaajan tielle 😊

Vihreä kukan nielu tunnusmerkkinä...

Tämän `Black Beauty` lajikkeen hyvä tunnusmerkki on toki punaiset kukat, ja etenkin kukkien kirkkaan vihreä nielu. Samaa väriä on myös kukan heteet. Tämä punaisen ja vihreän yhdistelmä on pirtsakan hienostunut.

Tällä liljalla ei ole selkeää suomenkielistä nimeä ja tuntuu, että sen tieteellinen nimikin vaihtelee usein. Lilja `Black Beauty` on ymmärtääkseni jalostettu jo yli 50 vuotta sitten ja sen vanhempina on orkidealilja (Lilium speciosum rubrum) ja heikinlilja (Lilium henryi).

`Black Beauty` liljan kasvupaikka ja hoito-ohje...

• aurinkoinen tai puolivarjoinen paikka
• tuore ja ravinteikas sekä läpäisevä maa 
• liian kuivassa maassa kastellaan
• lannoitetaan hieman keväällä
• poistetaan ajoissa liljakukot

Tiikerililja yllätti korkeudellaan...

Toinen yllättäjä on tämä tiikerililja (Lilium lancifolium), joka on kasvattanut ennätyksellisen korkeaksi. Siis sen vanhimmista sipuleista kasvaneet kukkavarret on minua korkeampia eli ainakin 170 cm korkeita. 

Matalammat varret on tiikerililjan poikasia. Se siis lisääntyy tässä kohtaa kivasti.

Tiikerililja on vanha perinnekasvi ja nämä meidän on alun perin  kotimaiselta perennataimistolta ja ovat vanhaa kantaa. Harmikseni en muista taimiston nimeä, sillä ostin heiltä yhden ruukkutaimen  markkinoilta aikaa sitten. `Black Beauty` liljan olen ostanut Korpikankaalta.

Vuonna 2020 tässä oli vain yksi kukkiva tiikerililja eli aika hyvin lisääntynyt, vai mitä. Näet siitä lisää täältä: Tiikerililja `Tiger Babies` ja perinteinen tiikerililja. 

Tiikerililjan kasvupaikka ja hoito-ohje...

• aurinkoinen paikka
• tuore-kuivahko sekä läpäisevä maa
• kestää hyvin kuivuutta
• lannoitetaan hieman keväällä
• poistetaan ajoissa liljakukot

 

Liljat istutetaan sipulista...

Yleensä liljat myydään sipuleina näin syksyllä ja myös keväällä. Kannattaa tarkistaa aina niiden istutussyvyys, lajin mukaan. Liljat ovat siis monivuotisia sipulikukkia.

Liljoja myydään myös ruukkutaimina perennojen tapaan, etenkin kotimaisia perinneliljoja. Siksi se ostamani tiikerililja oli ruukkutaimi.

Lisää upeita ja näyttäviä liljoja...

Liljat (Lilium) kuuluvat suosikkeihini, etenkin vahvasti tuoksuvat ja toki myös perinnekasvit, joita liljoissa on muutama. Tässä on postauksia meidän puutarhassa kasvaviin liljoihin.

• Huumaavasti tuoksuvat puuliljat ovat näyttäviä ja vaaleakukallisia. Niiden kukatkin ovat isokokoiset ja niitä on runsaasti.
• Tuoksuvat idänliljat ja keisarililjat -postauksessa on useita erilaisia tuoksuvia liljoja kuten esimerkiksi hieman vaateliaampi valkolilja.
• Liljan kukista leijailee ihana tuoksu puutarhaan ja liljoja onkin kiva käyttää pihasuunnittelussa. Välillä voi jo yksikin lilja riittää, kuten postauksen kuvista näkee.
• Ne ihanat kuningasliljat -postauksen kuningasliljat olivat kukkiessaan aivan mykistävän upeita. Ne ovat edelleen hengissä ja kasvattavat kukkavarret, mutta eivät kuki. Ehkäpä ensi vuonna.
• Varjolilja - näyttävä perinnekasvi joita meidän puutarhassa on paljon ja monessa kohtaa. Varjoliljat lisääntyvät hyvin siemenistä itsekseen.
• Tiikerililja `Tiger Babies` ja perinteinen tiikerililja eivät tuoksu eli ne on tuoksuttomia liljoja. Ensimmäinen on jalostettu ja toinen maatiaiskasvi eli perinnekasvi.
• Ruskolilja - sitkeä perinnekasvi jota puutarhassamme on useita, sillä ne lisääntyvät ja kukkivat vuodesta toiseen.

Molemmat liljat yllättivät siis nyt sateisena kesänä runsaammalla kukinnalla ja kasvulla - osoittaa hyvin, miten paljon säät vaikuttavat liljojen ja yleensäkin kasvien kasvuun eri vuosina.

Oletko huomannut, että liljat ovat tänä vuonna ennätyksellisen korkeita tai reheviä?

Vai onkohan tämä ilmiö nyt vain meidän alueella.

Puutarhaterveisin Sari

Mustanmerenruusu - trendikäs vanha ruukkukukka

 

[Korpikangas Siemen-Frö - mainos]  Tämä mustanmerenruusu eli torpankukka (Achimenes Longiflora-Ryhmä) on helppohoitoinen monivuotinen kesäajan ruukkukukka, joka on selvästikin tehnyt viime vuosina vahvan paluun monien ikkunalaudoille. Sen kävyt säilytetään talven yli ja istutetaan uudelleen keväällä. Tässä postauksessa kerron, miten oma mustanmerenruusuni on kasvanut, miten sitä hoidetaan ja miten kävyt talvetetaan seuraavaa kesää varten.

Tämä mustanmerenruusuni kukkii parhaillaan yllättävän isoin kukin. En nimittäin muistanut, että sillä olisi näin isot kukat.

Mustanmerenruusu rentoversoinen - sopii amppeliin...

Alla olevasta kuvasta näkyy hyvin, miten rentokasvuisia pidemmät versot ovat. Siksi tämä sopisikin todella hyvin amppeliin tai kukkapylvään päälle. Minulla tämä on ikkunalla ja olen ottanut sen tähän tasolle aina kuvattavaksi. Tämä on kyllä aivan ihana!

Miksi mustanmerenruusu eli torpankukka on trendikäs?

Mustanmerenruusun toinen nimi on torpankukka ja sitä on kutsuttu myös hilkaksi. Se on hyvin perinteinen ruukkukukka sisällä asunnoissa. Se yleistyi meillä Suomessa vähitellen 1850-luvulla, ensiksi säätyläisten saleissa. Sen jälkeen 1900-luvun alussa sitä oli jo yleisemmin kotien ikkunoilla, niin maalla kuin kaupungeissakin.

Nykyäänkin moni muistaa tämän lapsuudenkodin ikkunalta, vuosien takaa. Juuri tämä nostalginen, vanhan ajan tunnelma yhdistettynä helppohoitoisuuteen selittää, miksi kasvi on niin haluttu ja nopeasti loppuunmyyty - se on selvästikin jo trendikasvi.

Kukinta alkoi kesäkuun puolivälissä...

Mustanmerenruusuni aloitti kukkimisen vasta kesäkuun puolessa välissä, koska olin latvonut sen. Jos sitä ei latvoisi, kukinta alkaisi aikaisemmin. Toki kukinnan alkamiseen vaikuttaa myös se, milloin on istuttanut sen kävyt ruukkuun. Se siis latvotaan sen takia, että versot haaroittuisivat ja tukevoituisivat.

Tässä kuvassa näkyy hyvin sen musta muoviruukku, saviruukun sisällä. Aiemmissa kuvissa on isompi saviruukku suojaruukkuna. Nämä kuvat on otettu noin parin viikon välein samasta kasvista.

Milloin ja miten mustanmerenruusun kävyt istutetaan?

Nämä mustanmerenruusun kävyt on Korpikangas Siemen-Fröltä. Niitä on myynnissä vain kevättalvella. Tältä ne siis näyttävät ja kävyt peitetään mullalla niin, että multaa tulee noin 3 cm niiden päälle. Kuvassa se on vielä tekemättä ja lopuksi tietysti kastellaan.

Mustanmerenruusua voi lisätä myös pistokkaista...

Latvoin siis mustanmerenruusujen versot eli leikkasin niiltä latvat pois. Niistä saikin hyvät pistokkaat, jotka laitoin pieneen ruukkuun kasvamaan. Ne juurtuivat hyvin ja aloittivat kukkimaan yllättävän nopeasti.

Näistäkin nipsaisin latvat pois, jotta haaroittuvat ja tukevoituvat.

Latvoihin kehittyy uusia nuppuja jatkuvasti...

Mustanmerenruusun versojen latvoihin kasvaa jatkuvasti uusia nuppuja valoisalla paikalla. Silloin se kukkii tauotta runsaasti. Toki lakastuneet kukat kannattaa poistaa.

Mustanmerenruusun hoito-ohjeet, talvisäilytys ja istutus...

Mustanmerenruusu on helppohoitoinen ruukkukasvi, kun muistaa nämä muutamat asiat sen kanssa. Siitä saakin monivuotisen kesäajan kukkivan ruukkukukan. Se on lisäksi myrkytön kasvi.

Hoito-ohjeet...

• vaatii paljon valoa, mutta ei kestä suoraa auringonpaistetta
• ihanteellinen huoneenlämpötila on 18-20 astetta
• kastellaan säännöllisesti ja välillä lannoitetaan
• lakastuneet kukat leikataan pois

Mustanmerenruusun talvisäilytys... 

• syksyllä kukinnan loputtua, vähennetään kastelua
• mullan annetaan täysin kuivua
• lakastuneet varret leikataan pois
• ruukku siirretään viileään n. 15 asteeseen

Käpyjen uudelleenistutus 

• helmi-maaliskuussa mustanmerenruusun kävyt otetaan ruukusta varovasti
• kävyt istutetaan uuteen multaan, noin 3 cm syvyyteen ja kastellaan
• lämpimässä ja valoisassa paikassa alkaa uusi kasvu
• multaa ei saa päästää kuivumaan!
• joskus versojen ilmestyminen kestää pitkään - odota rauhassa😊 
• uudet versot kannattaa latvoa noin 10 cm mittaisina 

Mustanmerenruusun kävyt - Korpikangas Siemen-Frö...

Nämä minun mustanmerenruusun kävyt on Korpikankaalta. Olen ymmärtänyt niin, että ne myydään aikaisin keväällä nopeasti loppuun, koska niitä on vain tietty määrä. Jos niitä haluaa, niin kannattaa olla ajoissa liikkeellä.

Näet täältä heidän tuotevalikoiman: Korpikangas Siemen-Frö.

Muita monivuotisia kesäajan ruukkukukkia...

• Onnenapila eli onnenkäenkaali (Oxalis tetraphyll) on kirjavalehtinen ja punakukallinen. Sekin lakastuttaa lehdet syksyllä ja säilytetään talven yli.
• Kolmiokäenkaali (Oxalis triangularis) on tummalehtinen ja hyvin näyttävä. Meillä sitä on kellarissa talvetettavan patiokärhön ruukussa.
• Kruunuvuokko (Anemonia coronaria) oli minulla talven kirjastohuoneessa täysin multa kuivuneena. Ja talvehti siten hyvin.

Aion siis säilyttää myös tämän mustanmerenruusun talven yli viileähkössä huoneessa, sitten kun on sen aika. Nyt se vielä kukkii pitkään valoisalla ikkunalla.

Olisi ihana kuulla, miten teillä on kasvanut tämä mustanmerenruusu? Ja kuinka pitkälle syksyyn se on jaksanut kukkia?

Puutarhaterveisin Sari

Harmaamalva (ent. harmaamalvikki) - vanha perinnekasvi

 

Harmaamalva, entiseltä nimeltään harmaamalvikki (Malva thuringiaca, ent. Lavatera thuringiaca), on helppohoitoinen, 1-1,8 metriä korkea perinneperenna, joka kukkii vaaleanpunaisena heinä-syyskuussa. 

Näin heinäkuun alussa perinnekasveista harmaamalva (Malva thuringiaca) aloittelee kukkimista vaaleanpunaisilla kukilla. Sen nimi on siis muuttunut ja moni muistaakin sen vanhalla nimellä harmaamalvikki (Lavatera thuringiaca). Kasvien viralliset suomenkieliset ja tieteelliset nimet välillä muuttuvat, kuten nyt tämän ihanan harmaamalvan.

Mikään muu sillä ei ole muuttunut, se on edelleen yhtä näyttävä kukkiessaan ja helppohoitoinen😊

Harmaamalva kukkii heinäkuussa...

Ihanan hattaramainen vaaleanpunainen harmaamalva tuo perennapenkkiin romanttista ja herkkää tunnelmaa näin heinäkuussa. Se kukkii monta viikkoa, hieman kesän säästä ja paikasta riippuen, heinä-syyskuussa. Tässä kuvassa se vasta aloittelee kukkimista, kun kukkia on vain muutamia varressa.

Helppohoitoinen vanha perinnekasvi...

Harmaamalva on tukevavartinen, joten se pysyy hyvin pystyssä, vaikka on 1-1,8 metriä korkea perenna. Se tekee siitä helpon ja näyttävän kukkijan. Toki se on muutenkin helppohoitoinen, kuten perinneperennat yleensä ovat. Harmaamalva ei edes kärsinyt siitä pitkästä parin kuukauden sateettomasta jaksosta yhtenä kesänä, täällä meidän alueella.

Harmaamalvan kasvupaikka ja hoito...

• aurinkoinen paikka on paras
• kuiva-tuore maa, jossa on läpäisevyyttä
• pieni lannoitus saa sen kasvamaan isommaksi
• kestää kuivuutta eli ei kaipaa juurruttuaan kastelua
• voi hieman levitä siemenistä 

Yllä oleva kuva on otettu 2.7. ja alapuolen kuva 15.7. samasta kohtaa, muutama vuosi sitten. Se on todella näyttävä, kun kukkia on enemmän avautuneena pitkissä varsissa. Kuvat on meidän puutarhasta, jossa se kasvaa punakukallisen neilikkaruusun vieressä isossa kasviryhmässä.

Harmaamalvan erottaa muista malvoista - lehdistä...

Näitä vaaleanpunakukallisia malvoja on muitakin, kuten myskimalva ja ruusumalva. Tämä harmaamalva on helppo tunnistaa ja erottaa se muista malvoista, sen lehdistä. Nimittäin niin myski- kuin ruusumalvallakin lehdet ovat enemmän liuskoittuneet.

Tässä kuvassa on nuori taimi, jolla on tyypilliset harmaamalvan lehdet. Niistä sen siis tunnistaa varmimmin.

Muut malvat näet täältä: Myskimalva, harmaamalvikki vai ruusumalva?

Kukissa näkee myös pörriäisiä...

Harmaamalva on siinäkin mielessä hyvä kasvi myös moderniin puutarhaan, koska sen kukissa näkee usein erilaisia pölyttäjiä. Vielä kun kukinta kestää useamman viikon, niin se on hyvä kasvi pörriäisille.

Muita helppohoitoisia perinnekasveja...

• Varjolilja - näyttävä perinnekasvi, joka on sipulikasvi ja lisääntyy hyvin myös siemenistä aikaa myöden puutarhassa.
• Helppo ja villi reunuspietaryrtti, joka kukkii nyt parhaillaan puutarhassamme. Se on ns. lyhytikäinen perenna, joka tekee kivasti siementaimia.
• Ukonhatut yllätti ja kasvimaan kuulumisia, sinikukalliset ukonhatut ovat monelle tuttuja perinneperennoja, vaikka ne ovat syötynä hyvin myrkyllisiä.
• Komeat idänunikot ja tarhaidänunikot ovat viime vuosina tulleet erittäin trendikkäiksi ja onhan niillä upean isot ja näyttävät kukat.
• Lehtoakileija - helppo kylvää siemenistä on tuttu kestosuosikki vanhoilla pihoilla. Sen kukkien värit vaihtelevat kivasti siementaimilla.
• Ihanat sormustinkukat on toinen tosi suosittu perinnekasvi, joka on myös syötynä hyvin myrkyllinen. Se on kaksivuotinen ja tosi näyttävä kukkiessaan.
• Syreenileimu - helppo maatiaisperenna on korkeista leimuista ehkäpä helppohoitoisin. Se kestää kuivuuttakin paremmin, kuin syysleimut.
• Sitkeä tarhapioni - perinnekasvi kuuluu helppoihin pioneihin, joita näkee vanhoilla pihoilla. Niitä on onneksi edelleenkin myynnissä

Tuleeko sinulle mieleen muita vanhoja perinneperennoja, jotka puuttuu tuosta listauksesta?

Puutarhaterveisin Sari

Väriä puutarhaan - oranssit kukat

 

Koska nyt on hyvä aika katsella kesäisiä kuvia ja suunnitella pihaa, niin nämä oranssit kukat nousivat esiin. Niillä nimittäin saa tuotua hehkuvaa väriä puutarhaan. Laitoin tähän niitä, jotka ovat myös helppohoitoisia ja monivuotisia kasveja. Meillä on paljon oranssikukallisia ollut aina puutarhassamme ja toki myös paljon muunkin värisiä.

Liljoissa paljon eri lajeja...

Ensimmäisessä kuvassa on oranssit liljat (Lilium) heinäkuun puolessa välissä. Liljoista löytyy paljon oranssikukallisia, kuten esimerkiksi ruskolilja, josta on oma blogipostaus Ruskolilja - sitkeä perinnekasvi. Sitä näkeekin vanhoilla pihoilla.

Myös tiikerililja on perinnekasvi. Siitäkin on oma postaus Tiikerililja `Tiger Babies` ja perinteinen tiikerililja.

Niiden lisäksi on vielä oranssikukallisia tarhasarjaliljoja, heikinlilja sekä pantterililja.

Rusopäivänlilja vanha perinnekasvi...

Perennoista rusopäivänliljan (Hemerocallis fulva) oranssit kukat nousevat kauniisti kaartuvaa lehdistöä korkeammalle. Tämäkin on vanha perinnekasvi ja siten helppohoitoinen. Se kukkii heinä-elokuun vaihteessa. Siitä lisää ja hoito-ohjeet Rusopäivänlilja helppo perinnekasvi -postauksessa.

Meillä on siitä myös tällaista hieman kerrottua vanhaa lajiketta. Rusopäivänliljasta on siis erilaisia lajikkeitakin, joiden kukan sävy vaihtelee.

Sipulikukista keisarinpikarililja...

Ihana toukokuussa kukkiva keisarinpikarililja (Fritillaria imperialis) on sipulikukka, ei siis lilja. Se kukkii yleensä touko-kesäkuun vaihteessa ja on lähes metrin korkuinen. Sen kukkatertun päällä on tuuhea lehtitupsu, mikä tekee siitä tosi veikeän näköisen. Keisarinpikarililja kukkii komeasti -postauksesta näet lisää kuvia.

Idänunikko tuo hehkuvaa väriä puutarhaan...

Perennoista idänunikko (Papaver orientale) on näyttävin oranssi kukkija, koska sillä on isot vahvan oranssit kukat. Se kukkii kesä-heinäkuun vaihteessa. Kukkimisen jälkeen sen lehdistö lähtee lakastumaan vähitellen. Sekin on vanha perinnekasvi, josta on myös lajikkeita. Näet lisää Komeat idänunikot ja tarhaidänunikot -postauksesta.

Unikoista löytyy muitakin oranssikukallisia. Pienikukallisemmasta siperianunikosta (Papaver croceum) osa kukista on oransseja ja osa muita värejä.

Espanjanunikko (Papaver rupifragum) kukkii vaaleanoransseilla kukilla kesä-elokuun ajan. Meillä se on kukkinut jopa lokakuun alkupuolelle asti. Espanjanunikon pienehköt kukat ohuine varsineen heiluvat kivasti tuulessa ja samalla ne tuovat ryhmään keveyttä. Siitä lisää kuvia näet täältä: Espanjanunikko - helppohoitoinen perenna pölyttäjille.

Oranssit kukat myös atsaleassa...

Joillakin pensailla on oranssit kukat, kuten revontuliatsalea (Rhododendron) `Mandarin Lights` lajikkeella. Se kukkii kesäkuussa tosi näyttävästi. Sillä on myös kaunis punertava syysväritys lehdissään eli talvella se on täysin lehdetön. Aivan upea kasvi oikeanlaisella paikalla! Sen menestymisvyöhyke on I-IV. 

Tuleeko teille muita monivuotisia kasveja mieleen, joilla on oranssit kukat?

Puutarhaterveisin Sari

Harjaneilikka vanha perinnekasvi

 

Tämä meidän ihana harjaneilikka kukkii nyt parhaillaan. Sitä kasvoi meidän puutarhassa aiemmin, mutta se hävisi. Onneksi sain sen siemeniä takaisin, sillä tämän kukat on kivan pirtsakat. Harjaneilikka on nimittäin vanha perinnekasvi, jota on helppo kasvattaa siemenistä. 

Hauskan moniväriset ja kirjavat kukat...

Näiden kukkatertut on hauskan moniväriset ja siksi tämä on niin ihana. Olin siis joskus kauan aikaa sitten lähettänyt tämän siemeniä Saaripalsta blogin Sailalle.  Meidän puutarhasta nämä hävisivät ja aivan ihanasti Saila lähetti siemeniä minulle takaisin. Kylvin siemenet viime vuonna ja nyt ne siis kukkivat taas pitkästä aikaa puutarhassamme. Kiitos Saila siemenistä 😊

Nämä pääsivät siihen uuteen viime kesänä tehtyyn kasviryhmään, joka on ekologisen monilajinen ja tiiviisti istutettu.

Harjaneilikka on myös hyvä leikkokukkana kukkakimpuissa. Sen kukkatertut on aika isot ja kestävät. Sitä onkin kiva kasvattaa omalla pihalla maljakkokukaksi, koska sen lajikkeissa on paljon värivaihtoehtoja. Meillä kasvaa perennaniityllä yksiväristä kirkkaan punaista harjaneilikkaa, mikä sopii hyvin monien kukkien kanssa yhteen.

• Harjaneilikka on helppo kasvattaa siemenistä, jolloin taimia saa paljon, vaikka leikkokukkapenkkiin. Olen kylvänyt ne aina hajakylvönä rasiaan. Siitä kuvia Perennojen kylvö kuun mukaan -postauksessa

Harjaneilikan lehdistö kaunis läpi vuoden...

Kaikilla kasveilla lehdistö ei suinkaan ole kaunis keväästä syksyyn, saatikka läpivuoden kuten harjaneilikalla. Sen lehdistöllä on siis oma koristearvonsa.

Tältä nämä meidän harjaneilikat näyttivät kesäkuussa.

Ne olivat toukokuussa jo hyvässä kasvussa. Talven yli säilyneistä lehtevistä versoista kasvaa vihreitä kukkavarsien alkuja.

Miltä harjaneilikan lehdistö näyttää lokakuussa, siitä kuva Harjaneilikka ja harmaakäenkukka syksyllä -postauksessa.

Vanha kaksivuotinen perinnekasvi...

Harjaneilikka on siis kaksivuotinen tai lyhytikäinen perenna. Se on tullut suomalaisiin puutarhoihin 1700-1800-luvulla. Sitä näkee edelleen paljon vanhemmilla pihoilla ja myös uudemmilla, sillä sen kukkien väreissä on trendikkäitä sävyjä. 

Sen kukat voivat olla yksiväriset valkoiset tai eri punaisen sävyiset. On jopa hyvin tummanpunaista. Harjaneilikka voi olla myös kirjavakukkainen, jolloin kukkatertun pieni kukka on kaksivärinen.

Se tekee siemeniä, joten se myös leviää itse siten. Siementaimien takia se voi kasvaa samassa kohtaa vuodesta toiseen. Sitä on myös tietysti helppo lisätä siemenistä, joko ostosiemenistä tai omalta pihalta kerätyistä siemenistä.

Harjaneilikka hoito-ohjeet ja kasvupaikka...

Harjaneilikka viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisalla paikalla läpäisevässä hiekkamultamaassa. Talvehtiakseen se vaatii maalta läpäisevyyttä.

Sitä lannoitetaan vain hyvin vähän ja jos tietää maan olevan hapanta, niin kannatta hieman kalkita.

Se on helppohoitoinen, sillä periaatteessa sille ei tarvitse tehdä mitään. Jos ei halua sen leviävän siemenistä, kukat kannattaa leikata pois ajoissa. Kukkavarsia tai kellastuneita versoja voi leikata pois, jos haluaa. Itse olen sitä siten hieman siistinyt kukinnan jälkeen.

Lisää perinnekasveja eli maatiaiskasveja...

Perinnekasvit ovat ihanan helppoja, joten meidän vanhassa puutarhassa niitä on paljon.

• Syreenileimu - helppo maatiaisperenna muistuttaa paljon yleisempiä syysleimuja. Se on korkeampi ja vaatimattomampi hoidon suhteen.
• Myskimalva, harmaamalvikki vai ruusumalva eli miten nämä vaaleanpunaiset maatiaisperennat on helppo tunnistaa ja erottaa toisistaan.
• Rusopäivänlilja helppo perinnekasvi Sen oranssit kukat ja heinämäiset lehdet ovat näyttävä lisä perennapenkkiin.
• Helppo ja villi reunuspietaryrtti kuuluu ns. lyhytikäisiin kasveihin ja tekee paljon siementaimia, joiden ansioista sitä on pihalla vuodesta toiseen.
• Komeat idänunikot ja tarhaidänunikot ovat alkukesän näyttäviä kukkijoita isoine kukkineen. Kukat on yleensä oranssit ja muitakin värejä löytyy.
• Lehtoakileija - helppo kylvää siemenistä ja itse asiassa se leviää siemenistä kivasti myös itsekseen. Kukkien värejä on paljon.
• Ihanat sormustinkukat ovat kaksivuotisia perennoja ja myös ne kylväytyvät itse siemenistä ympärilleen.
• Illakko - tuoksuva perinnekasvi tuoksuu etenkin iltaisin, kun kulkee kasvin ohi. Moni hankkiikin sen juuri tuoksun takia.

Mitäs muita perinneperennoja vielä on? Tuleeko sinulle joitain muita mieleen?

Puutarhaterveisin Sari

Viehättävät vanhat narsissit

 

Vanhat kasvit on arvokkaita, koska ne ovat selvästikin sitkeitä, kun ovat pysyneet hengissä jopa hankalien vuosien yli. Tässä nyt ne meidän viehättävät vanhat narsissit, jotka ovat puutarhamme alkuperäisiä kasveja. Ne näyttävätkin hieman erilaisemmilta, mitä nykyään myynnissä oleva lajikkeet. Niitä kasvaa puutarhassamme useammassakin paikassa, kukkien nyt parhaillaan.

Kaksiväriset sirot narsissin kukat...

Näiden vanhojen narsissien terälehdet ovat ikään kuin kapeammat ja niiden väliin jää isot raot. Se tekee niistä sirommat, verrattuna uusiin nykyään myynnissä oleviin narsisseihin.

Tässä muutaman vuoden takaisessa kuvassa, sen oikeassa reunassa, on uudempia ja isompikukallisia narsisseja. Niillä kukan torvi ja terälehdet ovat samaa keltaista eli ne ovat yksivärisiä. Ne on myös korkeampia, mitä nämä vanhat narsissit. Kuvasta näkee hyvin niiden eron.

Nämä vanhat narsissit ovat omalla tavallaan tosi kauniita ja viehättäviä.

Vanhat narsissit kaipaavat jo jakamista...

Tänä keväänä nämä vanhat narsissit kukkivat aika vähän ja lehtiä taas on todella paljon. Se kertoo tietysti siitä, että sipuleilla alkaa olla niin ahdasta, että ne eivät jaksa kukkia. On siis aika jakaa narsissien sipulimättäät. Paras aika on silloin, kun niiden lehdet ovat lakastuneet, siis kesällä.

Meillä on muutama muukin vanha sipulikasvimätäs, joilla kukinta on vähentynyt, joten päästään jakamaan enemmänkin sipulikukkia. Viime kesänä unohdettiin jakaa keisarinpikarililjat, joten nyt laitettiin oikein isolla ja huutomerkeillä kalenteriin, että muistetaan tänä kesänä jakaa ne 😊

Keisarinpikarililja kukkii komeasti -postauksessa näet siitä sipulikukasta kuvia.

Kun sipulit jaetaan, niitä onkin sitten niin paljon, ettei kaikki mahdu samaan kohtaan takaisin. Se onkin yksi syy, miksi meillä on näitä vanhoja narsisseja niin monessa kohtaa.

Narsissien hoito-ohjeet...

Tavalliset narsissit viihtyvät aurinkoisella ja jopa puolivarjoisalla paikalla, jos siihen paistaa aikaisin keväällä aurinko. Maa on hyvä olla ravinteikasta, multavaa ja tuoretta.

Kun kukat ovat lakastuneet, ne voidaan napsaista pois kukkavarresta. Lehtien täytyy saada kellastua kokonaan, ennen kuin ne voi leikata pois! Tarvittaessa keväällä lannoitetaan hieman. Jos narsissien kukinta vuosien saatossa vähenee, niiden sipulimättäät jaetaan lehtien lakastuttua.

Narsissit on myös siitä helppoja kevätkukkijoita, että rusakot, peurat tai myyrät eivät syö niitä.

Lisää blogipostauksia narsisseista...

Huomasinkin nyt, että olen kirjoitellut tosi vähän narsisseista. Meillä kasvaa niitä useampaakin erilaista ja viimeksi syksyllä istutin ihanien perhosnarsissien sipuleita uuteen kasviryhmään. Joten niistä täytyykin muistaa kirjoittaa ihan oma postaus.

• Narsisseja peura- ja kaurispihalle -postauksessa on kuvia erilaisista narsisseista. Niitä ei siis syö peurat, kun taas tulppaanit ovat peurojen ja kauriiden suurinta herkkua.
• Herkän kaunis `Pipit` narsissi on matalampi ja valkokeltainen kukaltaan. Se tekee niistäkin siron oloisia ja niin viehättäviä.

Narsissit istutetaan sipuleista. Niiden sipulit tulevat myyntiin elo-syyskuussa. Ja ne istutetaan maahan yleensä syys-lokakuussa.

Puutarhaterveisin Sari

Ukonhattu - ei lasten leikkipaikan luo

 

Ukonhattu on upea ja helppohoitoinen perinneperenna. Meidän puutarhassa sitä on kahdenlaista. Sen sijoittamisessa on tärkeää muistaa, että sitä ei kannata laittaa lasten leikkipaikan viereen tai edes lähistölle. Muuten se on aivan loistava kasvi esimerkiksi tällaiseen kerrokselliseen kasviryhmään.

Olisikin kiva kuulla, kasvaako tätä enää kenenkään pihalla? Vai onko tämä jo häviämässä pihoilta.

Aitoukonhattu helppo perinnekasvi...

Tummansinikukkaista aitoukonhattua näkee usein vanhoilla pihoilla ja se onkin sitkeä perinnekasvi. Eli aika vaatimaton kasvupaikan suhteen ja pärjää jopa ilman hoitoa. Sillä on vahva juuristo, joten se leviää vähitellen isommaksi alueeksi.

Tässä kuvassa se kasvaa kerroksellisen kasviryhmän keskiosassa, jolloin sen ympärillä on muita kasveja estämässä lapsia ulottumasta siihen. 

Sen kukat on kyllä aika vaaleat. Tajusin sen vasta nyt, kun kirjoitin tätä postausta. Onko teillä muilla tummemmat kukat ukonhatuissa?

Aitoukonhatun kukat ovat yleensä pitkin verson latvaa. Sen sijaan tarhaukonhatulla ja kirjoukonhatulla kukkaterttu on haaroittunut. Ne kukkivat samaan aikaan syysleimujen kanssa eli heinä-elokuun tietämillä.

Erikoisen malliset kukat... 

Ukonhattujen kukan muoto on erikoinen, ikään kuin kypärän mallinen. Siitä näkee usein sanottavan, että sen kukat kelpaavat etupäässä kimalaisille, kukkien muodon takia.

Kirjoukonhattu myös perinnekasvi...

Tätä sinivalkokirjavaa kirjoukonhattua näkee myös usein vanhoilla pihoilla. Kuvasta hyvin huomaa, miten sen kukkaterttu on haaroittunut. Sen kukan tummansininen sävy on sama kuin tavallisilla ukonhatuilla.

Meidän pihalle nämä kummatkin ukonhatut on saatu muistaakseni mummolasta.  Ne kasvavat nykyään tässä samassa ryhmässä vierekkäin.

Ukonhatut vaarallisen myrkyllisiä syötynä...

Syy, miksi ukonhattuja ei kannata laittaa lasten leikkipaikan viereen tai lähelle, on niiden myrkyllisyys. Koko kasvi eli sen kaikki osat ovat syötynä vaarallisen myrkyllisiä.

Näin myrkyllisiä kasveja meillä on onneksi vähän puutarhan koristekasveissa. 

Muita vaarallisen myrkyllisiä kasveja näet Todella myrkylliset kasvit -postauksessa.

Ukonhatun hoito-ohjeet...

Ukonhatut viihtyvät auringosta puolivarjoon, kun maa on tuoretta tai kosteaa. Liian kuivalla tai kuumalla paikalla niihin tulee herkästi kirvoja. Kun maa on ravinteikasta, niin ne kasvavat rehevästi.

Oikeanlaisella paikalla ukonhattuja ei siis tarvitse hoitaa sen kummemmin.

Lisää perinnekasveista eli maatiaiskasveista...

Perinnekasvit ovat ihanan helppoja, joten meidän vanhassa puutarhassa niitä on paljon. 

• Mustialanruusu tuoksuva perinnekasvi, jonka vaaleanpunaiset ja kerrotut kukat ovat kauniita myös maljakossa.
• Tuoksuva pihajasmike - perinnekasvi, jonka moni tunnistaa sen upean vahvasta tuoksusta. On nimittäin muitakin jasmikkeita, mutta niiden kukat eivät tuoksu tai tuoksu on mieto.
• Syreenileimu - helppo maatiaisperenna muistuttaa paljon yleisempiä syysleimuja. Se on korkeampi ja vaatimattomampi hoidon suhteen.
• Myskimalva, harmaamalvikki vai ruusumalva eli miten nämä vaaleanpunaiset maatiaisperennat on helppo tunnistaa ja erottaa toisistaan.
• Rusopäivänlilja helppo perinnekasvi Sen oranssit kukat ja heinämäiset lehdet ovat näyttävä lisä perennapenkkiin.
• Varjolilja - näyttävä perinnekasvi Tämä marjapuuron värinen lilja viihtyy myös varjossa ja leviää kivasti siemenistä ympärilleen.
• Helppo ja villi reunuspietaryrtti kuuluu ns. lyhytikäisiin kasveihin ja tekee paljon siementaimia, joiden ansioista sitä on pihalla vuodesta toiseen.
• Komeat idänunikot ja tarhaidänunikot ovat alkukesän näyttäviä kukkijoita isoine kukkineen. Kukat on yleensä oranssit ja muitakin värejä löytyy.
• Lehtoakileija - helppo kylvää siemenistä ja itse asiassa se leviää siemenistä kivasti myös itsekseen. Kukkien värejä on paljon.
• Ihanat sormustinkukat ovat kaksivuotisia perennoja ja myös ne kylväytyvät itse siemenistä ympärilleen.
• Illakko - tuoksuva perinnekasvi tuoksuu etenkin iltaisin, kun kulkee kasvin ohi. Moni hankkiikin sen juuri tuoksun takia.

Puutarhaterveisin Sari

Keltakurjenmiekka perenna ja luonnonkukka

 

Näyttävä keltakurjenmiekka on monivuotinen helppo perenna ja luonnonkukka. Sillä on paljon hyviä ominaisuuksia ja sen takia sitä voisi käyttää enemmänkin puutarhoissa. Olen jo aiemmin kirjoitellut meidän pihan eri kurjenmiekoista, joten nyt on tämän keltakurjenmiekan vuoro.

Keltakurjenmiekan näyttävä lehdistö...

Itse pidän keltakurjenmiekan lehdistöstä jopa enemmän kuin sen kukinnasta. Tämä kuva on heinäkuun lopulta, jolloin sen kukinta oli jo ohi.

Keltakurjenmiekan lehtien kärjet kaartuvat kauniisti ja siten näyttävät hieman heinämäisiltä. Moni onkin laittanut sitä pihalleen, korkeiden heinien sijasta, etenkin jos heinien talviasu ei miellytä silmää. 

Hyvä kukkapenkkiin ja luonnontilaiselle alueelle...

Keltakurjenmiekka on siis tosi monipuolinen pihasuunnittelun näkökulmasta. Meillä se on ollut kukkapenkissä, josta se siirrettiin luonnontilaisemmalle alueelle kohtaan, jossa maa on kosteampaa.

Rehevästi kasvaessaan se on noin 120 cm korkea ja siten se näkyy hyvin muiden kasvien seasta. Kuva on kesäkuun puolesta välistä, jolloin keltakurjenmiekat kukkivat meillä aurinkoisena kesänä. Sen kukinta-aika siis vaihtelee kasvupaikan mukaan ja yleensä se kukkii kesä-heinäkuun vaihteessa.

Keltakurjenmiekka ja sen siemenkodat...

Kotimaisella luonnonvaraisella keltakurjenmiekalla on siis keltaiset kukat ja se kasvaa noin 120 cm korkeaksi. Se on erittäin talvenkestävä perenna. Sitä löytyy myynnistä joiltakin kotimaisilta perennataimistoilta. 

Luonnonvarainen keltakurjenmiekka on muuten Kymenlaakson maakuntakukka.

Keltakurjenmiekasta on myös lajikkeita, kuten keltakirjavalehtinen sekä muunnos, jolla on hyvin vaaleankeltaiset kukat. Ne on hieman talvenarkoja.

Luonnonvarainen keltakurjenmiekka tekee näyttävät siemenkodat, mitkä lisäävät sen kauneutta kukinnan jälkeen. Se myös lisääntyy siemenistä.

Keltakurjenmiekan hoito...

Keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus) viihtyy tuoreessa, kosteassa ja märässä multamaassa ja kestää hyvin hetkellisen kuivuudenkin. Parhaiten se kukkii aurinkoisella paikalla, mutta viihtyy myös puolivarjossa.  

Sitä ei tarvitse hoitaa lainkaan, jos se on istutettu hyvälle paikalle. Jos se kasvaa heikosti, sitä voi hieman lannoittaa keväällä.

Lisää postauksia kurjenmiekoista...

• Se oudon värinen tarhakurjenmiekka, jonka ostin vaaleankeltaisena. Onneksi sieltä seasta on kasvanut myös niitä ihania vaaleankeltakukkaisiakin.
• Taatankurjenmiekka vanha perinnekasvi, jolla myös kukan väritys jakaa mielipiteitä. Osa tykkää siitä ja osa pitää sitä tosi rumana. Sitä näkee usein vanhoilla pihoilla.
• Vanha saksankurjenmiekka - perinnekasvi, jonka kukat ovat sinililat. Sitä näkee myös vanhoilla pihoilla ja sen oikea nimi voi olla jokin muukin.
• Kukkaan hyödetyt iirikset jääkaapin avulla eli ne pienet ja aikaisin kukkivat kurjenmiekat, jotka on sipulikasveja. Niiden sipuleja on siis myynnissä syksyisin.

Puutarhassamme kasvaa muitakin kauniita kurjenmiekkoja, joista laitan omat postaukset myöhemmin. Siellä on esimerkiksi yksi aivan ihanalle tuoksuva ja siitä vaaleankeltaisestakin taitaa vielä puuttua oma postaus. 

Kurjenmiekat ovat kyllä niin sykähdyttävän upeita 😍

Olisi kiva kuulla, kasvaako tätä keltakurjenmiekkaa teidän kenenkään muun pihalla? 

Puutarhaterveisin Sari

Pihakuulumisia ja kompostorin tyhjennys

 

Tässä pihakuulumisia näin heinäkuun alusta, jolloin tyhjennettiin taas lämpökompostorista puoliraakaa kompostimultaa. Nyt parhaillaan puutarhassa kukkii monet perennat ja pensaat, vaikka takana on pitkä sateeton jakso. Se puutarhassa onkin niin ihanaa, että siellä on kauneutta ja kukkia aikaisesta keväästä talven tuloon asti. Toki eniten näin kesällä.

Kuvassa kukkii parhaillaan punainen neilikkaruusu ja sen edessä vaaleanpunainen harmaamalvikki. Vaaleanpunaisia myskimalvoja on myös siinä kohtaa, tosin ne eivät näy kuvassa. Myskimalva, harmaamalvikki vai ruusumalva -postauksessa lisää näistä upeista vaaleanpunaisista perinneperennoista.

Marskinlilja kukkii vieläkin...

Tämä näyttävä oranssikukallinen marskinlilja kukkii edelleen. Sillä on kivan pitkä kukinta-aika, vaikka oli lämmintä ja kuivaa. Kuvasta hyvin näkyy, miten sen lehdet ovat jo lakastumaan päin. Tämä ei kuitenkaan ole sipulikasvi, vaan sillä on juurakko. Näyttävä marskinlilja kukkii -postauksesta siitä enemmän kesäkuulta.

Avomaatomaatit viihtyy ulkona...

Tällä korkeaksi kasvavalla avomaatomaatilla on jo kasvamassa isot tomaatin raakileet ulkona. Sen sijaan parvekkeen kuumuudessa olevat avomaatomaatin taimet ovat selvästikin kärsineet ja raakileet on pienet. 

Ulkona nämä on nyt tuettuna maahan. Lisää näistä Avomaatomaatit kastelualtaisiin vattumaalle -postauksessa.

Vanha metsälehmus kukkii ja tuoksuu...

Meidän pihalla kasvaa vanha metsälehmus, joka on siis erilainen, mitä katupuuna ja puistoissa yleisesti käytetty puistolehmus. Metsälehmus on luonnonvarainen paikoitellen täällä eteläisessä Suomessa ja kuulemma sitä kasvaa tässä lähistöllä luonnonvaraisena. Sitä kutsutaan myös niinipuuksi ja siitä hyvät kuvat Orava hakee metsälehmuksesta niintä pesään -postauksessa.

Nyt metsälehmus siis kukkii parhaillaan ja kukista tulee aivan hurmaavan ihana tuoksu. 

Lämpökompostorin tyhjennys...

Ehdittiin jo tyhjentää lämpökompostorista hieman puoliraakaa kompostimultaa, jotta kompostori pysyy tasaisessa toiminnassa. Silloin kaikki biojätteet kompostoituu mullaksi tasaisesti ilman massan jäähtymistä... ympäri vuoden.

Meillä on tämä Biolan Pikakompostori ollut käytössä jo 25 vuotta ja se on malliltaan siis vanha. Silloin siinä tuli mukana kätevä tyhjennyskaukalo, joka helpottaa tyhjennyksessä. Kuvassa näkyykin miten kompostorin alaluukusta on pudonnut kompostimultaa kaukaloon. Alla oleva pihakiveys pysyy näin siis puhtaana. Nykyään voi ostaa kahvallisen tyhjennyskaukalon erikseen ja se on parempi, mitä tämä vanha kahvaton.

Lämpökompostorin tyhjennys on muuttunut miellyttäväksi puuhaksi, kun sen tekee usein eli vaikka joka toinen kuukausi. Silloin otetaan vain 1-2 ämpärillistä puoliraakaamultaa pois. Ja nykyään puoliraaka kompostimulta on myös hajuttomampaa, Biolan Tehokuivikkeen ansioista, jota käytämme viileään aikaan ja talvella.

Tässä viime vuodelta postaus Lämpökompostori säästää jätemaksuissa.

Lämpökompostorista multa puutarhakompostiin...

Veimme tuttuun tapaan lämpökompostorista otetun puoliraa`an kompostimullan puutarhakompostiin. Se haudattiin tänä kesänä tulleen puutarhajätteen sekaan. Peitettiin siis se hyvin kitkentä- ja kasvijätteellä. Näin olemme tehneet niin kauan kuin muistan. 

Puutarhakompostista saamme paljon multaa. Siitä lisää Ilmaista multaa 50 kottikärryllistä -postauksessa.

Tietysti kaikki kompostorin ja kompostien hoitotoimet sekä kasvien istuttamiset yms. ajoitamme aina kuun mukaan. Siitä lisää Kastelupäivät ja kuu -sivulla.

Puutarhaterveisin Sari