Sinisade ja marskinlilja kukkii

 

Ihana sinisade kukkii tänä vuonna ennätyksellisen runsaasti. Tätä aina jännätään, miten se talvehtii kellarissa. Ja keväällä jännityksellä seurataan kukkiiko se vai ei. Nyt se siis kukkii ja samaan aikaan myös marskinlilja kukki komeasti ennätyspitkillä kukkavarsilla.

Sinisade kukkii versojen latvoihin...

Tämä amerikansinisade (Wisteria frutescens) on meillä jo viidettä kesää. Aiemmin se on kukkinut vain parilla kukkatertulla ja nyt se kukkii näin runsaasti. Eniten kukkia sillä on vanhojen versojen latvoissa. Tämä on niin ihana ja kuvauksellinen villiviinin tummia lehtiä vasten. Sen paikka on siis villiviiniaidan vieressä.

Tämä sinisade kukkii lyhyillä kukkatertuilla. Sen sijaan niillä sinisateilla, joita eniten näkee kuvissa, on pitkät kukkatertut. Tämä on kyllä aika söpö, etenkin kun se kasvaa isossa ruukussa.

Jostain syystä tänä kesänä sen lehdet on jännän kellertävät. Voi olla, että kylmyys on saanut sen aikaan tai sitten jokin muu. Toivottavasti lehdistö saa kunnon vihreän värin vielä tänä kesänä.

Viikko sitten kukat oli vielä nupulla...

Tasan viikko sitten sinisateen kukat oli vielä nupulla ja se näytti tältä. Nämä nuputkin on tietysti lyhyet, koska sen kukkatertut on lyhyet.

Näet lisää kuvia tästä sinisateesta ja miltä se näytti taimena Sinisade Wisteria kukkii talven jäljiltä -postauksessa.

Olen hoitanut sitä kuun mukaan ja se on aina viety syksyllä ennen pakkasia kellarimaiseen tilaan talvehtimaan. Yöpakkasten mentyä se on vähitellen totutettu ulkoilmaan. Siitä enemmän Talvetetut kesäkukat totuttelee ulkoilmaan -postauksessa.

Marskinlilja kukkii kahdella kukkavarrella...

Tänä kesänä tämä marskinlilja kukkii tosi pitkillä kukkatertuilla ja ne on myös korkeammat. Sillä oli kolmaskin kukkavana, mutta sen katkoi todennäköisesti variksen poikaset, kun ne opetteli lentämään siinä kohdin pihaamme.

Näillä on on tosi jämäkät kukkavarret, sillä kesän myrskyt ei ole niitä haitannut. Niitä ei siis tarvitse tukea. Tämä tarhamarskinlilja `Cleopatra` on meillä nyt neljättä kesää. Ekana kesänä se kukki jo yhdellä kukkavanalla. Saa nähdä, montako se kasvattaa ensi kesänä.

Super helppo ja näyttävä kasvi hyvällä paikalla...

Emme ole tehneet tälle mitään muuta, kuin keväällä hieman lannoittaneet ja myöhemmin kesällä poistaneet lakastuneet kukkavarret. Sitä ei tarvitse edes tukea ja emme ole myöskään kastelleet sitä. Se kesti hyvin viime kesän kahden kuukauden sateettoman jaksonkin ilman kastelua.

Kun sille löytää hyvän paikan, se viihtyy ja kukkii runsaasti. Se on siis tarkka kasvupaikan suhteen

Marskinliljat istutetaan juurakosta syksyllä. Näet kuvan sen mustekalamaisesta juurakosta ja ohjeet kasvupaikasta yms. Marskinlilja kukkii vihdoinkin -postauksessa.

Viime kesänä marskinliljassa oli kolme kukkavanaa ja se oli tosi komea näky kukkiessaan. Siitä kuvia Näyttävä marskinlilja kukkii -postauksessa. Näitä on myös muunkin värisinä, kuten valkoisina ja vaaleamman oranssina.

On se kiva, kun osa kasveista on super helppoja ja osan kanssa saa vähän jännittää 😊

Mukavaa viikonloppua!

Puutarhaterveisin Sari

Harjaneilikka vanha perinnekasvi

 

Tämä meidän ihana harjaneilikka kukkii nyt parhaillaan. Sitä kasvoi meidän puutarhassa aiemmin, mutta se hävisi. Onneksi sain sen siemeniä takaisin, sillä tämän kukat on kivan pirtsakat. Harjaneilikka on nimittäin vanha perinnekasvi, jota on helppo kasvattaa siemenistä. 

Hauskan moniväriset ja kirjavat kukat...

Näiden kukkatertut on hauskan moniväriset ja siksi tämä on niin ihana. Olin siis joskus kauan aikaa sitten lähettänyt tämän siemeniä Saaripalsta blogin Sailalle.  Meidän puutarhasta nämä hävisivät ja aivan ihanasti Saila lähetti siemeniä minulle takaisin. Kylvin siemenet viime vuonna ja nyt ne siis kukkivat taas pitkästä aikaa puutarhassamme. Kiitos Saila siemenistä 😊

Nämä pääsivät siihen uuteen viime kesänä tehtyyn kasviryhmään, joka on ekologisen monilajinen ja tiiviisti istutettu.

Harjaneilikka on myös hyvä leikkokukkana kukkakimpuissa. Sen kukkatertut on aika isot ja kestävät. Sitä onkin kiva kasvattaa omalla pihalla maljakkokukaksi, koska sen lajikkeissa on paljon värivaihtoehtoja. Meillä kasvaa perennaniityllä yksiväristä kirkkaan punaista harjaneilikkaa, mikä sopii hyvin monien kukkien kanssa yhteen.

• Harjaneilikka on helppo kasvattaa siemenistä, jolloin taimia saa paljon, vaikka leikkokukkapenkkiin. Olen kylvänyt ne aina hajakylvönä rasiaan. Siitä kuvia Perennojen kylvö kuun mukaan -postauksessa

Harjaneilikan lehdistö kaunis läpi vuoden...

Kaikilla kasveilla lehdistö ei suinkaan ole kaunis keväästä syksyyn, saatikka läpivuoden kuten harjaneilikalla. Sen lehdistöllä on siis oma koristearvonsa.

Tältä nämä meidän harjaneilikat näyttivät kesäkuussa.

Ne olivat toukokuussa jo hyvässä kasvussa. Talven yli säilyneistä lehtevistä versoista kasvaa vihreitä kukkavarsien alkuja.

Miltä harjaneilikan lehdistö näyttää lokakuussa, siitä kuva Harjaneilikka ja harmaakäenkukka syksyllä -postauksessa.

Vanha kaksivuotinen perinnekasvi...

Harjaneilikka on siis kaksivuotinen tai lyhytikäinen perenna. Se on tullut suomalaisiin puutarhoihin 1700-1800-luvulla. Sitä näkee edelleen paljon vanhemmilla pihoilla ja myös uudemmilla, sillä sen kukkien väreissä on trendikkäitä sävyjä. 

Sen kukat voivat olla yksiväriset valkoiset tai eri punaisen sävyiset. On jopa hyvin tummanpunaista. Harjaneilikka voi olla myös kirjavakukkainen, jolloin kukkatertun pieni kukka on kaksivärinen.

Se tekee siemeniä, joten se myös leviää itse siten. Siementaimien takia se voi kasvaa samassa kohtaa vuodesta toiseen. Sitä on myös tietysti helppo lisätä siemenistä, joko ostosiemenistä tai omalta pihalta kerätyistä siemenistä.

Harjaneilikka hoito-ohjeet ja kasvupaikka...

Harjaneilikka viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisalla paikalla läpäisevässä hiekkamultamaassa. Talvehtiakseen se vaatii maalta läpäisevyyttä.

Sitä lannoitetaan vain hyvin vähän ja jos tietää maan olevan hapanta, niin kannatta hieman kalkita.

Se on helppohoitoinen, sillä periaatteessa sille ei tarvitse tehdä mitään. Jos ei halua sen leviävän siemenistä, kukat kannattaa leikata pois ajoissa. Kukkavarsia tai kellastuneita versoja voi leikata pois, jos haluaa. Itse olen sitä siten hieman siistinyt kukinnan jälkeen.

Lisää perinnekasveja eli maatiaiskasveja...

Perinnekasvit ovat ihanan helppoja, joten meidän vanhassa puutarhassa niitä on paljon.

• Syreenileimu - helppo maatiaisperenna muistuttaa paljon yleisempiä syysleimuja. Se on korkeampi ja vaatimattomampi hoidon suhteen.
• Myskimalva, harmaamalvikki vai ruusumalva eli miten nämä vaaleanpunaiset maatiaisperennat on helppo tunnistaa ja erottaa toisistaan.
• Rusopäivänlilja helppo perinnekasvi Sen oranssit kukat ja heinämäiset lehdet ovat näyttävä lisä perennapenkkiin.
• Helppo ja villi reunuspietaryrtti kuuluu ns. lyhytikäisiin kasveihin ja tekee paljon siementaimia, joiden ansioista sitä on pihalla vuodesta toiseen.
• Komeat idänunikot ja tarhaidänunikot ovat alkukesän näyttäviä kukkijoita isoine kukkineen. Kukat on yleensä oranssit ja muitakin värejä löytyy.
• Lehtoakileija - helppo kylvää siemenistä ja itse asiassa se leviää siemenistä kivasti myös itsekseen. Kukkien värejä on paljon.
• Ihanat sormustinkukat ovat kaksivuotisia perennoja ja myös ne kylväytyvät itse siemenistä ympärilleen.
• Illakko - tuoksuva perinnekasvi tuoksuu etenkin iltaisin, kun kulkee kasvin ohi. Moni hankkiikin sen juuri tuoksun takia.

Mitäs muita perinneperennoja vielä on? Tuleeko sinulle joitain muita mieleen?

Puutarhaterveisin Sari

Tähkälaventeli ruokaa ja rohtoja - omavaraisuus kotipihalla

 

Laventeleista tämä tähkälaventeli on talvenkestävin. Siinä on muitakin hyviä ominaisuuksia, sillä se käy myös ruuanlaittoon ja rohdoksi. Lisäksi sen kukat tuoksuvat hurmaavasti niin ulkona puutarhassa kukinta-aikaan, kuin myös sisällä kuivattuna. Se onkin monipuolinen ja monivuotinen kasvi ja sopii loistavasti omavaraiseen kotipihaan.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Tähkälaventeli hyvä perhos- ja pörriäiskasvi...

Tähkälaventeli on loistava perhoskasvi ja siinä näkeekin paljon perhosia. Se kukkii siis heinäkuun puolenvälin tietämillä, ei kuitenkaan vielä.  Saa nähdä, alkaako sen kukinta hieman myöhemmin, koska on ollut viileämpää ja sateisempaa, mitä aiempina kesinä. 

Meillä tähkälaventeleissa käy etupäässä näitä vaaleita lanttuperhosia ja nokkosperhosia. Sen sijaan sen kukissa välillä oikein kuhisee kimalaisia, mehiläisiä ja muita pörriäisiä.

Se kukkii aika pitkään, riippuen helteistä, joten senkin takia se on hyvä perhos- ja pörriäiskasvi.

Tähkälaventeli ruokaa ja rohtoja...

Tätä tähkälaventelia voi käyttää ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa mausteena. Siis nimenomaan sen nuoria versoja ja lehtiä, joita voi myös pakastaa tai kuivata talven varalle. Laventelin kukat taasen sopivat kuivattuna leivontaan. 

Sitä käytetään maustamisessa vain pieniä määriä. Osa ei pidä lainkaan sen mausta ja osa rakastaa sitä. Olen kerran päässyt maistamaan keksiä, jossa oli laventelia. Maku oli tosi outo. Ajattelin kyllä tänä kesänä kokeilla sitä leivonnassa, jos löydän kivan ohjeen.

Tutumpaa on käyttää tähkälaventelia rohtona tai tuoksuna. Kuivattuja pieniä kukkakimppuja voi pitää vaatekaapissa tuomassa raikasta tuoksua. Koska laventelilla on rauhoittava ja unta parantava vaikutus, kuivattuja kukkanippuja voi laittaa myös makuuhuoneeseen lähelle sänkyä. Tätä olen kokeillut ja se tosiaan rauhoittaa, jolloin nukahtaa paremmin.

Tai illalla voi ottaa jalkakylvyn, jossa on kuivattuja laventelin kukkia tai kukkavarsia.

Kuten aina rohtojen kanssa, niin on hyvä ensimmäisellä kerralla kokeilla pienellä määrällä varovasti. Pitkäaikaisessa käytössä on hyvä seurata omaa olotilaa ja verenpainetta, ettei se laske liian alas.

Monivuotinen ja ihanasti tuoksuva laventeli...

Nämä meidän tähkälaventelit on ainakin jo 20 vuotta vanhoja, ehkä reilusti vanhempiakin. Ne on kylvetty siemenistä alun perin ja niiden paikkaa on vaihdettu vuosia sitten tähän kohtaan.

Ne ovat siis monivuotisia täydellisen hyvällä kasvupaikalla ja siitä lisää lopussa.

Kun niitä on näin paljon, niin niiden tuoksu on aivan huumaavan ihana, kun ne kukkivat. Samoin kun niitä leikkaa kimpuiksi, niin ilmassa leijailee laventelin tuoksu 😊

Tässä kuvassa tähkälaventelit ovat vielä nupussa. Niillä kaikilla on siniset kukat, mutta jännästi joillakin nuput on vaaleat ja osalla tumman- tai vaaleansinisiä. 

Alun perin nämä olivat kapeana jonona ja nyt niitä on jo paljon leveämmälti, sillä ne ovat levinneet tähän kohtaan itsestään. Näet kuvan, miltä tämä kohta näytti yli kymmenen vuotta sitten Ne vanhat laventelit -postauksesta.

Leviää siemenistä hitaasti...

Tähkälaventeli tekee siemeniä, jos jättää ainakin osan sen kukkavarsista leikkaamatta syksyllä. Silloin siemenet putoavat maahan ja saavat talvella kylmäkäsittelyn luonnollisesti. Siten siemenet lähtevät keväällä itämään ja kasvuun, kylläkin hitaasti.

Olemme antaneet niiden levitä tähän kohtaan siemenistä ihan vapaasti, sillä ne eivät kuitenkaan leviä ongelmallisen paljon. Lisäksi siementaimet on aluksi hidaskasvuisia eli niistä ei ole haittaa tässä kohtaa.

Ja kun niitä on paljon omassa puutarhassa, niistä myös raaskii kerätä enemmänkin kukkavarsia.

Laventelin hoito-ohjeet...

Tähkälaventeli on erittäin vaativa kasvupaikan suhteen. Kun sille löytää mieluisan paikan, se talvehtii hyvin ja ongelmitta ainakin eteläisessä Suomea, kuten meillä.

Se viihtyy lämpimällä ja aurinkoisella paikalla. Maan tulee olla läpäisevää multamaata ja se voi olla hiekansekaista. Se siis kestää paremmin kuivuutta kuin märkää maata. Tarvittaessa maata kalkitaan, sillä se viihtyy maassa, joka on pH 6,5-7,5.

Todennäköisesti kotimaiset laventelin taimet talvehtivat varmimmin, mitä ulkolaiset. Ostettujen laventelin taimille kannattaa tehdä ensimmäiseksi talveksi talvisuojaus, ihan varmuuden vuoksi.

Taimia tietysti kastellaan, mutta seuraavina vuosina tuskin tarvitsee kastelua. Tähkälaventelia lannoitetaan hyvin vähän tai ei lainkaan.

Viimeistään keväällä sen kukat sekä kuivat versot leikataan pois, rennolla otteella. Eli sen eläviä versojen latvoja voi myös leikata ja muotoilla. 

Tältä meidän laventelit näyttivät keväällä, kun olin ne leikannut. Odotin siis ensin, että niissä näkyy selvästi uusien lehtien alut. Leikkasin ne tietysti taas kuun mukaan, hyvänä leikkauspäivänä, koska haluan niille tuuheaa kasvua ja runsasta kukintaa.

#suuntanaomavaraisuus2025 -sarjan kesäkuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 1

Apilankukka https://apilankukka.fi/nokkonen/

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/heinakuu2025/

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2025/07/tahkalaventeli-ruokaa-ja-rohtoja.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2025/07/suuntana-omavaraisuus-heinakuu-2025.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2025-osa-7/

Evil Dresmaker http://www.evildressmaker.com/?p=19442

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2025/07/06/heina-25-kesaiset-asiat/


Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi

Puutarhaterveisin Sari

Puutarhakuulumisia heinäkuun alusta

Pioneista kiinanpionit kukkivat nyt parhaillaan ja tässä postauksessa vähän muitakin puutarhakuulumisia näin heinäkuun alusta. Kuvassa on vanha nimetön pioni, jolla on upean tummanpunaiset kukat. Tämä on pelastettu mökin heinikosta tai saatu vanhan talon pihalta. Silloin tämä ja ne muut olivat kituvia ja kukkimattomia, kun istutimme ne puutarhaamme. Ja nyt tämä kukkii näin upeasti. 

Patiokärhö kukkii taas runsaasti...

Tämä ihana punakukallinen patiokärhö eli ruukkukärhö kukkii nyt parhaillaan. Se on siis myyty patiokärhönä, sillä se on jalostettu matalakasvuisemmaksi, mitä tavalliset loistokärhöt. Siis hyvä terassille ruukkuun. Tosin se voi olla talvenarempi, joten se ei ehkä talvehdi ulkona ruukussa. Patiokärhö kukkii jo -postauksessa näet, millaisena se myytiin.

Tämä on meillä nyt neljättä kesää ja talvet se on viettänyt kellarimaisessa tilassa. Meillä on myös toinen matalakasvuinen kärhö ruukussa, joka talvehtii kellarissa. Sekin kukkii jo upeasti isoin vaaleansinisin kukin. Siitä kuvia Matala kärhö `Cezanne` ruukkuun -postauksessa, sillä tänään tuuli niin, etten saanut otettua siitä hyvää kuvaa.

Sinisateeseen tulossa paljon kukkaterttuja...

Aivan ihana ylläri on tämä sinisade, joka myös kasvaa ruukussa ja talvehtii kellarissa. Siinä on nyt ensimäistä kertaa kasvamassa tosi monta kukkaterttua. Nyt ne on vielä nupulla. Aiempina kesinä siihen on tullut vain muutama kukkaterttu. Taidan laittaa siitä oman postauksen tänne blogiin myöhemmin, kun kukat ovat avautuneet.

Tällä sinisateen lajikkeella on lyhyet kukkatertut. Näet siitä kukkatertut ja miltä se näyttää ruukussa Sinisade Wisteria kukkii talven jäljiltä - postauksesta.

Ennätyskorkeat sormustinkukat...

Tänä kesänä sormustinkukat ovat kasvaneet ennätyskorkeiksi ja osassa kukkavarsia on myös kukkivia sivuhaaroja. En muista aiemmin niitä nähneeni. Nämä on niin ihania, etenkin kun peurat ja rusakot jättävät ne rauhaan. Ja ne kukkivat takuuvarmasti.

Vinkki - jos et halua sormustinkukkien leviävän tai haluat muuten kerätä niiden siemeniä, niin näet siitä  ohjeet Siementen kerääminen sormustinkukista -postauksessa.

Marskinlilja aloittelee kukintaa...

Aina yhtä sykähdyttävän ihana marskinlilja on avannut jo ensimmäiset kukkansa. Tässä oli kolmaskin kukkavana, mutta joku oli katkaissut sen. Syylliset on todennäköisesti päättömästi lentelevät variksen poikaset. Siinä lähellä ne nimittäin lensivät melkein päin niin, että niitä piti ihan varoa.

Marskinlilja on upea ja monivuotinen vain hyvällä paikalla. Se istutetaan juurakoista, joita on myynnissä syksyisin, kuten tulppaanien ja narsissien sipuleitakin.

Näet lisää tästä puutarhan korkeasta kaunottaresta tarhamarskinlilja `Cleopatra` Näyttävä marskinlilja kukkii -postauksesta. Siellä on myös ohjeet sen kasvupaikasta.

Istutusaika kuun mukaan...

Tänään istutin kasviryhmiin perennoja, joista osan olin esikasvattanut jo keväällä ja osan ostanut pikkutaimena. Nyt oli hyvä aika istuttaa kuun mukaan ja lisäksi sääennuste lupailee huomenillasta alkavaa monen päivän sadejaksoa. Siis oli loistava hetki istuttaa taimia.

 

Taimien hyvän istutusajan kuun mukaan katsottuna, näet aina täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta.

Muita puutarhakuulumisia heinäkuun alusta...

Miksi istutin taimet vasta nyt näin myöhään, niin syynä on järkyttävän isot laumat siruetanoita ja kotiloita. Kesän sateet on saaneet ne liikkeelle.

Kaiken lisäksi varikset ja muut linnut ovat taas alkaneet syödä etanarakeita. Ne osaa löytää ne jo kasvin lehtienkin alta. Sen takia annetaan nyt taimien kasvaa isommiksi ruukutuspöydällä, ennen kuin istutetaan ne maahan. Isompina taimina siruetanat eivät syö niitä täysin kokonaan.

Toinen aivan outo ja samalla super ihmeellisen ihana asia on nämä kevään ja alkukesän sateet. Meillä oli kaksi edellistä kesää tosi vähäsateisia pitkine sateettomine jaksoineen. Myös sitäkin aiemmat vuodet on olleet meidän alueella vähäsateisia eli on ollut kuivaa.

Nyt tänä kesänä tuntuu ihan ihmeelliseltä, kun osa kasveista on kasvanut hurjan isoiksi ja leveiksi. Sitä ei voi kun ihastella ja ihmetellä. Tuntuu suorastaan ihan eksoottiselta. Eikä ole tarvinnut kastella kuin ruukkuja ja joskus kylvöksiä. 

Näissä sateissa on kyllä yksi huono puoli ja se on ne etanat. Oikeastaan se on kuitenkin aika pieni juttu, kun puutarha on ihanan rehevä ja runsaskukkainen.

Pitäisikin kurkata pihakaivoon, kuinka korkealla vedenpinta on. Todennäköisesti ennätyskorkealla 😊

Puutarhaterveisin Sari

Alppiasteri helppo kasvattaa siemenestä

 

[Korpikangas Siemen-Frö mainos] Monivuotisista perennoista tämä alppiasteri on helppo kasvattaa siemenestä. Kylvö onnistui hyvin ja nämä ovat talvehtineet tässä kohtaa jo kaksi talvea. Tykkään kasvattaa näitä helppoja perennoja siemenistä, koska se on niin kivaa puuhaa kevättalvella ja näin kesällä vaikka ulkona. 

Olen ihastunut näihin alppiastereihin, sillä ne ovat kukkineet nyt jo kuukauden ajan. Onkin jännä nähdä, miten pitkään ne jaksavat vielä kukkia.

Hyvä aurinkoisen paikan perenna...

Alppiasteri (Aster alpinus) on siis monivuotinen perenna. Muista astereista poiketen, se kukkii jo alkukesällä. Meillä kukinta alkoi kesäkuun alussa ja kukkii siis edelleen näin heinäkuun alussakin. Se on matalakasvuinen eli vain noin 30 cm korkea.

Alppiasteri viihtyy aurinkoisella paikalla ja maan tulee olla läpäisevää. Se kesti hyvin kuivuutta viime vuonna eli viime kesän pitkän touko-kesäkuun sateettoman jakson.

Siemenseoksesta kasvoi pinkin, valkoisen ja vaaleanlilan värisiä kukkia. Aivan ihania, vai mitä!

Alppiasteri helppo kasvattaa siemenestä...

• Alppiasterin siemenet kylvetään ulos touko-heinäkuussa tai esikasvatetaan sisällä, jolloin siemenet kylvetään helmi-maalis-huhtikuussa
• Siemenet peitetään kevyesti mullalla
• Kylvös kastellaan
• Sisällä kylvöastia peitetään läpinäkyvällä muovilla, jotta mullan pinta ei kuivu ja siemenet lähtevät kasvuun. Ulkona kylvöksen mullanpinta ei saa päästä kuivahtamaan!
• Kylvöastia pidetään 15-18 lämpöasteessa, siemenpussin ohjeen mukaan. Siementen itämiseen voi mennä 21-35 päivää eli ei kannata hätäillä
• Kun alppiasterin taimet ovat tulleet näkyviin, voi muovin poistaa
• Astiassa mullan pinta saa kevyesti kuivahtaa, ennen kasteluja. Se auttaa estämään harsosääskiä 
• Kun ensimmäisten lehtien jälkeen ilmestyy toisenlaiset lehdet, silloin on hyvä aika aloittaa lannoittaminen. Aluksi miedolla lannoitteella
• Kun yöpakkaset ovat ohi, voi esikasvatetut taimet istuttaa ulos

Alppiasterin siemenet oli Korpikangas Siemen-Frön valikoimasta. Heillä on hyvä ja monipuolinen valikoima näitä erilaisia perennojen siemeniä.

Näin kasvatin nämä ikkunalla...

Kylvin alppiasterin siemenet hajakylvönä taimiruukkuun muistaakseni helmikuussa. Alppiasteri on helppo kasvattaa siemenistä, koska kylvös ei vaadi kylmäkäsittelyä tai muuta erikoista. Siementen itämiseen sopii hyvin viileä huoneenlämpötila 18 astetta. Sellainen paikka löytyi ikkunalta.

Ylemmässä kuvassa taimet odottavat koulimista eli olin ottanut jo ruukun pois. Koulin pienet taimet taimikennoon niin, että kuhunkin lokeroon tuli yksi taimi. Taimilokero on kätevä siksi, että taimet vievät vähemmän tilaa kuin, että olisi istuttanut kaikki taimet taimiruukkuihin.

Koulin siis taimet maaliskuun alussa tähän taimilokerikkoon.

Heinäkuussa taimet näyttivät taimilokerikossa jo näin lehteviltä. Istutinkin ne nykyiselle paikalleen tuuheutumaan lisää. Tuttuun tapaan tein kaikki kylvöt, koulimiset ja istuttamiset kuun mukaan hyvinä päivinä. Näet hyvän kylvöjakson täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta

Lisää perennoja joita voi lisästä siemenistä...

• Punahatun kasvatus siemenistä onnistuu aina. Se on siis helppo kasvattaa. Olen kylvänyt sitä sisällä ja keväällä kylvin myös suoraan maahan. Kumpikin tapa toimii hyvin.
• Leikkokärsämö helppo kasvattaa siemenistä -postauksen taimet kasvatin myös ihan asuinhuoneen ikkunalla. Leikkokärsämössä on eri värejä ja se on nykyään suosittu niin leikkokukkana kuin kuivakukkana.
• Hohtopiikkiputki pölyttäjille ja perhosille sen sijaan vaatii kylmäkäsittelyn eli kylvös pidetään jääkaapissa tai ulkona, ennen kuin siemenet suostuvat itämään. Muuten se on helppo kasvattaa siemenistä ja se myös kylväytyy itse puutarhassa.
• Harmaakäenkukka helppo kylvää siemenistä ihan suoraan maahan. Se on nimittäin kaksivuotinen ja kylväytyy jatkossa itse. Sillä on upean harmaat lehdet ja kukkavarret. Koska se kylväytyy myös itse, sen taimia löytää jatkossa vähän sieltä ja täältä. Ne voi siirtää paremmille paikoille.
• Komeat idänunikot ja tarhaidänunikot ovat näyttäviä alkukesän kukkijoita. Tarhaidänunikoiden kukkien värisävyt on tosi trendikkäitä vaaleita murrettuja, pinkkejä ja valkoisia. Ja onhan myös idänunikon hehkuvan oranssi kukka huikean upean värinen.

Kylvin keväällä taas lisää erilaisia perennoja ja kirjoittelen niistä sitten myöhemmin tänne blogiin. 

Ja ne hohtopiikkiputken taimetkin alkaa olla jo niin isoja, että kukkivat ehkä jo ensi vuonna.

Puutarhaterveisin Sari

Laukkaneilikka ja mirrinminttu hyvä pari

 

Olipas loistava idea, että istutin nämä tähän, sillä selvästikin laukkaneilikka ja mirrinminttu on tosi hyvä pari. Niiden kukkien värit sopivat kauniisti yhteen. Ne myös viihtyvät samanlaisissa olosuhteissa. Lisäksi sopivan matalina ne ovat hyviä ison kiinanpionin viereen. 

Tämä niiden kasviryhmä on vielä hieman keskeneräinen ja sen muutosta jatketaan ehkä jo tällä viikolla. Nythän on hyvä aika istuttamisiin kuun mukaan.

Punakukallinen laukkaneilikka...

Esikasvatin siemenistä nämä punakukalliset laukkaneilikat viime vuoden keväällä ihan ikkunalla. Ne oli helppoja kasvattaa. Näet kuvia niistä pieninä taimina ja maahan istutettuna Perennoja siemenistä - laukkaneilikka -postauksessa.

Ne kukkivat ihan pakkasiin asti, joten saa nähdä, kauanko ne tänä vuonna jaksavat kukkia. Tällä Armeria pseudarmeria `Ballerina Red` lajikkeella on vahvan punaiset kukat. 

Kesäkuun alussa kukat olivat vielä hauskasti nupussa. Ilta-auringossa kohta oli tosi veikeän näköinen.

Sinikukallinen mirrinminttu...

Näiden sinikukallisten mirrinminttujen (Nepeta faassenii `Grog`) taimet istutin pikkutaimista viime keväänä. Kuvia niistä Perennojen pikkutaimet kasvaa nopeasti isoiksi -postauksessa. 

Kaikki taimet talvehtivat hyvin ja ovat nyt runsasversoisempia. Mirrinminttu on muuten hyvä pörriäiskasvi ja siinä näkyykin paljon erilaisia pölyttäjiä. Ja lisäksi se vielä kukkii pitkään syyskuulle asti.

Kuvassa näkyy taustalla sen ihanan espanjanunikon nuppuvarsia. Sekin siis talvehti hyvin ja on kukkinut jo pitkään.

Nämä ovat kyllä tosi ihanat näin yhdessä. Tietysti pitää huomioida niiden erilainen kasvutapa. Mirrinminttu kasvattaa noin 40 cm pitkiä versoja, jotka lamoaa. Kun taas laukkaneilikalla on tiivis lehtimätäs ja kukat on noin 20 cm korkeiden kukkavarsien päissä.

Käytännössä nämä istutetaan riittävän kauaksi toisistaan. Voi olla, että siirrän niitä hieman jossain vaiheessa, jotta kummallakin on tilaa kasvaa kauniin mallisiksi. Ainakin vielä jonkun aikaa ne saa olla näin tosi kauniita lähekkäin.

Pieni kirjavalehtinen taimi...

Koska on kiva kokeilla kaikenlaista uutta, niin nyt keväällä löysin tällaisen kirjavalehtisen laukkaneilikan. Saa nähdä, milloin tämä kukkii. Sillä on myös pienet pallukkamaiset kukkatertut, tosin vaaleamman punertavat.

Koska nämä laukkaneilikat kukkivat niin pitkään ja ovat söpöjä, niin kylvin nyt rusolaukkaneilikan siemeniä. Taidanpa testata, miten ne talvehtii parvekkeella, sillä partamehitähdet talvehtii aina niin hyvin. Sitä on siis minulla edelleenkin samassa metalliruukussa.

Helppohoitoisia perennoja...

Laukkaneilikka ja mirrinminttu ovat monivuotisia perennoja ja vielä erittäin helppohoitoisia. Jotta ne varmasti viihtyvät ja kukkivat runsaasti, niille kannattaa valita oikeanlainen paikka pihalta... mikä on puutarhasuunnittelun perusasioita 😊

Laukkaneilikan hoito...

• laukkaneilikka (Armeria) viihtyy aurinkoisella paikalla
• maan tulee olla läpäisevää ja kuivaa
• se menestyy hyvin myös kivikossa
• lakastuneet kukat voi halutessaan leikata pois, jolloin se tekee uusia nuppuja

Mirrinmintun hoito...

• mirrinminttu (Nepeta x faassenii) viihtyy aurinkoisella paikalla
• maan on hyvä olla läpäisevää, joko kuivaa tai tuoretta
• keskikesällä voi halutessaan leikata sen pitkään kukkineet versot lyhemmiksi, jolloin se kasvattaa uudet kukkivat versot

Nyt on siis hyvä aika istuttaa perennoja ja kylvää niiden siemeniä, kuun mukaan. Tähän aikaan kylvettynä, ne kukkivat sitten ensi kesänä.

Näet aina tämän hyvän istutusjakson kuun mukaan täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta.

Puutarhaterveisin Sari

Orapihlaja-aidan leikkaus

[Sarin puutarhakurssit - Puutarha Studio mainos} Muistuttelen tässä taas pensaiden kesäleikkauksista, sillä orapihlaja-aidan leikkaus kuuluu tehdä jo kesällä. Sitä ei kannata jättää syksyn puuhaksi, kuten ei muidenkaan pensasaitojen leikkaamista. Nimittäin kesäleikkauksilla pensasaidat saa pysymään tiiviinä ja hyvänä vuosikymmeniä.

Orapihlaja helppo leikata...

Muotoon leikatun orapihlaja-aidan leikkaus on kuulemma hankalaa ja tuskastuttavaa tai näin ainakin olen kuullut. Itse olen leikannut useammallakin pihalla orapihlaja-aitaa ja minusta se yksi helpoimmista aidoista leikata.

Ymmärrän kyllä, miksi sen leikkaus koetaan niin hankalaksi. Sitä näkee nimittäin leikattavan aivan väärään aikaan eli vasta syksyllä ja väärällä tavalla. 

Oikea leikkausaika ja leikkaustapa...

Orapihlaja-aidan leikkausaika on kesällä, jolloin se leikataan muotoon. Riippuu paljon aidan kasvusta sekä missä päin Suomea ollaan, milloin tarkalleen se on hyvä leikata.

Pensasaidan voi leikata saksilla tai pensasleikkurilla, kumpi tuntuu itsestä paremmalta. 

Oleellista on tietysti se, miten orapihlaja-aidan leikkaus tehdään. Sitä siis leikataan sivuilta ja päältä niin, että aita on helppo leikata jatkossakin. Ja tietysti niin, että leikkauksen jälkeen aita näyttää upealta!

Tässä kuvassa nuori orapihlaja-aita ei näytä hyvältä. Se on siis harva ja istutusleikkaus on tehty väärin, joten se on jäänyt alaosastaan harvaksi. Tämän saa onneksi korjattua, tietysti leikkaamalla.

Tässä kuvassa on jo vanha orapihlaja-aita, jota on leikattu oikein. Siten se on hyvän mallinen, tuuhea ja sillä on lehtevät oksat ihan maahan asti. Jos haluat muotoon leikatusta pensasaidasta tällaisen, löydät ohjeet sen leikkaamiseen ja hoitoon Pensasaidat tuuheaksi -verkkokurssilta.

Aidan leikkaaminen alasleikkauksen jälkeen...

Orapihlaja-aita kasvaa noin 4 metriä korkeaksi ja noin 3 metriä leveäksi, jos sen jättää kokonaan leikkaamatta. 

Tässä syksyisessä kuvassa näkyy hyvin, miten isoksi se kasvaa nopeasti, kun se jätetäänkin leikkaamatta syystä tai toisesta. Tätä orapihlaja-aitaa oli siis ennen leikattu muotoon.

Sen saa kyllä takaisin muotoon leikatuksi aidaksi, kun leikkaa sen alas. Se tehdään aikaisin keväällä.

Alasleikkauksen jälkeen orapihlaja-aidan leikkaus aloitetaan jo kesällä. On todella tärkeää leikata sitä jo ekana kesänä, jotta siitä tulee tuuhea pensasaita. Ilman leikkausta se jää harvaksi.

Paljon vai vähän uutta kasvua...

Tiedän, että osa toivoo vanhan orapihlaja-aidan kasvavan hillitymmin tai uuden aidan kasvavan tuuheammin. Jos sinullakin on tällaisia toiveita pensasaitasi suhteen, niin valitse leikkausajankohdat kuun mukaan. 

Silloin päivät katsotaan tarkemmin ja olenkin laittanut tämän kesän hyvät päivät verkkokurssille valmiiksi. Ensi vuoden alasleikkausten sekä kesäleikkausten päivämäärät tulevat sinne syksyllä.

Olen jo aiemmin kirjoitellut täällä pensasaitojen leikkaamisesta Pensasaidan leikkaus helpommaksi, kuun mukaan -postauksessa.

Ja tietysti pensaiden hävityspäivät, kuun mukaan, eivät ole hyviä päiviä leikata aitaa.

Helpompi orapihlaja-aidan leikkaus...

Orapihlaja-aidan leikkaus muuttuu paljon helpommaksi, kun oppii leikkaamaan sen oikein, sille sopivalla tavalla ja sille sopivimpaan aikaan!

Silloin orapihlajan piikitkään ei ole enää ongelmana. Ohjeet löydät lyhyiltä videoilta, joten tieto on nopea löytää, kun sitä tarvitset. Siellä on myös muut aidan hoitoon liittyvät asiat. Sekä ne kuun mukaan hyvät leikkauspäivät.

Jos sinulla on muita pensasaitoja, niin niillekin löydät ohjeet kurssilta.

Katso kurssin sisältö ja muut tiedot: Pensasaidat tuuheaksi -verkkokurssilta. 

Kurssi löytyy www.sarinpuutarhakurssit.fi -verkkokurssialustalta ja on yritykseni Puutarha Studion.

Aion itsekin tässä lähiaikoina leikata muutamaa pensasta. Näitä kesäleikkauksia tehdään siis myös muille pensaille tarvittaessa.

Puutarhaterveisin Sari

Kotkan puistot kivana kesäkohteena

[PR-matka Visit Kotka-Hamina / Puistojen Kotka] Pääsin tutustumaan Kotkan upeisiin puistoihin ja vähän muuallekin, joten tässä nyt kuvia siltä reissulta. Kotkan puistot on saaneet monia palkintoja eikä ihme, sillä onhan ne näyttäviä, isoja ja korkeatasoisia Suomen oloissa. Ne on niin hienoja omalla tavallaan, että niissä on kiva käydä usein, vaikka hakemassa ideoita omalle pihalle.

Katariinan Meripuisto...

Ensimmäinen kuva on Katariinan Meripuiston alueesta, johon ihastuin. Sen kasvillisuus, kivet ja vesialueet oli todella kauniisti sommiteltu. Voin hyvin kuvitella, miten se muuttuu vähitellen kesän edetessä, kun eri kasvit aloittavat kukkimisen.

Tässäkin kuvan kohdassa erilaiset heinät oli sommiteltu tosi kauniisti. Toki myös kivialueet oli hieman erikoisempia ja erittäin onnistuneita. Sieltä saa siis hyviä ideoita omallekin pihalle. 

Katariinan Meripuisto on 20 ha kokoinen puisto- ja virkistysalue, josta on parin kilometrin kävelymatka Sapokan Vesipuistoon.

Kotkan kaupungin verkkosivuilla on lisää: Katariinan Meripuisto

Pionipuisto...

Pionipuistossa oli kukassa ensimmäiset pionit, kun kävin siellä. Se on rakennettu vasta 2020 ja silti pionit olivat jo muhkeita ja täynnä nuppuja. Pionipuiston on tehneet yhteistyössä Kotkan kaupunki ja Suomen Pioniseura ry. Siellä kannattaa käydä kesäkuussa ja ehkä näin viileänä kesänä myös heinäkuun alussa voi vielä kukkia tavalliset kiinanpionit. 

Siellä on monta pitkää pionipenkkiä, joihin on istutettu useampaan riviin pioneja. Kuvassa on vain osa pionipenkeistä ja nupulliset ovat niitä tavallisia kiinanpionin eri lajikkeita. On varmasti upea näky, kun ne ovat täydessä kukassa.

Sapokan Vesipuisto...

Kaikki on varmaan kuulleet Sapokan Vesipuistosta, sillä se on Suomen palkituin puisto. Ja onhan se tosi näyttävä kokonaisuus. Siellä on hienosti hyödynnetty alueen luontoa, tehty hienoja rakennelmia ja käytetty monipuolisesti erikoisiakin kasveja. Kotkalaiseen tapaan puistossa on myös taidetta.

Sapokan Vesipuisto on jo sen verran vanha puisto, että sen puut ja pensaat ovat kookkaita. Se tekee tästä puistosta erityisen hienon, myös eri vuodenaikoina.

Lisää tietoa näet Kotkan kaupungin verkkosivuilta: Sapokan Vesipuisto.

Kotkan puistot on hyvin hoidettuja, mikä myös tekee niistä erityisiä. Siellä on rohkeasti käytetty perennoja, vaikka ne usein koetaan hoidoltaan työläiksi. Kuten tästäkin kuvasta näkyy, niissä on käytetty helppohoitoisia perennoja.

Kotkan puistot ja meri...

Vaikuttaa ihan siltä, että Kotkan puistot on luonteeltaan hyvin kotkalaista luontoa arvostaen suunniteltu ja tehty. Tämän ymmärtää parhaiten, kun katselee Kotkaa mereltä käsin. 

Kotkassa näyttää nimittäin olevan paljon vettä, kalliota ja kiviä. Niitä oli käytetty myös Kotkan puistoissa upeasti. Tämän kotkalaisen maiseman näki hyvin pienellä meriristeilyllä.

Kesällä Kotkassa on siis erilaisia meriristeilyjä, joissa pääsee näkemään Kotkaa mereltä päin, kuten me teimme. Siellä on myös reittiliikennettä, esimerkiksi Katariinan Meripuiston ja Langinkosken välillä.

Lisää näet aikatauluista yms. Keisarin vanavedessä -sivustolta.

Mielenkiintoinen kesäreissu on tulla Langinkoskelta reittialuksella Katariinan Meripuistoon. Sieltä voi sitten kävellä Sapokan Vesipuistoon. 

Sen jälkeen onkin hyvä hetki käydä Sapokan vieressä olevassa Wanhassa Fiskarissa nauttimassa Kalastajan buffet lounas. 

Eli näin kun ollaan meren äärellä, niin tietysti syödään kalaa, kuinkas muuten😊

Oli niin kauniisti laitettu monivuotisia kasveja Wanhan Fiskarin edustalle, että paikka sopi loistavasti puutarhareissun lounaspaikaksi. 

Lounaan jälkeen voi sitten jatkaa Kotkan muihin puistoihin. Kotkan puistot -sivustolla on vielä lisää puistoista, sillä Kotkassa on monia muitakin näyttäviä ja palkittuja puistoja, mitä tässä postauksessa nyt oli mainittu.

Puutarhaterveisin Sari