Vanha kärhö ruukussa kukkii komeammin kuin koskaan aiemmin

 

Tämä patiokärhö (Clematis) on kasvanut samassa ruukussa jo viidettä kesää ja nyt se yllätti meidät täysin – kukkia on enemmän kuin koskaan aiemmin. Versoja on tietysti kasvanut vuosi vuodelta lisää, mutta kukkarunsaus on silti jotain ihan uutta. Kukkien punainen väri erottuu kauniisti vihreää taustaa vasten ja ruukkupuutarhassa tämä kärhö on osoittautunut kivan helppohoitoiseksi.

Patiokärhö kasvaa ruukussa viidettä kesää...

Tämä kärhö oli myynnissä patiokärhönä, ei monivuotisena köynnöksenä. Näyttää myös siltä, että se on pienikasvuinen eli versot lyhyemmät, mitä monivuotisilla loistokärhöillä.

Se on kasvanut koko ajan eli jo viisi vuotta tässä samassa ruukussa ja näyttää viihtyvän tosi hyvin. Meillä on myös toinen kärhö ruukussa, jolla on isot vaaleansiniset kukat, siitä lisää postauksen lopussa.

Ruukussa kasvaa kolmiokäenkaali...

Samassa ruukussa kärhön kanssa kasvaa myös tummalehtinen kolmiokäenkaali (Oxalis triangularis), jota monet pitää kesänajan huonekasvina. Se ei siis talvehdi ulkona.

Joka kevät kolmiokäenkaali on lähtenyt uuteen kasvuun, vaikka emme ole juuri tehneet sille mitään. Sen lehdet sopivat kauniisti kärhön punaisiin kukkiin, vai mitä?

Näet lisää kolmiokäenkaalista täältä: Kolmiokäenkaali helppo säilyttää talven yli.

Kärhö kukkii pitkään - säästä riippuen...

Tuntuu siltä, että aurinkoisena hellekesänä tämän kärhön kukinta on hieman lyhyempi, mitä se olisi viileämpänä kesänä. Toki kukinnan pituuteen vaikuttaa myös se, että tämä kasvaa ruukussa eikä maassa.

Tänä kesänä olemme pitäneet tätä hieman varjoisammalla paikalla, joten jännä nähdä, vaikuttaako se kukintaan. Ainakin vielä siinä on nuppuja ja saa nähdä, kasvaako niitä lisää.

Kukinta alkoi kesäkuun puolivälin tienoilla...

Patiokärhö aukaisi ensimmäiset kukat kesäkuun puolivälissä, josta alla kuva. Se on siis kukkinut jo pari viikkoa.

Kukinnan alkamiseen vaikuttaa tietysti alkukesän sää. Jos on kovin lämmintä, kukinta aikaistuu ja jos on pitkään viileää, ensimmäiset kukat avautuvat myöhemmin.

Kärhö on talven kellarissa ruukkuineen...

Koska tämä on patiokärhö eli todennäköisesti talvenarka kärhö, olemme talvettaneet sen viileässä kellarissa.

Siirrämme sen ruukun syksyn sateilta suojaan katoksen alle ja vasta ennen pakkasia kellariin. Näin multa ei ole liian märkää talvisäilytyksen aikana. 

Kuva on maaliskuulta, kun olen leikannut siltä kuivat versot pois. Se aloittaa versojen kasvun jo aikaisin keväällä kellarimaisessa tilassa, johon kevätaurinko paistaa pienesti.

Kun yöpakkaset ovat ohi toukokuussa, ruukku siirretään ulos suojaisaan paikkaan, jotta kärhö tottuu ulkoilmaan ennen lopulliselle paikalle siirtoa. Siitä lisää täällä: Patiokärhö ja syyssyrikkä totuttelee ulkoilmaan.

Lisää kärhöistä eli Clematiksista...

Kärhöjä on paljon erilaisia ja suurin osa talvenkestäviä, ainakin osassa Suomea. Niitäkin voi muuten kasvattaa isossa ruukussa.

• Näet kuvia, miten pieni tämä patiokärhö oli ensimmäisenä kesänä, täältä: Patiokärhö kukkii jo. Taimessa oli mukana pieni köynnöskehikko.
• Toisena kesänä se oli jo rehevämpi, näet siitä kuvia täältä: Vanha kärhö kukkii ruukussa. Se on tässä samassa ruukussa ja siinä kasvaa samat kolmiokäenkaalit kuin nytkin.
• Upea vaaleansininen isokukallinen kärhö kasvaa meillä toisessa ruukussa, siitä näet kuvia täältä: Matala kärhö `Cezanne` ruukkuun. Sen versot kasvavat vain noin metrin korkuisiksi.
• Pienikukallisista kärhöistä yksi kauneimmista on viinikärhö (Clematis viticella) ja siitä lisää täällä: Siro viinikärhö keinuun ohjattuna.

Olisi kiva kuulla, kasvattaako teistä kukaan kärhöjä ruukussa? Vai ainoastaan maahan istutettuna?

Puutarhaterveisin Sari

Pelargonin leikkaus keväällä - kellarissa talvetetut kasvit

 

 Kellarissa talvetettujen pelargonien kevätleikkaus on nyt tehty, ja tässä tapa, miten me sen teemme. Nämä pelargonit istutamme ulos yleensä toukokuun lopulla, joten tällä leikkaamisella ei ole ollut kiire. Sen sijaan ikkunalla asuinhuoneessa talvehtineet pelargonit leikkasin jo helmikuussa, koska ne olivat silloin jo niin hyvässä kasvussa. 

Pelargonin herättäminen kasvuun keväällä...

Kellarimaisessa viileässä tilassa pelargonit ovat olleet ikkunoiden lähellä, joista ne ovat saaneet vähän valoa. Se on saanut ne heräämään kasvuun ja tekemään uusia lehtiä. Vasta sen jälkeen leikkaamme ne. Paras aika on tietysti kuun mukaan katsottuna, maalis-huhtikuussa.

Talvetettujen pelargonien istutus omiin ruukkuihin...

Ennen kuin pääsemme leikkaamaan niiden versoja, pelargonit otetaan pois isosta piharuukusta. Multana ruukussa on laadukasta kesäkukkamultaa, joka on hyvin kuohkeaa, joten kasvit saa ihan käsin kaivamalla nostettua pois. Ruukussa on kolme samanlaista pelargonia.

Pelargonit istutetaan omiin ruukkuihinsa sen takia, että ne mahtuvat siten paremmin olohuoneen ikkunalle. Mullaksi laitamme aina ison piharuukun vanhaa multaa. Kun istutamme ne pihalle takaisin isoihin ruukkuihin, vasta silloin vaihdamme piharuukkuun uuden mullan.

Pelargonin kevätleikkaus talvisäilytyksen jälkeen...

Kun pelargonit ovat omissa ruukuissaan, näkee paremmin niiden versot, jolloin ne on helpompi leikata. Meillä on tapana jättää jokaiseen taimeen pari vihreää lehteä, ihan varmuuden vuoksi. 

Voi olla, että myöhemmin lyhennän vielä korkeimpia tappeja, kun uudet lehdet alkavat kasvaa versoihin.

Näitä tuli siis kuusi ruukkua, sillä isoja piharuukkuja on kaksi.

Näet mullanvaihdon ajankohdan kuun mukaan täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta.

Milloin pelargonit leikataan keväällä?

Pelargonit leikataan, kun niissä on reilusti jo uutta kasvua. Silloin ne myös leikkauksen jälkeen lähtevät kasvattamaan uusia vahvoja versoja ja lehtiä.

• kellarissa talvetetut: maalis-huhtikuussa
• ikkunalla lämpimässä talvetetut: helmikuussa

 Leikkaaminen tekee kasvista tuuheamman ja paremman mallisen. Se lisää siten myös kukintaa.

 

Leikkauksen jälkeen kastelu ja aurinkoon ikkunalle...

Leikkaamisen jälkeen siirrämme ruukut aina olohuoneen aurinkoiselle ikkunalle. Sen jälkeen kastelemme ne. Nyt kun näillä ei ole lehtiä, niin kastelu saa olla niukkaa, sillä pelargoni kestää paremmin kuivuutta kuin liian märkää multaa. Toki näitä pitää jatkossa kastella säännöllisesti, kun mullan pinta on kevyesti kuivahtanut. Lannoituskin aloitetaan, kun kasvit lähtevät kasvuun.

Pelargonit viime elokuussa täydessä kukassa...

Tämä kuva on viime vuodelta näistä leikatuista pelargoneista. Ne ovat rentoversoista lajiketta, jota voi käyttää myös amppelissa.

Näet miltä nämä näyttivät istutusaikaan touko-kesäkuun vaihteessa tästä: Vanhojen kesäkukkien istutuspäivä.

Patiokärhö odottaa ulkoilmaan totuttelua...

Tältä näyttää nyt patiokärhö ja siinä on jo nuppujakin. Se siirretään kohta totuttelemaan ulkoilmaan tuulensuojaisalle ja varjoisalle paikalle. Pakkasta versot eivät kestä, joten se täytyy siirtää takaisin sisälle ennen pakkasyötä. Joten odottelemme yöpakkasjakson loppumista.

Näet lisää ohjeita tästä: Talvetetut kesäkukat totuttelee ulkoilmaan.

Näet miltä tämä patiokärhö näyttää kukkivana tästä: Vanha kärhö kukkii ruukussa.

Puutarhaterveisin Sari

Sinisade ja marskinlilja kukkii

 

Ihana sinisade kukkii tänä vuonna ennätyksellisen runsaasti. Tätä aina jännätään, miten se talvehtii kellarissa. Ja keväällä jännityksellä seurataan kukkiiko se vai ei. Nyt se siis kukkii ja samaan aikaan myös marskinlilja kukki komeasti ennätyspitkillä kukkavarsilla.

Sinisade kukkii versojen latvoihin...

Tämä amerikansinisade (Wisteria frutescens) on meillä jo viidettä kesää. Aiemmin se on kukkinut vain parilla kukkatertulla ja nyt se kukkii näin runsaasti. Eniten kukkia sillä on vanhojen versojen latvoissa. Tämä on niin ihana ja kuvauksellinen villiviinin tummia lehtiä vasten. Sen paikka on siis villiviiniaidan vieressä.

Tämä sinisade kukkii lyhyillä kukkatertuilla. Sen sijaan niillä sinisateilla, joita eniten näkee kuvissa, on pitkät kukkatertut. Tämä on kyllä aika söpö, etenkin kun se kasvaa isossa ruukussa.

Jostain syystä tänä kesänä sen lehdet on jännän kellertävät. Voi olla, että kylmyys on saanut sen aikaan tai sitten jokin muu. Toivottavasti lehdistö saa kunnon vihreän värin vielä tänä kesänä.

Viikko sitten kukat oli vielä nupulla...

Tasan viikko sitten sinisateen kukat oli vielä nupulla ja se näytti tältä. Nämä nuputkin on tietysti lyhyet, koska sen kukkatertut on lyhyet.

Näet lisää kuvia tästä sinisateesta ja miltä se näytti taimena Sinisade Wisteria kukkii talven jäljiltä -postauksessa.

Olen hoitanut sitä kuun mukaan ja se on aina viety syksyllä ennen pakkasia kellarimaiseen tilaan talvehtimaan. Yöpakkasten mentyä se on vähitellen totutettu ulkoilmaan. Siitä enemmän Talvetetut kesäkukat totuttelee ulkoilmaan -postauksessa.

Marskinlilja kukkii kahdella kukkavarrella...

Tänä kesänä tämä marskinlilja kukkii tosi pitkillä kukkatertuilla ja ne on myös korkeammat. Sillä oli kolmaskin kukkavana, mutta sen katkoi todennäköisesti variksen poikaset, kun ne opetteli lentämään siinä kohdin pihaamme.

Näillä on on tosi jämäkät kukkavarret, sillä kesän myrskyt ei ole niitä haitannut. Niitä ei siis tarvitse tukea. Tämä tarhamarskinlilja `Cleopatra` on meillä nyt neljättä kesää. Ekana kesänä se kukki jo yhdellä kukkavanalla. Saa nähdä, montako se kasvattaa ensi kesänä.

Super helppo ja näyttävä kasvi hyvällä paikalla...

Emme ole tehneet tälle mitään muuta, kuin keväällä hieman lannoittaneet ja myöhemmin kesällä poistaneet lakastuneet kukkavarret. Sitä ei tarvitse edes tukea ja emme ole myöskään kastelleet sitä. Se kesti hyvin viime kesän kahden kuukauden sateettoman jaksonkin ilman kastelua.

Kun sille löytää hyvän paikan, se viihtyy ja kukkii runsaasti. Se on siis tarkka kasvupaikan suhteen

Marskinliljat istutetaan juurakosta syksyllä. Näet kuvan sen mustekalamaisesta juurakosta ja ohjeet kasvupaikasta yms. Marskinlilja kukkii vihdoinkin -postauksessa.

Viime kesänä marskinliljassa oli kolme kukkavanaa ja se oli tosi komea näky kukkiessaan. Siitä kuvia Näyttävä marskinlilja kukkii -postauksessa. Näitä on myös muunkin värisinä, kuten valkoisina ja vaaleamman oranssina.

On se kiva, kun osa kasveista on super helppoja ja osan kanssa saa vähän jännittää 😊

Mukavaa viikonloppua!

Puutarhaterveisin Sari

Puutarhakuulumisia heinäkuun alusta

Pioneista kiinanpionit kukkivat nyt parhaillaan ja tässä postauksessa vähän muitakin puutarhakuulumisia näin heinäkuun alusta. Kuvassa on vanha nimetön pioni, jolla on upean tummanpunaiset kukat. Tämä on pelastettu mökin heinikosta tai saatu vanhan talon pihalta. Silloin tämä ja ne muut olivat kituvia ja kukkimattomia, kun istutimme ne puutarhaamme. Ja nyt tämä kukkii näin upeasti. 

Patiokärhö kukkii taas runsaasti...

Tämä ihana punakukallinen patiokärhö eli ruukkukärhö kukkii nyt parhaillaan. Se on siis myyty patiokärhönä, sillä se on jalostettu matalakasvuisemmaksi, mitä tavalliset loistokärhöt. Siis hyvä terassille ruukkuun. Tosin se voi olla talvenarempi, joten se ei ehkä talvehdi ulkona ruukussa. Patiokärhö kukkii jo -postauksessa näet, millaisena se myytiin.

Tämä on meillä nyt neljättä kesää ja talvet se on viettänyt kellarimaisessa tilassa. Meillä on myös toinen matalakasvuinen kärhö ruukussa, joka talvehtii kellarissa. Sekin kukkii jo upeasti isoin vaaleansinisin kukin. Siitä kuvia Matala kärhö `Cezanne` ruukkuun -postauksessa, sillä tänään tuuli niin, etten saanut otettua siitä hyvää kuvaa.

Sinisateeseen tulossa paljon kukkaterttuja...

Aivan ihana ylläri on tämä sinisade, joka myös kasvaa ruukussa ja talvehtii kellarissa. Siinä on nyt ensimäistä kertaa kasvamassa tosi monta kukkaterttua. Nyt ne on vielä nupulla. Aiempina kesinä siihen on tullut vain muutama kukkaterttu. Taidan laittaa siitä oman postauksen tänne blogiin myöhemmin, kun kukat ovat avautuneet.

Tällä sinisateen lajikkeella on lyhyet kukkatertut. Näet siitä kukkatertut ja miltä se näyttää ruukussa Sinisade Wisteria kukkii talven jäljiltä - postauksesta.

Ennätyskorkeat sormustinkukat...

Tänä kesänä sormustinkukat ovat kasvaneet ennätyskorkeiksi ja osassa kukkavarsia on myös kukkivia sivuhaaroja. En muista aiemmin niitä nähneeni. Nämä on niin ihania, etenkin kun peurat ja rusakot jättävät ne rauhaan. Ja ne kukkivat takuuvarmasti.

Vinkki - jos et halua sormustinkukkien leviävän tai haluat muuten kerätä niiden siemeniä, niin näet siitä  ohjeet Siementen kerääminen sormustinkukista -postauksessa.

Marskinlilja aloittelee kukintaa...

Aina yhtä sykähdyttävän ihana marskinlilja on avannut jo ensimmäiset kukkansa. Tässä oli kolmaskin kukkavana, mutta joku oli katkaissut sen. Syylliset on todennäköisesti päättömästi lentelevät variksen poikaset. Siinä lähellä ne nimittäin lensivät melkein päin niin, että niitä piti ihan varoa.

Marskinlilja on upea ja monivuotinen vain hyvällä paikalla. Se istutetaan juurakoista, joita on myynnissä syksyisin, kuten tulppaanien ja narsissien sipuleitakin.

Näet lisää tästä puutarhan korkeasta kaunottaresta tarhamarskinlilja `Cleopatra` Näyttävä marskinlilja kukkii -postauksesta. Siellä on myös ohjeet sen kasvupaikasta.

Istutusaika kuun mukaan...

Tänään istutin kasviryhmiin perennoja, joista osan olin esikasvattanut jo keväällä ja osan ostanut pikkutaimena. Nyt oli hyvä aika istuttaa kuun mukaan ja lisäksi sääennuste lupailee huomenillasta alkavaa monen päivän sadejaksoa. Siis oli loistava hetki istuttaa taimia.

 

Taimien hyvän istutusajan kuun mukaan katsottuna, näet aina täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta.

Muita puutarhakuulumisia heinäkuun alusta...

Miksi istutin taimet vasta nyt näin myöhään, niin syynä on järkyttävän isot laumat siruetanoita ja kotiloita. Kesän sateet on saaneet ne liikkeelle.

Kaiken lisäksi varikset ja muut linnut ovat taas alkaneet syödä etanarakeita. Ne osaa löytää ne jo kasvin lehtienkin alta. Sen takia annetaan nyt taimien kasvaa isommiksi ruukutuspöydällä, ennen kuin istutetaan ne maahan. Isompina taimina siruetanat eivät syö niitä täysin kokonaan.

Toinen aivan outo ja samalla super ihmeellisen ihana asia on nämä kevään ja alkukesän sateet. Meillä oli kaksi edellistä kesää tosi vähäsateisia pitkine sateettomine jaksoineen. Myös sitäkin aiemmat vuodet on olleet meidän alueella vähäsateisia eli on ollut kuivaa.

Nyt tänä kesänä tuntuu ihan ihmeelliseltä, kun osa kasveista on kasvanut hurjan isoiksi ja leveiksi. Sitä ei voi kun ihastella ja ihmetellä. Tuntuu suorastaan ihan eksoottiselta. Eikä ole tarvinnut kastella kuin ruukkuja ja joskus kylvöksiä. 

Näissä sateissa on kyllä yksi huono puoli ja se on ne etanat. Oikeastaan se on kuitenkin aika pieni juttu, kun puutarha on ihanan rehevä ja runsaskukkainen.

Pitäisikin kurkata pihakaivoon, kuinka korkealla vedenpinta on. Todennäköisesti ennätyskorkealla 😊

Puutarhaterveisin Sari

Tähtijasmiini tuoksuu

Tämä ihanasti tuoksuva tähtijasmiini kukkii nyt parhaillaan parvekkeella. Se on talvehtinut jo kolme talvea viileän asuinhuoneen ikkunalla onnistuneesti. Meillä Suomessa se ei talvehdi ulkona, ainakaan vielä. Sen kukkien tuoksu on niin hurmaava, että parvekkeella tulee käytyä nyt usein.
 

Pienet valkoiset tuoksuvat kukat...

Ei kyllä uskoisi, että tämä tähtijasmiini tuoksuu niin ihanan vahvasti, kun sillä on aika pienet kukat. Parvekkeen viileydessä ne myös kestävät pitkään. Ja tietysti jos tuleekin hellejakso ja parvekkeella on todella kuuma, niin kukat vanhenevat nopeasti. Sen takia nyt tämä viileä sää on oikeastaan ihan kiva, koska kukkien ihanasta tuoksusta pääsee nauttimaan vielä kauan aikaa.

Tähtijasmiini tuoksuu pitkään...

Se näyttää kasvattavan vielä paljon nuppuja, osa on vasta hyvinkin pieniä. Tuntuu ihan siltä, että tänä keväänä nuppuja muodostuu palon pidempään, mitä aiempina keväinä. Eli tähtijasmiini tuoksuu ja kukkii vielä pitkään ja mikäs sen ihanampaa. 

Jännästi sen uudet kasvavat lehdet on ruskehtavat. Ne kyllä vihertyvät nopeasti, sillä se on nopeakasvuinen köynnös.

Versot kasvavat keväällä pitkiksi...

Tähtijasmiini on siis puuvartinen köynnös, jolla lehdet on myös talvella. Se aloittaa keväällä uusien versojen kasvun vanhoista oksista. Nyt tälläkin pisin uusi verso on lähes metrin pituinen. 

Ei mikään ihme, että se on niin voimakaskasvuinen, sillä se kasvaa 3-9 metriä korkeaksi köynnökseksi hieman etelämpänä. Onneksi se kestää hyvin leikkaamista.

Näet miten pieni köynnös se oli silloin 2022 Hurmaavan tuoksuva tähtijasmiini -postauksesta.

Tähtijasmiinin hoito-ohje...

Tähtijasmiini (Trachelospermum jasminoides) viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisella paikalla. Jos sitä kasvattaa sisällä, niin se kannattaa suojata paahtavalta suoralta auringonpaisteelta.
Sitä on hyvä kastella säännöllisesti ja lannoittaa viikoittain silloin, kun se on kasvussa. Lannoitteen voi myös antaa varastolannoituksena kevään ja kesän ajan, orgaanisella raemaisella lannoitteella.
Mullaksi sille sopii tavallinen multa, joka ei liikaa pidätä vettä eli on läpäisevää.

Tähtijasmiinin talvehtiminen...

Tähtijasmiinin voi talvettaa sisällä viileässä huoneessa ja todennäköisesti myös kellarissa. Se kestää pakkasta noin -5 astetta, joten syksyllä ei ole niin kiire siirtää sitä talvisäilytykseen.
Talvella sitä kastellaan niin, että multa ei pääse kuivumaan liikaa. Keväällä kastelua lisätään ja aloitetaan lannoitus. 

Talvella viileässä sen ikivihreät lehdet voivat saada punertavaa sävyä. Se on normaalia.

Tarvittaessa sen versoja voi lyhentää, se kestää sen hyvin.

Käytetään yksivuotisena terassikukkana...

Kun kirjoitin Kasvien talvenkestävyys -postauksen vähän aikaa sitten, niin tämä tähtijasmiini on juuri sellainen täysin talvenarka kasvi. Eli se on tarkoitettu enemmänkin yksivuotiseksi terassikukaksi tai sisätiloissa talvisäilytettäväksi. Ei siis kestä Suomen talvea ulkona.

Nyt tämä tähtijasmiinini kaipaisi jo isompaa ruukkua, koska multa kuivuu tosi nopeasti. Aioin vaihtaa sille uuden ruukun kesällä, kun kukinta on ohi.

Ruukun vaihdon,  kastelut, leikkaamiset yms. teen tietysti tuttuun tapaan kuun mukaan hyvinä päivinä.

Puutarhaterveisin Sari

Talvetetut kesäkukat totuttelee ulkoilmaan

 

Nyt kun yöpakkaset on ohi meidän suunnalla, talvetetut kesäkukat totuttelee ulkoilmaan suojaisissa paikoissa. Nämä ovat olleet talven kellarin viileydessä, sillä ne eivät kestä talvea ulkona. Kun aloin kirjoittaa tätä postausta, niin huomasin, että osa näistä on jo 15 vuotta vanhoja. Vanhimmat taitaa olla ne kahden piharuukun verenpisarat. 

15 vuotta vanhat verenpisarat pääsivät ulos...

Nämä `Swingtime` verenpisarat viettää aina talven hämärässä kellarimaisessa tilassa. Niiden lehdet lakastuvat ainakin osittain. Keväällä ruukut siirretään viileän huoneen ikkunalle, jossa niihin alkaa kasvaa lehdenalkuja. 

Ne on nyt olleet ulkona jo jonkin aika, ensin varjossa ja tuulelta suojassa. Sen jälkeen ne pääsivät puoliaurinkoiselle paikalle. Näet kuvan tämän isokukallisen `Swingtime` verenpisaran muhkeista kukista Kesäkukkien talvisäilytys -postauksessa.

Runkojen paksusta alaosista näkee hyvin, että ne ovat vanhoja.

Valkoinen syyssyrikkä hyvässä kasvussa...

Syyssyrikka on ollut jo pidempään ulkona. Kun sääennusteessa yölämpötila oli vain pari astetta lämmintä, se siirrettiin takaisin viileään sisätilaan. Nimittäin sen uudet versot paleltuvat tosi herkästi.

Ehkä jo toukokuun lopulla istutamme se maahan, mikäli pitkässä sääennusteessa yölämpötilat pysyvät reilusti plussan puolella. Kuvia tästä valkoisesta syysyrikästä eli Buddlejasta näet Syyssyrikkä on paras perhoskasvi -postauksessa.

David Austin ruusu odottaa maahan istutusta...

Huomasin, että en olekaan laittanut tästä David Austin ruususta postausta tänne blogiin. Tällä on kauniit ja tuoksuvat oranssit kukat. Se on sen verran talvenarka, että talvetamme sen kellarissa. Nyt sekin pääsi jo ulos varjoisampaan paikkaan.

Vanhat jättiverbenat talvehti hyvin...

Nämä syksyllä maasta kaivetut jättiverbenat, kuten kaikki muutkin talvetetut kesäkukat totuttelee ulkoilmaan vähitellen. 

Niiden juurakot istutettiin syksyllä tyhjiin lannoitepurkkeihin, joissa on kätevät kantokahvat. Purkit on siirretty jo aika aurinkoiselle paikalle, sillä näillä ei vielä ole lehtiä. En ole vielä siistinyt niitä, sillä teen sen vasta myöhemmin.

Näet kuvia niistä syksyltä, ennen kuin niiden korkeat versot lyhennettiin Jättiverbenat ja daaliat kellariin -postauksessa.

Vanhat patiokärhöt täynnä nuppuja...

Nämä kummatkin loistokärhöt kasvavat isoissa ruukuissa, joissa ne eivät talvehdi ulkona. Joten ne olivat taas talven kellarissa ruukkuineen.

Nyt nekin ovat jo ulkona ja täynnä nuppuja. Niiden versot katkeilee herkästi tuulessa, joten kevään tuulisimpina päivinä, ne ovat olleet suojassa sisällä. Parhaillaan ne ovat ulkona tuulensuojaisella paikalla puolivarjoissa.

Näet kuvia patiokärhöistä upeassa kukassa, Vanha kärhö kukkii ruukussa -postauksessa.

Talvetetut kesäkukat totuttelee ulkoilmaan vähitellen...

Sisällä tai kellarissa talvisäilytettyjä kasveja ei voi heti sijoittaa täyteen aurinkoon tai kunnon tuuleen. Hennot lehdet ja versojen alut eivät ole tottuneet polttavaan auringonpaisteeseen, jolloin aurinko herkästi vioittaa lehtiä. Koska ne eivät myöskään ole tottuneet tuuleen, tuuli usein katkoo hentoja oksia. Tämä sama koskee myös esikasvatettuja taimia.

Totuta talvetut kesäkukat ulkoilmaan näin...

• Toukokuussa lämpimänä päivänä siirrä kasvit ulos varjoon ja tuulelta suojaisaan paikkaan. 
• Siirrä aluksi kasvit yöksi sisälle, sekä jos on luvattu yöpakkasta.
• Kellarissa talvetetut kesäkukat totuttelee ulkoilmaan jo viileämpinä päivinä, koska kellarissa on viileää.
• Asuinhuoneessa talvetetut kesäkukat totuttelee ulkoilmaan vain lämpiminä päivinä, koska sisällä on ollut lämmintä.
• Viikon tai parin päästä voi kasveja siirtää vähitellen puoliaurinkoiselle paikalle. Ja taas viikon tai parin päästä vielä aurinkoisemmalle paikalle.
• Muista seurata mullan kosteutta ja kastele tarvittaessa. Lämpimällä paikalla multa kuivuu herkästi.
• Seuraa myös sääennustetta ja tarvittaessa suojaa kasvit harsoilla tai siirrä ne sisälle, jos yölämpötila uhkaa mennä lähelle nollaa tai pakkaselle.
• Samoin suojaa kasvit kovalta tuulelta, etenkin herkimmät kylmältä pohjoistuulelta.
• Huomioi myös eri kasvien kylmänarkuus ja tuulenarkuus.

Meillä siis verenpisarat, syrikät, ruusut, jättiverbenat ja kärhöt totuttelee ulkoilmaan, koska ne on talvetettu kellarissa ja verenpisarat olivat kevään viileässä huoneessa.

Sen sijaan pelargonit ovat edelleen sisällä aurinkoisilla ikkunoilla odottamassa lämpimämpiä päiviä, ennen kuin ne pääsevät totuttelemaan ulkoilmaan. Tosin tänään on kyllä ollut ihanan lämmintä eli täytyypäs tutkia lähiviikon sääennustetta 😊

Olisi tosi kiva kuulla, miten sinulla talvetetut kesäkukat totuttelee ulkoilmaan? Ja milloin?

Puutarhaterveisin Sari 

Siro viinikärhö keinuun ohjattuna

 

Tämä siro viinikärhö kasvaa meidän puutarhassa vanhaan keinuun ohjattuna. Sen kukat ovat niin super herkän kauniit ja hienon väriset. Mikä parasta, niin se on helppohoitoinen ja sitkeä köynnös. Isokukalliset kärhöt ovat sen sijaan vaateliaampia niin paikan kuin hoidonkin suhteen. Joten tämä on aivan ihana ja meille sopiva.

Viinikärhö keinuun ohjattuna...

Tämän viinikärhön kasvutapa on siro ja kevyt, joten sen uskalsi hyvin ohjata keinuun kasvamaan. Siitä ei tule liian voimakaskasvuista, mikä haittaisi keinumista. Toki vanhemmiten se on yhä isompi, mutta sitä voi silloin leikata, jos se kasvaa liian isoksi.

Viinikärhön versot ovat siis ohjattu keinun runkoa pitkin kasvamaan keinun yläosaan. Pihasuunnittelussa voikin käyttää köynnöksille muitakin tukirakennelmia, kuin vain tuttuja köynnössäleikköjä. Toki kannattaa suunnitella aina köynnökset paikan mukaan, sillä osa kasvaa todella isokokoisiksi ja osa vaatii tietynlaiset olosuhteet. Osa myös vaatii paljon hoitoa.

Viinikärhön kukkia pään yläpuolella...

On aivan sykähdyttävän ihanaa istuskella keinussa ja ihailla pään yläpuolella kukkivia viinikärhön versoja.  Tämä näkymä kuuluu niihin kesän tunnelmallisimpiin hetkiin.

Sirot pienet nuput ja kellomaiset kukat...

Viinikärhön nuput ovat kuin pienet vesipisarat, ja niin herkän kauniit. Nuppujen ja kukkien pitkät varret tuovat köynnökseen keveyttä. Viinikärhön kukat ovat kellomaiset ja kuulemma sopivat mitä parhaiten keijupuutarhaan 😊

Viinikärhö kukkii siis heinä-syyskuussa.

Fasaanien talvinen kulkureitti...

Meidän puutarhassa on fasaaneja ympäri vuoden ja ne ovat usein keinun alla talvisin. Jostain kumman syystä, ne kulkevat keinun alle juuri tästä viinikärhön versojen kohdasta. Sen takia aiempina vuosina kärhön versot menivät poikki alhaalta joka talvi. Nyt viime vuosina olemme laittaneet versojen alaosaan suojaksi verkon ja versot ovat säilyneet ehjinä.

Viinikärhön hoito-ohje...

Viinikärhö (Clematis viticella) viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisalla paikalla. Maan on hyvä olla tuoretta ja ravinteikasta. 

Meillä on kahtena viime kesänä ollut kahden kuukauden pituiset sateettomat jaksot ja emme ole silloin kastelleet tätä. Se on kestänyt hyvin kuivat jaksot, sillä olemme lisänneet multaan biohiiltä hieman. Jos olisimme kastelleet sitä, niin sen kasvu olisi rehevämpää.

Jos on tarvetta leikata tätä viinikärhöä, niin se kestää sen hyvin. Kestihän se senkin, että fasaanit katkoivat sen oksat joka talvi ja silti se kukki kesällä. Tosin versot olivat silloin matalammat.

Viinikärhö menestyy kasvuvyöhykkeillä I-IV(V). 

Sen sijaan jalostetut lajikkeet eli tarhaviinikärhöt ovat talvenarempia lajikkeesta riippuen. Niillä on myös isommat kukat ja osalla kukkien malli muistuttaa tuttuja isokukallisia loisto- eli jalokärhöjä.

Isokukalliset loistokärhöt patiokärhöinä...

Ehkä muistatkin ne meidän patiokärhöt aiemmilta kesiltä. Ne kasvavat isoissa ruukuissa, jotka siirrämme aina myöhään syksyllä kellariin talvisäilöön. Keväällä siirrämme ne sitten taas ulos. Näitäkin hoidamme tietysti kuun mukaan ajoittamalla kaikki hoitotoimet eli kaikki istuttamiset, leikkaamiset, lannoitukset, kastelut jne..

• Vanha kärhö kukkii ruukussa eli se tummanpunakukkainen loistokärhö. Sen kanssa samassa ruukussa kasvaa kolmiokäenkaalit. 
• Matala kärhö `Cezanne` ruukkuun -postauksessa on kuvia siitä meidän toisesta loistokärhöstä. Sen kukat ovat kauniin vaaleansiniset. Se pitääkin muistaa istuttaa keväällä isompaan ruukkuun.

Puutarhaterveisin Sari

Yllättäjinä sinisade ja syyshortensia

 

Elokuun yllättäjinä on tämä vanha syyshortensia sekä sinisade eli Wisteria köynnös. Nimittäin tämä ensimmäisen kuvan syyshortensia siirrettiin tähän keväällä pihan toisesta kohtaa. En olisi ikinä uskonut, että se kukkii heti näin runsaasti, vaikka alkukesä oli tosi kuiva ja helteinen. Lisäksi sen maasta ylös kaivaminen ei mennyt ihan "ohjekirjan mukaan" 😀

Syyshortensia yllätti kukkarunsaudellaan...

Tältä pensas näyttää nyt eli se on täynnä kukkia. Edellisessä paikassa kukkaterttuja tuli vain muutamia ja se olikin syy, miksi päätimme siirtää sen aurinkoisemmalle paikalle. Nimittäin sen vanhaa paikkaa alkoi naapurin puut varjostaa jo hieman liikaa. 

Heinäkuun lopulla valkoiset kukat...

Vielä heinäkuun lopulla sen kukat olivat tosi hohtavan valkoiset. Tämän postauksen ensimmäinen kuva oli viime viikolta, jolloin sen kukat olivat kauniin pinkin vaaleanpunertavat. Jännä nähdä, miten kukkien väritys muuttuu syksyä kohti nyt aurinkoisemmalla paikalla.

Selvästi siirto ja hellekesä vaikuttivat pensaan kasvuun, koska sen lehdet ja kukkatertut on pienemmät. Saa nähdä, millainen tämä on ensi kesänä... puutarhassa on kivasti aina tällaista pientä jännitystä.

Kovia kokenut sinisade (Wisteria)...

Ehkä muistatkin sen ruukussa kasvavan sinisateen, jonka kukkatertut on lyhyet. Se on nyt neljättä kesää ja samassa ruukussa. Talvet se on viettänyt kellarimaisessa tilassa, jossa on pienet ikkunat. Sinisateet nimittäin ovat aika talvenarkoja ja niiden kasvuvyöhyke on vain I.

Viime kevättalvena sille tapahtui jotain mystistä kellarissa, sillä kaikki sen uudet lehtevät versot olivat menneet ruskeiksi. Epäilen, että tilassa oli ollut pakkasta, koska mitään muuta syytä en uuden kasvun lakastumiseen keksinyt. 

Sinisade oli täysin lehdetön vielä toukokuussakin, kun pihalla pensaat jo vihersivät. Se näytti kuitenkin olevan elossa, koska siinä oli muutama vihreänä säilynyt pieni verson pätkä. Joten siirsimme sen pihalle ja se lähti kuin lähtikin kasvattamaan uusia versoja. Kasvit todellakin välillä yllättävät!

Sinisade yllätti nyt nupuilla...

Viime viikolla huomasin, että sinisateessa on kolme nuppua tai oikeammin kukkatertun alkua. Saas nähdä ehtivätkö ne kehittyä kukkiviksi. Toivottavasti elokuu ja syyskuun alku jatkuvat lämpiminä!

Kuvia sen kukista toissa vuodelta Sinisade Wisteria kukkii talven jäljiltä -postauksessa. Eli sen kasvu ja kukinta on nyt noin kuukauden myöhässä.

Sinisade on leikattu pieneksi...

Tämä on siis edelleen samassa termoruukussa, koska ruukku on kestävä ja kevyt siirrellä. Sinisadetta on pakko leikata joka vuosi, sillä se kasvattaa pitkiä versoja. Leikkaaminen saa sen myös kukkimaan runsaammin, tosin meillä tämä on kukkinut vain parilla kukkatertulla tähän asti.

Sen rungot on jo yllättävän paksut ihan alhaalta. Ja mullan pinnalta huomaa, että pihallamme on mänty ja oravia😀

Olisi kiva kuulla kuulumisia näistä sinisateista. Muutamalla teistä lukijoista oli myös sinisade ruukussa kasvamassa tai maahan istutettuna.

Puutarhaterveisin Sari

Syyslannoituksen aika kuun mukaan

 

Nyt on syyslannoituksen aika myös kuun mukaan. Annan nykyään aina syyslannoitteen varastolannoituksena, kuten kuvasta näkyy. Nimittäin kun sen on kerran oppinut, niin se tuntuu tosi näppärältä. Ja kaikki kasvithan eivät tarvitse syyslannoitetta, ellei sitten halua antaa sitä varmuuden vuoksi. Kannattaa kuitenkin noudattaa pakkauksen annosteluohjetta. Nimittäin liikalannoitus aiheuttaa kasveille aina ongelmia, siksi sitä kannattaa välttää.

Orgaaninen syyslannoite on paras...

Orgaaninen syyslannoite, joka soveltuu luomuviljelyyn, on sen takia paras, että se pitää mullan mikrobitoiminnan hyvässä kunnossa, mikä on todella tärkeää kasvien hyvinvoinnille. Lannoitepakkauksessa lukee aina onko se orgaaninen vai epäorgaaninen.

Orgaaniset lannoitteet on hidasliukoisia. Silloin ravinteet liukenevat hitaasti, mikä on hyvä, sillä kasvit ottavat ravinteita vain pienen määrän kerrallaan. Hidasliukoiset lannoitteet eivät myöskään huuhtoudu sadeveden mukana niin herkästi.

Syyslannoitteissa ei ole typpeä(N). Sen sijaan siinä on fosforia(P) ja kaliumia(K) eli ne on PK-lannoitteita.

HUOM! Vain orgaaniset lannoitteet soveltuvat varastolannoitukseen!

Syyslannoituksen aika marja- ja hedelmäkasveille...

Kaikki puutarhan marjapensaat ja hedelmäpuut kannattaa syyslannoittaa, sillä syyslannoitteen ravinteet auttavat niitä kukkimaan runsaammin ensi keväällä ja siten tuottamaan hyvän sadon.

Me olemme joka vuosi antaneet syyslannoitetta pensasmustikoille ja tälle kuvan marjatuomipihlajalle. Kummatkin tuottavat nyt runsaasti marjoja.

Syyslannoitus myös talvenaroille kärhöille...

Toinen etu syyslannoitteesta on se, että sen ravinteet auttavat talvenarkoja kasveja talvehtimaan. 

Isokukalliset kärhöt on talvenarkoja. Vaikka talvetamme vanhat patiokärhöt kellarissa, niin silti annamme niillekin syyslannoitetta. Se kun myös lisää kukintaa kaikilla kasveilla, myös kärhöillä.

Ja talvenaroille ruusuille...

Viimeksi kirjoitin erikoisemmasta `The Red Fairy` ruususta, sekin saa syyslannoitetta. Samoin kaikki muut talvenarat ryhmä- ja peittoruusut ruusupenkissä. Suurin osa näistä ruusuista on vuosia vanhoja eli ovat talvehtineet hyvin II-vyöhykkeellä, jopa viime talven ilman talvisuojausta. Näille syyslannoitus onkin tärkeä lisäämään talvenkestävyyttä.

Lannoite annostellaan aina ohjeen mukaan. Näille ruusuillekin kaivoin lannoiterakeet multaan pieniin kuoppiin kasvien väleihin eli varastolannoitin. Näin rakeet lähtevät hyvin liukenemaan ja ovat juurten ulottuvilla.

 

Daaliat saa myös syyslannoituksen...

Kuten ennenkin nämä yli 30 vuotta vanhat daaliat saavat taas syyslannoitetta. Se auttaa niiden juurakoita kestämään talven paremmin kellarissa ja kukkimaan runsaasti.

Tässä kuvassa on juuri avautunut daalian kukka marjatuomipihlajan vieressä. Tässä kohtaa näitä daalioita on nyt ekaa kertaa.

Syyslannoituksen aika kuun mukaan...

Nyt siis alkoi syyslannoituksen aika kuun mukaan katsottuna. Sitä on pari viikkoa, tosin syyslannoitus kannattaa antaa nyt heti, niin ravinteet on ajoissa kasvien käytössä. Nimittäin siihen menee aikaa, että lannoitteen ravinteet on kasvissa.

Jos kasvilla on jo syysväritystä lehdissä, se ei enää hyödy syyslannoituksesta. Sen takia syyslannoitus on hyvä tehdä heinäkuun lopulla.

Kuun mukaan ajoittaminen on siis vanhaa perinnetietoa ympäri maailmaa. Se toimii edelleen ja siitä on etua, etenkin kun ei halua käyttää tehoviljelyn menetelmiä. Kuun mukaan ajoittaminen on siis osa luonnonmukaista puutarhanhoitoa.

Puutarhaterveisin Sari