Luumuja, omenia ja pieniä päärynöitä - omavaraisuus kotipihalla

 

Tänä vuonna tulee hyvä sato hedelmäpuista, kuten vanhoista omenapuista, luumupuusta sekä päärynäpuista ja se lisääkin kivalla tavalla omavaraisuutta. Nimittäin hedelmäpuut on helppohoitoisia ja lisäksi toimivat upeina koristepuina pienelläkin pihalla.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Ensimmäinen kunnon sato Sinikka luumusta...

Nykyään meidän puutarhassa kasvaa enää yksi luumupuu, lajikkeeltaan `Sinikka`. Se on aika nuori puu ja tähän asti se on tuottanut vain muutaman luumun vuosittain, vaikka se tulee satoikään nuorena ja on itsepölytteinen. Se on selvästikin kärsinyt aiempien kesien pitkistä sateettomista jaksoista.

Tänä kesänä on sadellut usein ja luumupuu on nyt tehnyt ennätyssadon. Kypsinä ne on hyvin pehmeitä ja luumun sisällä oleva kivi irtoaa helposti hedelmälihasta. Olemmekin etupäässä syöneet niitä tuoreeltaan.

Vanhat omenapuut täynnä omenia...

Puutarhassamme on myös kaksi vanhaa omenapuuta, joiden oksat on nyt tänä vuonna täynnä omenia. Postauksen ensimmäinen kuva ja alla oleva kuva on samasta puusta. Täydessä auringossa olevat omenat on saaneet kauniisti punertavaa sävyä pintaansa, kun taas lehdistön varjossa olevat omenat ovat lähes vihreitä.

Tämä omenapuu ei pudota pieniä omenia maahan ja muutenkin tälle olisi voinut tehdä raakileharvennuksen kesällä. Siitä huolimatta omenat ovat kasvaneet yllättävän isoiksi ja niissä ei näytä olevan edes vioitusta. Tulossa siis hyvä omenasato 😊

Pieniä päärynöitä kypsytellään sisällä...

Meillä kasvaa myös pari päärynäpuuta. Kuvan päärynä tekee pieniä hedelmiä ja niitäkin tulee nyt ennätyssato. Tuntuu, etteivät ne ehdi kypsyä puussa, joten olemme ottaneet niitä vähitellen sisälle kypsymään. Ne pehmeneekin nopeasti syöntikypsäksi. 

Jännästi tänä kesänä sen lehdet on näin kirjavat jo nyt. En tiedä, mikä sen aiheuttaa. Voi olla, että se vain kärsii suuresta sadosta ja alkukesän kuivuudesta.

Vielä pienempiä päärynöitä - päärynäpuu pölyttäjille...

Toinen päärynäpuu on jokin villipäärynä, sillä sen hedelmät on pienet pallukat. Tämä on ollut päärynäpuun perusrunkona eli juuriosana, sillä sen päärynäpuun runko kuoli ensimmäisenä talvena. Kuolleen rungon alaosasta lähti versoja kasvuun ja nyt se on jo puu, joka kukkii keväisin runsaasti. Ja tekee näitä hauskan pieniä päärynöitä.

Olemme säilyttäneet tämän päärynäpuun pölyttäjien iloiksi ja sen kukissa toukokuussa näkeekin monenlaisia pörriäisiä.

Vanhat talvisäilytettävät kesäkukat myös omavaraisuutta...

Näin syyskuussa on jo aika valmistautua kesäkukkien talvisäilytykseen. Pelargonit siirrämme sateelta suojaan katoksen alle, jotta multa ei kastu liikaa ja kukat pysyvät pidempään kauniina. Samoin teemme vähitellen vanhoille verenpisaroille ja muille kellarissa talvetettaville kesäkukille.

Sen sijaan sisällä asuinhuoneessa talvetettavat kesäkukat otamme sisälle ennen kylmiä öitä. Kuvassa on rungollinen tulikruunu, josta näkyy vain rehevä ja kukkarunsas yläosa. Se on jo neljättä kesää meillä ja on jo aika isokokoinen. Näet siitä lisää ensimmäiseltä kesältä täältä: Tähtisilmä ja rungollinen tulikruunu kukkivat pitkään.

Edit - tässä nyt lupaamani postaus tämän tulikruunun talvetuksesta: Rungollinen tulikruunu ja sen talvisäilytys - kuun mukaan.

Maassa kasvavat daaliat saavat odottaa vielä lokakuulle, ennen kuin niiden juurakot nostetaan maasta ylös kellariin. Siitä lisää täällä: Daalian juurakot kaivettu maasta.

Niiden noston sekä kaikki istuttamiset teemme tietysti kuun mukaan hyvinä päivinä, kuten olemme tehneet jo hyvin pitkään. Samoin esimerkiksi hedelmäpuut leikkaamme tarkasti kuun mukaan hyvinä leikkauspäivinä, monestakin syystä ja siitä lisää näet täältä: Omenapuiden leikkausaika elokuussa – puutarhanhoito kuun mukaan

Tiettyjen kesäkukkien talvettaminen on hauskaa ja edullista omavaraisuutta. Näin ei tarvitse ostaa joka kevät uusia kasveja, koska vanhat säilyvät hyvin vuodesta toiseen. Vanhana ne ovat myös isokokoisia ja näyttävämpiä. Näet lisää täältä: Kesäkukkien talvisäilytys.

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan syyskuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/09/puolukan-vuoro.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/09/luumuja-omenia-ja-pienia-paarynoita.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/09/suuntana-omavaraisuus-syyskuu-2026.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-9/

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2026/09/syyskuun-2026-mietteita-ja-kuulumisia.html

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/09/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-9.html

Kasvuvyöhyke 6

Farmescape https://farmescape.fi/koiranpentuja-ja-vahan-muutakin-kesa-2026

Puutarhaterveisin Sari

Miten onnistui perunan viljely, ja marjasato - omavaraisuus kotipihalla

Perunan viljely onnistui entisessä mansikkamaassa erittäin hyvin - keväällä muutama varoitteli tautiriskistä, mutta huoli osoittautui turhaksi. Näin elokuun alussa näkee myös miten tulee hedelmäsatoa sekä marjasadon kuulumisia.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Perunamaa mansikkamaasta - onnistuiko perunanviljely?

Ehkä muistatkin, kun huhtikuussa kerroin pienestä pihaprojektistamme muuttaa vanha mansikkamaa perunamaaksi, siitä lisää täällä: Mansikkamaasta perunamaa. 

Luovuimme siis kokonaan mansikan viljelystä, koska alueellamme on kesäisin pitkät sateettomat jaksot, kuten yhtenä vuonna niin, että touko-kesäkuussa ei satanut lainkaan. Mansikka ei kestä kuivuutta, kun taas peruna sietää sitä paremmin.

Miten sitten onnistui perunan viljely entisessä mansikkamaassa? Erittäin hyvin ainakin tähän asti. Niissä ei ole näkynyt rengasmätää, jota kuulemma saattaa tulla perunoihin, kun maassa on aiemmin kasvanut mansikkaa. En kyllä löytänyt tästä mitään tietoa, joten se lienee aika harvinaista.

Joku varoitteli myös riskistä perunaruttoon, mutta sen välttää, kun käyttää laadukasta siemenperunaa.

Perunat on isoja ja hyvännäköisiä sekä maukkaita. Kaivamme niitä maasta aina sitä mukaa, kun teemme niistä ruokaa. Omasta maasta nostettu peruna on selvästi laadukkaampaa, mitä marketin perunat tällä hetkellä, joten perunan viljely kannattaa omalla pihalla!

Tulossa hyvä marjasato - kiitos ahkerien pölyttäjien...

Tänä kesänä on tulossa hyvä marjasato monista kasveista, kuten kuvan punaisesta karviaisesta. Näin kotipihalla, jossa kastelu on hankalaa, marjapensaat on loistava tapa lisätä omavaraisuutta. Ne on myös helppohoitoisia ja toimivat koristepensaiden tai näkösuojapensaiden tapaan.

Meidän pihalla on paljon pölyttäjiä aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn, esimerkiksi koska meillä on kukkanurmikko, mistä näet lisää täältä: Trendikäs kukkanurmikko.

Olemme myös valinneet pihallemme runsaasti pölyttäjille mieluisia kasveja ja lisäksi pörriäisille on myös hyviä talvehtimispaikkoja. Hyvän hedelmä- ja marjasadon takeena on nimittäin pölyttäjien ahkera pörräily kukissa. Ja mitä enemmän pölyttäjiä, sitä parempi marjasato.

Marjatuomipihlajan marjat kypsyvät vähitellen...

Olemme keränneet jo marjatuomipihlajasta satoa, joka syödään saman tien ja samoin pensasmustikoista. Niiden marjat nimittäin kypsyvät vähitellen eli marjatertussa on sekä kypsiä että raakoja marjoja. Ja kypsät tietysti kerätään, sillä niissä on paras maku 😊

Kuvan yläkulmassa näkyy cd-levy, joka toimii rastaiden hätistäjänä. Laitamme niitä roikkumaan marjapensaisiin ja tuuli kivasti heiluttelee niitä. Toimii aika hyvin.

Suklaakirsikka tekee ennätyssadon - helppoa omavaraisuutta...

Suklaakirsikka ja jopa yli 30 vuotta vanha kirsikka, jossa on erittäin happamat kirsikat, tuottavat nyt ennätyssadon. Vanhassa kirsikkapuussa on siis muutama kymmenen kirsikkaa, koska se alkaa olla jo niin vanha. Sen sato jätetään kokonaan mustarastaille.

Nämä kirsikat sekä myös luumut, päärynät ja muut hedelmäpuut lisää helppoa omavaraisuutta pihalla. Ne on helppohoitoisia puita, kunhan valitsee niille oikeanlaisen paikan pihasuunnittelun periaatteiden mukaan. Lisäksi valitsee lajikkeen, joka on helppohoitoinen, varsinkin omenapuista. Ja kun niiden hoitotoimet ajoittaa kuun mukaan, niin omenapuihin ei kasva vesiversoja ja muutenkin hoito tuntuu siten helpommalta.

Omenapuun raakileharvennus - vältät oksien katkeilun...

Meillä on kaksi vanhaa omenapuuta, joista toinen pudottaa joka kesä pieniä omenoita maahan. Niissä on joko pölytys epäonnistunut tai se harventaa muuten raakileitaan.

Tämä toinen omenapuu kukki keväällä runsaasti, jolloin kuvat olivat tiiviinä kukkariveinä pitkin oksia. Sellaista en aiemmin ole huomannut. Nyt sitten niissä oksissa on omenoita kasvamassa tosi tiiviisti. 

Raakileita olisi voinut harventaa heinäkuun alkupuolella, mutta en sitä silloin huomannut. Omenan ja päärynän raakileharvennus auttaa jäljelle jääneitä hedelmiä kasvamaan isommiksi. Nyt siis näillä omenilla on aika ahtaat oltavat ja ne todennäköisesti jäävät pieniksi. Se ei haittaa, sillä tämän puun sadosta käytämme vain osan.

Raakileharvennus keventää myös omenapuun oksia raskaalta omenasadolta, kun omenia on vähemmän. Meidän toisesta omenapuusta poistan välillä osan omenista, juuri vähentämään oksien painotaakkaa.

Välillä näkee pihoilla omenapuita, joista on oksia revennyt runsaan sadon painosta. Jotta niin ei pääse käymään, kannatta jo nyt poistaa osa omenista tai mahdollisesti tukea oksia.

Siruetanat jättävät perunan ja marjapensaat rauhaan...

Toinen syy miksi suosimme perunaa, marjapensaita ja hedelmäpuita omavaraisuudessa on se, että espanjansiruetanat eivät ole niistä kiinnostuneita. Ne saa olla myös rusakoilta ja metsäkauriilta rauhassa. Toki talveksi suojaamme nuoren päärynäpuun rungon metalliverkolla. Ja pensasmustikat meillä on kanaverkkokehikon sisällä läpi vuoden.

Tänä vuonna espanjansiruetanat tekivät tuhoja kasvimaalla harmillisesti. Sen estämiseksi ei tällä hetkellä tunnu olevan toimivaa keinoa. Toivottavasti keksitään jokin ratkaisu ensi kevääksi. Näet lisää siruetanoista täältä: Espanjansiruetana leviää puutarhassa.

Jos tiedät jonkin konstin estävän siruetanoita, niin kerro ihmeessä. Otan ilolla kaikki vinkit vastaan 😊

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan elokuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/08/tapahtui-heinakuussa.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/08/suuntana-omavaraisuus-elokuu-2026.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/08/miten-onnistui-perunan-viljely-ja.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-8/

Rakkautta ja maan antimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/08/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-8.html

Farmescape https://farmescape.fi/suuntana-omavaraisuus-elokuu-2026-kuulumisia

Puutarhaterveisin Sari

Kuulumisia hyötytarhasta heinäkuun alussa - omavaraisuus kotipihalla

 
Heinäkuun alussa hyötytarhassa kasvaa perunaa, paprikaa ja ikkunatomaattia – osa kasveista roihahtaa sateiden myötä upeaan kasvuun, osan kanssa on ollut pientä haastetta. Kompostiinkin tulee jatkuvasti lisää kasvijätettä eli tulossa taas paljon kompostimultaa.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Peruna hyvässä kasvussa ja kukkii...

Perunamaalla, joka oli ennen mansikkamaana, perunat näyttävät kasvavan rehevästi. Vielä emme ole ehtineet ottaa sieltä perunoita, kun on ollut niin paljon kaikenlaista muuta puuhaa.

Siellä näyttää olevan jo kukkia eli todennäköisesti myös syötävän kokoisia perunoita. Perunan kukka on muuten tosi kaunis, etenkin nämä pastellinsävyiset.

Kirjoitin keväällä tästä uudesta perunamaasta, josta näet lisää täältä: Mansikkamaasta perunamaa - omavaraisuus kotipihalla.

Hyötytarhassa paprikan taimien latvat syöty...

Tänä vuonna meillä on avomaatomaattien tilalla avomaalla viihtyvät paprikat. Ne on istutettu kasvusäkkiin kastelualtaan päälle, aurinkoiselle ja suojaisalle paikalle. Kasvatan siis ensimmäistä kertaa paprikaa.

Ne lähtivät tässä hyvään kasvuun, mutta yhtenä päivänä huomattiin, että niiltä oli latvat syöty. Ne on onneksi lähteneet tekemään uutta kasvua latvaan, joten saa nähdä, milloin alkavat taas kukkia. Ja ehtivätkö tuottaa satoa, mihin kyllä vaikuttaa hyvin paljon loppukesän lämpötilat.

Parvekkeella paprikassa ensimmäinen hedelmä...

Istutin yhden paprikan taimen parvekkeelle kokeeksi ja siinä on nyt yksi hedelmä ja muutama pieni alku. Taidan tänään leikata siitä hedelmän pois, jotta pienet hedelmien alut alkavat kasvaa isommiksi. 

Tämä on vaaleankeltaista paprikaa, josta näet enemmän täältä: Paprikan siementen kylvö tehdään ajoissa.

Paprika kasvaa persiljan ja basilikan kanssa samassa kasvatusaltaassa. Vielä niissä ei ole näkynyt vihannespunkkia, joka on yleensä riesana niin kasvihuoneissa kuin parvekkeillakin. 

Ikkunatomaatin taimet heinäkuun alussa...

Kylvin muutaman matalakasvuisen tomaatin taimen ikkunatomaatiksi. Niiden pitäisi alkaa kohta jo kukkimaan ja tekemään pieniä tomaatteja. Täytyykin tarkistaa, että ne saavat riittävästi valoa kukintaan, sillä näin kesällä tulee pidettyä verhoja ikkunan edessä aurinkoisena päivänä. Aiheesta näet lisää täältä: Miten tomaatin taimet saa kukkimaan ja tekemään hedelmää?

Rikkaruohot ja muut kasvijätteet kasvattaa kompostia...

Kun puhutaan omavaraisuudesta kotipihalla, niin kompostit on meillä yksi tärkeä osa omavaraisuutta. Saamme joka vuosi puutarhakompostista noin 50 kottikärryllistä multaa, mistä näet lisää täältä: Ilmaista multaa 50 kottikärryllistä.

Nyt pitkin kesää viemme kaikki puutarhasta tulevan kasvijätteen puutarhakompostiin. Sinne päätyy myös rikkaruohot, perunanvarret sekä nopeasti kompostoituvat pensaiden oksat. Ainoastaan emme vie sinne hankalien siemenistä leviävien kasvien siemenkotia. Niitä onneksi on vain muutamalla kasvilla.

Toki myös hoidamme heinäkuussa säännöllisesti puutarhakompostia sekä keittiöjätteiden lämpökompostoria. Siten ne toimivat ja jätteet muuttuvat vauhdilla mullaksi 😊

Eli kaikkina hyvinä Kitkemispäivinä kitketyt rikkaruohot päätyvät puutarhakompostiin, niin vuohenputket juurineen kuin nämä kuvan voikukat.

Onko teissä paprikan kasvattajia - mitä luulette, ehtiikö paprikat, joilta on latvat poikki, vielä kukkia ja tehdä satoa?

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan heinäkuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/06/suuntana-omavaraisuus-heinakuu-2026.html

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/07/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-7-taalla.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/07/satoa-odotellessa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/07/kuulumisia-hyotytarhasta-heinakuun.html



Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-7/

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2026/07/heinakuun-2026-kuulumiset.html

Puutarhaterveisin Sari

Viljelyä kastelualtaissa ja perunamaalla - omavaraisuus kotipihalla

 

Näin kuivana alkukesänä on kiva huomata, että nämä muutamat valinnat on toimineet - kasvit voivat hyvin, vaikka sateita ei juuri ole tullut. Kastelualtaat ja biohiili ovat olleet isona apuna, ja uudella perunamaalla näyttää hyvältä.

Itse pidän varmoista ja helpoista yksivuotisista hyötykasveista eli niistä, joista tulee varma sato - harvemmallakin kastelulla ja biohiilellä.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Kastelualtaan vanhan mullan parannus biohiilellä...

Ensimmäisen kuvan planter kasteluallas on ollut minulla jo vuosia. Viime vuonna paransin siinä olevaa multaa kompostimullalla. Multaa ei siis tarvitse vaihtaa, riittää kun parantaa sitä.

Nyt toukokuussa sekoitin kastelualtaan vanhaan multaan uutta Biolanin Maanparannushiiltä. Kuvasta hyvin näkyy, miten tummaa se on. Tämä maanparannushiili on siis käyttövalmista ladattua biohiiltä, joka tuo multaan biohiilen hyvät ominaisuudet. 

Tätä samaa Maanparannushiiltä olen lisännyt myös kasvimaan keskellä olevaan metallireunaiseen kohopenkkiin, koska sen multa kuivuu nopeammin kuin tasamaa. Siitä sekä mitä isoja etuja biohiilestä on kasveille ja kastelijalle, näet täältä: Vähemmän kasvien kastelua ladatulla biohiilellä.

Helppoa viljelyä parvekkeella - kastelualtaassa vesisäiliö...

Parvekkeen pöytätasolla oleva planter kasteluallas on kuin iso altakasteluruukku. Sen pohjaosassa on vesisäiliö, josta vesi nousee multaan ja samalla toimii kasveille vesivarastona. Näet kuvia, miten otin sen käyttöön, täältä: Helppoa omavaraisuutta parvekkeella. 

Vesisäiliön takia kuumana hellejaksona multaa ei tarvitse kastella joka päivä. Kun kasvit ovat juurtuneet, niin säiliön vesi voi riittää niille helteellä lähes viikon, riippuen kasveista.

Kastelualtaassa basilikan, persiljan ja paprikan viljely on helppoa, koska multa on niille sopivan tasakosteaa. Vesisäiliön avulla multa ei siis pääse kuivahtamaan liikaa - kasvit voivat hyvin. Toki pitää muistaa lisätä vettä aina välillä vesisäiliöön 😊

Paprikassa on jo ensimmäinen kukka avautumassa ja siinä on kivasti nuppujakin, siis parvekkeen kastelualtaassa.

Paprikan taimet kasvusäkissä kastelualtaan päällä...

Meillä on paprikaa kasvamassa myös ulkona aurinkoisella ja tuulensuojaisalla paikalla. Ne on istutettu kasvusäkkiin, joka on säkkiviljelyyn tarkoitetun kastelualtaan päällä. Siinäkin kastelualtaan vesi nousee kapilaarisesti kasvusäkin multaan.

Kastelualtaaseen lisätään vettä ehkä kerran viikossa, riippuen säkissä kasvavista kasveista ja säästä. Kun kasvit ovat jo isoja ja hellepäivinä vielä tuulee, niin säiliöön on hyvä muistaa lisätä vettä riittävän usein. Säiliössä on kelluva mittatikku, jonka avulla on helppo arvioida veden lisäyksen tarve. Siis tosi kätevää.

Olen kasvattanut nämä `Hallo` paprikan taimet siemenistä, siitä lisää täällä: Paprikan siementen kylvö hyvä tehdä ajoissa. Ensimmäistä kertaa kasvatan paprikaa, joten jännä nähdä, miten onnistuu. Ja miten nämä avomaalla kasvavat paprikat ehtivät tehdä satoa.

Perunamaa ilman kohopenkkejä...

Huhtikuussa kirjoitin jo tästä uudesta perunamaasta. Eli poistimme mansikat ja paransimme maata puutarhakompostin mullalla. Maahan oli jo aiemmin lisätty biohiiltä, kun istutimme siihen mansikat, mistä lisää Biohiili mansikkamaan ja kasvimaan kunnostuksessa. Lisäksi kompostimullassa on myös hieman biohiiltä.

Istutimme perunat tasamaalle eli emme tehneet niille perinteisiä kohopenkkejä. Jos kesästä on tulossa taas vähäsateinen, tasamaa ei kuivu niin paljon kuin kohopenkit. Jos tuleekin sateinen kesä, niin tässä maa on sen verran läpäisevää, ettei liika vesi ole koskaan ongelmana.

Perunat ovat siis jo näin hyvässä kasvussa, vaikka kunnon sateita ei ole ollut. Eli hyvältä näyttää perunamaalla :)

Vaativampien yksivuotisten hyötykasvien viljely on helpompaa kastelualtaissa. Samoin niiden ja perunamaan mullassa oleva biohiili vähentää kastelun tarvetta eli helpottaa viljelyä - ja omavaraisuutta kotipihalla. Jännä nähdä, miten paprikat ja perunat kasvavat tänä kesänä - siitä lisää myöhemmin 😊

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan kesäkuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/06/tule-hyva-sato.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/06/viljelya-kastelualtaissa-ja.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-6/

Puutarhaterveisin Sari

Puutarhatyöt toukokuussa - omavaraisuus kotipihalla

 

 Puutarhatyöt toukokuussa käynnistävät omavaraisuuskauden kotipihalla, kun vuorossa ovat taimikasvatus, kompostityöt, perunamaan kunnostus ja kevään kylvöt. Nämä ovat kivoja puutarhatöitä, joita oikein odottaa innolla. Vielä kun sää lämpenee, niin niitä on mukavampi tehdä. Lisäksi sisällä jatkuu vielä paprikan ja muutamien muiden taimien kasvatus. Ulkona on myös tiedossa näin toukokuussa monenlaista muutakin kivaa puutarhatyötä.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Paprikan taimet hyvässä kasvussa ikkunalla...

Ensimmäisessä kuvassa on paprikan taimet. Ne on olleet yllättävän helppoja kasvattaa siemenistä, ainakin verrattuna tomaattiin. Kasvatan siis nyt ensimmäistä kertaa paprikaa. Yhden taimista aioin istuttaa parvekkeelle ja kolme ulos puutarhaan kasvusäkkiin kasvatusaltaan päälle. Paprikalle paras paikka on lämmin ja tuulilta suojaisa esimerkiksi talon seinusta.

Toukokuun isoin puutarhatyö - perunamaan kunnostus...

Tänä vuonna yksi toukokuun tärkeimmistä puutarhatöistä tulee olemaan tämän vanhan mansikkamaan kunnostus perunamaaksi. Teemme sen varmaankin jo ensi viikolla, jotta pääsee ajoissa istuttamaan siemenperunat maahan.

Aiomme siis poistaa kaiken kasvillisuuden maasta ja sekoittaa pintamaahan ravinteikasta kompostimultaa. Tällä hetkellä mansikkamaa näyttää tältä ja oikein odotan, että pääsen kunnostuspuuhaan😊

Puutarhakompostit keväällä - mullassa hyvä omavaraisuus...

Meillä on siis puutarhakompostit, joihin laitamme kaikki maatuvat puutarhajätteet, myös rikkaruohot. Kompostikasat ovat olleet peitettynä oksasilpulla ja nyt lähipäivinä poistamme vanhimmasta silpun pois, jotta siitä pääsee ottamaan valmista kompostimultaa perunamaan kunnostukseen.

Vanhin kasa on talikon takana eli kuvan oikeassa reunassa. Siihen on siis kerätty kaikki vuoden 2024 puutarhajätteet ja nyt se on ravinteikasta biohiilipitoista kompostimultaa. Todennäköisesti siitäkin tulee taas multaa 50 kottikärryllistä, mistä kerron enemmän täällä: Ilmaista multaa 50 kottikärryllistä. Kompostointi onkin yksi loistavista tavoista lisätä omavaraisuutta kotipihalla.

Rikkaruohojen kitkeminen kuun mukaan toukokuussa...

Toinen asia, jota odotan erittäin malttamattomasti, on kitkeminen. Tänä vuonna en ole vielä päässyt kitkemään työkiireiden takia, mutta nyt olen varannut vapaapäivät hyville Kitkemispäiville. Ensi viikolla onkin jo ensimmäiset, jolloin kitken nämä komeat voikukat mansikkamaan reunasta. 

Toki muuallakin on ihanasti rikkaruohoja, joten taas pääsee nautiskelemaan kitkemispuuhista, sillä teen sen vain kuun mukaan Kitkemispäivinä ja hyvillä kitkemistekniikoilla. Helposta kitkemisestä näet lisää täältä: Kitkeminen helppoa ja hauskaa vai mitä. Todennäköisesti nämäkin kuvan voikukat lähtevät pitkillä juurilla, ihan käsin vetämällä.

Daalian juurakot maahan myös kuun mukaan...

Yleensä olemme istuttaneet daaliat maahan jo huhti-toukokuun vaihteessa, mutta nyt oli niin kylmää, että päätimme odottaa toukokuun istutuspäiville. Istutamme nekin aina kuun mukaan, joten tässä saa vielä odotella parisen viikkoa. Juurakot saavat olla siihen asti kellarin viileydessä ja pimeydessä.

Tämä kuva on siis viime keväältä. Siitä lisää kuvia sekä ohjeita täällä: Daalian istutus maahan kuun mukaan. Nämä ovat ne meidän yli 35 vuotta vanhat daaliat, joilla on oranssit kukat.

Siementen kylvöt ulos toukokuussa - kasvilajit huomioiden...

Parin viikon päästä kylvämme ulos esikasvatukseen auringonkukkaa sekä muita, jotka hyötyvät lyhyestä esikasvatuksesta. Toinen syy niiden esikasvatukseen on espanjansiruetanat eli istutamme auringonkukat niiden takia taimina, jotta ne selviävät kukkiviksi.

Kasvimaalle voi jo kylvää juureksia, salaattia ja monia muita viileässä itäviä kasveja. Sen sijaan herneet ja erilaiset pavut vaativat lämpimän maan, jotta siemen lähtee itämään. Niiden siemenet mätänevät herkästi kylmässä maassa. Sen takia kylvämme herneet maahan yleensä vasta touko-kesäkuun vaihteessa. Suositeltu kylvölämpötila lukee usein siemenpussissa.

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan toukokuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 1

Tillin tilan Anna https://www.tillintilananna.fi/suuntana-omavaraisuus-kevaan-projekteja/

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/05/suuntana-omavaraisuus-toukokuu-2026.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/05/omenoita-tulossa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/05/puutarhatyot-toukokuussa-omavaraisuus.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-5/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/05/suuntana-omavaraisuus-osa-5-kevaan.html

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2026/05/toukokuun-omavaraisuustavoitteet.html

Kasvuvyöhyke 5

Pieni kotitarvetila https://pienikotitarvetila.blogspot.com/2026/05/toukokuu.html

Puutarhaterveisin Sari

Mansikkamaasta perunamaa - omavaraisuus kotipihalla

 

 Tämän kevään pihaprojektina meillä on muuttaa vanha mansikkamaa perunamaaksi - samalla lisäämme pihan omavaraisuutta. Jo viime kesänä pohdimme mansikkamaan kohtaloa ja nyt päätimme tehdä siitä perunamaan. Miksi näin, siitä lisää tekstissä. Muuta puuhaa tähän aikaan puutarhassa on vielä marjapensaiden leikkaaminen. Sen teen tietysti kuun mukaan, kuten myös mansikkamaan muuttamisen perunamaaksi.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Mansikan laadukkaat taimet istutettiin vuosia sitten...

Meidän mansikkamaa kunnostettiin ladatulla biohiilellä ennen taimien istuttamista. Taimina meillä oli laadukkaita ns. varmennettuja taimia, joissa ei ole mansikan tauteja eikä tuholaisia. Siitä lisää Mansikan taimien istuttaminen biohiilimultaan -postauksessa.

Touko-kesäkuun pitkä sateeton jakso...

Viime kesien pitkät sateettomat jaksot ovat koetelleet mansikkamaata, koska meillä ei ole mahdollisuutta kastella sitä. Erityisesti touko-kesäkuun kuivuus, jolloin mansikka kasvaa ja kukkii, heikensi kasvustoja pahasti.

Lisäksi mansikkakasvustot alkoivat olla jo yli-ikäisiä tuottamaan satoa.

Mansikka tuottaa hyvän sadon tietyn ajan...

Mansikkalajikkeet tuottavat hyvän sadon yleensä vain 3-5 vuotta. Niillä on paljon erilaisia tauteja ja tuhohyönteisiä. On myös toki mansikkalajikkeita, joihin ei niin herkästi tietyt taudit iske.

Meillä siis mansikkasadon romahdutti monena peräkkäisenä kesänä ollut kuukauden pituiset sateettomat jaksot eli maan kuivuminen. 

Kuukausimansikka leviää rönsyillä ja siemenillä...

Mansikkamaa alkoi näyttää sitten tältä 😊 Sen valtasi kuukausimansikat rönsyillään ja siementaimillaan. Olimme istuttaneet niitä kuivuneiden mansikan taimien tilalle. 

Valkoinen kuukausimansikka tuotti kyllä paljon pieniä mansikoita vielä syyskuussakin. Olin nimittäin joskus esikasvattanut siemenistä kuukausimansikan taimet, joissa osaan tuli punaisia ja osaan valkoisia pieniä mansikoita.

Tämän postauksen ensimmäisessä kuvassa näkyy kuukausimansikoita tavallisten mansikoiden seassa, kun katsoo tarkkaan. 

Miksi mansikkamaa kannattaa vaihtaa perunamaaksi?

Vanhaan mansikkamaahan ei kannata istuttaa uusia taimia. Syitä mansikkamaan vaihtamiseen on useita:

• mansikan kasvatus on väsyttänyt maata
• taudit ja tuholaiset säilyvät maassa
• satotaso heikkenee vuosi vuodelta
• viljelykierto parantaa maan kasvukuntoa

Kevään aikana aiomme siis hävittää mansikkamaan ja tehdä siitä perunamaan. Maa siinä on erittäin hyvää, koska siinä on biohiiltä. Eli ei tarvitse tehdä muuta kuin poistaa mansikat ja lisätä maahan puutarhakompostia, jota kyllä riittää isompaankin pihaprojektiin. Ehkä teen siitä ihan oman postauksen.

HUOM! Perunaa ei suositella mansikkamaan vuoroviljelykasviksi! Ei myöskään apilla.

Peruna sopii hyvin viljelykiertoon kasvimaalla, koska se on kasvutavaltaan erilainen ja peittää lehdillään maanpinnan tehokkaasti. Siten se auttaa maata palautumaan. 

Istutamme perunat kunnostettuun mansikkamaahan myöhemmin keväällä, kun maa on lämmennyt, kuun mukaan perunanistutuspäivänä. Hyvä ja kuohkea biohiilimulta antaa niille siinä hyvät kasvuolosuhteet.

Näin vanhasta mansikkamaasta saa helposti uuden, satoa tuottavan perunamaan – ja samalla pihasta tulee entistä omavaraisempi ja tuottavampi.

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan huhtikuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/04/suuntana-omavaraisuus-huhtikuu-2026.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/04/kevainen-paasiainen.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/04/mansikkamaasta-perunamaa-omavaraisuus.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-4/

Caramellia https://caramellia.fi/huhtikuu2026/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/04/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-4-jotain.html

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2026/04/omavaraisemman-elaman-tavoitteet.html

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=20244

Puutarhaterveisin Sari

Taimien esikasvatus - omavaraisuus kotipihalla

 

Taimien esikasvatus kotona on tärkeä osa omavaraisuutta. Kun kylvöt ajoittaa oikeaan aikaan, saa kasvatettua vahvat taimet hyötypuutarhaan. Nyt parhaillaan on menossa taimien esikasvatus ja se jatkuu koko kevään. 

Itse kylvän siemenet sekä koulin ja istutan taimet kuun mukaan niin sanottuina hyvinä päivinä. Se on hyvin vanhaa perinnetietoa ympäri maailmaa ja käytännössä siitä on apua esikasvatuksissa. Siinä otetaan huomioon kasvilajille sopiva kylvökuukausi, jonka perusteella valitaan hyvä kylvöpäivä.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Ikkunatomaatin esikasvatus alkoi tammikuussa...

Kylvin tammikuussa ensimmäistä kertaa pienikasvuisen tomaatin ikkunatomaatiksi. Aion siis kasvattaa sitä ikkunalla koko kesän ajan. Kerroinkin siitä jo edellisessä omavaraisuus postauksessa. Olen istuttanut sen jo taimiruukkuun ja se on edelleen lähes tämän kokoinen kuin kuvassa. Aika söpö tomaatin taimi😊

Tammikuussa kylvetään yleensä chilit, mutta itse en niitä kasvata. Tammikuun ekat kylvöt -postauksesta näet muitakin tammikuussa esikasvatettavia.

Helmikuussa paprikan siemenet kylvetty esikasvatukseen...

Nyt ensimmäistä kertaa kylvin myös paprikaa. Sen siemenet laitoin sammalnappeihin helmikuussa. Vielä ei näy taimien alkuja, mikä on kyllä ihan normaalia. Nimittäin siementen itämiseen voi mennä 1-3 viikkoa.

Mitä muita kasveja helmikuussa kylvetään esikasvatukseen, siitä lisää Helmikuun kylvöjä -postauksessa.

Maaliskuussa alkaa tomaatin esikasvatusaika kasvihuoneeseen ja parvekkeelle...

Aion taas kasvattaa tomaattia lasitetulla parvekkeella, sillä meillä ei ole kasvihuonetta. Joten kylvän tomaatin siemeniä esikasvatukseen maaliskuussa - ehkäpä jo tänään, koska nyt on hyvä tomaatin, chilin ja paprikan kylvöpäivä kuun mukaan.

Muita maaliskuussa esikasvatettavia näet Maaliskuun kylvöjä -postauksessa.

Huhtikuussa kylvetään tomaatin siemenet esikasvatukseen avomaaviljelyyn...

Tomaatin kylvökuukausi tulee siis sen mukaan aikooko kasvattaa niitä jatkossa kasvihuoneessa vai ulkona avomaalla. Nimittäin avomaalle taimet siirretään kesäkuun alussa, mutta kasvihuoneeseen jo toukokuun puolella, joskus toukokuun alussa lämpimänä keväänä.

Joten kylvän myös tomaatin siemeniä huhtikuussa esikasvatukseen avomaalle. On olemassa ulkona hyvin satoa tuottavia tomaatin lajikkeita ja niitä kutsutaankin avomaatomaateiksi. Olenkin aiemmin kirjoittanut Avomaan tomaatti helppo kasvattaa -postauksen, jossa lisää kuvia ja juttua niistä.

Mitä muita kasveja kylvetään huhtikuussa esikasvatukseen, niin siitä lisää Huhtikuun kylvöjä -postauksessa.

Yrttien siementen kylvö maaliskuussa tai huhtikuussa...

Aion tehdä kasvimaalle yhden jännän testin, johon tarvitsen iisopin taimia, joten kylvän ne siemenistä nyt maaliskuussa. Täytyy ihan suunnitella, miten saan mahtumaan esikasvatusikkunoille kaikki taimet. Iisopin lisäksi ajattelin esikasvattaa myös anisiisoa, timjamia ja ruohosipulia, jos tilaa riittää joko maaliskuussa tai sitten myöhemmin huhtikuussa.

Taimien esikasvatus - ruukut ja kasvatusolosuhteet...

Koska taimikasvatusikkunoilla tulee olemaan ahdasta, aion kasvattaa yrtit pienissä taimilokerikoissa. Riippuen kevään säästä, totuttelen taimet ulkoilmaan tosi aikaisin, jotta pääsen istuttamaan ne kasvimaalle hyvin aikaisin. Silloin niille riittää pienet taimiruukut. Saa nähdä, miten onnistuu.

Siementen kylvössä ja taimien esikasvatuksessa on hyvä käyttää ilmavaa ja niukkaravinteista kylvömultaa tai erilaisia "kylvönappeja".

Ekologiset taimiruukut taimien esikasvatukseen

• Ekologisimmat taimiruukut on tietysti vanhoja, joita käytetään uudelleen joka kevät vuodesta toiseen - ja jotka on alun perin ostotaimista tulleita
• Biohajoavat ruukut, jotka kestävät vuodesta toiseen, ovat ehkä kakkossijalla 
• Sen sijaan maitotölkit ja kananmunankennot eivät ole ekologisia vaihtoehtoja, koska niiden materiaali päätyy kompostiin eikä kierrätykseen kartongin valmistuksen materiaaliksi.
• ne on kuitenkin parempia kuin kertakäyttöiset muoviruukut

Huomioi eri kasvien taimien kasvatusolosuhteet 

• Taimikasvatuksessa tarvitaan aina hyvää valoa, joko luonnonvaloa tai kasvivaloa!
• Chilit, paprikat ja tomaatit vaativat usein lämpimän paikan, jotta siemenet itävät. 
• Siemenen itämiseen sopivin lämpötila löytyy siemenpussin merkinnöistä, sillä se vaihtelee eri lajikkeilla.
• Kun taimet ovat ilmestyneet näkyviin, jatkokasvatuspaikan lämpötila voikin olla aivan eri eli sekin kannattaa tarkistaa siemenpussista.
• Esimerkiksi iisopille suositellaan siementen itämisvaiheeseen 20-22 astetta ja taimien kasvatuslämpötilaksi 16-18 astetta.
• Onneksi monet kasvit ovat aika sopeutuvia 😊

Jos siementen kylvöt ja taimikasvatus on sinulle uutta - Viisi vinkkiä kevään kylvöihin -postauksesta voi olla sinulle apua.

Taimien esikasvatus onnistuu hyvin kotona, kun kylvöt ajoitetaan oikein ja kasveille järjestetään sopivat olosuhteet. Näin saat kasvatettua edullisesti vahvat taimet hyötypuutarhaan. Se onkin tärkeä osa omavaraisuutta ja tuo samalla iloa sekä runsasta satoa omalta pihalta.

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan maaliskuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Pilkettä Pilpalasta  https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/02/suuntana-omavaraisuus-maaliskuu-2026.html 

Oma tupa ja tontti  https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/03/mielessa-kevat.html

Sarin puutarhat  https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/03/taimien-esikasvatus-omavaraisuus.html

Kasvuvyöhyke 3

Caramellia  https://caramellia.fi/maaliskuu2026/

Rakkautta ja maan antimia  https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/03/suuntana-omavaraisuus-osa-3-ajatuksen.html

Tsajut   https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osat-2-3

Puutarhaterveisin Sari

Puutarhatyöt helmikuussa - omavaraisuus kotipihalla

 

Näin helmikuussa on jo monia pieniä puutarhatöitä, jotka on hyvä tehdä ajallaan. Se onkin usein puutarhanhoidossa tärkeää, että kukin puuha tehdään ajoissa, jotta saadaan toivottu lopputulos. Siis ei tehdä sitä liian aikaisin, mutta ei myöskään liian myöhään. Kullekin puutarhatyölle on oma ajankohtansa... siten onnistuu 😊

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Talvetettavat pelargonit - puutarhatyöt helmikuussa...

Nyt kun päivät pitenee vauhdilla, on aika taas tarkistaa talvisäilytyksessä olevat kasvit. Kellarissa ne jatkavat vielä talvilevossa koko kuukauden. Sinne laitettiin nyt lämpöpatteri, jotta näin kovilla pakkasilla lämpötila pysyy varmasti plussan puolella.

Sen sijaan sisällä talvetettavat pelargonit voi jo leikata parin viikon päästä. Samalla aioin vaihtaa niille mullat. Otin tämän kuvan eilen ja siitä näkee, miten hyvässä kasvussa pelargonit ovat.

Liian aikaisin näitä ei kannata leikata, eikä ottaa pistokkaita, koska tukeva kasvu vaatii kunnon auringonpaistetta.

Ekat siementen kylvöt jo tehty...

Ehdin kylvää jo muutaman tomaatin siemenen, sillä aioin kokeilla ikkunatomaatin kasvatusta. Tomaatti on arka kylmälle, joten tätä pientä tainta en vielä uskalla pitää ikkunalla. Se on siis orkideojen kasvivalon lähellä, koska tomaatit vaativat hyvin valoisan paikan.

Jännä nähdä, miten tämä onnistuu😊

Helmikuussa lisää kylvöjä...

Ehdin myös jo kylvää muutaman perennan, joiden siemenet vaativat kylmäkäsittelyn. Koska kylmäkäsittely pidentää niiden taimikasvatusaikaa, ne kylvetään usein näin tammi-helmikuussa. Sellaisia ovat esimerkiksi kuvan akileija ja harmaa hohtopiikkiputki.

Lisää monivuotisten perennojen kylvöistä Taimikasvatus - perennojen hajakylvö -postauksessa.

Helmikuussa kylvettäviä hyötykasveja - puutarhatyöt helmikuussa...

Joillakin hyötykasveilla on myös pitkä esikasvatusaika tai ne vaativat tosi pitkän kasvuajan ennen kuin niistä voi kerätä satoa. Tällaisia helmikuussa kylvettäviä kasveja on esimerkiksi: 

• chilit
• paprikat
• jättisipuli
• juuriselleri
• munakoiso
• latva-artisokka
• mansikat
• laventeli

Mitä muuta voi kylvää helmikuussa, siitä enemmän Helmikuun kylvöjä -postauksessa.

Hedelmäpuiden verkkojen tarkistus...

Aina välillä on hyvä käydä tarkistamassa puutarhassa, että nuorien hedelmäpuiden ympärillä on edelleen metalliverkot suojaamassa puuta rusakoilta ja peuroilta. Joskus verkko painuu kasaan tai lunta on niin paksulti, että verkko onkin liian matala. Silloin pitää oikaista metalliverkko tai lapioida lunta pois verkon ympäriltä. 

Nuorien tuijien suojaus kevätauringolta...

Helmikuun puolessa välissä laitetaan nuorille tuijille varjostuskangas suojaamaan niitä kevätauringolta, siis jos ne kasvavat aurinkoisella paikalla. Sama homma tehdään esim. kartiovalkokuuselle, jos se on aurinkoisella paikalla.

Tässä vanha kuva, jossa suojaamme tuijaa säkkikankaalla. Se toimii myös, kun laittaa sen yksinkertaisena. Ilman siis täytyy päästä liikkumaan hyvin suojauskankaan läpi. Kannattaa myös kiinnittää varjostuskangas hyvin, jotta myrskyt eivät irrota sitä.

Lämpökompostorille lumisuojaa pakkasilla...

Tosi tärkeä puutarhatyö talvella on lämpökompostorin pitäminen toimivana ja sulana. Meillä on tapana kasata pakkaslunta kompostorin ympärille, sillä se toimii eristeenä.

Sen lisäksi voi kompostikuiviketta säilyttää lämpimässä tilassa, jolloin se tuo lämpöä kompostoriin. Me käytämme edelleen Tehokuiviketta talvisin, koska sen sisältämä rypsirouhe ja biohiili auttavat pitämään kompostorin toiminnassa. Nyt pitkällä pakkasjaksolla meillä on tapana viedä välillä kompostoriin pieni kanisteri, jossa on lämmintä vettä - korkki tiukasti kiinni. Se tuo sinne lisälämpöä.

Heti kun nämä kovat pakkaset vähän hellittää, on aika tyhjentää lämpökompostoria. Siitä lisäohjeita Lämpökompostorin tyhjennys myös talvella -postauksessa.

Helmikuun puutarhatyöt - kuun rytmin mukaan...

Kaikki nämä erilaiset puutarhatyöt ajoitan aina kuun mukaan eli luonnon rytmillä. Se kivasti tasaa puutarhatöitä eri viikoille ja tuo siten tuttua rytmiä puutarhanhoitoon.

• ensi viikolla voisi kylvää jättisipulin siemenet
• seuraavalla viikolla hoitaa lämpökompostoria
• helmikuun puolenvälin jälkeen on vuorossa paprikan ja chilin kylvöt
• viimeisellä viikolla kylvän perennojen siemenet

Hyvän kylvö- ja istutusjakson näet Kastelupäivät ja kuu -sivulta täältä blogista.

Yhteenveto - helmikuussa tehdään nämä puutarhatyöt...

• tarkistetaan talvetettavat kasvit
• kylvetään hitaasti kasvavat hyötykasvit
• suojataan tuijat kevätauringolta
• pidetään lämpökompostori toiminnassa
• tarkistetaan jänis- ja peurasuojaukset

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan helmikuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/01/suuntana-omavaraisuus-helmikuu-2026.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/02/pakkaspaivina.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/02/puutarhatyot-helmikuussa-omavaraisuus.html

Kasvuvyöhyke 3

Rakkautta ja maan antimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/02/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-2-on.html

Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi

Puutarhaterveisin Sari