Kompostin teon aloittaminen...
Puutarhajätteen ja puiden lehtien kompostoinnin voi aloittaa milloin vain, myös syksyllä. Me aloitamme sen heti keväällä kun puutarhasta alkaa tulla kasvijätettä.
Mitä kompostiin voi ja kannattaa laittaa...
Me laitamme kompostiin nykyään lähes kaiken puutarhasta tulevan kasvijätteen, myös rikkaruohot. Paksuja oksia sinne ei kannata laittaa, koska ne eivät ehdi maatua kahdessa vuodessa. Hautaamme sinne myös muumiotautiset omenat.
Puutarhakompostiin kannattaa laittaa puutarhajäte ikään kuin kerroksittain, ei kekomaisesti. Ja jos yhtä kasvijätettä tulee paksumpi kerros, sen sekaan kannattaa sekoittaa toista jätettä, vaikka myöhemmin. Eli välillä "kompostivastaava" talikolla muotoilee kompostikasaa ja samalla sekoittaa eri jätteitä, jos siihen näyttää olevan tarvetta.
Myös vanhaa kompostimultaa laitamme välillä puutarhajätteiden sekaan. Jos kompostiin tulee hyvin multaisia rikkaruohoja tai nurmikon paloja, uuden kasviryhmä teosta, ei multaa tarvitse laittaa erikseen. Tosin kompostimulta tuo jätteiden sekaan niitä arvokkaita mikrobeja ja muita hajottajasieniä, mitkä huolehtivat kompostin toiminnasta.
Hieman ongelmalliset puutarhajätteet...
Jos kokee puiden lehtien maatuvan liian hitaasti, niin jatkossa niiden sekaan kannattaa sekoittaa perennojen varsia. Myös eri puiden lehdet sekaisin maatuvat paremmin kuin yhtä ja samaa lehteä olevat kompostit.
Meillä "puutarhavastaava" varmistaa aina, että kompostikasa näyttää hyvältä ja jätteet ovat sopivasti sekaisin kasassa 😀
Sama asia koskee nurmikonleikkuujätettä eli jos se laitetaan kompostiin, se sekoitetaan muuhun puutarhajätteeseen. Nimittäin pelkkä nurmikkosilppu kompostissa voi alkaa haista aika pahalle ja ei kompostoidu hyvin.
Tuleeko teille mieleen muita hankalasti kompostoitavia puutarhajätteitä?
Komposti kasataan tasaisesti...
Komposti siis tehdään tasaisin kerroksin ja tarvittaessa hieman eri kasvijätteitä sekoittaen. Syksyllä se peittyy puiden lehtiin. Kompostin voi tehdä tosi korkeaksi, koska se tulee painumaan, kun komposti lähtee toimimaan. Välillä kylmillä ilmoilla kompostikasasta nousee oikein höyry... ja kasa laskee.
Puutarhajätteen kompostoinnin periaatteet ovat ihan samat myös lautakehikkokompostissa ja muovisissa puutarhakompostoreissa.
Kuun vaiheet ja kompostointi...
Periaatteessa kompostia voi koota jatkuvasti, mutta kaikki hoitotoimet tehdään vähenevällä kuulla eli alakuulla. Tarkemminkin päivän voi valita eli hoitotoimet ovat silloin juuripäivänä.Nyt parhaillaan on vähenevä kuu 6.11.2018 asti ja seuraavat juuripäivät ovat 3.-4.11.2018.
Jos kuun vaiheiden mukaan ajoittaminen kiinnostaa sinua enemmän, siitä on verkkokurssi Kuun vaiheet ja puutarhanhoito.
- Puutarhakompostin keväthoito - kompostisarjan 2. osa
- Puutarhakompostin kesähoito - kompostisarjan 3. osa
- Puutarhan lehdet kompostiin
- Rikkaruohot kompostiin vai ei
- Parempaa kompostia biohiilellä
Mukavaa viikkoa!
Terkuin Sari
Ps. Olisi kiva kuulla teidän tapoja kompostoida puutarhajätettä.
Kiitos hyvistä ohjeista! Tuo kasana maassa kompostointi alkoi kiinnostaa. Meillä lounaissaaristossa on lähes joka kesä haasteena kuivuus. Komposti ei toimi, kun se on pölisevän kuivana eikä kasteluvettä ole niin paljoa, että sitä voisi tuhlata kompostin kasteluun. Olen rakentanut kehikon, ja pohjana on säleikkölava, jolloin komposti on irti maasta. Alussa pidin hölmönä vielä päällä kantta, kun luin, ettei komposti saa liikaa kastua - heh! Nyt mietinkin, että ehkä maassa komposti kuivuisikin hieman vähemmän. Edes millimetrin vähemmän, mutta sekin jotakin :-D Nyt syksyllä komposti on alkanut taas kivasti toimia, mutta on ikävää, että välissä se vain seisoo monta kuukautta.
VastaaPoistaSuurella todennäköisyydellä lavan päälle tehty kompostikasa on kuivempi, koska alakautta ilma kiertää kompostiin... ja samalla kuivattaa kasaa hieman. Ainakin sen pari millimetriä ;)
PoistaKomposti ja kompostoituminen on tosi luonnollinen asia, joten olemme yksinkertaistaneet puutarhajätteen kompostointia. Siitä näkee paljon ohjeita, osa ihan hassujakin ;)
Suoraan maanpinnalle kootussa kompostissa on se suuri etu, että maasta nousee heti hajottajabakteerit sun muut uuteen vasta aloitettuun kompostiin. Puutarhajäte lähtee siten heti maatumaan.
Se on kyllä lisähaaste, jos kompostia ei voi kastella kuivana jaksona. Siihenkin varmaan löytyy ratkaisu, tai sitten vain hyväksyy sen, että kompostoituminen kestää kauemmin eli kolmisen vuotta.
Kiitos hyvistä ohjeista. Olen kompostoinut metallikehikkoon. Meillä on iso tammi, joten hyvä tietää että kolme vuotta ainakin kestää. Meillä on myös kompostoiva huussi. Kuinka vanhaa sen jätteen pitäisi olla,että sitä voi laittaa lehtikompostiin ja miten kannattaisi toimia?
VastaaPoistaTosiaankin tammen lehdet maatuvat hitaammin, kun ovat niin kovia. Sekaan kannattaa laittaa vanhaa kompostimultaa ja jopa kompostiherätettä tai muuta typpeä sisältävää.
PoistaHuussijäte onkin oma juttunsa, sillä se on kuin "lannoitemassaa". Varmistin asiaa Biolanilta, he kun myyvät niitä kompostoivia huusseja. Sain tällaisen vastauksen heiltä:
"Huussijäte sisältää paljon ravinteita ja siksi se pitäisi aina kompostoida sadevesiltä suojattuna. Eli avokompostiin huussijätettä ei saa laittaa, vaan käymäläjätekompostorissa pitäisi olla kansi ja pohja. Käymäläjätteet voi laittaa raakanakin puutarhajätteen joukkoon, kunhan tosiaan sadevesi ei pääse huuhtelemaan ravinteita pohjamaahan. Käymäläjätteen ravinteet nopeuttavat myös lehtien kompostoitumista. Myös suotoneste on hyvä heräte syksyn lehtikompostiin.
Kauttaaltaan lämpöeristetyssä Kompostikäymälässä jäte kompostoituu ja tyhjennysvaiheessa se on jo viilentynyt katekompostivaiheeseen. Jos sitä käyttää syötäville kasveille, on hyvä jälkikompostoida ainakin vuosi. Järkikompostointi onnistuu joko puutarhajätteen seassa tai ihan sellaisenaan – kuitenkin taas sadevesiltä suojattuna."
Tämä olikin hyödyllinen postaus! Taidan ottaa tekstin itselleni talteen ohjeeksi. Meille tehtiin kotipihaan ensimmäistä kertaa lehtikomposti. Kuulin jostain, että havunneulaset eivät kompostoidu enkä niitä sinne laittanut. Laitoin myös kompostiherätettä, jota olin ostanut kun luulin ettei Biolanin komposti pelitä. Väärä luulo:pelitti oikein hyvin! Kastelin lehtikompostia myös pari kertaa, kun kuulin ettei voi olla liian kuiva.
VastaaPoistaMeillä on iso sembramänty ja se pudottaa paljon pitkiä neulasia. Ne me ollaan haravoitu katteeksi :) Pienet neulasmäärät kompostissa menee kyllä, mutta isompi määrä ei maadu hyvin.
PoistaKompostiheräte on hyvä lisä, joskus jopa erittäin tarpeellinen. Laitan myöhemmin postauksen puutarhajätekompostin hoidosta, sekä muutamasta muusta siihen liittyvästä asiasta.
Kompostimulta on aivan parasta kasvuun.
VastaaPoistaNäin on! Kompostimullassa on todella paljon hyviä ominaisuuksia, kuten kasveille tärkeät hyötymikrobit. Ne auttavat kasveja kasvamaan paremmin ja kestämään erilaisia "stressejä".
PoistaHyödyllinen postaus! Samantapainen kompostiläjä on itsellänikin. Osan puutarhajätteistä olen kompostoinut risuista tai tuoksuvatukan oksista punotussa kehikossa, mutta tänä vuonna tuli kaiveltua uutta kukkapenkkiä niin paljon, ettei kaikki mahtuneet siihen. Loput ovat siis vain läjässä. Risuja olisin kyllä voinut silputa enemmän sekaan. Lähinnä ulkonäöllisistä syistä ajattelin ensi vuodeksi jotain lautakehikon tapaista, mutta saa nyt nähdä, mikä on lopullinen toteutus :D Pienellä pihalla ei vain ole mukava katsella rikkaruohokasoja. Mukavaa viikkoa!
VastaaPoistaMonet pitää siitä lautakehikosta, ja osan mielestä se vielä rumempi kuin pelkkä läjä. Kauneus on katsojan silmissä ;) Risukehikko kuulostaa tosi kauniilta.
PoistaMeillä nuo kompostikasat ovat vähän sivummalla, mutta näkyvät kyllä tietystä kohtaa pihaa. Siksi koetetaan pitää ne ja koko kompostointialue siistin näköisenä, ainakin kauempaa katsottuna.
Oikein mukavaa viikkoa sinullekin!
Suuret määrät tammenlehtiä näin syksyisin on aika haastava ongelma. Jos ne putoavat nurmikolle niin siinä ne voi ruohonleikkurilla silputa, mutta hiekkakäytävältä ne pitää koota haravoiden ja isot kasat tammenlehtiä on aika vaikea saada kerroksittain jonkin väliaineen kanssa,perennan varret ei riitä ja nurmisilppuakaan ei ole monestikaan tässä vaiheessa riittävästi. Siis kompostista tulee väkisinkin löyhä ja hauska temmellyskenttä meidän metsikössä asuville mäyrille ja supikoirille ja käy siellä myös muutamat varislinnut.
VastaaPoistaKompostialueen pitäisi olla tosi laaja jotta nämä lehtikompostit voisivat maatua paikoillaan ainakin kolme vuotta ja vuosittain ne myös pitäisi kääntäen siirtää siihen vierelleen. Multaa toki tulee, mutta onhan siinä omat työnsä ja vaivansa.
Tuo on totta, tammenlehtien kompostointi on haastavaa, kun lehtiä on paljon. Siinä voisi melkeinpä ottaa järeämmät konstit käyttöön, jotta lehdet lähtevät nopeammin maatumaan.
PoistaJatkan tätä kompostointisarjaa, ja tulossa on muutamia uusia ja vanhojakin vinkkejä, joista voi olla hyötyä myös tammenlehtien nopeampaan kompostointiin.
Meillä on vaihtolavoista kyhätty komposti. Ylhäältä katsottuna kuin E kahdella väliviivalla. Etureunasta auki...terapeuttista kun talikon kans heiluu ja siirtelee ja kärrää palaneet puutarhaan ja palamattomat risut ym. seuraavaan osioon .maapohja. Näin kuivan kesän jälkeen voi todeta että kehikon etu oli pelastus että onkilieroja löysi helposti. Siis ei kuivu niin helposti kun on osaksi harva kehikko . Urearakeita heitän joskus sekaan niin palaa nopeammin t.Riitja
VastaaPoistaPuutarhanhoito, ja kompostin hoito, on tosi terapeuttista ja niin ihanaa puuhaa :)
PoistaTuo on ihan totta, komposti on hyvä paikka löytää matoja kesällä, kun on pitkä sateeton jakso.
Teidän komposti kuulostaa tosi toimivalta. E-malli on hyvä ja vie vähän tilaa. Se sopii erityisen hyvin pieneen pihaan tai muuten pienelle kompostialueelle. Ja joidenkin mielestä se on myös siistimmän näköinen kuin avokomposti ;)