maanantai 6. heinäkuuta 2020

Hyötytarha heinäkuussa - omavaraisuus kotipihalla

Näin heinäkuun alussa hyötytarhasta tulee jo satoa.  Näistä kastelualtaista saadaan persiljaa ja nyt taas salaattiakin. Ovat olleet tänä kesänä tosi hyviä, kun oli niin kuumaa ja kuivaa. Meillä on useita muitakin kastelua helpottavia ratkaisuja pihalla, koska puutarhanhoidon kuuluu olla helppoa ja hauskaa.

Nämä kastelualtaat, joiden päällä on multasäkit, on käteviä niille kasveille, joilla pitää olla tasaisen kostea multa. Siis jos multa pääsee kuivahtamaan, niin näiden kasvien maku tai rakenne kärsii heti. Meillä kastelualtaissa on nyt tänä kesänä salaatti, persilja ja tomaatti. Reunalla kasvaa taas samettikukkia, jotta rusakot jättävät salaatit ja persiljan rauhaan.
Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Mitä kuuluu kasvimaalle...

Vahapavut eivät ihan vielä kuki. Siruetanoiden takia, emme voi käyttää kasvuharsoa, joten pavut kylvetään vasta, kun yöpakkaset ovat varmasti ohi. Siksi kasvu on vielä alussa.
Taidetaan hieman lannoittaa papuja, kun kuun vaihe on sopiva. Se vahvistaa niiden kasvua kivasti.

Herneet sen sijaan jo kukkivat ja ne on myös tuettu. Nekin kylvettiin vasta, kun yöpakkaset olivat ohi. Kasvimaalla tulossa myös mangoldia.

Perunamaalla perunat on hyvässä kasvussa, aivan kuten maa-artisokkakin. Samoin porkkanat näyttävät kasvaneen hyvin. Nämä kaikki ovat aavistuksen varjoisemmalla paikalla mitä kasvimaa.

Biohiili pelasti taas kesän sadon...

Alkukesän kuumuus ja kuivuus olisi varmasti heikentänyt tulevaa satoa reippaasti, ellei maassa olisi ollut biohiiltä. 
Ollaankin moneen kertaa tänä kesänä kiitelty biohiiltä, sillä kastelu ei ole ollut kovinkaan työlästä. Kasvit eivät kärsi heti kuivuudesta, vaikka pintamulta näyttää jo kuivalta. Ja vähän kun ollaan kaivettu mullan pintaa, niin maa pinnan alla vaikuttaa heti kosteammalta. Maalaji on siis kuivuvaa runsasmultaista hiekkamoreenia.

Lisää juttua biohiilestä kasvimaalla ja mansikkamaalla:

Rastaat on älykkäitä...

Ihmeteltiin, miten mansikkamaan rastasverkkoon tulee jatkuvasti reikiä. Sattumalta näin tekijän. Eli tavallinen rastas lentää päin verkkoa ja jos se ei pääse siitä läpi, yrittää uudelleen. Koska rastasverkko on jo vanha ja hapertunut, nytkin toisella yrittämällä rastas sai puhkaistua siihen reiän, ja pääsi syömään mansikoita. Samalla tyylillä se lentää sieltä ulos. Kyllä rastaat on tosi ovelia ja älykkäitä!
Koska ei nyt päästy ostamaan uutta rastasverkkoa, niin laitetiin cd-levyt roikkumaan verkon sisälle. Toivottavasti auttaa kauppareissuun asti.
Tämä rastasverkko on sitä "uudenlaista", johon linnut eivät herkästi tartu. Tärkeää on tietysti laittaa verkon helmat tiukasti vaikka laudan ympärille, ettei linnut sotkeudu verkon helmaan. Meillä ei verkkoon ole yksikään lintu tarttunut eli toimii.

Mansikkamaata olisi kannattanut kastella juurikastelijalla, koska sillä saa veden suoraan mullan sisään. Jos oltaisi tiedetty, että nyt tulee sateita, niin ei oltaisi säästelty kaivovettä. 
Mansikoista kun ei tule mehukkaita, jos maa on liian kuivaa. Sama koskee muitakin marjoja ja hedelmiä.

Mustarastaille herukoita laulupalkaksi...

Kun kuvasin kasvimaata, niin mustarastas lensi viereiseen punaherukkaan. Ja siinä se oksan takana katseli minua ja välillä otti suuhunsa punaherukan raakoja marjoja. Aika hauska!
Mustarastaan laulu on niin kaunista, että ihan vapaasti saa syödä pensaasta marjoja.
Emme kyllä koskaan suojaa näitä marjapensaita, niistä riittää kaikille.

Omenia, kirsikoita ja päärynöitä aika vähän...

Suklaakirsikka kukki tosi runsaasti keväällä, mutta selvästikin vain osa kukista on pölyttynyt. Eli kirsikoita on tulossa jonkun verran. Sama juttu on myös hedelmäpuilla.
Jos jotain hyvää tässä hakee, niin eipä tarvitse harventaa raakileita 😊

Puutarhanhoito kuun mukaan - erityisosaamista...

Yksi tämän kuukauden omavaraisuuskirjoituksen aiheista oli erityisosaaminen. Minulla se on puutarhanhoidon ajoittaminen kuun muukaan. Se helpottaa ja rytmittää kivasti puutarhanhoitoa. Ja ennen kaikkea se varmistaa toivotun ja hyvän lopputuloksen.

Esimerkiksi mehujen, hillojen, marmeladin yms. tekeminen alkaa kuun mukaan tänään maanantaina. Sitä jatkuu 18.7.2020 asti, pois lukien 9.-11.7.. Hyvänä ajankohtana tehdyt hillot ja mehut kestävät pitkään hyvinä avattuinakin, eivätkä homehdu. On myös erityisiä päiviä, jolloin mansikan maku säilyy mehuissa sekä päiviä, jolloin maku ei säily. 
Yrttien kuivaamiseen onkin eri ajankohdat.
Tietysti kylvöille, istuttamisille, harventamisille, multaamisille, kasteluille jne. on omat ajankohdat. Joitain näistä päivistä ilmoitan blogin Kastelupäivät -sivulla.

#suuntanaomavaraisuus - yhteispostaussarja

Tätä #suuntanaomavaraisuus -yhteispostaussarjaa luotsaavat Tsajut ja Korkeala -blogin kirjoittajat. Tällä kertaa yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke I
Luomulaakso

Kasvuvyöhyke IV
Puutarhahetki


Mukavaa viikkoa!

Terkuin Sari

10 kommenttia:

  1. Ihanan rehevän näköistä. Lintujen älykkyys hämmästyttää aina, ne ovat todella kekseliäitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rehevyys kertoo kyllä siitä, että keväällä on ollut sateita, niin puuvartiset pärjäävät hyvin alkukesän sateettoman jakson. Onneksi nyt taas satoi kunnolla, niin ei haittaa, vaikka loppukesäksi tulisi taas helteitä :)
      Tuntuu kyllä siltä, että linnut, etenkin rastaat, ovat välillä vähän turhankin älykkäitä ja kekseliäitä ;)

      Poista
  2. Sun kuukausipostauksista löytyy aina joku itselle uusi tai mielenkiintoinen juttu! Tällä kertaa se on tuo kasteluallas, johon tartuin heti ja loikkaan sitä seuraavaksi lukemaan. Kesä on ollut taas sangen jännä täälläkin. Ensin oli 5 viikkoa käytännössä sateetonta ja ne hurjat helteet ja nyt sitten sataa niin, että maa ei enää vedä ja sääennusteet lupailee samaa niin pitkälle kuin ennusteita riittää. Ole tässä nyt sitten huoleton kotipuutarhuri kun ensin tyypit meinaa taas nääntyä ja sitten niille pitää jo uimaliivejä suunnitella :D

    Iloista heinäkuuta sinne puuhiisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että löydät näistä postauksista jotain uutta tai muuten mielenkiintoista :)
      Kastelualtaat on meidän pihalla ihan ehdottomia salaatilla. Niissä kun salaatit pysyvät paljon paremman makuisina kuivina jaksoina, kuin kasvimaalla kasvatettuna. Ja onhan ne lähempänäkin keittiötä, kun kasvualtaat ovat seinustalla.
      Melkein joka kesä, sää tuottaa puutarhurille jotain pientä tai isompaa haastetta. Onneksi aina jokin kasvi tuottaa hyvän sadon, vaikka jokin toinen tällä kertaa heikomman. Samalla siinä oppii viljelytaktiikkaa :)

      Poista
  3. Viime vuotisista postauksista innostuneena meilläkin on biohiiltä nyt lähes joka kasvualustassa. Hirveän suosituksi se ei ole vielä ainakaan noussut kun Hankkijalta ja Viherpeukaloilta sitä ei ole juurikaan mennyt. Eipä tosin harmita minua, sillä loput saa varmaan sitten ostettua meille hyvällä tarjouksella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, aika harva on vasta tajunnut biohiilen ison avun puutarhassa. Sama juttu on sen sammalkasvualustan kanssa. Moni hakee halvinta, sen enempää ajattelematta kasvien hoitoa ;)
      Nyt olemme laittaneet biohiiltä puutarhakompostiin ja onkin jännä nähdä, miten se muuttaa kompostimultaa. Siitä kirjoitelen sitten myöhemmin.

      Poista
  4. Saa nähdä milloin tänne tulee hankittua ensimmäinen rastasverkko. Täällähän oli pesät mustarastaalla, laulurastaalla ja räkättirastaalla, kaikki hoitivat 4-5 poikasta. Räkätti teki pesänsä vielä ihan laatikkoviljelmän viereen joten poikaset tottuivat alusta pitäen ihmisten läsnäoloon. Tähän asti marjoja on tullut enemmän kuin mitä itse on saanut vuoden aikana käytetyksi, joten saa nähdä miten tämä yhteiselämä jatkuu rastaiden kanssa. Noita vanhoja pensaita kun on melko lailla mahdoton suojata kun ovat kasvaneet sikin sokin riveiksi toistensa sekaan. Mutta jospa tuolta jotain saisi poimittua ennen rastaita...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhteiselo rastaiden kanssa voi hyvin onnistua, kun kaikille riittää marjoja :)
      Rastaiden karkottamiseen on monia keinoja. Yhteen aikaan meillä oli huminalangat ja ne auttoivat silloin. Sitten oli cd-levyjä. Ilmassa leijuvaa muovihaukkaa ei vielä olla kokeiltu, mutta sekin kuulemma toimii. Konstit on siis monet :)

      Poista
  5. Sain biohiiltä jonkun kukkatilauksen kylkiäisenä, minkähän verran sitä pitäisi laittaa vaikkapa lavakauluskasvimaahan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleisohje biohiilen määrästä on 10 litraa/ 1m2 (eli 1mx1m alue). Se siis sekoitetaan multaan, kasvien juuristoalueelle. Ja tärkeää on ladata biohiili lannoitteella ja vedellä ennen levitystä tai tehdä se maassa.
      Eli riippuu lavakauluksen koosta, ja kuinka pedantti on :)

      Poista