Siemenistä kasvatettu tummalehtinen daalia `Black Forest Ruby` kukkii syyskuussa

Esikasvatin siemenistä näiden tummalehtisten tarhadaalioiden (Dahlia pinnata `Black Forest Ruby`) taimet tänä keväänä ja ne kukkivat edelleen komeasti vielä näin syyskuussa. Esikasvatus oli tosi helppoa ja taimia ei edes tarvinnut latvoa, sillä taimet haaroittuvat itsestään ja siten kukkivat näin runsaasti.

Lupailin jo aiemmin tehdä oman postauksen näistä upeista daalioista - joten tässä se nyt on 😊
 

Tummat lehdet ja punaiset kukat - näyttävä daalia...

Istutin nämä täyteen aurinkoon, jotta ne kukkivat runsaasti. Aurinkoinen paikka saa tämän lehdet myös värittymään näin upean tummiksi. Tämä on todella näyttävä jo lehtiensä ansioista yleensä niin vihreävoittoisessa puutarhassa.

Jotenkin hassusti näiden lakastuneet kukat on vaikeampi erottaa nupuista, mitä meidän vihreälehtisten oranssien daalioiden. Se on jännä juttu, sillä pitää ihan sormin kokeilla, onko se nuppu vai jo lakastunut kukka 😊

Tämä lajike on hyvä perhos- ja pörriäiskukkana...

Koska suosin meidän puutarhassa pölyttäjille mieluisia kukkia, niin valitsin tämän `Black Forest Ruby` lajikkeen esikasvatukseen. Toki valintaan vaikutti myös upeat tummat lehdet.

Kukissa on edelleen näin syyskuussa nokkosperhosia, kimalaisia ja kukkakärpäsiä. Elokuussa siinä oli vielä enemmän niitä ja erilaisia perhosia.  Se on siis loistava kasvi perhosille ja pörriäisille.

Kirjoitinkin jo aiemmin aiheesta: Perhosia ja muita pölyttäjiä meidän pihalla - parhaat kukat syyskuussa.

Siemenistä kasvatetut daalian taimet haaroittuvat itsestään...

Tästä kuvasta hyvin  näkyy, miten yksittäiset taimet on kasvattaneet sivuversoja eli haaroittuneet. Tässä on viisi taimea istutettuna ryhmään. Kuva on heinäkuun puolenvälin paikkeilta. 

Taimet istutettiin Biolanin Maanparannushiilellä parannettuun maahan. Näet siitä lisää täältä: Vähemmän kasvien kastelua - ladatulla biohiilellä.

Se ehkä selittää näiden rehevää kasvua ja runsasta kukintaa, sillä emme ole kastelleet näitä kuin jonkin aikaa taimien istutuksen jälkeen. Daalioissa on edelleen kasvamassa hurjan paljon uusia nuppuja.

Tarhadaalia `Black Forest Ruby` pienenä siementaimena...

Tämä kuva on huhtikuun puolesta välistä, jolloin olin istuttamassa pieniä taimia isompiin ruukkuihin. Siemenet olin laittanut sammalnappeihin, koska minusta se on kätevin tapa. Kuvassa taimi on vielä sammalnapissa.

Näet lisää näiden taimikasvatuksesta täältä: Daalian kasvatus siemenistä - onnistuu myös aloittelijalta.

Kuvassa näkyy myös näiden `Black Forest Ruby` daalioiden siemenpussi. Sen löysin Korpikangas Siemen-Fröltä keväällä.

Näidenkin juurakot säilytän talven yli kellarissa...

Todennäköisesti niille on kasvanut hyvät juurakot nyt kesän aikana, joten säilytän ne kellarissa. Sen aika on ehkä vasta loka-marraskuussa, riippuen syksyn lämpötiloista.

Annamme aina pakkasen mustuttaa eli palelluttaa versot, ennen kuin nostamme juurakot maasta. Näin olemme tehneet niiden oranssien yli 30 vuotta vanhojen daalioidenkin kanssa.

Talvisäilytyksestä eri olosuhteissa näet lisää täältä: Daalian talvisäilytystesti.

Daalia `Black Forest Ruby` vielä lyhyesti...

Tummalehtinen tarhadaalia (Dahlia pinnata)

Punaiset puolikerrotut kukat

Kylvetään keväällä esikasvatukseen, ei tarvitse latvontaa

Kukkii heinä-syyskuun ajan, ehkä lokakuussakin

Juurakko talvetetaan kellarimaisessa tilassa 

Olisi kiva kuulla, mitä mieltä olet näistä tummalehtisistä daalioista? 

Niitä on myös muitakin lajikkeita ja kukkien värejä.

Puutarhaterveisin Sari

Viljelyä kastelualtaissa ja perunamaalla - omavaraisuus kotipihalla

 

Näin kuivana alkukesänä on kiva huomata, että nämä muutamat valinnat on toimineet - kasvit voivat hyvin, vaikka sateita ei juuri ole tullut. Kastelualtaat ja biohiili ovat olleet isona apuna, ja uudella perunamaalla näyttää hyvältä.

Itse pidän varmoista ja helpoista yksivuotisista hyötykasveista eli niistä, joista tulee varma sato - harvemmallakin kastelulla ja biohiilellä.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Kastelualtaan vanhan mullan parannus biohiilellä...

Ensimmäisen kuvan planter kasteluallas on ollut minulla jo vuosia. Viime vuonna paransin siinä olevaa multaa kompostimullalla. Multaa ei siis tarvitse vaihtaa, riittää kun parantaa sitä.

Nyt toukokuussa sekoitin kastelualtaan vanhaan multaan uutta Biolanin Maanparannushiiltä. Kuvasta hyvin näkyy, miten tummaa se on. Tämä maanparannushiili on siis käyttövalmista ladattua biohiiltä, joka tuo multaan biohiilen hyvät ominaisuudet. 

Tätä samaa Maanparannushiiltä olen lisännyt myös kasvimaan keskellä olevaan metallireunaiseen kohopenkkiin, koska sen multa kuivuu nopeammin kuin tasamaa. Siitä sekä mitä isoja etuja biohiilestä on kasveille ja kastelijalle, näet täältä: Vähemmän kasvien kastelua ladatulla biohiilellä.

Helppoa viljelyä parvekkeella - kastelualtaassa vesisäiliö...

Parvekkeen pöytätasolla oleva planter kasteluallas on kuin iso altakasteluruukku. Sen pohjaosassa on vesisäiliö, josta vesi nousee multaan ja samalla toimii kasveille vesivarastona. Näet kuvia, miten otin sen käyttöön, täältä: Helppoa omavaraisuutta parvekkeella. 

Vesisäiliön takia kuumana hellejaksona multaa ei tarvitse kastella joka päivä. Kun kasvit ovat juurtuneet, niin säiliön vesi voi riittää niille helteellä lähes viikon, riippuen kasveista.

Kastelualtaassa basilikan, persiljan ja paprikan viljely on helppoa, koska multa on niille sopivan tasakosteaa. Vesisäiliön avulla multa ei siis pääse kuivahtamaan liikaa - kasvit voivat hyvin. Toki pitää muistaa lisätä vettä aina välillä vesisäiliöön 😊

Paprikassa on jo ensimmäinen kukka avautumassa ja siinä on kivasti nuppujakin, siis parvekkeen kastelualtaassa.

Paprikan taimet kasvusäkissä kastelualtaan päällä...

Meillä on paprikaa kasvamassa myös ulkona aurinkoisella ja tuulensuojaisalla paikalla. Ne on istutettu kasvusäkkiin, joka on säkkiviljelyyn tarkoitetun kastelualtaan päällä. Siinäkin kastelualtaan vesi nousee kapilaarisesti kasvusäkin multaan.

Kastelualtaaseen lisätään vettä ehkä kerran viikossa, riippuen säkissä kasvavista kasveista ja säästä. Kun kasvit ovat jo isoja ja hellepäivinä vielä tuulee, niin säiliöön on hyvä muistaa lisätä vettä riittävän usein. Säiliössä on kelluva mittatikku, jonka avulla on helppo arvioida veden lisäyksen tarve. Siis tosi kätevää.

Olen kasvattanut nämä `Hallo` paprikan taimet siemenistä, siitä lisää täällä: Paprikan siementen kylvö hyvä tehdä ajoissa. Ensimmäistä kertaa kasvatan paprikaa, joten jännä nähdä, miten onnistuu. Ja miten nämä avomaalla kasvavat paprikat ehtivät tehdä satoa.

Perunamaa ilman kohopenkkejä...

Huhtikuussa kirjoitin jo tästä uudesta perunamaasta. Eli poistimme mansikat ja paransimme maata puutarhakompostin mullalla. Maahan oli jo aiemmin lisätty biohiiltä, kun istutimme siihen mansikat, mistä lisää Biohiili mansikkamaan ja kasvimaan kunnostuksessa. Lisäksi kompostimullassa on myös hieman biohiiltä.

Istutimme perunat tasamaalle eli emme tehneet niille perinteisiä kohopenkkejä. Jos kesästä on tulossa taas vähäsateinen, tasamaa ei kuivu niin paljon kuin kohopenkit. Jos tuleekin sateinen kesä, niin tässä maa on sen verran läpäisevää, ettei liika vesi ole koskaan ongelmana.

Perunat ovat siis jo näin hyvässä kasvussa, vaikka kunnon sateita ei ole ollut. Eli hyvältä näyttää perunamaalla :)

Vaativampien yksivuotisten hyötykasvien viljely on helpompaa kastelualtaissa. Samoin niiden ja perunamaan mullassa oleva biohiili vähentää kastelun tarvetta eli helpottaa viljelyä - ja omavaraisuutta kotipihalla. Jännä nähdä, miten paprikat ja perunat kasvavat tänä kesänä - siitä lisää myöhemmin 😊

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan kesäkuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/06/tule-hyva-sato.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/06/viljelya-kastelualtaissa-ja.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-6/

Puutarhaterveisin Sari

Vähemmän kasvien kastelua - ladatulla biohiilellä

 

Yksi puutarhanhoidon isoimmista arjen helpottajista on ollut meillä ladattu biohiili – sen ansiosta kastelemme merkittävästi vähemmän, ja silti kasvit voivat hyvin. Daaliat eivät ole saaneet kastelua kertaakaan istutuksen jälkeen, herneet tuottavat hyvän sadon kuivanakin kesänä, ja metallilaatikon multa pysyy kosteana pidempään. Tässä postauksessa kerron, miten biohiili toimii käytännössä ja miten olen sitä itse käyttänyt.

Metallilaatikon multa kuivuu - mitä tehdä?

Tältä näytti metallilaatikon multa ennen ladatun biohiilen lisäystä. Siinä oli isoja matoja ja multa vaikutti ihan hyvältä, mutta halusin parantaa sitä. Tähän laatikkoon istutetaan taas daalian juurakko ja joitakin muita kukkia. Haasteena on ollut se, että multa kuivuu sateettomana jaksona herkemmin, kuin maahan istutetuilla daalioilla, joten siksi biohiiltä.

Miten biohiili parantaa maan kosteudenpidätyskykyä?

Biohiilen ominaisuutena on varastoida vettä ja ravinteita huokosiinsa. Biohiili lisää myös maan mikrobitoimintaa, joka taas parantaa maan kasvukuntoa, mikä taas parantaa kasvien kasvua ja hyvinvointia. Se tuo myös kuohkeutta raskaaseen maahan.

Multaan lisätty biohiili vähentää siis kasvien kastelun tarvetta, koska kasvit saavat otettua biohiileen varastoitunutta vettä käyttöönsä tarvittaessa. Se helpottaa puutarhanhoitoa ja samalla maa pysyy hyvässä kasvukunnossa ja kosteampana.

Daaliat ilman kastelua - 8 vuoden kokemus...

Olen aiemminkin kirjoitellut tänne näistä meidän yli 35 vuotta vanhoista daalioista, joita emme kastele koskaan. Niitä ei kastella istutusvaiheessa, eikä koko kesänä. Ei edes hellekesänä, vaikka paikka on aurinkoinen.

Niiden multaan on lisätty ladattua biohiiltä noin 8 vuotta sitten. Sen jälkeen daaliapenkkiin on myös lisätty hieman kompostimultaa, jossa myös biohiiltä.

Ladattu biohiili - mitä se tarkoittaa käytännössä?

Ladattu biohiili tarkoittaa käytännössä sitä, että biohiileen on ikään kuin imeytetty lannoitetta sekä vettä. Ladattu biohiili siten sisältää ravinteita ja kosteutta.

Miten se tehdään, näet sen täältä: Biohiilen lataus eri tavoilla.

 

Mitä biohiili on? 

Biohiili on hyvin korkeassa lämmössä ja ilmattomassa tilassa poltettua ainesta, yleensä puuta. Silloin sen huokosrakenne varastoi eniten vettä ja ravinteita. Tällainen biohiili on laadukasta ja siitä on eniten apua kasveille.

 

Herneet pärjäävät kuivanakin kesänä - näin se onnistuu...

Meidän kasvimaan mullassakin on biohiiltä ja kastelemme toki aina kylvökset, jotta siemenet itävät hyvin. Kun taimet alkavat olla isompia, yleensä lopetamme kastelun. Syy on se, että sateettomana hellekesänä myös kaivosta uhkaa loppua vesi.

Siitä huolimatta herneet ja monet muutkin kasvit tuottavat hyvän sadon, biohiilen ansioista.

Valmis vaihtoehto - käyttövalmis ladattu biohiili...

Huomasin tänä keväänä Biolanilta tulleen uuden biohiilituotteen myymälöihin nimeltä Maanparannushiili. Sitä siis testaan nyt ja se näyttää tältä. Siinä on isompia ja pienempiä biohiilen paloja sekä hevosen- ja kananlantakompostia tuomassa ravinteita ja multavuutta. Maanparannushiili on siis valmiiksi ladattua ja käyttövalmista biohiiltä.

Koska tässä tuotteessa biohiili on ladattu lantakompostilla, mikä on orgaaninen "lannoite", se soveltuu käytettäväksi myös luomuviljelyyn. 

Kompostissa biohiilen lataus onkin yksi parhaimmista tavoista, koska siellä biohiileen latautuu kosteutta, ravinteita sekä hyvää mikrobitoimintaa. Sen takia lisäämme puutarhakompostiimme biohiiltä, pienenä vinkkinä 😊

Lisää blogipostauksia ja kokemuksia biohiilen käytöstä...

• Kokemuksia biohiilestä kasvimaalla -postauksessa kerron miten esimerkiksi tillin ja herneen kasvussa oli uskomaton ero.
• Lavakaulukset ja biohiili - helppoa viljelyä -postauksessa on isorakeista biohiiltä isompi erä, joka itse ladattiin vedellä ja lannoitteella.
• Daalioita ei ole kasteltu kertaakaan - biohiili toimii -postauksessa lisää daalioista ja miten erikoisesti lisäsimme biohiilen daalioiden sekaan.
• Biohiili vähentää kastelua puutarhassa -postauksessa eri raekokojen merkityksestä sekä eri käyttökohteista.
• Terassihortensia kannattaa istuttaa isompaan ruukkuun -postauksessa pussimultana käytetään biohiilipitoista kesäkukkamultaa, joka myös pidentää kastelujen väliä.

Olisi kiva kuulla teidän kokemuksia biohiilen käytöstä. Oletko siis kokeillut biohiiltä tai biohiilimultaa?

Puutarhaterveisin Sari

Poimintoja Helsingin Kevätmessuilta - inspiroivia ideoita ja ekologisia löytöjä

 

[Pääsylippu saatu Messukeskukselta - mainos] Käväisin Helsingin Kevätmessut -tapahtumassa ja tässä kuvia sekä poimintoja inspiraatioksi ja ekologisista uutuuksista. Nämä messut ovat Suomen suurimmat puutarhamessut ja sen kyllä huomasi. Siellä oli taas paljon nähtävää - uutuuksia ja tietysti kukkia.

Upeista kukka-asetelmista ideoita omiin kukkakimppuihin...

Lasigalleriassa oli jälleen mitä näyttävimpiä kukka-asetelmia ja kimppuja. Siellä kannattaa ehdottomasti käydä ihastelemassa ja hakemassa ideoita omiin kukka-asetelmiin. Toki myös kukkakimppuihin, nykyäänhän moni harrastaa kotipihalla leikkokukkien kasvatusta. Ideoita omiin kukka-asetelmiin -postauksessa kuvia viime kevään messuilta.

Lasigalleria löytyy Eteläisen sisäänkäynnin vierestä.

Laaja valikoima siemeniä - myös ikkunaviljelyyn...

Ensimmäisenä kävin moikkaamassa Korpikangas Siemen-Frön Emmaa. Heillä oli erikoisuutena kokonainen hylly ikkunaviljelyyn sopivien kasvien siemeniä myynnissä. Osastolla kävi aika kuhina, eikä ihme - heillä oli tosi laaja valikoima siemeniä, myös erikoisempia.

Ostin sieltä tietysti siemeniä ja kylvän ne jo alkuviikosta. Siitä lisää myöhemmin.

Erikoisempia pelargoneja - löytöjä pelakuuharrastajille...

Yksi suosikki messuilla, jossa tulee aina käytyä, on Peltosen Puutarha. Heillä on kivasti erikoisempia pelargoneja pikkutaimina, joten pieninä ne on kätevä kuljettaa kotiin. Niistä kyllä kasvaa kesäksi hyvän kokoiset, sillä onhan vielä pari kuukautta aikaa, ennen kuin ne voi viedä ulos.

Ekologinen uutuus - maanparannushiili lisäämään maan mikrobitoimintaa...

Maanparannushiili on käyttövalmista eli lantakompostilla ladattua biohiiltä. Jos olet pidempään seurannut blogiani, niin ehkä muistat, että meillä on super hyviä kokemuksia biohiilestä kasvimaalla ja daalioilla.

Tämä on ekologinen valinta, koska se parantaa maan mikrobitoimintaa, sitoo vettä ja ravinteita kasvien käyttöön. Eli parantaa maan rakennetta ja vähentää kasteluntarvetta.

Aion muuten testata keväällä tätä Biolanin Maanparannushiiltä kesäkukkaruukun vanhan mullan parantamiseen. Kerron siitäkin myöhemmin täällä blogissa.

Uutuus ekologisempi betonikivi Carbonaide menetelmällä...

Kuvassa on betoniset askelkivet, jotka on valmistettu uudella Carbonaide menetelmällä. Lakan Betonilla on myös jo joitakin muita pihakiviä tehtynä samalla menetelmällä.

Mitä ekologista siinä on? "Carbonaide menetelmä vähentää betonin hiilidioksidipäästöjä jopa kolmanneksella ja nopeuttaa tuotantoa – ja mikä tärkeintä, mahdollistaa sen, että tulevaisuudessa betoni voi muuttua päästölähteestä hiilinieluksi" - lainaus heidän verkkosivuiltaan. 

Siis upeaa tuotteen kehittämistä!

Paljon ihania kukkia - inspiroivasti sommiteltuna...

Helsingin Kevätmessuilla oli taas useita isompia ja pienempiä osastoja täynnä ihania kukkia. Oli hintavampia erikoisuuksia ja sitten tavallisia edulliseen hintaan.

Siellä näki kauniisti sommiteltuja asetelmia, jotka inspiroi sopivasti tekemään omia pääsiäisasetelmia ja muita kevätkukkasommitelmia. Niistä sai siis hyviä ideoita ja vinkkejä.

Luonnonmukaisesti viljeltyjä yrttejä ja orvokkeja...

Jos kiinnostaa yrttien ja syötävien luomutaimet, niitä löytyi Ahlbergin puutarhan osastolta. Messuilla tekee välillä yllättäviä löytöjä, kun kiertelee siellä rauhassa ilman kiirettä. Ja aina voi pysähtyä juttelemaan ja kysymään neuvoja näytteilleasettajilta.

Suomessa viljeltyjä luonnonkukkia niityille ja kedoille...

Kun haluaa tehdä ekologisia ja monimuotoisuutta lisääviä kukkaniittyjä, niin kotimaiset eli Suomessa viljellyt luonnonkukkien siemenet on loistava valinta kukkaniityn siemeniksi. Suomen Niittysiemen Oy osastolla löytyi niistä monia valmiita siemenseoksia. 

Kotimaisia käsintehtyjä koruja - aidon näköisiä kukkia...

Sattumalta huomasin tämän Daughter of the North messuosaston kukkakorut. Ne ovat yllättävän aidon näköisiä. Siis aivan huikea löytö kukkaihmiselle ja vaikka lahjaideaksi puutarhurille. Jos muistan nyt oikein, niin he olivat Sisusta hallissa, ihan oviaukon vieressä. 

Kannattaa käydä ihastelemassa upeita käsintehtyjä kotimaisia kukkakorviksia ja muita kukkakoruja. 

Robottiruohonleikkurissa kamera - huomaa pienet poikaset...

Uutuutena Gardenalla oli robottiruohonleikkuri, jossa on edessä kamera. Leikkuri siis huomaa kameralla edessä olevat esineet ja pienet eläinten poikaset, väistäen ne. Eli jos on välttämätöntä hankkia robottiruohonleikkuri, niin kannattaa valita laadukas, joka ei vioita siilinpoikasia ja muita pieniä eläimiä.

Mutta muuten robottileikkurit eivät ole erityisen ekologisia, koska ne muuttavat nurmikon kasvilajiston niukemmaksi. Siis vähentävät pihan monimuotoisuutta.

Hyttyset pois terassilta ekologisemmalla tavalla...

Uutuutena Scheteligin Puutarhasi elämään -osastolla oli eräänlainen hyttyspyydys. Se on ekologisempi, koska siinä ei käytetä kemikaaleja ja se on siten ihmisillekin turvallisempi. Lisäksi se ei houkuta muita hyönteisiä. Se toimii hiilidioksidilla. 

Ihmisille, jotka eivät voi olla ulkona terassilla hyttysten takia, tämä voi olla loistava ratkaisu.

Sykähdyttävät jättikukat Ideapiha-alueella...

Olen käynyt vuosia Helsingin Kevätmessuilla ja aina odotan mielenkiinnolla messujen yleiskoristeluja. Nykyään ne löytyvät Ideapiha-alueelta. 

Tänä vuonna Ideapiha-alueella sykähdyttävintä oli nämä jättikukat 😊

Helsingin Kevätmessut tarjosivat runsaasti inspiraatiota puutarhaan, ekologisia ratkaisuja sekä kiinnostavia uutuuksia tulevaan kesään.

Olisi kiva kuulla, mitä kivaa tai hyödyllistä sinä löysit messuilta?

Puutarhaterveisin Sari

Ruusuja ja laventelia

 

Tämä meidän ruusupenkki on nyt tosi upea. Siinä kasvaa ruusuja ja laventelia sekaisin. Nämä on siitä kivoja yhdessä, että ne kukkivat samaan aikaan heinäkuussa. Toki ruusut kukkivat pidempään, jopa talven tuloon asti. Nämä laventelit on ne meidän yli 20 vuotta vanhat ja nyt ne siis kukkivat.

Erilaisia ruusuja ruusupenkissä...

Ruusut on suorastaan yllättävän reheviä tänä vuonna, koska on satanut vähän väliä. Niin kauan kuin muistan, niin meidän alueella on kesät olleet kuivat eli ruusut ovat olleet paljon matalampia.

Emme siis kastele tätä ruusupenkkiä koskaan eli nämä saavat sen suhteen olla luonnon armoilla. Niillä on kyllä biohiiltä mullassa, josta kasvit saavat vettä tarvittaessa.

Tässä kasvaa siis erilaisia vaaleanpunaisia ja tummemman punaisia jalostettuja ryhmä-, terttu- ja maanpeiteruusuja. Ruusupenkki on tosi vanha ja siihen on istutettu aina uusia ruusuja talvella kuolleiden tilalle. Taimet on ostettu pienestä paikallisesta myymälästä, joten ollaan ostettu sitä, mitä heillä on kulloinkin sattunut olemaan.

Itse tykkään tästä ruusupenkistä juuri sen takia, että ruusujen kukkien värit on erilaisia. Ne sopivat kuitenkin hyvin yhteen. Tämä on hieman villin ja luonnollisemman näköinen ruusupenkki.

Nyt emme ole kantanneet nurmikon reunaa näiden helteiden takia. Normaalisti nurmikko ei kasva ruusun kukkien väleissä, kuten nyt tässä kuvassa 😊

Näet, miltä ruusupenkki näytti viisi vuotta sitten, jolloin laventelit olivat korkeampia mitä ruusut Laventelit leviää ruusupenkissä -postauksesta.

Ihana maanpeiteruusu `The Red Fairy`...

Tämä on siitä erikoinen ruusu, että sen yksittäiset kukat ovat aika pienet. Kuten kuvasta näkyy, tänä vuonna se on tehnyt muhkeat kukkatertut. Tämä on suosikkini sen hienon värisävyn, mikä muuten näkyy paremmin edellisissä kuvissa, takia sekä sen viehättävien pienien kukkien takia.

Tämä on siis maanpeiteruusu, jonka versot kuuluisi kaartua maata vasten ja siten peittää maata. Tässä meidän ruusupenkissä muut ruusut tukevat sen versoja niin, että ne pysyvät enemmän pystyssä. Se kivasti tuo korkeutta lisää tähän ryhmään.

Mitä muita lajikkeita ruusupenkissä on, siitä näet Ryhmäruusut ja maanpeittoruusut kukkii pitkään -postauksesta.

Ruusuja ja laventelia sekaisin...

Ruusupenkissä on siis ruusuja ja laventelia sekaisin. Alun perin laventelia oli rivinä ruusujen takana ja ruusuja 2-3 rivissä niiden edessä.

Vuosien saatossa ruusuja on kuollut ja laventelit kasvaneet isoiksi pensasmaisiksi. Laventelit ovat myös lisääntyneet siemenistä tähän jonkun verran. Kun ruusuja on aina joskus kuollut talvella, niin olemme ostaneet aukkopaikoihin uusia ruusun taimia. Eli ne eivät ole enää aikoihin olleet riveissä, vaan täysin sekaisin. Tämä on näin paljon kauniimpi. Vai mitä mieltä olet?

Tähkälaventeli perhosille ja pörriäisille...

Tämä laventeli on siis se kaikkein talvenkestävin eli tähkälaventeli. Olen joskus yli 20 vuotta sitten kylvänyt ne siemenistä. Jossain vaiheessa ne siirrettiin tähän ruusupenkkiin.

Tähkälaventeli on erittäin hyvä perhosille ja pörriäisille. Tänäänkin kun otin nämä kaikki kuvat, niin siinä pörräsi kimalaisia ja kukkakärpäsiä, vaikka oli kuuma hellepäivä.

Kukissa näkyi myös näitä lanttuperhosia. Meillä ne ovat selvästikin mieltyneet tähän laventeliin, sillä niitä on ollut siinä joka kesä kukinta-aikaan.

Ruusujen ja laventelin hoito-ohjeet...

Tässä vielä vinkiksi niiden hoito-ohjeet sekä hieman kasvupaikastakin, sillä kummatkin on omalla tavallaan vaateliaita.

Ruusuja hoidetaan säännöllisesti...

• Nämä pitkälle jalostetut ja talvenarat ruusut viihtyvät aurinkoisella ja lämpimällä paikalla.
• Multaa on oltava väh. 60 cm syvyydeltä, koska ne istutetaan n.15 cm syvempään.
• Keväällä leikataan kuolleet ja vioittuneet verson osat pois.
• Keväällä lannoitetaan ja uudelleen kesäkuussa.
• Kastellaan tarvittaessa.
• Jos uusiin versoihin ja nuppuihin tulee kirvoja tai vihreitä ruusupistiäisen toukkia, ne poistetaan, koska ne tuhoavat nuput totaalisesti. 
• Lakastuneet kukat leikataan pois.
• Heinä-elokuun vaihteessa anna syyslannoitetta lisäämään talvenkestävyyttä.
• Ennen talvea niille laitetaan talvisuojaukset ja ne poistetaan keväällä.

Laventelia hoidetaan keväällä...

• Laventeli viihtyy lämpimällä ja aurinkoisella paikalla.
• Maan tulee olla läpäisevää multamaata ja se voi olla hiekansekaista. 
• Se siis kestää paremmin kuivuutta kuin märkää maata. 
• Tarvittaessa maata kalkitaan, sillä se viihtyy maassa, joka on pH 6,5-7,5.
• Laventelia lannoitetaan vain hyvin vähän tai ei lainkaan.
• Keväällä sen vanhat kukat sekä kuivat versot leikataan pois, rennolla otteella.
• Keväällä sen eläviä versojen latvoja voi myös leikata ja muotoilla.

Kaikki istuttamiset, kasvien siirtämiset ja hoitotyöt olen ajoittanut aina kuun mukaan hyville päiville.

Istutusjakso näkyykin täällä blogissa Kastelupäivät ja kuu -sivulla.

Laventelin tuoksuisin terveisin Sari

Näin varaudut kesän kuivuuteen - omavaraisuus kotipihalla

 

Pitkät sateettomat jaksot on haaste puutarhassa. Joten tässä vinkkejä, miten varaudut kesän kuivuuteen. Tai jos olet kesällä reissussa pidemmän aikaa, niin näistä voit löytää puutarhaasi apua. Vesi on kasveille, etenkin yksivuotisille hyötykasveille, todella tärkeä heti siementen kylvöstä alkaen. Jos kasvi kärsii kuivuudesta, se voi kuolla tai se ei tuota satoa. 

Kompostimultaa maan mikrobeille...

Silloin kun maa on hyvässä kasvukunnossa eli maan mikrobitoiminta on runsasta, kasvit voivat hyvin. Ne kestävät hellettä, kuivahtamista ja muita "kasvien stressejä" paljon paremmin. Sen takia kannattaakin lisätä viljelylaatikoihin ja kasvimaalle joka vuosi kompostimultaa, sillä se parantaa maan mikrobitoimintaa.

Biohiili sitoo vettä kasvien käyttöön...

Ennen kuin keväällä kylvät siemenet tai istutat taimet, lisää maahan biohiiltä. Hyvälaatuinen biohiili varastoi vettä itseensä ja luovuttaa sitä kasvien käyttöön. Se myös lisää maan mikrobitoimintaa, joten hyötykasvien multaan kannattaa aina lisätä biohiiltä.

Sitä ei tarvitse laittaa kuin kerran, sillä se pysyy maassa toimivana kymmeniä eli jopa satoja vuosia.

Valitse kasvit ja niiden paikat ajatuksella...

Puutarhassa yksi perusasioista on valita kasvit paikan olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi kuvan herne ei viihdy hellekesänä aurinkoisella paikalla kuivassa maassa. Mutta varjoisammalla paikalla se jaksaa tuottaa satoa.

Eli kuivana kesänä paikka, johon paistaa koko päivän aurinko ei ehkä olekaan paras paikka kaikkien kasvien viljelyyn.

Mullan pinnalle maatuvaa katetta...

Kun kasvit on istutettu tai siemenet kylvetty maahan, peitä mullan pinta maatuvalla katteella. Se pitää maan kosteampana ja samalla auttaa myös maan mikrobitoimintaa. Sekä estää uusia rikkaruohoja kasvamasta kohtaan. Maatuva kate pitää myös maan viileämpänä hellekesänä eli siitä on paljon hyötyä kasveille ja maalle.

Tässä kuvassa katteena on syksyisiä puiden lehtiä. Katteeksi sopisi myös ruohokate yms.

Kastele järkevästi...

On kasveja, joiden multa pitää olla tasaisen kosteaa. Jos multa kuivuu liikaa, kasvin maku muuttuu kitkeräksi tai tomaatit halkeilevat herkästi.

Joten sellaiset kasvit on helpointa kasvattaa kuivana kesänä kastelualtaissa tai altakasteluruukuissa. Silloin ne pärjäävät monta päivää yhdellä vesisäiliön täyttämisellä. Helpottaa paljon puutarhanhoitoa.

Jos kastelet maan pintaa hellepäivinä, niin tee se aamulla tai illalla, jotta vesi ei heti haihdu ilmaan. Me emme koskaan kastele maata iltaisin, koska se houkuttaisi siruetanoita kasteltuun kohtaan. 

Kastele niin, että maa kastuu riittävän syvältä. Kun maan pinnalla on maatuvaa katetta, maa pysyy  pidempään kosteana. Jos katetta ei ole, maa kuivuu nopeasti ja joudut kastelemaan useammin.

Tässä kuvassa maan pinta näkyy eli siinä ei ole katetta. Multa tulee kuivumaan lämpimänä ja aurinkoisena päivänä yllättävän nopeasti.

Näin varaudut siis kesän kuivuuteen...

• Lisää kompostimultaa vuosittain, jotta maan mikrobitoiminta pysyy hyvässä kunnossa
• Lisää maahan biohiiltä 
• Valitse kasvit tarkasti kasvupaikan olosuhteiden mukaan
• Peitä mullanpinta maatuvalla katteella
• Kastele järkevästi tai käytä kastelualtaita tietyillä kasveilla

Vesi voi loppua - oletko varautunut siihen?

Pitkät sateettomat jaksot aiheuttavat sen, että pohjaveden pinta laskee. Se voi tarkoittaa vedenottamoilla vesipulaa, jolloin vettä ei saa käyttää kasteluun. Toivottavasti näin ei kuitenkaan tule käymään.

Vesi voi myös pilaantua, jolloin se ei käy juomavedeksi. Sellaisella vedellä ei voi myöskään kastella syötäviä kasveja. Näin voi käydä vedenottamolla tai omalle kaivolle. Toivottavasti näinkään ei käy.

Järvivettä, jossa on sinilevää, ei saa käyttää syötävien kasvien kasteluun, koska sitä ei saa juoda.

Onkin hyvä miettiä, miten saa viljeltyä hyötykasveja, jos ei olekaan vettä käytössä. Oletko varautunut siihen? 

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

#suuntanaomavaraisuus2025 -sarjan huhtikuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/huhtikuu2025/

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2025/04/nain-varaudut-kesan-kuivuuteen.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2025/04/suuntana-omavaraisuus-huhtikuu-2025.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https-tsajut-fi-suuntanaomavaraisuus2025-osa-4/

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2025/04/omavaraisuus-ja-varautumistaitojen.html

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/perint%C3%B6ni-omavaraisen-el%C3%A4m%C3%A4n-ilosanoma

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2025/04/06/huhti-25-yhteinen-varautuminen/

Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi

Puutarhaterveisin Sari

Kompostoiminen on helppoa pihalla

 Kaupallinen yhteistyö - Biolan Oy

Puiden lehtien ja muun kasvijätteen kompostoiminen omalla pihalla on tosi helppoa. Meillä puutarhakomposti vaatii vain vähän hoitoa, kun muistetaan pari asiaa puutarhajätteen viemisessä kompostiin. Eli pienellä kompostin hoidolla olemme saaneet hyvää multaa uusiin istutuksiin ja maan parantamiseen.  Kompostimulta onkin parasta multaa lisäämään maan mikrobitoimintaa ja ylläpitämään sitä. Ja kasvit voivat hyvin maassa ja lavakauluksissa, joihin on lisätty puutarhakompostimultaa.

 

Syksyn lehtien kompostoiminen on helppoa...

Kuivien syksyisten puiden lehtien kompostoituminen on sekin helppoa, muutamalla kikalla. 

Meillä on tapana haravoida puiden lehtiä sitä mukaa, kun niitä putoilee alas. Tältäkin kivipolulta ollaan haravoitu jo monta kertaa metsälehmuksen lehtiä kompostiin. Silloin niitä tulee vain ohuehko kerros sinne.

Kun puiden lehtiä tulee paksu kerros kompostiin, ne saa nopeammin ja paremmin muuttumaan mullaksi kompostiherätteen avulla. Biolan Kompostiheräte tuo mm. typpeä kompostiin, mikä auttaa kuivien lehtien kompostoitumisessa. Se on valmistettu rypsirouheesta, melassileikkeestä sekä merileväjauheesta ja on siis orgaaninen kompostointivalmiste.

Jos puiden lehdet ovat hyvin kuivia, Kompostiherätteen voi ensin sekoittaa kädenlämpöiseen veteen. Sen jälkeen seos kaadetaan kompostiin lehtien päälle tasaisesti.

Mikäli ei ole käytössä Kompostiherätettä, voi kuivien lehtien sekaan ripotella Biolan Luonnonlannoitetta. Sekin auttaa ja nopeuttaa kuivien puutarhajätteiden kompostoitumista.

Eli jos on paljon hitaasti maatuvia tammenlehtiä tai vastaavia, Kompostiheräte tai Luonnonlannoite on ihan ehdoton apuna.

Vähän multaa kompostiin kerrokseksi...

Peitin puiden lehdet  ja Kompostiherätteen mullalla, sillä aina välillä puutarhakompostiin on hyvä lisätä multakerros. 

Multana käytin lakastuneiden kesäkukkien multaa. Tässä parvekelaatikossa oli Biolan Kesäkukkamultaa, joka sisältää biohiiltä. Joten nyt sen biohiili auttaa lehtien kompostoitumista. Se ei peittänyt ihan koko kompostikasaa, joten loput puiden lehdet peitin valmiilla kompostimullalla. Siitä tulee heti lehtien sekaan niitä tärkeitä kompostin pieneliöitä muuttamaan lehdet mullaksi.

Rikkaruohoja ja vihreää kasvijätettä kerroksittain...

Samana päivänä ehdin myös kitkeä rikkaruohoja, joten peitin niillä kompostin multakerroksen. Puutarhakompostia rakennetaan siis näin kerros kerrallaan, kuin täytekakkua. Toki se ei ole niin tarkkaa, kunhan samaa materiaalia ei tule liian paksua kerrosta. Välillä voi siis myös sekoittaa eri materiaaleja keskenään.

Lämpökompostorista multaa puutarhakompostiin...

Meillä on tapana haudata puutarhakompostiin lämpökompostorista otettu puolivalmis multa. Se nimittäin auttaa puutarhajätteen kompostoitumista vielä lisää. 

Näin syyskuussa, kun ilmat viilenevät, vaihdamme lämpökompostoriin kuivikkeeksi turpeettoman Biolan Tehokuivikkeen, pitämään lämpökompostorin talvellakin toiminnassa. Se sisältää myös biohiiltä, joten sitäkin kautta biohiiltä päätyy puutarhakompostiimme.

Seuraavana kesänä komposti lepää katteen alla...

Nyt tänä vuonna (eli keväästä syksyyn) puutarhajätteistä koottu komposti lepää ensi kesän. Keväällä vielä hautaamme sinne lämpökompostorista tyhjennettyä puolivalmista multaa. Sen jälkeen peitämme kasan risukatteella, kuten kuvassa. Seuraavan vuoden keväänä se on valmista multaa käytettäväksi.

Valmista hyvää kompostimultaa kahdessa vuodessa...

Ensimmäisenä vuotena kompostia kasataan kerros kerrokselta täytekakkumaisesti sekä tarvittaessa kastellaan ja lisätään kompostiherätettä. Jotkut myös hieman sekoittavat kompostia ja jotkut eivät.

Toisen vuoden keväänä kompostimassa sekoitetaan ja sen jälkeen peitetään lepäämään. Me emme sekoita, koska meidän kompostimassa toimii hyvin ilman sekoitusta lämpökompostorin puolivalmiin mullan ansioista. Lisäksi olemme kasanneet jätteet huolellisesti niin, että siellä ei ole paksuja lehti- tai risukerroksia.

Kolmannen vuoden keväänä puutarhakompostimulta on valmista käytettäväksi.

Kuvassa on meidän valmista puutarhakompostia. Siellä on vielä pieniä oksan pätkiä yms. mitkä ovat kasvien maan mikrobeille hyvää ravintoa. Siis hyvä asia!

Huonot omenat ja muut puutarhakompostoriin...

Omenat, luumut, perunat ja muut syötävät tulisi kompostoida puutarhakompostorissa, jossa on pohjakori tai verkko. Niissä ei saisi olla yli 7 mm rakoja. Näin omenat yms. eivät houkuta rottia tai muita jyrsijöitä, koska ne eivät pääse kompostoriin.

Tällainen Biolan Puutarhakompostori on hyvä omenien kompostointiin, toki muidenkin puutarhajätteiden. Siihen on saatavana alumiininen pohjakori jyrsijäsuojaksi, niin voi huoletta laittaa omenat kompostoriin myös alueilla, joissa ongelmana on rotat.

Ohjeita kompostointiin löytyy Biolanin Kompostointi-oppaasta.

Lisää blogijuttuja kompostoinnista...

• Ilmaista multaa 50 kottikärryllistä eli yksi vuosi laskimme, kuinka paljon multaa tulee meidän puutarhakompostista
• Puutarhakomposti ja maanparannus - suuntana omavaraisuus -postauksessa lisää kompostimullan eduista maanparantamisessa
• Toimiva komposti varmistaa sadon - suuntana omavaraisuus eli kompostimulta on tärkeää maan mikrobeille. Elävä maa, jossa on runsas mikrobitoiminta, saa kasvit voimaan hyvin
• Lämpökompostorin tyhjennys ja muita pihakuulumisia -postauksen kuvista näkee, minkälaiselta puolivalmis lämpökompostorista otettu multa näyttää

Puutarhaterveisin Sari