Puutarhakuulumisia toukokuulta

 

Näin viimeisinä päivinä on taas aika laittaa tänne puutarhakuulumisia toukokuulta. Isoin asia tässä kuussa on ollut ihanat sateet, jotka ovat saaneet kasvit kasvamaan rehevästi. Nimittäin viime vuonna meidän alueella ei satanut toukokuussa eikä kesäkuussa lainkaan. Sen jälkeen alkoi kyllä arvostaa sateita ihan eri tavalla. Kuvassa on matalia buharantulppaaneja, jotka kuuluvat kasvitieteellisiin tulppaaneihin. Ovat siis helppoja ja pitkäikäisiä.

Matalia ja korkeita tulppaaneja...

Buharantulppaanit kasvavat japaninmagnolia `Vanhan Rouvan` vieressä ja sen oksia näkyykin kuvan yläosassa. Matalien buharantulppaanien takana on ne viehättävät vanhat narsissit, joista kirjoitin jo aiemmin. Nyt niiden kukat ovat lakastuneet. Taaimmaisena on keltaisia Apeldoorn tulppaaneja, joilla on muhkean isot kukat. Minusta tämä kohta näyttää tosi kivalta, kun keltaiset tulppaanit on niin erikokoisia.

Esikkoniitty alkaa palautua entiseen loistoonsa...

Näin toukokuussa esikkoniityllä kukkii sininen puistolemmikki ja erilaiset siemenistä lisääntyneet esikot. Tämä alue kärsi kaivuusta vuosia sitten ja on niin ihana nähdä, että se palautuu takaisin, vaikkakin vähitellen. Jännästi esikon taimia on ilmestynyt muualle, ympäri puutarhaamme ja etenkin kukkanurmikolle.

Näet kuvia siitä täydessä loistossa ennen kaivuuta, Esikkoniitty ja esikon kasvatus siemenistä -postauksessa.

Kukat lisääntyy myös kukkanurmikolla...

Kivasti myös kukkanurmikolla on kukat lisääntyneet. Tosin sinne ilmestyneet pienet esikon taimet olemme kaivaneet pois ja istuttanee ne esikkoniitylle. 

Nyt kun keväällä on satanut, niin kukkanurmikko näyttää taas erilaiselta, sillä siellä kukkii kasvit ihan eritavalla, mitä viime keväänä. 

Tämä kukkanurmikko on hyvä pölyttäjille ja onhan se myös niin kaunis. Siitä lisää kuvia Trendikäs kukkanurmikko -posauksessa.

Mysteerikasvi - tunnistatko sitä?

Keltavuokon viereen on kasvanut ihan outo kasvi. Se on mysteeri, sillä sitä ei ollut siinä viime vuonna eikä siihen kohtaan ole istutettu mitään. Tai ainakaan kukaan meistä ei muista istuttaneensa siihen mitään.

Eli jos tunnistat kuvan kasvin, niin kerrothan kommenteissa, mikä tämä on. Olisi niin kiva saada sille nimi😊

Sinisateessa nuppuja, jee!

Aivan ihana yllätys on, että sinisateessa näkyy jo nuppuja ja vielä useita. Tämä sinisade kasvaa isossa ruukussa ja se talvehtii kellarin viileydessä. Meidän alue on II-vyöhykettä ja myynnissä olevat sinisateen lajikkeet suositellaan vain I-vyöhykkeelle. Lisäksi tämä meidän on todennäköisesti vielä arempi. Näet sen kukista kuvia Sinisade Wisteria kukkii talven jäljiltä -postauksessa.

Nyt siis jännätään, meneekö kaikki hyvin, jotta nupun alut kehittyvät kukiksi. Eli pitää muistaa ainakin kerran päivässä käydä tarkistamassa sen mullan kosteutta, ettei multa pääse kuivahtaman liikaa.

Puutarhan linnut ja pörriäiset...

On ollut niin kiva seurata tiaisten, kirjosiepon ja mustarastaiden pesimispuuhia. Puutarhassa lentelee myös muita pikkulintuja, mutta niiden pesäpaikkoja ei olla keksitty.

Perhosia on näkynyt vain muutama, mutta onneksi kimalaisia, mehiläisiä ja muita pörriäisiä sitten senkin edestä. Meidän puutarhassa niitä näkeekin aina paljon, sillä kukkia on niille runsaasti aikaisesta keväästä alkaen.

Sen sijaan peuroja ja metsäkauriita on liikkunut vähemmän, mikä on tosi hyvä juttu. Tulppaanitkin on saaneet olla niiltä rauhassa tänä keväänä. 

Puutarhaterveisin Sari

Perennojen siirtäminen kuun mukaan

 

Tässä uudessa kasviryhmässä alkaa perennojen siirtäminen tai oikeastaan perennojen taimien siirtely. Nyt siihen on nimittäin hyvä aika myös kuun mukaan. Olen kertonut tästä viime vuoden keväällä tehdystä kasviryhmästä useammankin kerran, mutta vielä en ole saanut tehtyä siitä omaa postausta.  Ehkäpä jo lähiaikoina, kun kasvit vielä kasvavat vähän lehtevimmiksi.

Harjaneilikka kaipaa lisää tilaa...

Esikasvatin siemenistä viime keväänä tämän harjaneilikan. Sillä on tunnearvoa, mutta kerron siitä lisää myöhemmin, kun saan kuvattua sen kukkivana.

Harjaneilikan taimet lähtivät tosi hyvään kasvuun, kuten kuvasta näkyy. Koska haluan sen säilyvän hengissä jatkossakin, en aio päästää muita kasveja tukahduttamaan sitä.

Joten aion siirtää harjaneilikan vasemmasta yläkulmasta harmaalehtisen nukkapähkämön ja punahatun taimet hieman kauemmas. Perennojen siirtäminen on helpointa tehdä, kun ne ovat vielä pienehköjä.

Etualalla kasvaa myös nukkapähkämöä ja se saa jäädä vielä paikalleen.

Nukkapähkämö pääsee toiseen paikkaan...

Jännästi nukkapähkämöä on useammassakin kohtaa tässä uudessa kasviryhmässä. Se on tullut siihen todennäköisesti siemenistä, sillä sitä kasvaa meidän puutarhassa useammassakin kohtaa.

Vihreälehtinen kasvi on jalopähkämöä ja sitä on istutettu tähän enemmänkin. Joten siirrän nukkapähkämöt toiseen paikkaan, jotta jalopähkämölle tulee enemmän tilaa kasvaa.

Pieniä siementaimia väärässä paikassa...

Tämä pieni kuivanpaikan kasviryhmä mehitähdistä tehtiin viime vuonna. Nyt se on täynnä pieniä siementaimia ja krookusten lehtiä. Äkkiseltään kohta näyttää ihan rikkaruohottuneelta.

Aiemmin keväällä en ollut ihan varma, mitä pienet siementaimet ovat, joten annoin niiden kasvaa. Nyt ne alkaa jo tunnistaa. Harmaalehtiset on harmaakäenkukkaa ja näyttää siellä olevan myös muutama vaaleanvihertävä rönsyansikkakin.

Tällaisesta kohdasta perennojen siirtäminen on jo kiireellistä, sillä parhaillaan mehitähdet kasvavat isommiksi ja alkavat tehdä poikasia ympärilleen. Toki taimet voisi kitkeä pois, mutta haluan ottaa nämä harmaakäenkukan taimet talteen. Niille nimittäin löytyy parikin paikkaa kasviryhmistä.

Preeriamesiangervot siirretään perennaniitylle...

Vaaleanpunakukallista preeriamesiangervoa meillä kasvoi päivänliljapenkissä, josta se siirrettiin pois viime vuonna. Huomasin, että siellä edelleen kasvaa muutama taimi, jotka pitää nyt siirtää muiden luo perennaniitylle. Tämä kuva on otettu sieltä.

Tällaisten muiden kasvien seassa kasvavien perennojen siirtäminen kannattaa tehdä aina aikaisin keväällä. Silloin ne näkee parhaiten, koska muiden kasvien lehdistö ei vielä peitä niitä.

Perennojen siirtäminen kuun mukaan...

Puutarhatöiden ajoittaminen kuun mukaan on siis vanhaa perinnetietoa ympäri maailmaa. Se kuuluu osana luonnonmukaiseen puutarhanhoitoon, sillä kuun liikkeet on yksi luonnon rytmeistä.

Nyt tänään alkoi kuun mukaan hyvä aika istuttamiseen ja silloin myös perennojen siirtäminen on hyvä tehdä. Näet istutusjakson täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta. 

Eli nyt alkanut istutusjakso on  28.5.-10.6.2025

Toki parhaat päivät siirtämiseen kuun mukaan voi katsoa vieläkin tarkemmin, jos haluaa.

Huomioi nämä perennojen siirtämisessä...

• perennojen siirtäminen onnistuu parhaiten keväällä ja elo-syyskuussa
• istuta perennat paikkaan, jonka olosuhteet ovat kyseisille perennoille hyvät
• paranna uuden paikan maata kompostimullalla tai pussimullalla
• istuta taimi oikeaan syvyyteen
• kastele multaa reilusti istuttamisen jälkeen
• jos perenna kukkii siirrettäessä, leikkaa siitä kukat pois!
• huolehdi jatkossa, että multa ei pääse kuivumaan liikaa

Perenna tarkoittaa monivuotista kukkapenkkikasvia eli virallisesti perenna on monivuotinen ruohovartinen kasvi. 

Tämä perennojen siirtäminen postaus koski siis vain perennoja ja niiden paikan vaihtamista puutarhassa. Ei siis pensaiden, puiden tai köynnösten siirtämistä, koska nyt ei ole hyvä aika siirtää niitä!

Keväällä vai syksyllä paras aika...

Keväällä kukkivien perennojen siirtäminen onnistuu hyvin myös keväällä, silloin vain pitää leikata kukat pois, jotta kasvi juurtuu uudelle paikalle.

Samoin syksyllä kukkivien perennojen siirtäminen onnistuu myös syksyllä, kunhan silloinkin poistaa kukat. Ja jos lehdet jäävät nuokkumaan, niin niitäkin voi lyhentää. 

Paras aika on aina silloin, kun itsellä on siihen aikaa! 

Toki silloinkin on syytä muistaa, että perennojen pitää ehtiä juurtua ennen talvea ja keskikesän kuivana hellejaksona niitä pitää kastella paljon enemmän. Sekä siirrettäessä kukkivina, kukat pitää poistaa. 

Ja tietysti jos haluaa tehdä perennojen siirtämisen kuun mukaan, niin silloin valitaan siihen kuun mukaan hyvä ajankohta.

Toivottavasti tästä oli apua teille, jotka tätä mietitte😊

Olen saanut nimittäin tästä nyt paljon kyselyjä.

Puutarhaterveisin Sari

Tähtijasmiini tuoksuu

Tämä ihanasti tuoksuva tähtijasmiini kukkii nyt parhaillaan parvekkeella. Se on talvehtinut jo kolme talvea viileän asuinhuoneen ikkunalla onnistuneesti. Meillä Suomessa se ei talvehdi ulkona, ainakaan vielä. Sen kukkien tuoksu on niin hurmaava, että parvekkeella tulee käytyä nyt usein.
 

Pienet valkoiset tuoksuvat kukat...

Ei kyllä uskoisi, että tämä tähtijasmiini tuoksuu niin ihanan vahvasti, kun sillä on aika pienet kukat. Parvekkeen viileydessä ne myös kestävät pitkään. Ja tietysti jos tuleekin hellejakso ja parvekkeella on todella kuuma, niin kukat vanhenevat nopeasti. Sen takia nyt tämä viileä sää on oikeastaan ihan kiva, koska kukkien ihanasta tuoksusta pääsee nauttimaan vielä kauan aikaa.

Tähtijasmiini tuoksuu pitkään...

Se näyttää kasvattavan vielä paljon nuppuja, osa on vasta hyvinkin pieniä. Tuntuu ihan siltä, että tänä keväänä nuppuja muodostuu palon pidempään, mitä aiempina keväinä. Eli tähtijasmiini tuoksuu ja kukkii vielä pitkään ja mikäs sen ihanampaa. 

Jännästi sen uudet kasvavat lehdet on ruskehtavat. Ne kyllä vihertyvät nopeasti, sillä se on nopeakasvuinen köynnös.

Versot kasvavat keväällä pitkiksi...

Tähtijasmiini on siis puuvartinen köynnös, jolla lehdet on myös talvella. Se aloittaa keväällä uusien versojen kasvun vanhoista oksista. Nyt tälläkin pisin uusi verso on lähes metrin pituinen. 

Ei mikään ihme, että se on niin voimakaskasvuinen, sillä se kasvaa 3-9 metriä korkeaksi köynnökseksi hieman etelämpänä. Onneksi se kestää hyvin leikkaamista.

Näet miten pieni köynnös se oli silloin 2022 Hurmaavan tuoksuva tähtijasmiini -postauksesta.

Tähtijasmiinin hoito-ohje...

Tähtijasmiini (Trachelospermum jasminoides) viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisella paikalla. Jos sitä kasvattaa sisällä, niin se kannattaa suojata paahtavalta suoralta auringonpaisteelta.
Sitä on hyvä kastella säännöllisesti ja lannoittaa viikoittain silloin, kun se on kasvussa. Lannoitteen voi myös antaa varastolannoituksena kevään ja kesän ajan, orgaanisella raemaisella lannoitteella.
Mullaksi sille sopii tavallinen multa, joka ei liikaa pidätä vettä eli on läpäisevää.

Tähtijasmiinin talvehtiminen...

Tähtijasmiinin voi talvettaa sisällä viileässä huoneessa ja todennäköisesti myös kellarissa. Se kestää pakkasta noin -5 astetta, joten syksyllä ei ole niin kiire siirtää sitä talvisäilytykseen.
Talvella sitä kastellaan niin, että multa ei pääse kuivumaan liikaa. Keväällä kastelua lisätään ja aloitetaan lannoitus. 

Talvella viileässä sen ikivihreät lehdet voivat saada punertavaa sävyä. Se on normaalia.

Tarvittaessa sen versoja voi lyhentää, se kestää sen hyvin.

Käytetään yksivuotisena terassikukkana...

Kun kirjoitin Kasvien talvenkestävyys -postauksen vähän aikaa sitten, niin tämä tähtijasmiini on juuri sellainen täysin talvenarka kasvi. Eli se on tarkoitettu enemmänkin yksivuotiseksi terassikukaksi tai sisätiloissa talvisäilytettäväksi. Ei siis kestä Suomen talvea ulkona.

Nyt tämä tähtijasmiinini kaipaisi jo isompaa ruukkua, koska multa kuivuu tosi nopeasti. Aioin vaihtaa sille uuden ruukun kesällä, kun kukinta on ohi.

Ruukun vaihdon,  kastelut, leikkaamiset yms. teen tietysti tuttuun tapaan kuun mukaan hyvinä päivinä.

Puutarhaterveisin Sari

Kitkeminen helppoa ja hauskaa vai mitä

[Sarin puutarhakurssit - Puutarha Studio mainos] Onko sinusta kitkeminen helppoa ja hauskaa, vai vaikeaa ja tuskaista? Kuulisin mielelläni, mikä kitkemisestä tekee epämiellyttävää tai tosi kivaa. Itse tykkään kitkeä rikkaruohoja. Oikein odotan hyviä Kitkemispäiviä, jotta pääsen taas kitkemään, sillä se on yksi lempipuuhistani puutarhassa.

Rikkaruohot lähtee upeasti juurineen Kitkemispäivinä...

Nautin eniten kitkemisestä silloin, kun rikkaruohot lähtevät helposti juurineen. Tässä kuvassa olevat vuohenputket kuuluvat juuri niihin kivoihin kitkettäviin. Kokee oikein onnistumisen iloa, kun saa mukaan pitkät juuret ja sivuversot. Arvaat varmasti, onko silloin kitkeminen helppoa ja hauskaa😊

Näin hyvin ne siis lähtevät Kitkemispäivinä, jotka katsotaan kuun mukaan. 

Toki kaikkia rikkaruohoja ei tarvitse kitkeä juurineen, kuten näitä vuohenputkia.

Miten tunnistaa rikkaruohot...

Rikkaruohoja on todella paljon erilaisia. Pieninä alkuina niitä voi olla vaikea tunnistaa. Sen takia rikkaruohot on helpompia tunnistaa vähän myöhemmin, kun niissä on jo enemmän lehtiä.

Itsekään en aina tunnista kaikkia uusia rikkaruohoja heti, vaan annan oudon näköisten taimien kasvaa hieman isommiksi. Pienien taimien kitkemisellä ei siis ole mikään kiire.

Samoin jos on vaikea erottaa rikkaruohot "varsinaisista kasveista", kannattaa antaa kasvien kasvaa hieman isommiksi. 

Kuvan kohta voi näyttää ihan rikkaruohottuneelta, vaikka kaikki vihreä siinä on koristekasveja.

Kaksi leveälehtistä heinämäistä mätästä on kuovinkukkaa, jotka esikasvatin viime kesänä. Muut heinämäiset kasvit on aiemmin kukkineita sipulikukkien lehtiä. 

Tämä kuvan kohta on niistä uusista perennoista, joista enemmän Jänniä siemenistä kasvatettuja perennoja -postauksessa.

Alla kuva kuunliljoista toukokuun puolesta välistä eli violetit piipat on kuunliljan alkuja. Kuvan keskivaiheilla, kuunliljan violettien piippojen seassa, kasvaa voikukka, jossa on jo nuppukin. Tässä vaiheessa se on helpointa kitkeä pois, kun kuunliljan lehdet eivät ole tiellä. 

Hiekkapihan kitkeminen helppoa ja hauskaa, vai eikö...

Kivituhkapiha ja hiekkapiha alkavat kasvaa erilaisia rikkaruohoja jo muutamassa vuodessa. Ne rikkaruohot tulevat siihen siemenistä, joita tuuli tuo jatkuvasti ja sitä ei voi estää.

Tässä on hiekkapiha, jossa kasvaa voikukka, jonka poistaisin heti ja tietysti kuun mukaan Kitkemispäivinä.

Alla olevan kuvan kivituhka on noin 15 vuotta vanha. Se oli hetkeä aiemmin putsattu rikkaruohoista, mutta oliko sen kitkeminen helppoa ja hauskaa? Oli, koska sitä on säännöllisesti kitketty, joten rikkaruohot lähtivät siitä helposti. Ja hauskaa se oli sen takia, että homma hoitui nopeasti ja näki heti kättensä jäljen eli siistin hiekkapinnan. 

Mikäli hiekkapihasi on jo pahasti rikkaruohottunut, niin sen kitkeminen voi onnistua nopeastikin oikeilla työkaluilla. Ja jos hiekkapihasi on kovin iso, niin voit kitkeä sen osissa hyvinä Kitkemispäivinä, jolloin homma ei ole liian rankkaa.

Miten kitkeminen helpottuisi...

Ehdottomasti kannattaa kitkeä kuun mukaan hyvinä Kitkemispäivinä, koska niistä on niin iso apu! Mitä hankalampi kohta tai rikkaruoho, sen suurempi hyöty Kitkemispäivistä on.

Kitkeminen helpottuu vielä paljon lisää, kun kitkee rikkaruohot sopivimmilla kitkemistekniikoilla. Sillä niiden avulla kitkeminen nopeutuu huomattavasti. Ja tuntuu kevyemmältä ja usein huomaa heti, miten voikin olla kitkeminen helppoa ja hauskaa. Koska se yleensä silloin on.

Löydät kootusti yleisimmät rikkaruohot, tehokkaimmat kitkemistekniikat, eri tarkoituksiin sopivimmat kitkemistyökalut ja kuun mukaan hyvät Kitkemispäivät tältä Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssilta. Se on yritykseni Puutarha Studion. 

Tämä verkkokurssi löytyy www.sarinpuutarhakurssit.fi -verkkokurssialustalta.

Ruttojuuren kitkeminen helppoa...

Itse olen hävittänyt ruttojuuren isolta alueelta, kaivamatta niiden juuria maasta, kurssin ohjeilla. Siihen meni yksi kesä! Siitä on siis ohjeet verkkokurssilla.

Eli jos olet hävittänyt ruttojuurta useamman vuoden ajan, silloin sinulta puuttuu siihen hyvä kitkemistekniikka. Sen opit nopeasti kurssilta.

Pitkät juuret vai komea kitkemissaalis...

Nyt viikonloppuna on kuun mukaan hyvät Kitkemispäivät. Jos et vielä ole testannut Kitkemispäiviä, niin nyt kannattaa kokeilla. Ne on siis iltapäivän puolella.

Onkin jännä nähdä, saako rikkaruohot maasta pitkillä juurilla vai tuleeko muuten komea kitkemissaalis. Itse oikein odotan huomista malttamattomasti.

Ilmoitan näistä hyvistä Kitkemispäivistä aina Puutarha Studion facebook tilillä ja olisi kiva nähdä huomisessa ilmoituksessa kuvia, miten pitkiä rikkaruohojen juuria tai komeita kitkemissaaliita saatte.

Ilmoitan aina myös Puutarha Studion instagram tilin stooreissa Kitkemispäivistä. Instassa voit tägätä @puutarha_studion rikkaruohokuvaasi, niin pääsen näkemään kitkemissaaliisi.

Olisi nimittäin kiva nähdä näiden Kitkemispäivien tehoa. Ja onko kitkeminen helppoa ja hauskaa?

Puutarhaterveisin Sari

Kasvien talvenkestävyys

 

Näin keväällä taimiostoksilla on hyvä muistaa kasvien talvenkestävyys. Siihen nimittäin vaikuttaa yllättävän moni asia. Varsinkin pensasaitojen kasvivalinnassa harmittaa, jos valittu kasvilaji ei talvehdikaan hyvin. Toki harmittaahan se aina, kun keväällä talven jäljiltä huomaa osan uusista kasveista kuolleen. Sen takia kannattaakin muistaa nämä kasvien talvenkestävyyteen vaikuttavat asiat.

Menestymisvyöhykkeet suuntaa antavia...

Puille, pensaille ja köynnöksille on annettu menestymisvyöhykkeet, jotka on suuntaa antavia. Esimerkiksi ruusuherukan menestymisvyöhyke on I-II. Meillä II-vyöhykkeellä, suojaisalla paikalla, siitä paleltui versoja joka talvi alkuvuosina. Sen sijaan tutullani I-vyöhykkeellä ruusuherukka paleltui jo ekana talvena. Tänä keväänä ruusuherukkamme kukki ekan kerran upeasti ja siitä lisää Ruusuherukka - näyttävä keväinen koristepensas -postauksessa.

Onneksi on myös todella talvenkestäviä pensaita, kuten tämä perinteinen juhannusruusu. Sen menestymisvyöhyke on I-VIII eli se menestyy Suomen ihan pohjoisimmissakin osissa. Kasvuvyöhykkeitä on siis 8. Menestymisvyöhykkeet merkitään yleensä roomalaisilla numeroilla, koska kukintakuukaudet on tavallisilla numeroilla. Näin tiedot eivät mene sekaisin.

Mikäli puun, pensaan tai köynnöksen tiedoissa ei ole menestymisvyöhykettä, se saattaa olla täysin talvenarka ja se on säilytettävä talven yli kellarissa. Tai se on yhden kesän kasvi.

Talvenarkoja kasveja on nykyään paljon myynnissä. Meillä upeat syyssyrikät on tällaisia, kellarissa talvetettavia kaunottaria.

Tämän postauksen ekassa kuvassa on kukkiva pensas, alppiruusu. Niitä on myynnissä eri lajikkeita, joista osa menestyy jopa V-vyöhykkeellä ja osa ei edes I-vyöhykkeellä. 

Voit tarkistaa oman alueesi kasvuvyöhykkeen Ilmatieteenlaitoksen verkkosivuilta, vanhan kuntajaon mukaan.

Perennoille ei ole menestymisvyöhykkeitä...

Monivuotisille kukkapenkkikasveille eli perennoille ei ole menestymisvyöhykkeitä, vaikka jotkut näyttävät niitä käyttävän.

Puuvartisten eli puiden, pensaiden ja köynnösten menestymisvyöhykkeet perustuvat käytännön havaintoihin koeistutuksissa ympäri Suomea. Siinä mielessä ne on luotettavia ja havaintoja tehdään jatkuvasti, joiden pohjalta päivitetään kasvien menestymisvyöhyketietoja. Tämä on siis puuvartisilla, ei perennoilla.

Kuvassa on hybridi pioni availemassa kukkiaan aiemmalta kesältä.

Paras kasvien talvenkestävyys oikeanlaisella kasvupaikalla...

Kasville oikeanlainen kasvupaikka on paras tae kasvin talvenkestävyyteen. Kasvi saattaa kestää hyvin pakkasta, mutta kuolee talvella vääränlaisessa maassa, kuten kävi tutun ruusuherukalle. Eli kasvupaikka vaikuttaa todella paljon kasvin menestymiseen.

Tämä koskee myös perennoja. Kuvan punahattu, joka on siis perenna, ei talvehdi märässä maassa eli kuolee. Sen sijaan punahattu viihtyy läpäisevässä maassa ja talvehtii hyvin. 

Meillä on paljon punahattuja kasviryhmissä ja kaikki näyttävät jälleen talvehtineen hyvin. Niiden maa onkin läpäisevää.

Olen opettanut pitkään puutarhakursseilla sekä puutarhaverkkokursseilla, niin tämä kasvien valinta kasvupaikan mukaan on yksi tärkeimmistä aiheista. 

Sillä olen huomannut, että monella on vaikea hahmottaa oman piha olosuhteita, koska se on niin uusi asia itselle. Onneksi sen kyllä oppii nopeasti. 

Oman pihan kasvien talvenkestävyys paranee heti, kun osaa valita niille pihalta sopivat paikat.

Kärsivä kasvi kuolee helposti talvella...

Kun kasvi on vioittunut pahasti, se saattaa kuolla talvella, jolloin keväällä se ei enää lähdekään kasvuun. Eli kasvien talvenkestävyys heikkenee, kun kasvi on kärsinyt ja kituu.

Joten älä vioita kasvejasi väärällä hoidolla tai liian rajuilla hoitotoimilla. Jopa norjanangervo voi kuolla, jos sen leikkaa alas sille sopimattomaan aikaan. Voi käydä myös niin, että kasvi selvästi jää kärsimään ja kitumaan, muttei kuole heti, vaan vasta tosi kovana pakkastalvena. Oikeastaan se ei liity kasvin talvenkestävyyteen, vaan kasvin väärään hoitoon!

Näin varmistat kasvin selviämisen talvien yli...

Tässä vielä tiivistetysti listauksena, mitä kannattaa huomioida, kun tavoitteena on hyvä kasvien talvenkestävyys ja pitkä ikä.

• Valitse kasvi paikan olosuhteiden mukaan. Eli kuivalle paikalle kuivanpaikan kasvit jne. sekä aurinkoiselle paikalle auringossa viihtyvät kasvit jne.
• Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet on syytä aina tarkistaa ennen taimien hankkimista. Ne osoittavat, mikä on niiden kasvien talvenkestävyys meillä Suomessa.
• Muista istuttaa taimet oikein, älä fuskaa istuttamisessa.
• Muista hoitaa kasveja alkuvuosina oikein.
• Älä vioita kasvia väärällä hoidolla eli lannoita ja leikkaa kasvilajia juuri sille sopivalla tavalla.
• Älä vioita kasvia väärään aikaan hoitamalla eli älä lannoita kasvia typpipitoisella lannoitteella loppukesällä tai leikkaa kasvia huonoimpaan aikaan.
• Suojaa talvenarat kasvit ainakin ekat vuodet, jos tiedät kasvin olevan alueellasi talvenarka. Näin kasvien talvenkestävyys paranee, talvisuojausten avulla.

Olisi kiva kuulla, onko sinulla jokin tällainen talvenarka kasvi, jonka suojaat joka syksy tai viet kellariin?

Puutarhaterveisin Sari

Talvetetut kesäkukat totuttelee ulkoilmaan

 

Nyt kun yöpakkaset on ohi meidän suunnalla, talvetetut kesäkukat totuttelee ulkoilmaan suojaisissa paikoissa. Nämä ovat olleet talven kellarin viileydessä, sillä ne eivät kestä talvea ulkona. Kun aloin kirjoittaa tätä postausta, niin huomasin, että osa näistä on jo 15 vuotta vanhoja. Vanhimmat taitaa olla ne kahden piharuukun verenpisarat. 

15 vuotta vanhat verenpisarat pääsivät ulos...

Nämä `Swingtime` verenpisarat viettää aina talven hämärässä kellarimaisessa tilassa. Niiden lehdet lakastuvat ainakin osittain. Keväällä ruukut siirretään viileän huoneen ikkunalle, jossa niihin alkaa kasvaa lehdenalkuja. 

Ne on nyt olleet ulkona jo jonkin aika, ensin varjossa ja tuulelta suojassa. Sen jälkeen ne pääsivät puoliaurinkoiselle paikalle. Näet kuvan tämän isokukallisen `Swingtime` verenpisaran muhkeista kukista Kesäkukkien talvisäilytys -postauksessa.

Runkojen paksusta alaosista näkee hyvin, että ne ovat vanhoja.

Valkoinen syyssyrikkä hyvässä kasvussa...

Syyssyrikka on ollut jo pidempään ulkona. Kun sääennusteessa yölämpötila oli vain pari astetta lämmintä, se siirrettiin takaisin viileään sisätilaan. Nimittäin sen uudet versot paleltuvat tosi herkästi.

Ehkä jo toukokuun lopulla istutamme se maahan, mikäli pitkässä sääennusteessa yölämpötilat pysyvät reilusti plussan puolella. Kuvia tästä valkoisesta syysyrikästä eli Buddlejasta näet Syyssyrikkä on paras perhoskasvi -postauksessa.

David Austin ruusu odottaa maahan istutusta...

Huomasin, että en olekaan laittanut tästä David Austin ruususta postausta tänne blogiin. Tällä on kauniit ja tuoksuvat oranssit kukat. Se on sen verran talvenarka, että talvetamme sen kellarissa. Nyt sekin pääsi jo ulos varjoisampaan paikkaan.

Vanhat jättiverbenat talvehti hyvin...

Nämä syksyllä maasta kaivetut jättiverbenat, kuten kaikki muutkin talvetetut kesäkukat totuttelee ulkoilmaan vähitellen. 

Niiden juurakot istutettiin syksyllä tyhjiin lannoitepurkkeihin, joissa on kätevät kantokahvat. Purkit on siirretty jo aika aurinkoiselle paikalle, sillä näillä ei vielä ole lehtiä. En ole vielä siistinyt niitä, sillä teen sen vasta myöhemmin.

Näet kuvia niistä syksyltä, ennen kuin niiden korkeat versot lyhennettiin Jättiverbenat ja daaliat kellariin -postauksessa.

Vanhat patiokärhöt täynnä nuppuja...

Nämä kummatkin loistokärhöt kasvavat isoissa ruukuissa, joissa ne eivät talvehdi ulkona. Joten ne olivat taas talven kellarissa ruukkuineen.

Nyt nekin ovat jo ulkona ja täynnä nuppuja. Niiden versot katkeilee herkästi tuulessa, joten kevään tuulisimpina päivinä, ne ovat olleet suojassa sisällä. Parhaillaan ne ovat ulkona tuulensuojaisella paikalla puolivarjoissa.

Näet kuvia patiokärhöistä upeassa kukassa, Vanha kärhö kukkii ruukussa -postauksessa.

Talvetetut kesäkukat totuttelee ulkoilmaan vähitellen...

Sisällä tai kellarissa talvisäilytettyjä kasveja ei voi heti sijoittaa täyteen aurinkoon tai kunnon tuuleen. Hennot lehdet ja versojen alut eivät ole tottuneet polttavaan auringonpaisteeseen, jolloin aurinko herkästi vioittaa lehtiä. Koska ne eivät myöskään ole tottuneet tuuleen, tuuli usein katkoo hentoja oksia. Tämä sama koskee myös esikasvatettuja taimia.

Totuta talvetut kesäkukat ulkoilmaan näin...

• Toukokuussa lämpimänä päivänä siirrä kasvit ulos varjoon ja tuulelta suojaisaan paikkaan. 
• Siirrä aluksi kasvit yöksi sisälle, sekä jos on luvattu yöpakkasta.
• Kellarissa talvetetut kesäkukat totuttelee ulkoilmaan jo viileämpinä päivinä, koska kellarissa on viileää.
• Asuinhuoneessa talvetetut kesäkukat totuttelee ulkoilmaan vain lämpiminä päivinä, koska sisällä on ollut lämmintä.
• Viikon tai parin päästä voi kasveja siirtää vähitellen puoliaurinkoiselle paikalle. Ja taas viikon tai parin päästä vielä aurinkoisemmalle paikalle.
• Muista seurata mullan kosteutta ja kastele tarvittaessa. Lämpimällä paikalla multa kuivuu herkästi.
• Seuraa myös sääennustetta ja tarvittaessa suojaa kasvit harsoilla tai siirrä ne sisälle, jos yölämpötila uhkaa mennä lähelle nollaa tai pakkaselle.
• Samoin suojaa kasvit kovalta tuulelta, etenkin herkimmät kylmältä pohjoistuulelta.
• Huomioi myös eri kasvien kylmänarkuus ja tuulenarkuus.

Meillä siis verenpisarat, syrikät, ruusut, jättiverbenat ja kärhöt totuttelee ulkoilmaan, koska ne on talvetettu kellarissa ja verenpisarat olivat kevään viileässä huoneessa.

Sen sijaan pelargonit ovat edelleen sisällä aurinkoisilla ikkunoilla odottamassa lämpimämpiä päiviä, ennen kuin ne pääsevät totuttelemaan ulkoilmaan. Tosin tänään on kyllä ollut ihanan lämmintä eli täytyypäs tutkia lähiviikon sääennustetta 😊

Olisi tosi kiva kuulla, miten sinulla talvetetut kesäkukat totuttelee ulkoilmaan? Ja milloin?

Puutarhaterveisin Sari 

Vanha piha helppohoitoisemmaksi

 

[Sarin puutarhakurssit - Puutarha Studio mainos] Monella on nykyään haave saada vanha piha helppohoitoisemmaksi. Se voi olla sata vuotta vanha piha tai jopa ihan vasta rakennettu piha eli vuoden vanha piha. Ongelmat, jotka tekevät pihasta työlään, ovat hyvin saman tyyppisiä. Eli jos olet vasta aikeissa tehdä pihaa, niin ota näistä vinkeistä oppia 😊

Poista kituvat ja työläät kasvit...

Ihan ensimmäiseksi kannattaa poistaa kaikki kituvat ja liian työläät kasvit, kun tavoitteena on saada piha helppohoitoisemmaksi.

Tässäkin on hyvä muistaa se, että kasvit kituvat ja ovat kärsineen näköisiä yleensä sen takia, että ne kasvavat paikassa, joka ei niille ole hyvä. Eli valitse kasvit aina paikan olosuhteissa viihtyvistä.

Piha muuttuu helppohoitoisemmaksi, kun kasveja ei tarvitse kastella jatkuvasti. Kuivalle paikalle kannattaakin valita kasvit, jotka kestävät kuivuutta. Nimittäin osa suosituista kasveista ei viihdy kuivalla paikalla.

Kasviryhmillä vanha piha helppohoitoisemmaksi...

Usein vanhoilla ja uudemmillakin pihoilla näkee pensaita istutetun näin, kuten kuvassa. Nurmikko on tässä työläs pitää siistinä.

Ratkaisuna on kasviryhmä, jolla saadaan muutettua tämä piha helppohoitoisemmaksi. Eli pensaiden ympäriltä poistetaan nurmikko ja kohdasta tehdään kasviryhmä. Tällä tavoin pihasuunnittelulla saadaan kätevästi luotua kaunista ja helppohoitoista. 

Kasviryhmien suunnittelusta ja pihan suunnittelusta helppohoitoiseksi löydät ohjeet Sarin pihasuunnittelun verkkokurssilta. Siellä edetään kurssia niin, että koko ajan huomioidaan pihan helppohoitoisuus.

Hyödynnä parhaita maanpeittokasveja...

Kasviryhmien ja pihan suunnitteluun liittyy aina uusien kasvien valinta tai vanhojen kasvien uudelleen sijoittelua. Jos tavoitteena on saada vanha piha helppohoitoisemmaksi, kannattaa uudet kasvit valita helppohoitoisista.

Voi myös hyödyntää parhaita maanpeittokasveja, sillä ne estävät uusien rikkaruohojen pääsyn multaan. Ja monesti ne ovat loistavia hankalasti hoidettaviin kohtiin.

Kuvassa on kevätkaihonkukka, josta lisää Hyvä maanpeitekasvi kevätkaihonkukka -postauksessa.

Muuta nurmikko kukkanurmikoksi...

Tavallisen nurmikon muuttamisella kukkanurmikoksi, saadaan vanha piha helppohoitoisemmaksi. Nimittäin kukkanurmikko on paljon helpompi hoitaa. Sitä kyllä leikataan ruohonleikkurilla, mutta harvemmin.

Lisää kukkanurmikosta näet Trendikäs kukkanurmikko -postauksessa. 

Kitke kuun mukaan hyvillä kitkemistekniikoilla...

Monet kokee rikkaruohot suurimpana ongelmana ja haasteena vanhalla pihalla. Tai oikeastaan niiden kitkemisen, sillä vanhalla pihalla on usein ne kaikkein hankalimmat rikkaruohot. Kuten kuvassa oleva vuohenputki, joka on vallannut iirikset ja ylälaidan pionin.

Tällaisen kohdan kitkeminen vaatii lapiota avuksi. Joka tapauksessa, hankalatkin rikkaruohot saa poistettua, tosin se vaatii aikaa ja osaamista.

Postauksen ekassa kuvassa on vanha luonnonkivipolku isoine saumoineen, joissa kasvaa rikkaruohoja. Eli sekin vaatii kitkemistä, mutta pysyy helppona, kun sen tekee pari kertaa kesässä, Kitkemispäivinä.

Eri rikkaruohoille on siis omat kitkemistekniikat, joilla ne on helpointa saada hävitettyä. Jos kitkee niitä kuun mukaan hyvinä ajankohtina eli Kitkemispäivinä, niin kitkeminen on vielä tehokkaampaa.

Eli kannattaa yhdistää oikeat kitkemistekniikat ja kuun mukaan hyvät päivät. Niistä enemmän sekä kesän parhaat Kitkemispäivät näet Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssilla.

Hyvät Kitkemispäivät 16.-18.5.2025 iltapäivällä

Mistä aloittaa pihan parannus helpommaksi...

Tässä on vielä pieni listaus, mistä aloittaa, kun tavoitteena on saada vanha piha helppohoitoisemmaksi.

• mieti, mikä pihassasi on vaikeahoitoista. Eri pihoilla ne voivat olla eri asioita
• poista kituliaan näköiset kasvit
• poista liian hankalasti hoidettavat kasvit
• tee nurmikolla olevista yksittäisistä kasveista kasviryhmiä
• muuta vanha nurmikko helppohoitoiseksi kukkanurmikoksi
• kitke rikkaruohot ensin uusista kasviryhmistä
• uudista täysin rikkaruohottuneet kukkapenkit viimeiseksi
• voit ajoittaa kaikki nämä puutarhatyöt kuun mukaan 😊

Kun tavoitteena on saada vanha piha helppohoitoisemmaksi, onnistut parhaiten, kun suunnittelet muutokset etukäteen. Sen jälkeen on helpompaa lähteä tekemään pihalla muutoksia suunnitelmallisesti. Näin homma etenee ja piha muuttuu koko ajan helppohoitoisemmaksi.

Näin ole itsekin muuttanut meidän vanhaa pihaa helppohoitoisemmaksi.

Puutarhaterveisin Sari

Ruusuherukka - näyttävä keväinen koristepensas

 

Tämä punakukallinen ruusuherukka on näyttävä koristepensas kukkiessaan näin toukokuun puolen välin tietämillä. Se on täysin koristekasvi, ei siis marjapensas, vaikka nimessä onkin herukka. Viime talvi on ollut sille suotuisa, sillä se kukkii nyt ennätyksellisen runsaasti.

Kimalaisia kukissa pikaisesti...

Tänään kun kiertelin puutarhassa, niin kimalaisia näytti käyvän myös näissä ruusuherukan kukissa. Tosin ne kävivät niissä pikaisesti. Jokin sen kukissa selvästi houkutti niitä. Onneksi puutarhassa kukkii myös muita kasveja, joissa kimalaiset pörräsivät pidempäänkin.

Ruusuherukka näyttävä keväällä...

Ruusuherukka on siis kauneimmillaan näin kukinta-aikaan toukokuussa. Silloin puissa ja pensaissa lehdet ovat vasta kehittymässä, joten ruusuherukan loistavan punaiset kukat erottuvat hyvin. Kukinta myös näkyy kauas. Ja sen omatkaan lehdet eivät vielä peitä kukkia.

Meillä tämä ruusuherukka on kasvanut tässä kasviryhmän reunassa muistaakseni noin 10 vuotta. Se on siis aika hidaskasvuinen ja alkuvuosina sen versojen kärjet paleltuivat. Sen sanotaan kasvavan 1-1,5 metriä korkeaksi, jos sen oksat eivät palellu talvella.

Ruusuherukan takana on maanpeiteperennaa ja isoja pensaita. Kuvasta hyvin näkyy, että vielä ei olla leikattu nurmikkoa.

Tältä ruusuherukan kukka näyttää läheltä. Kukka on punainen ulko- ja sisäpuolelta sekä vähän herukoiden kukkien tapainen. Itse asiassa meillä ei varsinaiset herukkapensaat vielä kuki, mutta ehkä jo ensi viikolla.

Huhtikuun lopulla vielä nupulla...

Onhan ruusuherukka näyttävä jo huhtikuun lopullakin, kun sen punaiset nuput ovat näkyvissä. Siinä vaiheessa sen lehdetkin ovat vielä pienemmät.

Kesällä se on täysin vihreä pensas ja aika vaatimattoman näköinen, kuten herukat yleensä. Sen oksat ovat pystykasvuiset ja sen takia kasvutapa on jämäkän oloinen.

Syksyllä sen lehdet ovat keltaoranssit eli tuovat kivasti väriä puutarhaan. Vaikka en kyllä muista sillä olleen mitenkään erityisen näyttävä syysväritys. Täytyypäs ensi syksynä muistaa seurata sen syysväriä tarkemmin.

Ruusuherukan hoito-ohjeet...

Ruusuherukka (Ribes sanguineum ) viihtyy lämpimällä ja suojaisalla paikalla auringossa. Maan on hyvä olla ravinteikasta multamaata, jossa on läpäisevyyttä. Näiden arkojen kasvien kanssa onkin tärkeää osata valita niille oikeanlainen paikka. Tämä onkin yksi tärkeä aihe pihasuunnittelukurssilla.

Se on hieman talvenarka, koska sen kasvuvyöhyke on I-II. Puutarhamme sijaitsee II-vyöhykkeellä ja lähes joka talvi siitä paleltui versojen kärjet enemmän tai vähemmän. Kuvia siitä 6 vuoden takaa, kun siitä oli jälleen paleltunut oksia Biokompostorin tyhjennys ja ruusuherukka -postauksessa.

Viime talven jäljiltä ei ollut kuin muutama kuiva oksa. Sille kannattaa siis valita suojaisa paikka. Ja kuivat oksat voi leikata siitä keväällä.

Tämä ruusuherukkamme on tehnyt muutamia sinimustia marjoja. En ole maistanut niitä, koska niiden sanotaan olevan mauttomia. Ne eivät kuitenkaan ole myrkyllisiä. Saa nähdä, tuleeko tänä vuonna enemmän marjoja, kun se kukkii nyt niin runsaasti.

Onko teillä kellään tätä ruusuherukkaa? Olisi kiva kuulla, miten se on viihtynyt?

Puutarhaterveisin Sari

Sykähdyttävän ihanat orvokit

 

Nämä erittäin sykähdyttävän ihanat orvokit kukkivat koko ajan runsaammin, mitä vanhemmaksi ne kasvavat. Ja niiden väri on super ihana. Kukkien väritys on jännästi hieman muuttunut, vielä kauniimmiksi. Orvokit on upeita viileän kevään kukkia ja helppoja. Näitäkin olen vain kastellut lannoitevedellä ja poistanut muutaman kuihtuneen kukan.

Kukkien värisävyt vain paranevat..

Näiden orvokkien väritys on selvästi nyt värikkäämpi, mitä pääsiäisen aikaan huhtikuussa. Näet niistä  kuvia Erikoisempia narsisseja ja orvokkeja -postauksessa. Minusta ne ovat nyt entistä sykähdyttävämmän ihania. Oli kyllä tosi hyvä löytö silloin maaliskuun lopulla meidän torilta.

Vai mitäs mieltä olet näiden värityksestä?

Ruohosipuli talvehti hyvin parvekkeella...

Orvokkien vieressä kasvaa vanha ruohosipuli, joka taas talvehti hyvin tässä kasvatusaltaassa. Olen lannoittanut sitä samalla, kuin olen kastellut näitä orvokkeja. Ruohosipuli on ehkä varmin talvehtija yrteistä, sillä timjami ei ole kestänyt talvea kertaakaan.

Vihreä ruohosipuli sopii kivasti orvokkien kanssa ja tuo vähän luonnollista vaikutelmaa.

Nämä ihanat orvokit kasvatusaltaassa...

Tässä vielä kuva näistä ihanista orvokeista ja tummalehtisestä keijunkukasta oikeassa reunassa. Ne ovat kasvatusaltaassa, joka on ikään kuin iso altakasteluruukku. Mullan alla on vesisäiliö, tosin näin viileään aikaan en ole laittanut vielä vettä säiliöön.

Lisää kuvia siitä hyötykasvien viljelyssä Helppoa omavaraisuutta parvekkeella -postauksessa. Viimeistään toukokuun lopulla aion taas vaihtaa nämä orvokit tomaatteihin ja yrtteihin.

Keväiset jouluhyasintit odottavat maahan pääsyä...

Olen pitänyt näitä orvokkeja, keijunkukkaa ja ruukuissa kasvavia sipulikukkia parvekkeella koko kevään. Kovimpina yöpakkasina olen suojannut ne peitteellä, muuten ne ovat saaneet tottua viileyteen.

Tässä kuvassa on keväiset punakukalliset jouluhyasintit, jotka siis kukkivat aikaisemmin keväällä. Ne on edelleen omissa ruukuissaan, odottamassa maahan istuttamista. Niistä näet kuvia maaliskuulta Keväisiä sipulikukkia parvekkeen viileydessä -postauksessa.

Näiden hyasinttien lehdet ovat kivan koristeelliset tässä keijunkukan ja orvokkien kanssa.

Jouluhyasintit kannattaa säilyttää, sillä ne on monivuotisia puutarhassa, oikeanlaisella paikalla. Säilytä hyasintit kevätkukaksi -postauksessa lisää.

Jouluhyasintti hyasinttimaljakossa upeine juurineen...

Jouluhyasintti, joka kasvaa hyasinttimaljakossa, odottelee myös maahan pääsyä. Sillä on tosi kauniit vaaleat juuret, joten otin siitäkin nyt kuvan. Maljakko on ollut suojassa auringonpaisteelta eli otin sen tähän vain kuvaamista varten.

Mukavaa viikonloppua!

Puutarhaterveisin Sari

Ps. Nämä hyasintit pitänee istuttaa nyt viimeistään sunnuntaina, jos haluaa tehdä sen kuun mukaan. Tai sitten pitää odottaa toukokuun loppuun. Täältä blogista näet tarkemmat päivät Kastelupäivät ja kuu -sivulta.