Näytetään tekstit, joissa on tunniste komposti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste komposti. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 5. heinäkuuta 2026

Kuulumisia hyötytarhasta heinäkuun alussa - omavaraisuus kotipihalla

 
Heinäkuun alussa hyötytarhassa kasvaa perunaa, paprikaa ja ikkunatomaattia – osa kasveista roihahtaa sateiden myötä upeaan kasvuun, osan kanssa on ollut pientä haastetta. Kompostiinkin tulee jatkuvasti lisää kasvijätettä eli tulossa taas paljon kompostimultaa.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Peruna hyvässä kasvussa ja kukkii...

Perunamaalla, joka oli ennen mansikkamaana, perunat näyttävät kasvavan rehevästi. Vielä emme ole ehtineet ottaa sieltä perunoita, kun on ollut niin paljon kaikenlaista muuta puuhaa.
Siellä näyttää olevan jo kukkia eli todennäköisesti myös syötävän kokoisia perunoita. Perunan kukka on muuten tosi kaunis, etenkin nämä pastellinsävyiset.
Tällä perunalajikkeella on kaunis hennon vaaleanvioletti kukka.
Kirjoitin keväällä tästä uudesta perunamaasta, josta näet lisää täältä: Mansikkamaasta perunamaa - omavaraisuus kotipihalla.

Hyötytarhassa paprikan taimien latvat syöty...

Tänä vuonna meillä on avomaatomaattien tilalla avomaalla viihtyvät paprikat. Ne on istutettu kasvusäkkiin kastelualtaan päälle, aurinkoiselle ja suojaisalle paikalle. Kasvatan siis ensimmäistä kertaa paprikaa.

Ne lähtivät tässä hyvään kasvuun, mutta yhtenä päivänä huomattiin, että niiltä oli latvat syöty. Ne on onneksi lähteneet tekemään uutta kasvua latvaan, joten saa nähdä, milloin alkavat taas kukkia. Ja ehtivätkö tuottaa satoa, mihin kyllä vaikuttaa hyvin paljon loppukesän lämpötilat.
Paprika `Halo` on avomaapaprika eli kasvaa hyvin ulkonakin tuulilta suojaisalla ja aurinkoisella paikalla.

Parvekkeella paprikassa ensimmäinen hedelmä...

Istutin yhden paprikan taimen parvekkeelle kokeeksi ja siinä on nyt yksi hedelmä ja muutama pieni alku. Taidan tänään leikata siitä hedelmän pois, jotta pienet hedelmien alut alkavat kasvaa isommiksi. 
Tämä on vaaleankeltaista paprikaa, josta näet enemmän täältä: Paprikan siementen kylvö tehdään ajoissa.
Heinäkuun alussa paprikasta saa jo satoa aurinkoiselta parvekkeelta ja kasvihuoneesta.
Paprika kasvaa persiljan ja basilikan kanssa samassa kasvatusaltaassa. Vielä niissä ei ole näkynyt vihannespunkkia, joka on yleensä riesana niin kasvihuoneissa kuin parvekkeillakin. 

Ikkunatomaatin taimet heinäkuun alussa...

Kylvin muutaman matalakasvuisen tomaatin taimen ikkunatomaatiksi. Niiden pitäisi alkaa kohta jo kukkimaan ja tekemään pieniä tomaatteja. Täytyykin tarkistaa, että ne saavat riittävästi valoa kukintaan, sillä näin kesällä tulee pidettyä verhoja ikkunan edessä aurinkoisena päivänä. Aiheesta näet lisää täältä: Miten tomaatin taimet saa kukkimaan ja tekemään hedelmää?

Rikkaruohot ja muut kasvijätteet kasvattaa kompostia...

Kun puhutaan omavaraisuudesta kotipihalla, niin kompostit on meillä yksi tärkeä osa omavaraisuutta. Saamme joka vuosi puutarhakompostista noin 50 kottikärryllistä multaa, mistä näet lisää täältä: Ilmaista multaa 50 kottikärryllistä.

Nyt pitkin kesää viemme kaikki puutarhasta tulevan kasvijätteen puutarhakompostiin. Sinne päätyy myös rikkaruohot, perunanvarret sekä nopeasti kompostoituvat pensaiden oksat. Ainoastaan emme vie sinne hankalien siemenistä leviävien kasvien siemenkotia. Niitä onneksi on vain muutamalla kasvilla.

Toki myös hoidamme heinäkuussa säännöllisesti puutarhakompostia sekä keittiöjätteiden lämpökompostoria. Siten ne toimivat ja jätteet muuttuvat vauhdilla mullaksi 😊
Heinäkuussa kompostiin tulee paljon kitkemisjätettä, jolloin on omavarainen mullan suhteen.
Eli kaikkina hyvinä Kitkemispäivinä kitketyt rikkaruohot päätyvät puutarhakompostiin, niin vuohenputket juurineen kuin nämä kuvan voikukat.


Onko teissä paprikan kasvattajia - mitä luulette, ehtiikö paprikat, joilta on latvat poikki, vielä kukkia ja tehdä satoa?

Kirjoittanut klo 6 kommenttia:
Tunnisteet: , , , ,

sunnuntai 3. toukokuuta 2026

Puutarhatyöt toukokuussa - omavaraisuus kotipihalla

 Itse kasvatetut taimet lisää omavaraisuutta.
 Puutarhatyöt toukokuussa käynnistävät omavaraisuuskauden kotipihalla, kun vuorossa ovat taimikasvatus, kompostityöt, perunamaan kunnostus ja kevään kylvöt. Nämä ovat kivoja puutarhatöitä, joita oikein odottaa innolla. Vielä kun sää lämpenee, niin niitä on mukavampi tehdä. Lisäksi sisällä jatkuu vielä paprikan ja muutamien muiden taimien kasvatus. Ulkona on myös tiedossa näin toukokuussa monenlaista muutakin kivaa puutarhatyötä.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.


Paprikan taimet hyvässä kasvussa ikkunalla...

Ensimmäisessä kuvassa on paprikan taimet. Ne on olleet yllättävän helppoja kasvattaa siemenistä, ainakin verrattuna tomaattiin. Kasvatan siis nyt ensimmäistä kertaa paprikaa. Yhden taimista aioin istuttaa parvekkeelle ja kolme ulos puutarhaan kasvusäkkiin kasvatusaltaan päälle. Paprikalle paras paikka on lämmin ja tuulilta suojaisa esimerkiksi talon seinusta.


Toukokuun isoin puutarhatyö - perunamaan kunnostus...

Tänä vuonna yksi toukokuun tärkeimmistä puutarhatöistä tulee olemaan tämän vanhan mansikkamaan kunnostus perunamaaksi. Teemme sen varmaankin jo ensi viikolla, jotta pääsee ajoissa istuttamaan siemenperunat maahan.

Aiomme siis poistaa kaiken kasvillisuuden maasta ja sekoittaa pintamaahan ravinteikasta kompostimultaa. Tällä hetkellä mansikkamaa näyttää tältä ja oikein odotan, että pääsen kunnostuspuuhaan😊
Maanparannus on yksi tärkeä puutarhatyö toukokuussa.

Puutarhakompostit keväällä - mullassa hyvä omavaraisuus...

Meillä on siis puutarhakompostit, joihin laitamme kaikki maatuvat puutarhajätteet, myös rikkaruohot. Kompostikasat ovat olleet peitettynä oksasilpulla ja nyt lähipäivinä poistamme vanhimmasta silpun pois, jotta siitä pääsee ottamaan valmista kompostimultaa perunamaan kunnostukseen.
Puutarhakompostit tuottavat runsaasti hyvää multaa puutarhaan.
Vanhin kasa on talikon takana eli kuvan oikeassa reunassa. Siihen on siis kerätty kaikki vuoden 2024 puutarhajätteet ja nyt se on ravinteikasta biohiilipitoista kompostimultaa. Todennäköisesti siitäkin tulee taas multaa 50 kottikärryllistä, mistä kerron enemmän täällä: Ilmaista multaa 50 kottikärryllistä. Kompostointi onkin yksi loistavista tavoista lisätä omavaraisuutta kotipihalla.

Rikkaruohojen kitkeminen kuun mukaan toukokuussa...

Toinen asia, jota odotan erittäin malttamattomasti, on kitkeminen. Tänä vuonna en ole vielä päässyt kitkemään työkiireiden takia, mutta nyt olen varannut vapaapäivät hyville Kitkemispäiville. Ensi viikolla onkin jo ensimmäiset, jolloin kitken nämä komeat voikukat mansikkamaan reunasta. 

Toki muuallakin on ihanasti rikkaruohoja, joten taas pääsee nautiskelemaan kitkemispuuhista, sillä teen sen vain kuun mukaan Kitkemispäivinä ja hyvillä kitkemistekniikoilla. Helposta kitkemisestä näet lisää täältä: Kitkeminen helppoa ja hauskaa vai mitä. Todennäköisesti nämäkin kuvan voikukat lähtevät pitkillä juurilla, ihan käsin vetämällä.

Voikukat on helppo kitkeä juurineen oikeilla kitkemistekniikoilla kuun mukaan.

Daalian juurakot maahan myös kuun mukaan...

Yleensä olemme istuttaneet daaliat maahan jo huhti-toukokuun vaihteessa, mutta nyt oli niin kylmää, että päätimme odottaa toukokuun istutuspäiville. Istutamme nekin aina kuun mukaan, joten tässä saa vielä odotella parisen viikkoa. Juurakot saavat olla siihen asti kellarin viileydessä ja pimeydessä.
Daalian juurakot istutetaan riiviin daaliapenkkiin kuun mukaan.
Tämä kuva on siis viime keväältä. Siitä lisää kuvia sekä ohjeita täällä: Daalian istutus maahan kuun mukaan. Nämä ovat ne meidän yli 35 vuotta vanhat daaliat, joilla on oranssit kukat.

Siementen kylvöt ulos toukokuussa - kasvilajit huomioiden...

Parin viikon päästä kylvämme ulos esikasvatukseen auringonkukkaa sekä muita, jotka hyötyvät lyhyestä esikasvatuksesta. Toinen syy niiden esikasvatukseen on espanjansiruetanat eli istutamme auringonkukat niiden takia taimina, jotta ne selviävät kukkiviksi.

Kasvimaalle voi jo kylvää juureksia, salaattia ja monia muita viileässä itäviä kasveja. Sen sijaan herneet ja erilaiset pavut vaativat lämpimän maan, jotta siemen lähtee itämään. Niiden siemenet mätänevät herkästi kylmässä maassa. Sen takia kylvämme herneet maahan yleensä vasta touko-kesäkuun vaihteessa. Suositeltu kylvölämpötila lukee usein siemenpussissa.



#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan toukokuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...


Kasvuvyöhyke 1

Tillin tilan Anna https://www.tillintilananna.fi/suuntana-omavaraisuus-kevaan-projekteja/

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/05/omenoita-tulossa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/05/puutarhatyot-toukokuussa-omavaraisuus.html





Puutarhaterveisin Sari




Kirjoittanut klo 8 kommenttia:
Tunnisteet: , ,

sunnuntai 1. helmikuuta 2026

Puutarhatyöt helmikuussa - omavaraisuus kotipihalla

 Puutarhatyöt helmikuussa eli mitä silloin tehdään puutarhanhoidossa.
Näin helmikuussa on jo monia pieniä puutarhatöitä, jotka on hyvä tehdä ajallaan. Se onkin usein puutarhanhoidossa tärkeää, että kukin puuha tehdään ajoissa, jotta saadaan toivottu lopputulos. Siis ei tehdä sitä liian aikaisin, mutta ei myöskään liian myöhään. Kullekin puutarhatyölle on oma ajankohtansa... siten onnistuu 😊

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Talvetettavat pelargonit - puutarhatyöt helmikuussa...

Nyt kun päivät pitenee vauhdilla, on aika taas tarkistaa talvisäilytyksessä olevat kasvit. Kellarissa ne jatkavat vielä talvilevossa koko kuukauden. Sinne laitettiin nyt lämpöpatteri, jotta näin kovilla pakkasilla lämpötila pysyy varmasti plussan puolella.

Sen sijaan sisällä talvetettavat pelargonit voi jo leikata parin viikon päästä. Samalla aioin vaihtaa niille mullat. Otin tämän kuvan eilen ja siitä näkee, miten hyvässä kasvussa pelargonit ovat.
Liian aikaisin näitä ei kannata leikata, eikä ottaa pistokkaita, koska tukeva kasvu vaatii kunnon auringonpaistetta.
Vanhat talvisäilytetyt pelargonit leikataan ja otetaan niistä pistokkaita.

Ekat siementen kylvöt jo tehty...

Ehdin kylvää jo muutaman tomaatin siemenen, sillä aioin kokeilla ikkunatomaatin kasvatusta. Tomaatti on arka kylmälle, joten tätä pientä tainta en vielä uskalla pitää ikkunalla. Se on siis orkideojen kasvivalon lähellä, koska tomaatit vaativat hyvin valoisan paikan.
Ensimmäiset siemenet kylvetään, kuten ikkunatomaatin taimet.
Jännä nähdä, miten tämä onnistuu😊

Helmikuussa lisää kylvöjä...

Ehdin myös jo kylvää muutaman perennan, joiden siemenet vaativat kylmäkäsittelyn. Koska kylmäkäsittely pidentää niiden taimikasvatusaikaa, ne kylvetään usein näin tammi-helmikuussa. Sellaisia ovat esimerkiksi kuvan akileija ja harmaa hohtopiikkiputki.

Helmikuussa kylvetään kylmäkäsittelyä vaativat perennat, kuten lehtoakileija ja hohtopiikkiputki.
Lisää monivuotisten perennojen kylvöistä Taimikasvatus - perennojen hajakylvö -postauksessa.

Helmikuussa kylvettäviä hyötykasveja - puutarhatyöt helmikuussa...

Joillakin hyötykasveilla on myös pitkä esikasvatusaika tai ne vaativat tosi pitkän kasvuajan ennen kuin niistä voi kerätä satoa. Tällaisia helmikuussa kylvettäviä kasveja on esimerkiksi: 

    • chilit
    • paprikat
    • jättisipuli
    • juuriselleri
    • munakoiso
    • latva-artisokka
    • mansikat
    • laventeli

Mitä muuta voi kylvää helmikuussa, siitä enemmän Helmikuun kylvöjä -postauksessa.


Hedelmäpuiden verkkojen tarkistus...

Aina välillä on hyvä käydä tarkistamassa puutarhassa, että nuorien hedelmäpuiden ympärillä on edelleen metalliverkot suojaamassa puuta rusakoilta ja peuroilta. Joskus verkko painuu kasaan tai lunta on niin paksulti, että verkko onkin liian matala. Silloin pitää oikaista metalliverkko tai lapioida lunta pois verkon ympäriltä. 
Helmikuussa tarkistetaan hedelmäpuiden suojaukset.

Nuorien tuijien suojaus kevätauringolta...

Helmikuun puolessa välissä laitetaan nuorille tuijille varjostuskangas suojaamaan niitä kevätauringolta, siis jos ne kasvavat aurinkoisella paikalla. Sama homma tehdään esim. kartiovalkokuuselle, jos se on aurinkoisella paikalla.

Tässä vanha kuva, jossa suojaamme tuijaa säkkikankaalla. Se toimii myös, kun laittaa sen yksinkertaisena. Ilman siis täytyy päästä liikkumaan hyvin suojauskankaan läpi. Kannattaa myös kiinnittää varjostuskangas hyvin, jotta myrskyt eivät irrota sitä.
Helmikuun puutarhatyö on suojata nuoret tuijat ja vastaavat varjostuskankaalla.

Lämpökompostorille lumisuojaa pakkasilla...

Tosi tärkeä puutarhatyö talvella on lämpökompostorin pitäminen toimivana ja sulana. Meillä on tapana kasata pakkaslunta kompostorin ympärille, sillä se toimii eristeenä.

Sen lisäksi voi kompostikuiviketta säilyttää lämpimässä tilassa, jolloin se tuo lämpöä kompostoriin. Me käytämme edelleen Tehokuiviketta talvisin, koska sen sisältämä rypsirouhe ja biohiili auttavat pitämään kompostorin toiminnassa. Nyt pitkällä pakkasjaksolla meillä on tapana viedä välillä kompostoriin pieni kanisteri, jossa on lämmintä vettä - korkki tiukasti kiinni. Se tuo sinne lisälämpöä.

Heti kun nämä kovat pakkaset vähän hellittää, on aika tyhjentää lämpökompostoria. Siitä lisäohjeita Lämpökompostorin tyhjennys myös talvella -postauksessa.

Lämpökompostoria tyhjennetään myös talvella ja yleensä se on helmikuun yksi puutarhatyö.


Helmikuun puutarhatyöt - kuun rytmin mukaan...

Kaikki nämä erilaiset puutarhatyöt ajoitan aina kuun mukaan eli luonnon rytmillä. Se kivasti tasaa puutarhatöitä eri viikoille ja tuo siten tuttua rytmiä puutarhanhoitoon.
  • ensi viikolla voisi kylvää jättisipulin siemenet
  • seuraavalla viikolla hoitaa lämpökompostoria
  • helmikuun puolenvälin jälkeen on vuorossa paprikan ja chilin kylvöt
  • viimeisellä viikolla kylvän perennojen siemenet
Hyvän kylvö- ja istutusjakson näet Kastelupäivät ja kuu -sivulta täältä blogista.

Yhteenveto - helmikuussa tehdään nämä puutarhatyöt...

  • tarkistetaan talvetettavat kasvit
  • kylvetään hitaasti kasvavat hyötykasvit
  • suojataan tuijat kevätauringolta
  • pidetään lämpökompostori toiminnassa
  • tarkistetaan jänis- ja peurasuojaukset

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan helmikuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...


Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/01/suuntana-omavaraisuus-helmikuu-2026.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/02/pakkaspaivina.html


Kasvuvyöhyke 3



Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi




Puutarhaterveisin Sari
Kirjoittanut klo 8 kommenttia:
Tunnisteet: , , , ,

sunnuntai 4. tammikuuta 2026

Omakotitaloalueella ekologisesti - omavaraisuus kotipihalla

 

Meillä omavaraisuus näkyy pienesti, mutta todella tärkeänä osana puutarhassa. Se on oikeastaan meille itsestään selvyys, sillä se on ekologista ja siinä säästää rahaa. Siis järkevää ja taloudellista - vailla kertakäyttökulttuurin tapoja. Omavaraisuus tuo myös tietynlaista turvan tunnetta, koska pärjää omilla taidoilla ja varastoilla, vaikka pienesti.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Multaa omasta kompostista ekologisesti...

Pihan istutuksissa ja maanparantamisessa olemme täysin omavaraisia mullan suhteen. Meiltä tulee kompostista joka kevät noin 50 kottikärryllistä multaa. Se on kaiken lisäksi erittäin hyvää ja ravinteikasta multaa sekä monin tavoin ekologista. 

Kaiken pihalta tulevan maatuvan puutarhajätteen ja keittiöstä biojätteen kompostoimme. Myös rikkaruohot päätyvät kompostiin, koska hoidamme kompostia, niin se toimii hyvin.
Nyt talvella tyhjennämme lämpökompostoria säännöllisesti, jotta se toimii, eikä jäädy. Sen puoliraaka multa laitetaan saaviin ja vasta keväällä se päätyy puutarhakompostiin.

Katetta pihan pensaiden ja puiden oksista...

Toinen helppo omavaraisuutta lisäävä homma kotipihalla on tehdä leikatuista pensaiden ja puiden oksista risukatetta. Sen voi tietysti tehdä oksasilppurilla, mutta meillä on innokas oksien pätkijä, joka tekee sen saksilla.
Silputtavia oksia tulee keväästä syksyyn yleensä aika vähän ja siksi risukatetta riittää vain puutarhakompostin katteeksi ja ehkä muutamalle uudelle pensaalle. Oman pihan risukate on maatuvaa ja ekologista.

Kasteluvettä pihakaivoista...


Koska meillä on vanhat vesikaivot edelleen pihalla, niin otamme niistä kasteluveden kasveille. Kastelemme vain taimia ja kasvimaata sekä kesäkukkia. Pyrimme minimoimaan kastelutarpeen biohiilellä, katteella ja kasvivalinnalla. Siten samalla itse pääsee helpommalla ja ekologisesti säästämme vettä. Nimittäin kaivosta vesi vähenee pitkinä sateettomina jaksoina, koska silloin myös pohjaveden pinta laskee.

Oman pihan marjoja pakastimeen...


Erilaiset syötävien pensaiden marjat tuottavat hyvin satoa joka vuosi. Ne ovat lisäksi helppohoitoisia ja eivät tarvitse kastelua kuin alkuvuosina, joten suosimme niitä pihalla. Se säästää myös omaa aikaa, kun voi omalta pihalta kerätä marjoja pakastimeen talven varalle. Viime kesänä marja-aroniat tuottivat hyvän sadon.

Pensaat toimivat myös näkösuojana tiiviisti rakennetulla omakotitaloalueella, kunhan se on huomioitu pihasuunnittelussa.
Keväällä taidetaan lisätä vielä muutama makeita marjoja tekevä pensas 😊

Monivuotisia mausteyrttejä ja hyötykasveja...


Helppoja ja varmoja monivuotisia yrttejä on kiva kasvattaa pihalla. Niistä saa kerättyä satoa jo keväällä ja pitkin kesää syksylle asti. Monet yrtit mahtuvat kasvamaan pienelläkin pihalla tiiviisti rakennetulla alueella ja myös parvekkeella.
Meillä on vanha ja isoksi kasvava lipstikka, josta saa lehtiä mausteeksi. Tietysti pihalta löytyy myös monivuotisia sipuleja, ruohosipulia ja raparperi. Saa nähdä, talvehtiiko salvia lainkaan, kun nyt on kovat pakkaset ja lunta on niin vähän.
 

Yksivuotisia hyötykasveja - olosuhteissa viihtyvistä...

Koska haluamme minimoida kastelun ja tiettyä helppohoitoisuutta, valitsemme yksivuotiset hyötykasvit tarkasti. Niiden tulee pärjätä pihamme olosuhteissa eli niiden tulee kestää kesän jälkipuoliskon kuivia jaksoja, maun kärsimättä.
Ja myös vain sellaisia, jotka onnistuvat ilman tuholaistorjuntaa. Koska pihalla pinta-alaa on vähän hyötytarhassa, voi keskittyä niihin kasveihin, jotka onnistuvat ja joita syö erittäin mielellään. Näin viljely pysyy myös kivana puuhana.

Ensi kevään kylvöjä ja esikasvatuksia en vielä ole suunnitellut. Todennäköisesti kasvatamme edelleen keltaista vahapapua, jonkin verran perunaa ja värikäsvartista mangoldia. Sekä tietysti myös jotain uutta jännää. 
Ja tuttuun tapaan istutamme ja kylvämme kasvit taas kuun mukaan hyvinä päivinä, kuten ajoitamme kaikki muutkin puutarhatyöt.

Kesäkukissa hyvä omavaraisuus...

Omavaraisuutta on sekin, että talvettaa kesäkukkia. Silloin niistä saa monivuotisia, eikä keväällä tarvitse ostaa uusia. Tosin vaihtelun vuoksi on kiva saada välillä jotain uuttakin.

Meillä on isot pelargoniruukut sekä nämä yli 30 vuotta vanhat daaliat nyt parhaillaan talvisäilytyksessä ekologisesti viileässä kellarimaisessa tilassa. Keväällä ne pääsevät taas pihalle ilahduttamaan meitä ja pörriäisiä.

Omakotitaloalueella ekologisesti omavaraisuutta...

Meidän piha sijaitsee siis taajamassa, tiiviisti rakennetulla omakotitaloalueella, joten se jo asettaa raamit, miten omavaraisuutta on mahdollista toteuttaa pihalla. Se kyllä onnistuu hyvin, vaikkakin pienesti. Olemme valinneet helpot tavat lisätä omavaraisuutta eli ne mitkä sujuvat pihallamme ja joita pystymme vaivatta tekemään. 

Omavaraisuuden lisääminen pienestikin on silloin kivaa ja innostavaa, etenkin kun sen tekee ekologisesti, luontoa huomioiden ja tukien. Sillä jo pienikin omavaraisuus on aina arvokasta ja tärkeää.


#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan tammikuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...


Kasvuvyöhyke 1

Krutbacken https://www.krutbacken.fi/uuden-vuoden-unelmat-ja-tavoitteet-suuntana-omavaraisuus-tammikuu-2026/

Tillin tilan Anna https://www.tillintilananna.fi/suunnitelmia-vuodelle-2026/




Kasvuvyöhyke 5

Pieni kotitarvetila https://pienikotitarvetila.blogspot.com/2026/01/tammikuu.html



Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi




Puutarhaterveisin Sari


Kirjoittanut klo 14 kommenttia:
Tunnisteet: , , ,

sunnuntai 2. marraskuuta 2025

Hävikki hyötytarhasta - omavaraisuus kotipihalla

 
On helppoa oppia välttämään hävikki hyötytarhasta, vaikka se välillä tuntuisi tosi vaikealta. Se alkaa siitä, että ensin pysähtyy miettimään, mistä kasveista tulee todellista hävikkiä. Eli minkä kasvien sadosta osa jää syömättä tai käyttämättä. Vai onko jokin muu tekijä, miksi kasveista tulee hävikkiä?

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Kasvata vain sitä, mitä todella syödään...

Ensimmäisenä kannattaa kasvattaa vain niitä kasveja, joita tulee käytettyä. Se on yksi tärkeimmistä keinoista saada hävikki hyötytarhasta minimiin.

Esimerkiksi meillä osalla on ruoka-aine rajoitteita, joten tiettyjä tuttuja kasveja emme kasvata lainkaan. Niitä tulisi käytettyä tosi harvoin ja kaikki ei silloinkaan voisi syödä niistä tehtyä ruokaa. Joten emme kasvata niitä.

Kasvata vain käytön mukaan...

Toinen tärkeimmistä keinoista saada hävikki hyötytarhasta minimiin, on kasvattaa vain sen verran, kun tulee syötyä. 

Sen oppii parissa vuodessa hahmottamaan, kunhan muistaa keväällä kirjata itselle ylös kylvöjen ja taimien määrät. Kesän ja syksyn edetessä kirjataan myös ylös, miten kutakin kasvia tuli käytettyä ja paljonko jäi käyttämättä. Siten saa nopeasti tuntumaa riittävästä määrästä. 

Eli etukäteen suunnittelemalla hävikki hyötytarhasta pysyy pienenä.
Kuvan vahapapu onnistuu aina ja siksi sen määrä on helppo arvioida etukäteen. Sitä kasvatamme joka kesä myös pakkaseen.

Seuraa ja korjaa satoa ajoissa...

Kolmas tärkeä asia saada hävikki hyötytarhasta vähäiseksi, on korjata sato ajoissa. Jotta huomaa kasvien kehittymisen ja sadon kypsymisen, hyötytarhassa on hyvä käydä usein ja tutkia läheltä kasvia.

On kasveja, joiden sato kypsyy ja pilaantuu nopeasti, kuten vaikka mansikka. Tällaisista kasveista kerätään satoa jopa useamman kerran viikossa.

Sitten on kasveja, joista satoa valmistuu vähitellen ja ei ole mikään kiire sadon korjuuseen, kuten peruna.

On myös kasveja, kuten kuvan lehtikaalit, joista voi kerätä satoa jatkuvasti tarpeen mukaan. Näistä vihreistä lehtikaaleista otetaan aina alimpia lehtiä. Vielä marraskuussakin siitä saa satoa eli kuva on marraskuun alkupäiviltä.
Toinen hyvin satoisa lehtikasvi, joka kestää myös pientä pakkasta, on ensimmäisen kuvan mangoldi, joka myös onnistuu aina.

Säilö sopivimmalla tavalla...

Etukäteen kannattaa myös miettiä, aikooko säilöä satoa vai syödäänkö kaikki sitä mukaa, kun sato on valmista.

Jos on kellari tai kylmiö käytössä, voi juuresten lisäksi säilyttää siellä hilloja ja mehuja. Niitäkin kannattaa tehdä vain sen verran, mitä vuoden aikana tulee käytettyä. Siten ei tule hävikkiä.

Jos ei ole käytössä kellaria, voi joidenkin sadon pakastaa. Esimerkiksi meillä marjat pakastetaan ja niistä tehdään tarvittaessa mehua tai hilloa. Se on tosi harvoin. Olenkin kirjoittanut siitä tänne aiemmin Mehu pihan marjoista -postauksessa.

Lisäksi hävikki vähenee, kun tekee sadonkorjuun ja säilönnän kuun mukaan hyvinä päivinä. Se auttaa niitä säilymään pidempään hyvänä. Tai ainakin kannattaa välttää ns. huonoimpia päiviä säilöntään.

Hävikki hyötytarhasta ei olekaan aina hävikkiä...

Onko kaikki hävikki hyötytarhasta todellista hävikkiä, sitäkin kannattaa pohtia! Oman tarpeen yli jääviä marjoja ja muuta satoa voi hyvin antaa naapureille, ystäville tai sukulaisille, vaikka heidän itse kerättäväksi. Silloin ylimääräinen sato ei ole hävikkiä.

Tai ylimääräiset marjat voi jättää pensaisiin. Ne ovat silloin linnuille, kuten mustarastaille, mieluista ruokaa,  eivät hävikkiä.

Myös se hävikki hyötytarhasta, joka on mennyt syömäkelvottomaksi, ei ole hävikkiä, kun vie sen kompostiin. Etenkin tomaatit, kesäkurpitsat, lehtikasvit ja muut ovat hyvää materiaalia kompostissa. Niistä siis muodostuu arvokasta kompostimultaa. Sitä ei muodostu, jos kompostiin ei tule riittävästi puutarhajätettä. 

Siksi ylikypsät, tuhohyönteisten vioittamat, rusakon jyrsimät ja siruetanoiden limaamat hyötykasvit eivät ole hävikkiä - kun ne päätyy kompostiin!



#suuntanaomavaraisuus2025 -sarjan marraskuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...


Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2025/11/havikki-hyotytarhasta-omavaraisuus.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2025/11/suuntana-omavaraisuus-marraskuu-2025.html


  


Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi



Puutarhaterveisin Sari



Kirjoittanut klo 4 kommenttia:
Tunnisteet: , , ,

perjantai 26. syyskuuta 2025

Komposti - puiden lehdistä multaa

 
Syksyllä puista tulee paljon lehtiä, joten komposti on tosi kätevä puutarhassa. Pienellä työllä komposti muuttaa lehdet mullaksi, joka on kaikkein arvokkainta multaa kasveille ja maalle. Ja samalla säästää rahaa, kun ei tarvitse ostaa multaa uusille istutuksille tai pihan kunnostukseen. Komposti puutarhassa myös lisää monimuotoisuutta ja vahvistaa maan mikrobitoimintaa. Siis ekoteko!


Puiden lehdistä hyvää multaa...

Komposti kasataan puiden lehdistä ja muista kasvijätteistä. Meillä kompostin teko alkaa heti keväällä, kun pihan kevätsiistimisestä tulee lakastuneita varsia ja lehtiä. Siitä alkaen läpi kesän viemme kompostiin kaiken puutarhasta tulevan kasvijätteen, myös rikkaruohot.
Rikkaruohot kompostiin vai ei -postauksessa lisää siitä.

Kuva on lokakuulta, kun jalopähkinän lehdet oli haravoitu kompostiin. Ne peitti kasan kokonaan, sillä jalopähkinä oli pudottanut kaikki lehdet aamupäivän aikana, pakkasyön jälkeen.

Kompostiin päätyi myös leikatut perennojen varret sekä kasvimaalta poistetut versot. Kasa on aina loppusyksyllä tosi korkea ja leveä. Kun kasaa vähän pöyhii syksyllä, sieltä nousee ihanasti lämpöhöyryä ilmaan. Se siis toimii erittäin hyvin.

Kesäkukkaruukkujen multa kompostiin...

Tyhjennämme myös kesäkukkaruukkujen mullat kompostiin, lehtikerrosten väliin. Multa nimittäin auttaa kompostoitumisessa. Lehtien sekaan lisäämme välillä ladattua biohiiltä, joka parantaa kompostin toimintaa. Silloin myös valmis kompostimulta sisältää biohiiltä, josta on paljon apua kasveille ja maalle.

Hyvää karkeaa kompostimultaa valmista käyttöön...

Meillä puiden lehdet ja muut kasvijätteet kompostoituvat kahdessa vuodessa. Eli tänä vuonna 2025 koottu kompostikasa on valmista multaa keväällä 2027.

Tältä valmis kompostimulta näyttää läheltä. Sen kuuluu olla näin karkeaa, koska ohuet versojen pätkät yms. eivät vielä ole täysin muuttuneet mullaksi. Ne ovatkin hyvää ravintoa maanmikrobeille, lisäten maan mikrobitoimintaa.

Muutama vuosi sitten oikein laskimme, paljonko meillä tulee multaa kompostista. Siitä lisää Ilmaista multaa 50 kottikärryllistä -postauksessa.

Komposti - näin saat puiden lehdistä kompostoitua multaa...

Mikä on hyvä paikka komposteille, riippuu pihasta. Puutarhajätteen vienti on hyvä olla helppoa kompostialueelle. Samoin kompostin hoitoon tulee olla riittävästi tilaa. 

1. vuosi

  • laita maan pinnalle oksia, jonka päälle kasaat puutarhajätteet
  • levitä puutarhajäte koko "pohjan" alueelle eli älä jätä sitä kasaksi
  • kun puutarhajätettä on tullut esim. 30 cm kerros, lisää päälle ohut kerros kompostimultaa tms.
  • jos komposti vaikuttaa kuivalta, kastele kompostia vedellä
  • sekoita eri puiden lehdet keskenään, jotta ne kompostoituvat paremmin
  • voit haudata kompostiin lämpökompostorista otetun puolivalmiin mullan
  • hyvä olisi, jos saat lehtien sekaan esim. lakastuneita perennojen varsia, kesäkukkia tms.
  • kitke mahdolliset juurtuneet ja kasvuun lähteneet rikkaruohot

2. vuosi

  • käännä eli sekoita kompostikasa keväällä, jotta kompostoituminen tehostuu
  • peitä kasa katteella tms., niin kompostoitumien paranee entisestään
  • kompostimulta voi olla jo valmista syksyllä ja viimeistään ensi keväänä

Kompostia tietysti kannatta hoitaa kuun mukaan, jotta puutarhajätteet kompostoituvat paremmin ja tasaisemmin.
Puutarhatöiden ajoittaminen kuun mukaan on hyvin vanhaa perinnetietoa ympäri maailmaa. Se kuuluu osana luonnonmukaiseen puutarhanhoitoon.


Kirjoitin jo tämän postauksen, vaikka meillä on vasta pieni osa lehdistä pudonnut maahan. Tästä aiheesta on nimittäin usein pyydetty postausta. 
Toivottavasti tästä oli nyt apua tai inspiraatiota puiden lehtien kompostointiin😊


Puutarhaterveisin Sari


Kirjoittanut klo 6 kommenttia:
Tunnisteet: , , , ,

sunnuntai 3. elokuuta 2025

Elokuun puutarhatyöt - omavaraisuus kotipihalla

 
Loppukesälle ajoittuu monta tärkeää puutarhatyötä, joten tässä nyt tiivistettynä elokuun puutarhatyöt. Nämä ovat juuri niitä, joihin moni havahtuu vasta myöhemmin syksyllä, jolloin homma on jo auttamattomasti liian myöhäistä. Nimittäin puutarhatyöt tehdään kasvien ehdoilla ja niille parhaiten sopivaan aikaan. Tämän takia oppiikin ennakoimaan ja merkitsemään omaan kalenteriin ne tärkeimmät puutarhatyöt.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Omenapuiden vesiversojen leikkausaika...

Jos omenapuu on kasvattanut paljon vesiversoja viimeisestä leikkaamisesta, niin elokuussa on hyvä leikata ne. Ja omenapuita voi muutenkin leikata, jos siihen on tarvetta.
Itse leikkaan meidän omena- ja päärynäpuut kuun mukaan hyvinä hedelmäpuiden leikkauspäivinä, koska silloin leikkaaminen ei aiheuta vesiversojen kasvua. Tänä vuonna ne päivät on lähempänä elokuun puoltaväliä. Eli vielä pitää odottaa, sillä nyt on tosi huono aika omenapuiden leikkaamiseen.


Kirsikka- ja luumupuiden leikkausaika...

Kirsikka- ja luumupuiden leikkaaminen tehdään aina loppukesällä, vaikka niissä on sato keräämättä. Sillä yleensä niitä leikataan hyvin vähän ja harvemmin satoa tekeviä oksia. Itse aioin leikata kirsikkapuusta kuivuneita oksia, sillä oksan tyvi ei ole täysin kuiva.

Näidenkin puiden leikkaaminen on hyvä tehdä kuun mukaan, hyvinä hedelmäpuiden leikkauspäivinä. Jos et tiedä, niin kuun mukaan ajoittaminen on vanhaa perinnetietoa ympäri maailmaa ja se kuuluu osana luonnonmukaiseen puutarhanhoitoon. 

Mistä sitten näkee kuun mukaan hyvät päivät, niin kuukalenterista, verkkokurssilta ja osin myös täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta.


Pensasmustikat suojataan harakoilta...

Meillä on pensasmustikat suojattu kanaverkolla ympäri vuoden, mutta nyt pitää laittaa verkon päälle kansi. Harakat ovat innostuneet syömään jopa pensasmustikan vihreitä raakileita, joten ne on pakko suojata. Kantena käytetään metalliverkkoa, jotta sade ja auringonpaiste pääse pensaisiin.

Muidenkin marjapensaiden marjoja harakat ja mustarastaat tykkäävät syödä, tosin vasta värittyneitä marjoja. Olemmekin yleensä ripustaneet pensaiden oksiin kiilteleviä ja tuulessa liikkuvia vanhoja cd-levyjä. Eli niiden ripustaminen on näin elokuussa.

Vesakon hävityspäivät kuun mukaan...

Puiden vesakot ja kirsikkapuiden juuriversot on hyvä leikata loppukesällä. Se homma on aina Elokuun puutarhatyöt -listallamme.

Kaikkein parhaiten saa vesakon kasvun hillittyä, kun leikkaa ne kuun mukaan hyvinä vesakon hävityspäivinä. Samoina päivinä leikataan myös ne kirsikan juuriversot, jotka näkyy alla kuvassa. Siihenkään hommaan ei vielä kannata ryhtyä, sillä sen aika on vasta myöhemmin elokuun jälkipuoliskolla.

Rikkaruohojen Kitkemispäivät elokuun lämmössä...

Elokuussa on paljon miellyttävämpää kitkeä rikkaruohoja, kuin syyskuun kylminä päivinä. Siksi elokuun hyvät Kitkemispäivät onkin kiva varata kalenteriin jo ajoissa, jotta on aikaa kitkeä.

Hyvät Kitkemispäivät katsotaan tietysti kuun mukaan. Jos on kitkenyt Kitkemispäivinä jo keväästä alkaen, rikkaruohoja on aika vähän. Eli elokuun kitkeminen on nopeaa.
Jos ei ole ehtinyt kitkeä, niin nämä elokuun Kitkemispäivät kannattaa ehdottomasti hyödyntää! Sillä mitä vähemmän rikkaruohoja on syksyllä talven saapuessa, sitä vähemmän kitkettävää on ensi keväänä. 

Kompostin kasaamista ja hoitamista...

Joillakin elokuun puutarhatyöt -listalla on lehtikompostin aloitus eli sinne laitetaan kasvimaalta lakastuneet varret yms. ja syksymmällä puiden lehdet.

Meillä sen sijaan kompostikasan aloitus on keväällä, koska puutarhakompostiimme laitamme kaikki maatuvat kasvijätteet. Sinne on kätevää laittaa kitketyt rikkaruohot, kasvien leikkaamisesta tulleet vihreät osat, myrskyn pudottamat ohuet koivunoksat yms..

Elokuussa jatkamme siis edelleen kompostin kasaamista ja hoitamista, kuten keväällä, kesällä ja syksylläkin. Tähän samaan puutarhakompostikasaan tulee kaikki uusi puutarhajäte keväästä syksyyn.

Muut elokuun puutarhatyöt...

Elokuussa tietysti kerätään satoa ja samalla pohdiskellaan, miten kasvatus onnistui, oliko lajike hyvä tai pitäisikö kokeilla jotain toista lajiketta yms.. Nämä tietysti kannatta kirjoittaa ylös muistiin puutarhapäiväkirjaan.

Syyslannoitus tärkeä puutarhatyö

Meillä Elokuun puutarhatyöt -listalla on syyslannoitteen antaminen hedelmä- ja marjakasveille. Sen olisi voinut tehdä jo heinäkuun lopullakin, mutta siirsimme sen homman elokuun alkupuoliskolle. Ja tietysti sekin tehdään kuun mukaan.

Uusien istutusten suunnittelu

Tärkeä asia Elokuun puutarhatyöt -listallamme on aina uusien istutusten suunnittelu, sillä elo-syyskuu on hyvää istutusaikaa. Samoin jos jokin kasvi pitää siirtää toiselle paikalle, niin näin elokuussa suunnittelemme senkin homman.

Ennakointi ja etukäteen suunnittelu

Kun istuttamiset ja siirtämiset suunnittelee etukäteen rauhassa, ne toteuttaa paljon nopeammin. Silloin tietää tarkkaan, mitä pitää hankkia, mihin kohtaan istutetaan ja mitä muuta pitää huomioida esim. istutusajankohdassa. Onnistuu siis heti yhdellä kerralla, eikä myöhemmin tarvitse uusia tai korjailla istutuksia.

Kevyttä kun tekee osissa

Meillä on muutamien perennojen siirto toiseen kohtaan ja aioin tehdä ne elokuun lopulla. Sitä ennen ehtii hyvin kunnostaa niille uudet istutuskohdat valmiiksi. Homma on myös kivan kevyen tuntuista, kun tekee sen näin vaihe kerrallaan.

Syyskylvöt ja siementen hankinta

Samoin syyskylvöt on hyvä jo suunnitella näin elokuussa ja ostaa siemenet, jos niitä ei vielä ole. Sen sijaan yksivuotisten siementen syyskylvö tehdään vasta tosi myöhään syksyllä. Perennat voi kylvää aikaisemminkin. Perennojen syyskylvö -postauksessa lisää aiheesta.


#suuntanaomavaraisuus2025 -sarjan elokuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...


Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2025/08/elokuun-puutarhatyot-omavaraisuus.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2025/08/suuntana-omavaraisuus-elokuu-2025.html






Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi



Puutarhaterveisin Sari



Kirjoittanut klo 6 kommenttia:
Tunnisteet: , , , ,

sunnuntai 6. huhtikuuta 2025

Näin varaudut kesän kuivuuteen - omavaraisuus kotipihalla

 
Pitkät sateettomat jaksot on haaste puutarhassa. Joten tässä vinkkejä, miten varaudut kesän kuivuuteen. Tai jos olet kesällä reissussa pidemmän aikaa, niin näistä voit löytää puutarhaasi apua. Vesi on kasveille, etenkin yksivuotisille hyötykasveille, todella tärkeä heti siementen kylvöstä alkaen. Jos kasvi kärsii kuivuudesta, se voi kuolla tai se ei tuota satoa. 


Kompostimultaa maan mikrobeille...

Silloin kun maa on hyvässä kasvukunnossa eli maan mikrobitoiminta on runsasta, kasvit voivat hyvin. Ne kestävät hellettä, kuivahtamista ja muita "kasvien stressejä" paljon paremmin. Sen takia kannattaakin lisätä viljelylaatikoihin ja kasvimaalle joka vuosi kompostimultaa, sillä se parantaa maan mikrobitoimintaa.

Biohiili sitoo vettä kasvien käyttöön...

Ennen kuin keväällä kylvät siemenet tai istutat taimet, lisää maahan biohiiltä. Hyvälaatuinen biohiili varastoi vettä itseensä ja luovuttaa sitä kasvien käyttöön. Se myös lisää maan mikrobitoimintaa, joten hyötykasvien multaan kannattaa aina lisätä biohiiltä.
Sitä ei tarvitse laittaa kuin kerran, sillä se pysyy maassa toimivana kymmeniä eli jopa satoja vuosia.

Valitse kasvit ja niiden paikat ajatuksella...

Puutarhassa yksi perusasioista on valita kasvit paikan olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi kuvan herne ei viihdy hellekesänä aurinkoisella paikalla kuivassa maassa. Mutta varjoisammalla paikalla se jaksaa tuottaa satoa.
Eli kuivana kesänä paikka, johon paistaa koko päivän aurinko ei ehkä olekaan paras paikka kaikkien kasvien viljelyyn.

Mullan pinnalle maatuvaa katetta...

Kun kasvit on istutettu tai siemenet kylvetty maahan, peitä mullan pinta maatuvalla katteella. Se pitää maan kosteampana ja samalla auttaa myös maan mikrobitoimintaa. Sekä estää uusia rikkaruohoja kasvamasta kohtaan. Maatuva kate pitää myös maan viileämpänä hellekesänä eli siitä on paljon hyötyä kasveille ja maalle.
Tässä kuvassa katteena on syksyisiä puiden lehtiä. Katteeksi sopisi myös ruohokate yms.

Kastele järkevästi...

On kasveja, joiden multa pitää olla tasaisen kosteaa. Jos multa kuivuu liikaa, kasvin maku muuttuu kitkeräksi tai tomaatit halkeilevat herkästi.
Joten sellaiset kasvit on helpointa kasvattaa kuivana kesänä kastelualtaissa tai altakasteluruukuissa. Silloin ne pärjäävät monta päivää yhdellä vesisäiliön täyttämisellä. Helpottaa paljon puutarhanhoitoa.

Jos kastelet maan pintaa hellepäivinä, niin tee se aamulla tai illalla, jotta vesi ei heti haihdu ilmaan. Me emme koskaan kastele maata iltaisin, koska se houkuttaisi siruetanoita kasteltuun kohtaan. 
Kastele niin, että maa kastuu riittävän syvältä. Kun maan pinnalla on maatuvaa katetta, maa pysyy  pidempään kosteana. Jos katetta ei ole, maa kuivuu nopeasti ja joudut kastelemaan useammin.
Tässä kuvassa maan pinta näkyy eli siinä ei ole katetta. Multa tulee kuivumaan lämpimänä ja aurinkoisena päivänä yllättävän nopeasti.

Näin varaudut siis kesän kuivuuteen...

  • Lisää kompostimultaa vuosittain, jotta maan mikrobitoiminta pysyy hyvässä kunnossa
  • Lisää maahan biohiiltä 
  • Valitse kasvit tarkasti kasvupaikan olosuhteiden mukaan
  • Peitä mullanpinta maatuvalla katteella
  • Kastele järkevästi tai käytä kastelualtaita tietyillä kasveilla

Vesi voi loppua - oletko varautunut siihen?

Pitkät sateettomat jaksot aiheuttavat sen, että pohjaveden pinta laskee. Se voi tarkoittaa vedenottamoilla vesipulaa, jolloin vettä ei saa käyttää kasteluun. Toivottavasti näin ei kuitenkaan tule käymään.

Vesi voi myös pilaantua, jolloin se ei käy juomavedeksi. Sellaisella vedellä ei voi myöskään kastella syötäviä kasveja. Näin voi käydä vedenottamolla tai omalle kaivolle. Toivottavasti näinkään ei käy.

Järvivettä, jossa on sinilevää, ei saa käyttää syötävien kasvien kasteluun, koska sitä ei saa juoda.

Onkin hyvä miettiä, miten saa viljeltyä hyötykasveja, jos ei olekaan vettä käytössä. Oletko varautunut siihen? 



Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.


#suuntanaomavaraisuus2025 -sarjan huhtikuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...


Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/huhtikuu2025/

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2025/04/nain-varaudut-kesan-kuivuuteen.html

Kirjoittanut klo 11 kommenttia:
Tunnisteet: , , , , , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)