Syyskylvöt - perennojen ja yksivuotisten kylvöaika lähestyy

 

Syyskylvö tehdään, kun maanpinta on jäätymässä tai jo jäätynyt eli eteläisessä Suomessa vasta marras-joulukuussa. Monet perennat ja yksivuotiset voi kylvää syyskylvönä, jolloin siemenet lähtevät kasvuun vasta keväällä. Samalla siementen kylmäkäsittelyä vaativat perennat, saavat sen luonnollisella tavalla talvella. Vielä ei ole syyskylvöjen aika, joten ehdit hyvin tehdä kylvöpaikan valmiiksi ja hankkia siemenet. Postauksen lopulla tarkemmat ohjeet syyskylvöön.

Harjaneilikka - kaksivuotinen perenna syyskylvöön...

Perinnekasvi harjaneilikka (Dianthus barbatus) sopii hyvin syyskylvöön. Kaksivuotisena se kasvattaa ensi kesänä lehtimättään ja vasta seuraavana kesänä kukkii. Jatkossa harjaneilikka muodostaa siemeniä, joita voi kerätä tuleviin kylvöihin.

Lisää kuvia kylvämistäni harjaneilikoista täällä: Harjaneilikka vanha perinnekasvi. Ne on jännän kirjavakukallisia harjaneilikoita, jotka hävisivät puutarhastamme, mutta sain niiden siemeniä takaisin Sailalta.

Harmaakäenkukka - harmaat upeat lehdet...

Näyttävän värikäs harmaakäenkukka (Silene coronaria) kukkii ahkerasti kesällä. Näin syksyllä, kun monet perennat ovat jo lakastuneet, sen lehdet ovat edelleen kauniin harmahtavat. Se kuuluukin suosikkeihini myös näin syyspuutarhassa.

Lisää siitä: Harmaakäenkukka helppo kylvää siemenistä. Jatkossa se leviää hieman siemenistä, mutta ei ongelmallisesti.

Sormustinkukat - kylvöaika myöhään syksyllä...

Upea sormustinkukka (Digitalis) on kaksivuotinen perenna, jonka voi kylvää myös näin syyskylvönä. Sen siementen kylvössä on tärkeä muistaa, että siemeniä ei peitetä mullalla. Ne tarvitsevat valoa itääkseen. Toinen asia, mikä myös on hyvä muistaa, sormustinkukat ovat vaarallisen myrkyllisiä syötynä.

Sormustinkukat kuuluvat kestosuosikkeihini ja näet lisää: Ihanat sormustinkukat.

Punahattu - hyvä pölyttäjäkasvi syyskylvöön...

Yksi parhaimmista loppukesän perhos- ja pörriäiskasveista on punahatut (Echinacea). Lisäksi ne on tosi helppo kasvattaa itse siemenistä. Olen useampana vuotena kasvattanut niitä siemenistä ja ne kukkivat joka kesä upeasti. Lisäksi ne ovat helppohoitoisia perennoja, kunhan kasvupaikka on läpäisevä.

Näet lisää: Punahatun kasvatus siemenistä.  Sen voi siis kylvää syksyllä myös suoraan maahan.

Malvat vanhoja perinteisiä perennoja...

Vaaleanpunakukallisille myskimalvalle (Malva moschata) ja harmaamalvalle (Malva thuringiaca) sopii syyskylvö hyvin, sillä talvella siemenet saavat kylmäkäsittelyn, mikä parantaa niiden siementen itävyyttä. Nämäkin on helppoja kasvattaa siemenistä, sillä onhan ne perinnekasveja.

Lisää malvoista: Myskimalva, harmaamalvikki vai ruusumalva. Harmaamalvikin uusi virallinen suomenkielinen nimi on siis harmaamalva.

Yksivuotiset kukat ja vihannekset - syyskylvö...

Monia yksivuotisiakin kukkia voi kylvää myöhään syksyllä, kuten aina niin ihania unikoita, kehäkukkia ja ruiskaunokkeja. Lisää yksivuotisista unikoista: Unikot, ne helpot yksivuotiset.

Kehäkukista näet lisää täältä: Helpot ja varmat kehäkukat. Vihanneksista etenkin tietyt porkkanan lajikkeet on hyvä kylvää myöhään syksyllä, jotta niiden sato aikaistuu kesällä. On myös esimerkiksi salaatteja, mangoldia ja kevätsipulia, joita voi kylvää ennen talven tuloa.

Syyskylvöt rikkaruohottomaan maahan...

Siemenet voi kylvää pihalla vaikka lavakaulukseen, jossa ei ole rikkaruohoja. Keväällä on silloin helpompi tunnistaa itäneet taimet, eikä vahingossa kitke niitä rikkaruohojen kanssa. 

Nyt ensimmäiseksi tehdään niille kylvöpaikka valmiiksi, jotta kylvö on helpompi tehdä, kun sen aika koittaa. Eli rikkaruohot kitketään ja mullanpinta tasoitetaan kylvövalmiiksi. Kannattaa myös ottaa multapussi varastoon, jotta multa pysyy sulana. Sitä nimittäin saatetaan tarvita kylvössä.

Syyskylvöjen tarkka kylvöaika...

Siemeniä ei kannata kylvää liian aikaisin syksyllä, sillä syyskylvön idea on se, että siemenet lähtevät kasvuun vasta keväällä. Jos siemen itää jo syksyllä, se ei kestä talven yli elossa.

Syyskylvöjen tarkka ajankohta on silloin, kun maanpinta on jäätymässä lähiaikoina tai se on jo jäätynyt. Täällä eteläisessä Suomessa saakin olla tarkkana, ettei kylvä liian aikaisin. Kannattaa seurata pitkää 15 vuorokauden sääennustetta, jotta näkee onko sää lämpiämässä, jolloin kylvöjä siirretään edelleen.

Myös pohjoisempana on hyvä seurata pitkää sääennustetta, etenkin nyt lämpimänä syksynä, ettei vahingossa kylvä liian aikaisin.

Kasvit kylvetään tietysti kuun mukaan hyvänä ajankohtana, riippuen kasvista. Perennojen kylvöjakson näet Kuukauden puutarhatyöt ja Kastelupäivät -sivulta.

Multapussi varastossa apuna...

Joskus syyskylvöön pääsee vasta joulukuussa tai jopa tammikuussa täällä etelässä. Kun lisäksi ajoittaa kylvöt kuun mukaan, niin voi tulla tilanne, että maan on jo täysin jäässä. Se ei haittaa, kun varastossa on odottamassa multapussi, jossa multa ei ole jäätynyt. Eli jäätyneen maan pinnalle kylvetään siemenet, jotka peitetään pussimullalla, huomioiden siementen kylvösyvyys.

Syyskylvöt tiivistetysti...

• tee pihalle kylvöpaikka valmiiksi: kitke ja tasoita mullanpinta
• valitse siemeniksi syyskylvöön sopivia kasveja
• kylvä siemenet, kun maanpinta alkaa jäätyä tai on jo jäätynyt
• peitä siemenet mullalla, vaikka pussimullalla jossa multa on sulaa
• tarkista kylvösyvyys siemenpussista
• sormustinkukan siemeniä ei peitetä mullalla!

• merkitse kylvöt, jotta muistat, mihin kohtaan kylvit

Puutarhaterveisin Sari 

Kasvit väärässä paikassa - syksyllä ehdit vielä siirtää ne

 

Näin syksyllä, etenkin lokakuussa, voi siirtää talvenkestäviä pensaita ja puita ennen maan jäätymistä. Siirrä ne varsinkin, jos huomaat kasvien kasvavan lumitöiden tiellä tai jos ne ovat kohdassa, jossa ne eivät ehkä selviä talvesta. Muuten ne voi siirtää aikaisin keväällä.

Hortensiat tulevan lumikasan kohdalla - siirto syksyllä...

Ensimmäisen kuvan syyshortensia oli istutettu kohtaan, johon kasataan iso lumikasa runsaslumisena talvena. Joten kohta on sille huono paikka, koska sen oksat voivat mennä niin pahasti poikki lumen painosta, ettei se jaksa kasvattaa uusia oksia. Siksi se kannattaa siirtää nyt, kun se on vasta istutettu ja siirto uudelle paikalle on vielä helppoa. Aiheesta lisää: Pihasuunnittelu - lumityöt sujuvasti.

Isoksi kasvava pensas väärässä kohdassa...

Jos huomaat istuttaneesi tänä vuonna leveäksi kasvavan pensaan liian ahtaaseen kohtaan, sen voi siirtää nyt syksyllä. Ei kannata odottaa, että se kasvaa ensin isoksi, sillä ison pensaan siirto voi olla rankka operaatio. Isolla pensaalla on isot juuret, jolloin juuripaakku painaa paljon ja sitä on vaikeampi nostaa maasta ylös. Joten väärässä paikassa kasvavat pensaat kannattaa siirtää ajoissa.

Puu istutettu liian lähelle seinää - pakko siirtää muualle...

Samoin, jos huomasit istuttaneesi puun liian lähelle taloa ja vielä niin, että sen päälle rysähtää katolta aina lumet, niin siirrä se kauemmas. Puu voi jopa katketa talvella kattolumista, jos on tietynlainen sää, että kattolumista tulee jäisiä ja painavia. Muutenkaan puita ei kannata istuttaa lähelle taloa, siitä voi tulla ongelmia rakennukseen.

Kuinka kauas puu pitää istuttaa, riippuu puusta. Miten sen näkee parhaiten, siitä kirjoitin tänään instaan  Miten kasvit sommitellaan.

Pensaan päälle putoaa katolta lumet - siirrä nyt...

Monesti pensaidenkin oksat katkeavat pahasti katolta putoavista tai pudotetuista lumista. Osa pensaista kestää sen paremmin, mutta sitten on pensaita, jotka eivät näytä toipuvan, jos oksat katkeaa pahasti joka vuosi. Parempi siis siirtää pensas kauemmas.

Perennat olisi pitänyt siirtää jo aiemmin...

Perennoja ei yleensä siirretä enää näin myöhään lokakuun jälkipuoliskolla. Se olisi kannattanut tehdä jo aiemmin syksyllä.

Sen sijaan, jos huomaat nyt istuttaneesi kuvan punahatut kohtaan, jossa multa on litimärkää tai jopa mullan pinnalle jää vesilätäköt, punahatut kannattaa silloin siirtää heti. Ne yleensä kuolevat liian märässä maassa talvella, joten siksi siirto on hyvä tehdä nyt.

Punahatut viihtyvät ja talvehtivat läpäisevässä maassa. Maa, johon nyt jää sateella vesilätäköt tai on hyvin märkää, ei ole läpäisevää maata. Kasvivalinnasta lisää täällä: Miksi kasvi ei viihdy tai kuolee? Oikea kasvupaikka ratkaisee.

Kasvien paikat pihasuunnittelulla...

Useimmat näistä ongelmista olisi voinut välttää, kun kasvien paikat olisi valittu pihasuunnittelulla.

Silloin nimittäin tulee automaattisesti huomioitua lumikasojen paikat, mahdollisesti katolta putoavat lumet ja kuinka isoiksi kasvit kasvaa. 

Samalla kasvit tulee istutettua pihalla kohtiin, joissa niille on hyvät kasvuolosuhteet. Sillä ne on erilaiset eri kasveille. Näin ei tarvitse myöhemmin lähteä siirtelemään kasveja.

Eli kun suunnittelee pihan, se säästää monelta harmilta. Siitä kirjoitinkin aiemmin: Uuden pihan yleiset ongelmat - helppo välttää pihasuunnittelulla.

Kasvien siirto syksyllä lyhyesti...

• siirrä talvenkestävät puut ja pensaat ennen maan jäätymistä
• siirrä kasvi heti, jos se on lumikasan tai katolta putoavan lumen kohdalla
• istutettu liian lähelle taloa tai liian ahtaaseen paikkaan - siirrä ajoissa
• perennat siirretään elo-syyskuussa; märkään maahan istutetut punahatut kuitenkin heti
• suunnittele paikat aina ensin - vältyt siirtelyltä

Oletko jo tarkistanut uudet istutuksesi, että kaikki on valmista talven tuloon? 

Vai onko tämä sinulle ihan uusi asia?

 Puutarhaterveisin Sari

Syksyn lehdet kompostiin - omavaraisuus kotipihalla

 

Haravoimme syksyn puiden lehdet pois kivituhkapihalta ja etupihan nurmikolta. Osan käytämme katteeksi pensasalueille ja loput viemme kompostiin. Näin syksyllä puiden lehdet peittävät maan, koska pihallamme on monta isoa vanhaa puuta - lehtiä on siis paljon.

Viime aikoina moni on suositellut lehtien jättämistä nurmikolle, parantamaan maan mikrobitoimintaa. Ja onhan ne myös todella upeita näin aurinkoisena päivänä, kuten kuvassa, ja niitä on hieman sääli poistaa, mutta tästä ne on pakko haravoida pois. Kompostissa niistä muodostuu ilmaista multaa iso määrä, joten olemme lähes omavaraisia mullan suhteen.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Puiden lehdet haravoidaan pihalta kompostiin...

Kivituhkapihalta on pakko haravoida kaikki lehdet pois, jotta se pysyy hyvässä kunnossa. Jos lehdet jättäisi, niin ne maatuisivat mullaksi ja sen jälkeen kivituhkassa kasvaisi rikkaruohot herkemmin. Samoin haravoimme lehdet pois myös kivipoluilta, nimittäin lehtiä tulee paljon ja osa on hyvin isoja, kuten hevoskastanjalla ja jalopähkinällä.

Haravoimme myös aina nurmikolta paksut lehtikerrokset pois, kuten ensimmäisessä kuvassa. Jos ne jättäisi, niin nurmikko menisi tosi heikkokuntoiseksi, koska lehtiä tulee aina hyvin paksu kerros. Toinen syy on se, että se kohta on paljon kauniimman näköinen, kun se on haravoitu. Muualta pihaa emme haravoi niin tarkasti.

Syksyn lehdet sopii myös katteeksi...

Osa puiden lehdistä päätyy meillä katteeksi pensasalueelle. Se on mustarastailla suosittu paikka pöyhiä lehtiä ja löytää niiden alta maukkaita hyönteisiä ja matoja. Eli näin voi auttaa oman pihan lintuja ekologisesti. Siitä lisää: Ekologinen ja helppohoitoinen piha - näin suunnittelet sen itse.

Lehtikate on myös aika kaunis, koska se on väriltään ruskeankirjavaa.

Lakastuneet perennojen lehdet ja varret kompostiin...

Näin syksyllä osa perennojen lehdistä ja varsista on jo lakastunut, joten olemme niitäkin jo leikanneet kompostiin. Siihen käytämme sirppiä, josta kirjoitin aiemmin: Parhaat puutarhatyökalut - vanha sirppi.

Osan varsista jätämme toki leikkaamatta, koska ne ovat kivan näköisiä talvellakin. Sen sijaan vihreitä versoja ei saa leikata, vaan pitää malttaa odottaa, että ne lakastuvat kunnolla ennen katkomista.

Perennojen varret syksyllä - leikata vai jättää?

• Selvästi pihaa rumentavat versot kannattaa leikata
• Ne voi myös pilkkoa pienemmiksi maahan ja peittää kompostimullalla
• Lakastuneet versot voi myös jättää leikkaamatta
• Talvenarkojen perennojen versoja ei leikata syksyllä

 

Syksyllä rikkaruohot kompostiin...

Näin syksyllä vielä kitketään rikkaruohoja ja laitamme nekin aina kompostiin. Sinne päätyy kaikki rikkaruohot juurineen päivineen, koska ne eivät lähde siellä kasvuun, sillä hoidamme kompostia säännöllisesti. Lisää siitä: Rikkaruohot kompostiin vai ei.

Edessä on vielä lokakuun hyvät Kitkemispäivät eli se tietää lisää rikkaruohoja kompostiin puiden lehtien sekaan - tulossa siis hyvää kompostimultaa.

Kompostia kasataan keväästä syksyyn...

Meillä on avokompostit eli kompostoidaan puutarhasta tuleva kasvijäte kasana, ilman kehikkoa. Keväästä alkaen kaikki kasvijätteet viedään kompostiin ja aina välillä hoidamme kompostikasaa, kuun mukaan hyvään aikaan. Joskus laitamme sinne myös ladattua biohiiltä ja lämpökompostorista otettua puoliraakaa multaa. Biohiilen käytöstä lisää täällä: Parempaa kompostia biohiilellä.

Syksyllä kompostikasan peittää viimeiset haravoidut puiden lehdet ja silloin kasa on jo hyvin korkea. Pakkasaamuina se oikein höyryää ja kasa madaltuu vielä ennen talvea. Kompostikasa jää lepäämään vuodeksi.

Puutarhajätteen kompostointi kestää kaksi vuotta - ensimmäisenä vuotena kasataan kompostiin puutarhajäte ja toisena vuotena kompostikasa lepää. Kolmannen vuoden keväänä se on valmista kompostimultaa maanparannukseen ja kasvimaalle. Multaa tulee komposteista yllättävän paljon: Ilmaista multaa 50 kottikärryllistä.

Mitä tehdään syksyn lehdille - tiivistetysti...

• Kivituhkapiha ja kivipolut haravoidaan puhtaaksi
• Paksut lehtikerrokset pois nurmikolta
• Osa lehdistä katteeksi pensasalueelle
• Loput lehdet ja rikkaruohot juurineen kompostiin
• Lehtien kompostointi kestää 2 vuotta

#suuntanaomavaraisuus2026 -sarjan lokakuun yhteispostaukseen osallistuivat seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2026/10/satokausi-on-loppumassa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2026/10/syksyn-lehdet-kompostiin-omavaraisuus.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2026/10/suuntana-omavaraisuus-lokakuu-2026.html

Kasvuyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2026-osa-10/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2026/10/suuntana-omavaraisuus-2026-osa-10.html

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2026/10/lokakuu-2026-valmistautumista-talven.html

Kasvuvyöhyke 6

Farm Escape https://farmescape.fi/sadonkorjuuta-taimivaihtoa-ja-mukuloita/ 

Olisi kiva kuulla, haravoitko sinä puiden lehdet vai jätätkö paikalleen?

Puutarhaterveisin Sari

Ps. Näet kuun mukaan hyvät Kitkemispäivät ja päivät kompostin hoitoon Kuukauden puutarhatyöt ja Kastelupäivät -sivulta.

Miksi kasvi ei viihdy tai kuolee? Oikea kasvupaikka ratkaisee

 

Kasvi kituu tai kuolee usein siksi, että kasvupaikka ei sovi sille. Paikka voi olla liian märkä, liian kuiva, liian aurinkoinen tai liian varjoinen. Minulta kysytään usein, miksi kasvi ei viihdy tai miksi se kuoli, joten tässä nyt vastauksia esimerkkeinä syysleimu, syyshortensia, alppiruusu ja punahattu. 

Eri kasvit viihtyvät erilaisissa kasvupaikan olosuhteissa. Esimerkiksi kuvan kirsikat ei viihdy liian kostealla paikalla ja ne tarvitsevat auringonpaistetta kukkiakseen. Jotkin kirsikkalajikkeet on hieman talvenarkoja, joten lajike kannattaa valita huolella, jotta se ei kuole talven kylmyyteen.

Syysleimun lehdissä härmää - usein väärä kasvupaikka...

Ainakin täällä eteläisessä Suomessa on näkynyt viime vuosina paljon härmää syysleimuilla (Phlox paniculata). Silloin syysleimujen lehdet näyttävät ikään kuin homeisilta ja härmä voi myös vioittaa kukkia. Kuten kuvan kasvien lehdistä jo näkee, nämä kasvit kärsivät selvästi kuivuudesta.

Aurinkoisella paikalla pitkinä sateettomina jaksoina syysleimu saa herkästi härmää. Jotta näin ei käy, se kannattaa istuttaa puolivarjoon ja tuoreeseen maahan. Ei siis kuivalle paikalle.

Syyshortensia kukkii komeasti - oikeanlaisella paikalla...

Todella suositut syyshortensiat (Hydrangea paniculata), joista on paljon erilaisia lajikkeita, eivät myöskään viihdy kuivalla paikalla. Ne on parasta istuttaa tuoreeseen maahan ja mullanpinnalla on hyvä olla katetta pitämässä maan kosteampana.

Jos hortensia kärsii kuivuudesta, se ei kasva kunnolla ja sen kukkatertut voivat jäädä pienemmiksi. Tai ne voivat mennä ruskeiksi jo kesällä. Jos näin käy, niin kasvupaikka on sille liian kuiva.

Meidän syyshortensialle mietittiin pitkään sopivaa kasvupaikkaa, joka ei olisi liian kuiva pitkinä sateettomina jaksoina. Kannatti kyllä miettiä tarkkaan, sillä lopulta sille valittiin paikka, jossa se on viihtynyt. Kukkii parhaillaan upeasti ja emme ole siis kastelleet sitä istutusvuoden jälkeen.

Alppiruusu on helppohoitoinen oikealla kasvupaikalla...

Alppiruusut (Rhododendron) on näyttäviä kukkijoita ja niillä on lehdet talvellakin. Istutettaessa niille laitetaan rodomultaa, joka on hapanta, sillä nämä kuuluvat happaman maan kasveihin.

Toinen tärkeä asia sen kasvupaikan valinnassa on huomioida se, ettei kevätaurinko paista siihen suoraan. Kevätauringossa, kun maa on vielä jäässä, alppiruusun lehdet vioittuvat herkästi ruskeiksi. 

Yhtenä vuonna meillä kaadettiin iso puu, jonka oksiston varjossa alppiruusumme kasvoi. Joten puun kaadon jälkeen suojasimme sen kevätauringolta helmikuun alussa ja näet siitä kuvan täältä: Nyt on suojattu kevätauringolta tuija, kartiovalkokuusi ja rodo.

Suositut punahatut läpäisevään maahan - talvehtii hyvin...

Punahattu (Echinacea) taasen kuuluu niihin kasveihin, jotka viihtyvät läpäisevässä maassa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että se talvehtii hyvin maassa, johon vesi ei jää seisomaan. Liian märässä maassa se ei kestä talvea. Näissäkin lajikkeilla on pientä eroa, kuinka hyvin ne kestävät hankalaa talvea.

Meillä tavalliset punahatut ovat talvehtineet hyvin jo vuosia, sillä ne on istutettu aurinkoiselle paikalle ja läpäisevään maahan. Taidanpas kirjoittaa niistä oman postauksen, sillä jostain syystä en ole vielä tehnyt niistä kunnon kuvapläjäystä.

Kasvit viihtyy ja talvehtii - oikeanlaisella kasvupaikalla...

On paljon erilaisia kasveja, joista osa viihtyy kuivalla paikalla, osa tuoreessa maassa ja osa kosteassa. Myös aurinkoisuus ja varjoisuus kannattaa huomioida kasvin mukaan.

Oikean kasvupaikan valinta on aihe, josta halutaan usein keskustella pihasuunnittelukursseilla. Se on ihan ymmärrettävää ja hyvä keskustelun aihe, jos kokee epävarmuutta tai istutetut kasvit ovat jääneet kitumaan tai jopa kuolleet. 

Nimittäin kasvit lähtevät hyvään kasvuun, tuottavat satoa ja talvehtivat hyvin, kun on valinnut juuri niille sopivan kasvupaikan.

Vielä ehtii istuttaa ja vaihtaa kasvien paikkoja...

Jos nyt huomasit istuttaneesi kasvin aivan väärään paikkaan, ehdit vielä syyskuussa siirtää sen paremmalle paikalle😊 

Ja muista kastella hyvin uusia istutuksia myös näin syksyllä. Lisää istuttamisesta: Istuta taimet ajoissa ja oikein.

Parhaiten onnistut kasvien valinnassa, kun teet sen etukäteen, ennen puutarhamyymälään menoa. Kirjoitinkin vähän aikaa sitten pihan suunnittelusta: Pihasuunnittelu nyt syksyllä - piha kuntoon ensi kesän juhliin.

Olisi kiva kuulla, mitä aiot vielä istuttaa tänä syksynä? Tai siirtää?

Puutarhaterveisin Sari

Ps. Kuun mukaan hyvä taimien istutusaika on perjantaihin 25.9.2026 asti. 

Näet lähimmän istutusjakson täältä: Kuukauden puutarhatyöt ja Kastelupäivät.

Pihasuunnittelu nyt syksyllä - piha kuntoon ensi kesän juhliin

 

[Sarin puutarhakurssit - Puutarha Studio mainos] Jos aiot pitää ensi kesänä juhlat kotona ja piha ei näytä hyvältä, niin viimeistään nyt syksyllä kannattaa aloittaa pihasuunnittelu. Sen avulla piha on helpompi laittaa kuntoon. Lisäksi pihasuunnittelun ohjeilla osaat varata riittävästi tilaa ja hyvät kohdat istuimille ja pöytäryhmille. Sekä parhaat paikat näyttäville kasviryhmille - jotka jäävät tulevillekin vuosille pihan kaunistajiksi.

Syksy onkin yksi parhaimmista ajankohdista aloittaa pihan suunnittelu, kuten kirjoitin jo aiemmin täällä: Helppohoitoisempi piha ensi kesänä - aloita suunnittelu nyt.

Vanhojen kasviryhmien parantaminen...

Sinulla saattaa olla pihalla jo kivasti kasviryhmiä, mutta osan on rikkaruohot vallanneet tai jokin kasvi ei näytä viihtyvän. Silloin ne kohdat kannattaa parantaa esimerkiksi istuttamalla muutama uusi kasvi vanhojen tilalle. Kasvit kannattaa valita siten, että ne ovat juhlien aikaan näyttäviä ja lehteviä.

Tässä meidän pihalta otetussa kuvassa, on vanhaa päivänliljapenkkiä hieman laajennettu, jotta se on näyttävämpi. Siihen on istutettu värikäslehtisiä kasveja vihreälehtisen päivänliljan kaveriksi. Ne tuovat väriä vihreyteen ilman kukkia.

Kukinta juhlien aikaan - miten sen saa onnistumaan...

Jos haluat juhlien aikaan kasvien kukkivan upeasti, niin kasvien valinta on hyvä tehdä huolella, ja varman päälle. Nimittäin kevään eteneminen ja kesän helle tai viileys vaikuttaa kukinta-aikaan. Sen takia kannattaa valita monta kasvilajia tai sellaisia kasveja, joilla on hyvin pitkä kukinta-aika.

Osa kasveista kukkii runsaasti vasta muutaman vuoden kuluttua istutuksesta ja osa jo heti. Kuvan sormustinkukat taasen kukkivat toisena vuotena kylvöstä, koska ovat kaksivuotisia perennoja. Itse annan sormustinkukkien lisääntyä siemenistä, sillä niiden taimia on helppo siirtää. Täytyy vain muistaa, että ne on vaarallisen myrkyllisiä syötynä.

Kevään juhliin väriä sipulikukista - ajoita harkiten...

Toukokuun pihajuhliin saa upean näyttäviä kasviryhmiä sipulikukilla. Niidenkin valinnassa kannattaa huomioida sipulikukkien eri kukinta-ajat. Esimerkiksi osa tulppaaneista kukkii jo huhtikuun puolella tai jopa vasta kesäkuun alussa. Sipulikukkien valinnasta ja niiden kasvupaikoista on enemmän pihasuunnittelukursseilla. Niillä ohjeilla saat ne viihtymään ja kukkimaan vuodesta toiseen.

Itse tykkään käyttää runsaasti sipulikukkia, koska niillä saa niin helposti väriä keväiseen puutarhaan. Tämä kuva on otettu toukokuun puolenvälin jälkeen.

Istuinryhmät minne ja paljonko tilaa - pihasuunnittelun ohjeilla...

Yksi tärkeimmistä käytännön asioista pihajuhlissa on se, missä vieraat istuvat ja syödäänkö pihalla eli tarvitaanko pöydät. Istuinten, pöytäryhmien ja kulkureittien on hyvä olla riittävän väljät ja toimivat, jotta kaikilla on hyvä olla ja ei satu ikäviä haavereita.

Tällaisten oleskelupaikkojen, oli ne sitten väliaikaisia tai lopullisia, suunnittelu on helppo tehdä pihasuunnittelun ohjeilla. Siihen ei nimittäin ole mitään standardeja, eikä sitä pysty arvioimaan silmämääräisesti - ne mitoitetaan eli suunnitellaan tarkasti, jotta ne on käytännölliset kaiken ikäisille ja kokoisille. 

Kannattaa myös varautua sateeseen joko katoksella tai vaikka vuokrattavalla juhlateltalla. 

Aloita pihasuunnittelu nyt - saat pihasi juhlakuntoon ajoissa...

Pihan kunnostus ja parantaminen onnistuu parhaiten, kun olet ensin suunnitellut mitä tulee minnekin. Kasvien kohdalla on tosi tärkeää valita kasvit paikan mukaan ja olet varmaankin kuullut "oikea kasvi oikealle paikalle". Vain siten kasvi lähtee kasvuun ja on hyvännäköinen.

Sarin pihasuunnittelukurssilla etenet kasvien valinnassakin askel kerrallaan, mikä varmistaa onnistumisen. Siellä on myös selkeät ohjeet oleskelupaikkojen suunnitteluun sekä mitä niiden paikkojen valinnassa usein otetaan huomioon.

Mikäli haluat henkilökohtaista ohjausta minulta pihasuunnittelukurssilla, Sarin laajempi pihasuunnittelukurssi, on juuri sinulle. Näet siitä lisää: Sarin laajempi pihasuunnittelukurssi 

Kummatkin pihasuunnittelukurssit on verkkokursseja, joita edetään oman aikataulun mukaan. Kaikki kurssimateriaali on heti käytössä ja ne voi käydä läpi, missä järjestyksessä tahansa. Voit aloittaa vaikka nyt akuuteimmasta aiheesta - kuten sipulikukista 😊

Pihasuunnittelukurssit on yritykseni Puutarha Studion ja sijaitsevat Sarin puutarhakurssit -kurssialustalla.

Olisi kiva kuulla, onko sinulla hyviä vinkkejä, mitä pihalla kannattaa huomioida, kun järjestää puutarhajuhlia.

Puutarhaterveisin Sari

Ps. Opetan Nurmijärven Opistossa Oman pihan suunnittelu -kurssilla Nurmijärven kirkonkylällä. Sinne mahtuu vielä mukaan ja kurssi alkaa torstaina 24.9.2026. 

Katso lisää täältä: Oman pihan suunnittelu - Nurmijärven Opisto

Perhosia ja muita pölyttäjiä meidän pihalla - parhaat kukat syyskuussa

 

Olen vuosia kokeillut meidän pihalla erilaisia kukkia perhosille ja pölyttäjille - tässä nyt ne kukat, jotka kukkivat näin syyskuussa ja joissa näkee paljon erilaisia pölyttäjiä. Osan olen kylvänyt itse siemenistä, osa on ns. pikkutaimista ja yksi ostettu isokokoisena taimena. Meidän pihalla, tai oikeammin puutarhassa, kukkii hyviä pölyttäjäkasveja maaliskuulta lokakuulle. Tässä nyt syyskuun kukkijoita.

Kaunopunahattu - yksi parhaimmista kukista pölyttäjille...

Nämä kaunopunahatut (Echinacea purpurea) on muistaakseni `Bravado` lajiketta, joka on noin 120 cm korkeaa ja hyvin runsaskukallista. Olen siis kylvänyt nämä siemenistä joitakin vuosia sitten. Siitä lisää näet täältä: Punahatun kasvatus siemenistä.

Näissä on aina eniten perhosia elo-syyskuussa. Eli juuri silloin kun monet päiväperhoset ovat liikkeellä. Punahatun kukissa näkyy myös paljon kimalaisia ja muita pölyttäjiä.

Loistosalviat kukkii vielä syyskuussa - kimalaiset...

Loistosalvioista (Salvia sylvestris) etenkin tämä korkeampi lajike on kimalaisten mieleen, kuten kuvasta näkyy. Olen myös nähnyt siinä muutaman perhosen, mutta vain muutaman koko kesän aikana. Loistosalvia on siitäkin upea pölyttäjäkasvi, että sen kukinta kestää kesäkuun puolesta välistä alkaen todella pitkään, jos poistaa lakastuneet kukkavarret. 

Nämä meidän loistosalviat on tulleet Kopikankaalta pikkutaimina ja näet niistä lisää täältä: Perennojen pikkutaimet kasvaa nopeasti isoiksi.

Mitä ja minkä näköisiä loistosalvioita meillä on, näet niistä kuvia täältä: Loistosalvia perennojen pikkutaimista.

Yllättävä kukkija - espanjanunikko ja kukkakärpäset...

Espanjanunikot (Papaver rupifragum) aloitti kukkimisen kesäkuun alussa ja kukkii vieläkin. Niiden kukissa tuntuu koko ajan olevan kukkakärpäsiä. Nämä espanjanunikot on loistosalvioiden vieressä ja kivasti näkee, miten erilaiset hyönteiset on niiden kukissa.

Tämäkin kukkii pitkään, kun poistaa siitä lakastuneet kukat. Muutaman jätin kesällä kehittämään siemeniä, jotta saan uusia taimia, jos vaikka nämä vanhat eivät selviäkään talvesta. Nämä olen myös alun perin kylvänyt itse siemenistä.

Näet lisää näistä täältä: Espanjanunikko helppohoitoinen perenna pölyttäjille.

Syyssyrikkä - yksi parhaimmista perhoskasveista...

Pensaista syyssyrikkä (Buddleja davidii) on oikea perhosmagneetti kukkiessaan. Se on harmillisesti talvenarka eli sen kasvuvyöhykkeeksi suositellaan I ja meidän piha on II-vyöhykkeellä. Onneksi se on helppo talvettaa isossa ruukussa kellarissa tai vastaavanlaisessa viileässä tilassa.

Se kukkii loppukesällä ja vielä syyskuussakin, jos siitä leikkaa lakastuneet kukkatertut pois ajoissa ja jos lämpimät säät jatkuu. Lisää kuvia ja hoito-ohjeita näet täältä: Syyssyrikkä on paras perhoskasvi.

Siemenistä kylvetty daalia perhosille ja muille pölyttäjille...

Tänä keväänä kylvin siemenistä nämä tummalehtiset daaliat, joilla kukat on hehkuvan punaiset. Arvelin jo siemeniä valitessani, että nämä todennäköisesti ovat hyviä perhos- ja pörriäiskasveja. Niin ne näyttävät olevankin. 

Edit- Tein niistä oman postauksen: Siemenistä kasvatettu tummalehtinen daalia `Black Forest Ruby`.

Daalioita (Dahlia pinnata) on helppo kylvää siemenistä ja eri lajikkeiden siemeniä on kivasti myynnissä. Siemenet kylvin keväällä esikasvatukseen, jotta ne ehtivät kukkia kesällä.

Tästä daaliasta teen ihan oman postauksen vähän myöhemmin. Tämä on tosi näyttävä ja runsaskukkainenkin.

Meidän vanhat oranssit daaliat ovat myös loistavia pölyttäjille ja näet niistä lisää täältä: Oranssit daaliat houkuttavat perhosia ja pörriäisiä - helppoja talvettaa.

Syyskuun parhaat kukat erilaisille pölyttäjille...

Erilaisilla pihoilla ja kasvupaikoilla viihtyy hieman erilaiset kasvit. Se kannattaa huomioida myös pölyttäjäkukkien valinnassa eli valitse niitä, jotka viihtyvät pihasi kohdassa, johon suunnittelit laittavasi ne kasvamaan. Eli näiden valinnassa ja sommittelussa kannattaa huomioida pihasuunnittelun perusasiat😊

Meidän pihalla parhaat syyskuun kukkijat pölyttäjille:

• kaunopunahattu (Echinacea purpurea) `Bravado`
• loistosalvia (Salvia sylvestris) `Amethyst`
• Espanjanunikko (Papaver rupifragum) 
• Syyssyrikkä (Buddleja davidii)
• Daalia (Dahlia pinnata) `Black Forest Ruby` ja vanhat oranssit

Olisi kiva kuulla, onko sinulla nyt näitä samoja kukkimassa pölyttäjille vai joitain muita hyviä?

Puutarhaterveisin Sari

Puutarhan tunnelma - mistä se syntyy?

 

Tunnelmallisessa puutarhassa on viihtyisän oloista ja siellä on siten ihana oleilla pitkään. Siellä vietetyistä hetkistä jää myös hyviä muistoja, jopa tuoksumuistoja. Moni haaveileekin tällaisesta ihanan tunnelmallisesta puutarhasta, joten tässä nyt ajatuksia, mistä puutarhan tunnelma oikein muodostuu. Usein nämä tunnelmaa tuovat kasvit ja elementit on valittu harkiten ja suunnitellen etukäteen. Silloin lopputulos on toivotunlainen ja ajaton.

Vanhat omenapuut luo tunnelmaa puutarhaan...

Monesti vanhat puut, etenkin kauniin malliset omenapuut, luovat jo vehreää ja rehevää tunnelmaa. Omenapuita kannattaa sen takia leikata harkiten ja siitä lisää täällä: Omenapuiden leikkausaika elokuussa - puutarhanhoito kuun mukaan.

Lisäksi omenapuiden kukinta-aikaan puutarha muuttuu satumaiseksi, viimeistään silloin kun valkoiset terälehdet putoavat maahan.

Tässä meidän puutarhan omenapuu, joka on ehkä 80 vuotta vanha. Vaikka sen rungossa on kuivunut kohta, niin se kukkii edelleen upeasti toukokuussa ja sen runko on tosi viehättävä ympäri vuoden. 

Isokokoiset puut, kuten koivut, vaahterat, metsämännyt yms. tuovat taasen aivan omanlaista fiilistä puutarhaan. Ja mukanaan myös lintuja ja hyönteisiä. Siitä lisää näet täältä: Isot puut on tärkeitä kotipihalla.

Liljojen ihana tuoksu leijailee nenään...

Kirjoitin jo tästä vahvasti tuoksuvasta liljasta, jonka tuoksu on aivan hurmaava. Siitä näet lisää täältä: Liljan kukista leijailee ihana tuoksu puutarhaan. Toki meillä on myös muitakin tuoksuvia kasveja, sillä tuoksut kuuluvat tunnelmalliseen puutarhaan. Ainakin minun mielestäni😊

Mustarastaiden laulu kuuluu puutarhassa...

Kevään ja alkukesän linnunlaulu on minusta niin ihanaa. Jos on onnekas, että oma piha sijaitsee alueella, jossa on pikkulintuja, niin pääsee kuulemaan kotipihalla keväistä lintujen konserttia. Meidän puutarhassa on aina mustarastaita ja ne on myös seuranamme pitkin kesää puutarhapuuhissa.

Illan hämäryydessä puutarhassa eri tunnelma...

Loppukesän hämärtyvät illat on kiva viettää puutarhassa ja silloin siellä on ihan erilainen tunnelma. Tietyt kasvit korostuvat hämärässä, joten niitä kannattaa käyttää tietyissä kohdissa. Ja esimerkiksi Kuupuutarha sopii hyvin iltavirkun oleskelupaikaksi.

Tässäkin on suunniteltu kohta niin, että se on kaunis ympäri vuoden sekä päivällä ja illalla. Lisää suunnittelusta näet täältä: Itse tehty pihasuunnitelma on riittävän hyvä.

Mistä puutarhan tunnelma siis syntyy...

Tässä vielä tiivistettynä joitain tekijöitä, jotka luovat pihaan ja puutarhaan tunnelmallisia alueita.

• vanhat ja kauniin muotoiset puut
• tuoksuvat kukat, kuten orientalliljat
• linnunlaulu
• hämäryys ja varjoisat kohdat
• harkittu, suunniteltu kokonaisuus

 

Kauneus ja näkymät tunnelmallisessa puutarhassa...

Pihan suunnittelussa voi siis lähteä luomaan tunnelmallisia alueita. Silloin tietysti huomioidaan piha kokonaisuutena, jotta saadaan luotua kauniita näkymiä ja jotta piha pysyy myös helppohoitoisena.

Tällöin piha vaatii vain vähän hoitoa ja se pysyy hyvännäköisenä.

Tässäkin kuvan kohdassa on ainutlaatuinen tunnelma, joka näkyy kauas.

Olisi kiva kuulla, mikä sinun mielestäsi tuo puutarhaan ihanaa tunnelmaa?  Tai mikä vie sieltä tunnelman kokonaan?

Puutarhaterveisin Sari

Tarhakylmänkukka eli ketokylmänkukka kukki jo seuraavana keväänä kylvöstä

 

[Korpikangas Siemen-Frö - mainos] Tämä ketokylmänkukka eli vanhalta nimeltään tarhakylmänkukka (Pulsatilla vulgaris) kukki jo seuraavana keväänä siementenkylvöstä ja näin upean värisenä. Yllätyin ihan miten helppoja nämä oli kylvää siemenistä ja miten nopeasti tämä eka kukki. Olin ihan siinä käsityksessä, että nämä ovat hitaasti kehittyviä, myös kukkiviksi. Oli kyllä aivan ihana ylläri.

Ketokylmänkukan kasvatus siemenistä hajakylvönä...

Kylvin näiden ketokylmänkukan (Pulsatilla vulgaris Heiler-hybrids) siemenet helmikuussa hajakylvönä pieneen kippoon. Näet lisää kylvötavasta täältä: Taimikasvatus - perennojen hajakylvö. Multana käytin laadukasta kylvömultaa. 

Siemenpussin olin saanut Korpikangas Siemen-Fröltä ja heidän perennojen siemenvalikoimaa näet täältä: Monivuotiset kukat.

Tein kylvökselle varmuuden vuoksi kylmäkäsittelyn jääkaapissa ja siitä näet lisää täältä: Siementen kylmäkäsittely.  Kun otin ne jääkaapista taas huoneenlämpöön, kaksi siementä lähti kasvuun heti. Ne on kuvassa isoimmat taimet. Sen jälkeen loput siemenet lähtivät kasvuun myöhemmin ja hyvin eri aikaan. Kuvassa näkyykin ihan pieni taimi, jossa on vasta kaksi pikkuruista lehteä.

Ketokylmänkukan kylvöohje...

• Siemenet voi kylvää keväällä, kesällä tai syksyllä
• Parasta on kylvää siemenet heti, kun ne ovat tuoreita
• Peitä siemenet kevyesti, vain noin 0,5cm syvyyteen
• Kastele kylvös ja peitä läpinäkyvällä muovilla
• Älä päästä multaa kuivumaan
• Siemenet itävät parhaiten 10-20 asteessa
• Itämiseen voi mennä 30-180 päivää
• Jos siemenet itävät hyvin hitaasti, kylvökselle voi tehdä kylmäkäsittelyn

 

Jos haluat kylvää kuun mukaan, niin löydät kylvöjakson täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta. 

 

Taimet koulitaan omiin ruukkuihin...

Kaksi isointa tainta koulin omiin ruukkuihinsa kasvamaan ja pienet taimet saivat jäädä vahvistumaan kylvökippoon. Näet lisää taimien koulimisesta täältä: Huhtikuun siemenkylvöt ja koulinta. 

Nämä ketokylmänkukat ovat selvästikin aluksi hidaskasvuisia. Sen takia ajattelinkin, että nämä taitavat kukkia vasta useamman vuoden vanhoina. 

Taimet tunnisti hyvin lehdistä kylmänkukaksi...

Heinäkuussa isoimmat taimet olivat jo näin lehteviä. Niistä alkoi jo tunnistaa ne tarha- eli ketokylmänkukiksi. Ne saivat olla edelleen näissä pienissä taimiruukuissa, sillä aioin istuttaa ne ulos maahan heinä-elokuun vaihteessa.

Pieniä ja isoja ketokylmänkukan taimia...

Koska siemenet lähtivät kasvuun niin eri aikaan, niin taimetkin olivat elokuun alussa hyvin eri kokokoisia. Tämä on ihan tyypillistä näille kylmänkukille. Isoimmat istutin ulos kahteen eri kohtaan, koska meillä on siruetanoita, jotka syövät taimia erittäin innokkaasti. Näin varmistin, että ainakin osa taimista jää henkiin.

Muistaakseni syyskuun alussa istutin loputkin kylmänkukan taimet isompien luokse, jotta ne ehtivät juurtua ennen talven tuloa.

Seuraavana keväänä taimessa pieni nupun alku...

Yllätyin toukokuussa, kun näin tämän ketokylmänkukan lehtien keskeltä pilkistävän punertavan nupun. Ihan uskomatonta, että tämä pieni taimi kukki jo seuraavana keväänä siementen kylvöstä. Tätä nuppua tuli sitten seurattua vähän väliä😊

Ketokylmänkukan upea punainen kukka toukokuussa...

Näiden siemenpussista (Pulsatilla vulgaris Heiler-hybrids) kasvaneet taimet voivat olla valkokukallisia tai kukat voivat olla myös lilat tai punertavat, kuten tällä taimella. Minusta oli aivan sykähdyttävän ihanaa, että tämä oli juuri punakukallinen. Meillä on nimittäin se tavallinen lilan värinen, jonka siemenistä ei ole lähtenyt taimia kasvuun. Näet siitä kuvia täältä: Tarhakylmänkukka aikaisen kevään perenna.

Ne muutkin taimet on edelleen kasvamassa, joten ensi keväänä onkin jännä nähdä, kukkivatko nekin ja minkä värisiä kukkia niille tulee. Näiden kylmäkukkien kukinta aika on touko-kesäkuun vaihde.

Ketokylmänkukan eli tarhakylmänkukan kasvupaikka...

Nämä ketokylmänkukat ovat helppoja ja monivuotisia perennoja, kun ne istuttaa oikeanlaiselle kasvupaikalle. Ne eivät pidä jakamisesta eivätkä myöhemmin siirtämisestä toiseen paikaan, joten valitse heti niille oikeanlainen kasvupaikka.

Ketokylmänkukan (Pulsatilla vulgaris) kasvupaikka...

• Aurinkoinen ja lämmin paikka
• Maan on hyvä olla erittäin läpäisevää ja hiekkapitoista multaa
• Multa saa olla mielellään niukkaravinteista ja kalkittua
• Kylmänkukat eivät kestä talvimärkyyttä

Siemenet sain siis Korpikangas Siemen-Fröltä. Huomasin tässä, että heillä on myynnisä näitä tarhakylmäkukkia myös pieninä ruukkutaimina, jopa valkokukallisena.

Olisi kiva kuulla, oletko saanut pihallasi kasvavan ketokylmänkukan siemenistä taimia? 

Vai olenkohan ainoa, jolla oman pihan kylmänkukan kylvöt ei onnistu😊

Puutarhaterveisin Sari