keskiviikko 10. heinäkuuta 2024

Pensasaidan leikkaaminen

 
Moni on kysellyt pensasaitojen leikkaamisesta ja milloin kuun mukaan se olisi hyvä tehdä. Nimittäin nyt on yksi hyvä aitojen kesäleikkausajankohta. Se on myös kuun mukaan katsottuna. Toki leikkaaminen riippuu myös kasvilajista, josta pensasaita on tehty. Sekä haluaako aidasta tiiviin näkösuojan vai riittääkö heikkokasvuinen aita.


Pensasaidan leikkaaminen lempipuuhaa...

Tosi pitkästä aikaa pääsin leikkaamaan pensasaitaa saksilla. Se oli tosi ihanaa! Olen aina aiemmin leikannut meidän vanhan orapihlaja-aidan saksilla, mutta viime vuosina innokas pensasaitaleikkurin käyttäjä on leikannut aidan.

Nyt leikatessa tuli mieleeni, miten ennen nautin siitä, että saksilla sai aidan tosi kauniiksi ja suoralinjaiseksi. Ja nytkin tuli heti se sama innostus ja leikkaamisen nautinto. Olin siis ihan innoissani ja en millään olisi malttanut lopettaa, mutta oli pakko lähteä tekemään yksi sovittu työjuttu.

Tätä kun kirjoitan nyt koneen äärellä, niin vieläkin aivan innostun. Olin siis täysin unohtanut, miten ihanaa aidan leikkaaminen oli ollut, siis suorastaan lempipuuhaani puutarhanhoidossa. Siinä näkee heti tuloksen eli aidan upeat suorat linjat. 

Eri aitapensaissa omat erityispiirteet...

Erilaisilla pensailla on ihan omat erityispiirteensä myös pensasaidoissa. Ne kannattaa huomioida, jotta aidasta saa tiiviskasvuisen. Toki senkin takia, että aita myös pysyy jatkossa tuuheana.
Tässä kuvassa on siperianhernepensasaita, jonka haasteena on se, että se levenee yläosastaan vanhemmiten. Lisäksi se herkästi kaljuuntuu alhaalta, jos on huolimaton leikkaaja.

Aronia-aidan leikkaamisessa omat haasteensa...

Aronia vapaasti kasvavana aitana voi kasvaa jopa 3 metriä leveäksi. Vielä jos siihen tulee paljon marjoja, mitkä painavat oksat maahan, se on silloin entistäkin leveämpi. Tosin sitä voi ennalta ehkäistä leikkaamisella.
Muotoon leikatussa aronia-aidassa on toisenlaiset haasteet. Se herkästi kaljuuntuu alhaalta tai siitä tulee tosi leveä tai muuten harvakasvuinen. Aronian leikkaamisessa on siis omat haasteensa, jotta aidasta saa tiiviskasvuisen ja jotta se myös pysyy sellaisena.

Havupensasaitojen leikkaaminen...

Havupensasaitojakin yleensä leikataan, koska ne muuten kasvaisivat liian korkeaksi tai liian leveiksi. Esimerkiksi suosittu `Brabant` tuija  kasvaa 7-10 metriä korkeaksi ja 2-3 metriä leveäksi. Meidän kunnassa rajalle saa istuttaa vain 3 metriä korkean kasviaidan, joten niitä uusia tuija-aitoja on pakko leikata jo senkin takia.

Havupensasaitoja tehdään myös marjakuusesta ja metsäkuusesta. Näillä kaikilla on omat erikoisuutensa leikkaamisen ja muun hoidon suhteen. Kuvassa on nuori marjakuusiaita, joka odottaa vielä leikkaamista.

Vapaasti kasvavan pensasaidan leikkaaminen...

Vapaasti kasvavia pensasaitoja leikataan yleensä keväällä joko hieman tai reippaammin, riippuen pensaslajista. Nyt parhaillaankin on yksi pensaiden leikkausajankohta.

Älä pilaa hyvää pensasaitaa...

Jos et tiedä, miten leikkaisit omaa pensasaitaa tai epäilet osaatko leikata sitä, suosittelen sinulle tätä uutta verkkokurssia. Koska väärin leikattu tai väärän aikaan leikattu pensasaita ei näytä hyvältä. Ja se on merkki siitä, että se kärsii ja jos teet sen vielä toisen kerran samalla tavalla väärin, pensas kärsii enemmän. Älä siis pilaa hyvää pensasaitaa vaan ota selvää, miten leikkaaminen tehdään niin, että aita voi hyvin ja pysyy jatkossakin hyvän näköisenä.

Pensasaidat tuuheaksi -verkkokurssi...

Koska hyväkuntoiset ja näkösuojaa antavat pensasaidat on tosi tärkeitä pihoilla, tein niiden hoidosta verkkokurssin. Sieltä löytää avun niin uuden aidan, vanhan aidan kuin jo heikkoon kuntoon menneen aidan leikkaamiseen. Siellä on myös ne muutamat muut todella tärkeät pensasaitojen hoitotoimet.
Pensasaidat tuuheaksi -verkkokurssi on yritykseni Puutarha Studion.
Kurssi on siis www.sarinpuutarhakurssit.fi verkkokurssialustalla.

Pensasaidan leikkaaminen kuun mukaan...

Nyt parhaillaan on vielä pari päivää aikaa, jos haluaa leikkaamisen tuuhentavan aidan kasvua. Sekään ei auta, jos pensas leikataan sille sopimattomaan aikaan tai väärällä tavalla.

Sen sijaan jos leikkaat pensasaidan sen kasvilajille ihanteelliseen aikaan ja sille sopivalla tavalla tänään tai huomenna, todennäköisesti uutta kasvua tai lisää haaroittumista on enemmän, hieman kasvilajista riippuen.
Verkkokurssilla on kesän leikkauspäivät kuun mukaan, myös ne hillitsevän kasvun leikkauspäivät.



Puutarhaterveisin Sari




sunnuntai 7. heinäkuuta 2024

Kellari ekologinen talvisäilytyspaikka

 
Kellari on ekologinen talvisäilytyspaikka monille kesäkukille ja tietysti myös juureksille. Siellä säilymiseen tarvittava viileys tulee luonnollisesti eikä viilentämiseen tarvita mitään konetta eikä sähköä. Lisäksi kellarissa on hyvät olosuhteet juureksille ja näille meidän yli 30 vuotta vanhojen daalioiden juurakoillekin. Siellä talvehtii myös monet muutkin kasvi.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.


Ekologinen kellari talvisäilytyspaikkana...

Kellarin viileys tulee siis luonnollisesti maan viileydestä, sillä kellari on lähes kokonaan maan alla. Meillä on vanhan talon alla kellarihuoneet, joissa on säilytetty perunat, hillot ja vastaavat. Ne toimii edelleen. Lisäksi siellä on tila, jossa on pienet ikkunat eli valoa tulee vain vähän. 

Jos talvella on lunta, niin pakkasilla isompikin tila pysyy plussan puolella. Jos ei ole lunta ja kovilla pakkasilla lämpötila lähenee nollaa, laitamme sinne lämpöpatterin ja seuraamme lämpötilaa. Ideana on se, että patteri estää lämpötilaa laskemasta pakkaselle. 

Kun kaikki kasvit on keväällä saatu siirrettyä ulos, kellarihuoneita tuuletetaan, jotta mahdollinen kosteus saadaan sieltä pois. Kellari on siis helppo ja toimiva säilytyspaikka.

Syksyllä viemme kesäkukkaruukut kellariin talvisäilytykseen. Kuvassa on ruostekukat helmikuun alussa, jolloin ne jo aloittavat uuden kasvun.

Kellarihuoneessa pieni ikkuna tuo valoa...

Isommassa kellarihuoneessa pienestä ikkunasta tuleva valo saa osan kasveista keväällä heräämään kasvuun. Valo on niin vähäistä, että kasvu on hentoa. Se ei haittaa, sillä suurin osa kasveista leikataan joka tapauksessa keväällä.
Yllä kuva syyssyrikasta kellarissa, kun kasvu on jo alkanut. Alapuolella kuva siitä syyskuun alkupuolelta. Se on siis talvetettu kellarissa jo vuosia. Ulkona se ei meillä talvehtisi.

Pelargonit ja verenpisarat...

Kellarihuoneessa säilytämme myös piharuukkujen pelargonit. Niiden kanssa pitää olla tarkkana siinä, että multa ei missään vaiheessa ole liian märkää. Sitä pelargonit eivät kestä.
Kuvassa on jokin vanha erikoisempi pelargoni, joka kasvattaa pitkiä varsia.

Syksyllä siirrämme myös verenpisarat kellarihuoneen viileyteen. Siellä ne saa rauhassa lakastuttaa lehtensä, jotka siivoamme myöhemmin talven aikana. 
Verenpisarat on myös vanhoja, sillä ne ovat talvehtineet niin hyvin.

Jättiverbenat ja monet muutkin säilyvät talven yli kellarissa...

Jättiverbenan siementaimia ilmestyy joka kesä kasvimaalle, koska sitä on kasvanut siellä useana vuotena. Joka syksy kaivamme taimet ylös ja säilytämme ne kellarissa talven yli. Jättiverbena ei nimittäin talvehdi ulkona. Keväällä istutamme ne suoraan maahan. Tänä vuonna ne pääsivät ihan uuteen kasviryhmään. Saa nähdä, alkaako sinnekin ilmestyä pikkutaimia ensi kesänä.

Kesäkukkien talvisäilytysohjeita...

Tässä vielä linkkejä blogipostauksiin, joista löytyy ohjeita eri kesäkukkien talvisäilytykseen

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/07/07/heina-24-kellari


Sarjaa luotsaavat Tsajut https://tsajut.fi ja Korkealan Heikki https://korkeala.fi


Puutarhaterveisin Sari



perjantai 5. heinäkuuta 2024

Pihakuulumisia ja kompostorin tyhjennys

 

Tässä pihakuulumisia näin heinäkuun alusta, jolloin tyhjennettiin taas lämpökompostorista puoliraakaa kompostimultaa. Nyt parhaillaan puutarhassa kukkii monet perennat ja pensaat, vaikka takana on pitkä sateeton jakso. Se puutarhassa onkin niin ihanaa, että siellä on kauneutta ja kukkia aikaisesta keväästä talven tuloon asti. Toki eniten näin kesällä.

Kuvassa kukkii parhaillaan punainen neilikkaruusu ja sen edessä vaaleanpunainen harmaamalvikki. Vaaleanpunaisia myskimalvoja on myös siinä kohtaa, tosin ne eivät näy kuvassa. Myskimalva, harmaamalvikki vai ruusumalva -postauksessa lisää näistä upeista vaaleanpunaisista perinneperennoista.

Marskinlilja kukkii vieläkin...

Tämä näyttävä oranssikukallinen marskinlilja kukkii edelleen. Sillä on kivan pitkä kukinta-aika, vaikka oli lämmintä ja kuivaa. Kuvasta hyvin näkyy, miten sen lehdet ovat jo lakastumaan päin. Tämä ei kuitenkaan ole sipulikasvi, vaan sillä on juurakko. Näyttävä marskinlilja kukkii -postauksesta siitä enemmän kesäkuulta.


Avomaatomaatit viihtyy ulkona...

Tällä korkeaksi kasvavalla avomaatomaatilla on jo kasvamassa isot tomaatin raakileet ulkona. Sen sijaan parvekkeen kuumuudessa olevat avomaatomaatin taimet ovat selvästikin kärsineet ja raakileet on pienet. 
Ulkona nämä on nyt tuettuna maahan. Lisää näistä Avomaatomaatit kastelualtaisiin vattumaalle -postauksessa.

Vanha metsälehmus kukkii ja tuoksuu...

Meidän pihalla kasvaa vanha metsälehmus, joka on siis erilainen, mitä katupuuna ja puistoissa yleisesti käytetty puistolehmus. Metsälehmus on luonnonvarainen paikoitellen täällä eteläisessä Suomessa ja kuulemma sitä kasvaa tässä lähistöllä luonnonvaraisena. Sitä kutsutaan myös niinipuuksi ja siitä hyvät kuvat Orava hakee metsälehmuksesta niintä pesään -postauksessa.

Nyt metsälehmus siis kukkii parhaillaan ja kukista tulee aivan hurmaavan ihana tuoksu. 

Lämpökompostorin tyhjennys...

Ehdittiin jo tyhjentää lämpökompostorista hieman puoliraakaa kompostimultaa, jotta kompostori pysyy tasaisessa toiminnassa. Silloin kaikki biojätteet kompostoituu mullaksi tasaisesti ilman massan jäähtymistä... ympäri vuoden.
Meillä on tämä Biolan Pikakompostori ollut käytössä jo 25 vuotta ja se on malliltaan siis vanha. Silloin siinä tuli mukana kätevä tyhjennyskaukalo, joka helpottaa tyhjennyksessä. Kuvassa näkyykin miten kompostorin alaluukusta on pudonnut kompostimultaa kaukaloon. Alla oleva pihakiveys pysyy näin siis puhtaana. Nykyään voi ostaa kahvallisen tyhjennyskaukalon erikseen ja se on parempi, mitä tämä vanha kahvaton.

Lämpökompostorin tyhjennys on muuttunut miellyttäväksi puuhaksi, kun sen tekee usein eli vaikka joka toinen kuukausi. Silloin otetaan vain 1-2 ämpärillistä puoliraakaamultaa pois. Ja nykyään puoliraaka kompostimulta on myös hajuttomampaa, Biolan Tehokuivikkeen ansioista, jota käytämme viileään aikaan ja talvella.
Tässä viime vuodelta postaus Lämpökompostori säästää jätemaksuissa.

Lämpökompostorista multa puutarhakompostiin...

Veimme tuttuun tapaan lämpökompostorista otetun puoliraa`an kompostimullan puutarhakompostiin. Se haudattiin tänä kesänä tulleen puutarhajätteen sekaan. Peitettiin siis se hyvin kitkentä- ja kasvijätteellä. Näin olemme tehneet niin kauan kuin muistan. 
Puutarhakompostista saamme paljon multaa. Siitä lisää Ilmaista multaa 50 kottikärryllistä -postauksessa.
Tietysti kaikki kompostorin ja kompostien hoitotoimet sekä kasvien istuttamiset yms. ajoitamme aina kuun mukaan. Siitä lisää Kastelupäivät ja kuu -sivulla.


Puutarhaterveisin Sari




keskiviikko 3. heinäkuuta 2024

Pari päivää kitkemistä kuun mukaan

 
Nyt parhaillaan on vielä pari päivää rikkaruohojen kitkemistä kuun mukaan eli on hyvät Kitkemispäivät. Tietysti kitken tosi innoissani nyt, kun silloin Suurena Kitkemispäivänä en päässyt kitkemään lainkaan. Yksi mielenkiintoinen kohta kitkeä on meidän vanhan luonnonkivipolun kivien saumat. Niitä ei olla kitketty vielä kertaakaan tänä vuonna. 


Kivituhkapiha täynnä pieniä rikkaruohoja...

Koivun pieniä siementaimia on kivituhkapihassa joissain kohtaa isot alueet. Lähistöllä on siis vanhoja koivuja. Toki kivituhkassa kasvaa myös muitakin pieniä rikkaruohojen alkuja. Nämä päivät on niiden poistoon tosi hyviä. Ne on helpointa harata. Siihenkin on omat niksinsä, joista enemmän sillä kitkemisen verkkokurssilla.
Kuvaan on tuuli tuonut yhden pelargonin punaisen terälehdenkin.

Rikkaruohon vai perennan pieni siementaimi...

Kitkeminen tähän aikaan on vielä aika tarkkaa puuhaa, kun perennojen siementaimet on pieniä. Ja niitä ilmestyy edelleen. Meillä on tapana säilyttää kaikki kuvan harmaakäenkukan taimet, koska se on kaksivuotinen kasvi. 

Samoin säästämme muidenkin kaksivuotisten, liljojen, laventelin ja monen muun perennan pikkutaimet. Ne sitten siirretään toiseen paikkaan turvaan kasvamaan isommaksi, ennen lopullista kasvupaikkaa. Näin saa hyviä taimia helpolla.
Saa siis katsoa tarkkaan kitkettäessä, onko pikku taimi perenna vai rikkaruoho.

Alakasvimaan kitkemistä kuun mukaan, sateen jälkeen...

Alakasvimaata, jossa on monivuotiset perennamaiset hyötykasvit, emme ole kitkeneet kuin isommat pois keväällä. Siinä kohtaa maassa on hieman savea ja näin kuiva jaksona maa on aika kovaa. 
Joten toivottavasti tämän päivän tihkusateen jälkeen maa kostuu sen verran, että kitkeminen helpottuu. 

Maa on kuivaa edelleen...

Meidän alueella on siis satanut kunnolla viimeksi huhtikuun lopulla. Sen jälkeen on tullut muutamia kevyitä sateita, mitkä eivät ole kastelleet maata kunnolla. Maa on siis edelleen kuivaa. Tänään sääennuste lupaili 7 mm sadetta ja se tarkoittaa 7 litraa vettä / 1m2, ei siis edes kastelukannullista.

Kuvassa rönsyansikka näyttää kuivuneelta, vaikka sen sanotaan kestävän kuivuutta. Se todennäköisesti toipuu, jos sateita tulee vielä lähipäivinä. 
Emme siis kastele pihalla kuin kylvökset, ruukuissa kasvavat sekä taimet. Tähän asti kaivovesi on riittänyt, kun kastellaan harkiten ja vettä tuhlaamatta😊

Kuivuudesta on kyllä hyviäkin puolia. Rikkaruohoja on vähemmän ja espanjansiruetanat pysyvät piiloissaan. 


Hyvät Kitkemispäivät 2.-4.7.2024 iltapäivällä


Lisää Kitkemispäiviä sekä selkeät ohjeet erilaisten rikkaruohojen kitkemiseen eri tekniikoilla, löydät verkkokurssilta. Nyt kitketään iltapäivällä, vaikka niin myöhään kuin näkee kitkeä😊
Ehdit hyvin katsoa ne itsellesi oleellisimmat videot ja lähteä testaamaan niiden tehoa rikkaruohoihin. Eli kurssin materiaaleja voi katsoa missä järjestyksessä tahansa. 
Katso lisää kurssista Tehokas kitkeminen kuun mukaan.
Kurssi on yritykseni Puutarha Studion ja löytyy www.sarinpuutarhakurssit.fi verkkokurssialustalta.

Puutarhaterveisin Sari


sunnuntai 30. kesäkuuta 2024

Kukittava lannoite - lisälannoituksen aika

 

Paras kukittava lannoite on tietysti orgaaninen lannoite, monestakin syystä. Jo vuosia olemme lannoittaneet niillä niin kesäkukat kuin monivuotisetkin pitkään kukkivat kasvit. Etenkin kesäkukkia kannattaa lannoittaa myöhälle syksylle asti, niin silloin ne myös kukkivat tauotta. Kun taas monivuotisia kasveja lannoitetaan keväällä ja vain muutamat kaipaavat kesällä lisälannoitusta.


Kesäkukat kukkivat komeasti lannoituksella...

Tältä näyttää ne meidän uudet pelargonit, joille laitettiin varastolannoitus heti istutuksen yhteydessä. Siitä kuvia ja lisää juttua Kesäkukat saa kukkimaan läpi kesän -postauksessa. Vähän aikaa sitten annettiin niille taas varastolannoitus multaan, pelargonien väleihin. Käytin samaa lannoitetta, mitä istuttaessa, koska se selvästikin kukittaa pelargoneja tosi hyvin.
Jos et tiedä, miten varastolannoitus annetaan kesäkukille, niin Kesäkukille ja pelargoneille varastolannoitus -postauksessa näet siitä kuvat.

Paras kukittava lannoite...

Kesäkukille paras kukittava lannoite on orgaaninen lannoite, jossa on hyvä NPK-suhde. Orgaaninen tarkoittaa sitä, että lannoite on valmistettu joko eläinperäisestä aineesta tai kasviperäisestä aineesta. Se mainitaan pakkauksen tiedoissa.

Orgaaninen lannoite on sen takia hyvä, että se pitää mullan mikrobitoiminnan hyvässä kunnossa, mikä on tärkeää aina kasvien hyvinvoinnille.
Koska multana on biohiiltä ja kompostiainesta sisältävää multaa, kannattaa todellakin pitää huolta mullan mikrobitoiminnasta. Sillä se auttaa kasveja kestämään paremmin esim. kuumuuden ja kuivuuden aiheuttamaa stressiä.
Orgaaniset lannoitteet on hidasliukoisia, mikä on hyvä kasveille ja sen takia vain niitä voi käyttää varastolannoituksena.
Lannoitteissa pääravinteet merkitään NPK eli typpi, fosfori ja kaliumin. Ravinteista kalium vaikuttaa kukintaan, joten lannoite, jossa on enemmän kaliumia mitä typpeä, on hyvä kukittamaan. Siis kesäkukat tarvitsevat myös typpeä eli kokonaan sen ei ole hyvä puuttua.

Pelargoneille käytin nyt siis Biolanin Parvekekasvilannoitetta, jossa NPK 6-2-9. Siinä on myös lisänä hivenravinteita.
Orgaanisissa lannoitteissa kalium on usein noinkin pieni ja silti se kukittaa runsaasti, kun noudattaa annosteluohjetta.

Jaloruusujen lisälannoituksen aika...

Jalo-, ryhmä- sekä maanpeittoruusut, jotka kukkivat talventuloon asti, kaipaavat jo lisälannoitusta kesä-heinäkuun vaihteessa. Ne siis lannoitettiin jo keväällä. Niillekin laitan lannoitteen varastolannoituksena mullan sisään.
Monesti olen käyttänyt orgaanista Solabiolin Ruusulannoitetta tai jotain orgaanista tomaattilannoitetta. Ne nimittäin kukittavat myös tosi hyvin. Ruusuille ruusulannoitetta -postauksessa lisää kuvia lannoittamisesta ja näistä ruusuista.

Isokukallisille kärhöille kukittava lisälannoitus...

Nyt on hyvä antaa lisälannoitusta myös monivuotisille isokukallisille kärhöille, jotta ne jaksavat kukkia pitkään. Ja niillekin tietysti kukittavaa lannoitetta.
Tämä meidän vanhempi patiokärhö kukkii komeasti, vaikka myrskytuuli hieman riepotteli sitä. Sille olemme antaneet myös Biolanin Parvekelannoitetta ja nyt annoimme taas lisää. Tämän siis säilytämme talven yli kellarissa.
Vanha kärhö kukkii ruukussa -postauksessa kuvia tästä viime vuodelta. Ruukussa kasvaa edelleen tummalehtiset kolmiokäenkaalit

Lisälannoitus kuun mukaan...

Yleensä näille muutamille kasveille annetaan lisälannoitus kesäkuun lopulla tai heinäkuun ihan alussa.  Joten kuun mukaan tänään tai ensi viikolla on hyvä aika siihen puuhaan 5.7.2024 asti.


Puutarhaterveisin Sari




perjantai 28. kesäkuuta 2024

Lisää pölyttäjiä kukkanurmikolla

 
Pörriäisiä ja perhosia saa lisää pihalle kukkanurmikolla, sillä siinä kasvaa monenlaisia kukkia ja paljon. Viime kesänä taas lisäsin kukkia yhteen heinävoittoiseen nurmikon kohtaan. Mitä enemmän pölyttäjille on omalla pihalla ja asuinalueella mieluisia kukkia, sitä enemmän ne myös lisääntyvät. Toki ne tarvitsevat hieman muutakin, mutta kukat ovat niille tosi tärkeitä.


Paljon kukkia perhosille ja pölyttäjille...

Nurmikkoa on usein pihalla monta neliötä, joten kun sen muuttaa kukkanurmikoksi, pölyttäjille sopivien kukkien määrä voi olla tosi suuri. Sillä saa autettua pölyttäjiä ja muita hyönteisiä isosti ja silti kukkanurmikko toimii edelleen nurmikon tapaan vaikka pelinurmikkona. Samalla auttaa myös maan pieneliötoimintaa ja muuta pihan eliöstöä.

Ja onhan kukkanurmikko ihan sykähdyttävän kaunis😍


Kukkanurmikko on trendikäs...

Se on siis trendikäs nurmikko, joka on ekologinen, pölyttäjäystävällinen, monimuotoinen, kaunis ja luonnollinen. Jännästi joka kesä kukkanurmikko on hieman erilainen, mikä viehättää itseäni paljon. Tässäkin kohdassa ei ole koskaan ollut apilaa näin paljon ja todennäköisesti sitä on ensi vuonna taas vähemmän. Lisää Trendikäs kukkanurmikko -postauksessa.

Kukkanurmikko on helppo ja kestää kuivuutta...

Näin kuumanakin ja sateettomana jaksona kukkanurmikko kukkii hyvin, ilman kastelua. Se on muutenkin helppohoitoisempi, mitä tavallinen nurmikko. Sitä leikataan ihan ruohonleikkurilla.
Koska nurmikkoa on monella pihalla isona alueena, niin kukkanurmikko on siinäkin mielessä loistava ratkaisu, jos kaipaa pihalta helppohoitoisuutta ja haluaa lisätä kukkia pölyttäjille.

Kukkanurmikon voi tehdä niin uudesta kuin vanhastakin nurmikosta. Kasvit valitaan siihen pihasuunnittelun tapaan. Kukkanurmikko kaipaa vain vähän hoitoa, mutta sen voi tuhota väärällä hoidolla hyvin nopeasti. 

Lisää pölyttäjiä muillakin kukilla...

Meillä on siis kukkanurmikot ja joka vuosi vielä lisään muita pölyttäjille ja perhosille mieluisia kasveja. Niitä on onneksi paljon erilaisia, jopa tosi hyviä perhos- ja pörriäiskasveja. Esimerkiksi usein ruusut, joilla on yksinkertaiset kukat, ovat hyviä pörriäisille.

Ja siihen uuteen kasviryhmään, josta viimeksi oli kuva, tuli paljon hyviä perhos- ja pörriäiskasveja. Samoin istutin niitä myös yhteen vanhaan kasviryhmään, jota hieman muokkaamme. Niistä teen siis myöhemmin omat postaukset.

Meillä on luontaisia pesäpaikkoja pölyttäjille ja muille hyönteisille vanhan piharakennuksen seinien koloissa, kompostikasan risuhakkeessa, vanhojen puiden rungoissa ja kuivissa oksissa, puiden kannoissa, kukkaniityllä jne.. Ja vettäkin on tarjolla niille lintujen juoma-altaassa, koirien juomakipoissa sekä kastelupaikalla.
Eli nämä voivat osin selittää, miksi meillä on näitä pörheitä kimalaisia niin paljon vuodesta toiseen.


Puutarhaterveisin Sari



keskiviikko 26. kesäkuuta 2024

Puutarhanhoito on pitkäjänteistä puuhaa

Puutarhanhoito on pitkäjänteistä puuhaa, sillä monet kasvit ovat näyttäviä vasta muutaman vuoden tai parin kymmenen vuoden kuluttua istutuksesta. Lisäksi kaikki puutarhanhoitoon liittyvät pihatyöt usein vaikuttavat isosti tulevaan kasvuun ja ulkonäköön. Toisaalta näkee ihanasti kättensä jäljen eli puutarhanhoito on tosi innostavaa ja palkitsevaa puuhaa.
 

Pienet taimet vaatii kärsivällisyyttä... 

Pienet taimet juurtuvat ensin ja vasta sen jälkeen usein aloittavat rehevämmän kasvun ja kukinnan. Siihen voi mennä vuosi tai parikin ja siksi uudet istutukset on pitkäjänteistä puuhaa. Se kivasti kasvattaa kärsivällisyyttä.

Tässä on meidän uudesta kasviryhmästä, jonka teimme alkukesällä. Vielä tämä ei oikein näytä juuri miltään, koska taimet on niin pieniä ja osa taimista puuttuu. Kirjoitan tästä myöhemmin ihan oman postauksen.


Vaateliaille tai talvenaroille kasveille hyvä paikka...

Usein oppii tuntemaan pihan eri kohtien olosuhteet, kun on kulunut useampi vuosi pihaa hoitaessa. Sekin siis vaatii pitkäjänteisyyttä ja aikaa. 
Kasvupaikan suhteen vaateliaat kasvit ovat tosi tarkkoja siitä, että kasvupaikassa on niille täydelliset olosuhteet. Tällaisia on kuvan marskinliljat, joista enemmän Näyttävä marskinlilja kukkii -postauksessa.
Samoin jos suunnittelee pihalleen talvenarkoja kasveja, niillekin on syytä valita mahdollisimman suotuisa ja lämmin paikka. Muuten ne kuolevat talvella.
Siksi oman pihan olosuhteiden tuntemisesta on paljon hyötyä.

Tuuheat pensasaidat pitkäjänteisellä hoidolla...

Tuuheat ja näkösuojaa antavat pensasaidat luodaan pitkäjänteisellä hoidolla. Eli miten nyt leikkaat ja hoidat aitaa, se vaikuttaa tulevaan aidan ulkonäköön. Se ei siis ole sen työläämpää, vaan kyse on ennemminkin siitä, miten teet ja milloin.

Monet pensasaidat elävät vuosikymmeniä, jopa yli sata vuotta, kunhan ei pilaa niitä huonolla tai väärällä hoidolla. Erilaisten pensasaitojen hoito on pitkäjänteistä puuhaa, joka vaatii myös hieman tietoa. 
Muotoon leikattujen pensasaitojen leikkausajankohdat vaihtelevat pensaslajin mukaan. Osa on jo leikattu ja osa vielä odottelee leikkaamista. Pensasaitojen, kuten muidenkin kasvien, leikkaamisessa voit myös hyödyntää kuun mukaan ajoittamista.

Pensasaidat tuuheiksi tietopaketti...

Olen huomannut, että pensasaitojen hoidossa, moni leikkaa aidan niin, että aidasta tulee harva aikaa myöden. Syy siis aidan harvaan kasvuun on usein aidalle väärä hoitotapa tai ajankohta. Onneksi pensasaita saadaan takaisin tuuheaksi, ellei se ole jo aivan tuhoutunut.

Kokosin pensasaitojen hoidosta tietopaketin Pensasaidat tuuheaksi -verkkokurssiksi, josta on helppo katsoa kaikki ohjeet lyhyiltä videoilta.
Siellä on luotettavaa ja ajanmukaista tietoa lehtipensas- sekä havuaitojen hoitoon. Toki myös uusien aitojen istuttamiseen ja tärkeään alkuvuosien hoitoon, jota tehdään etenkin näin kesällä.
Uusi Pensasaidat tuuheaksi -verkkokurssi on yritykseni Puutarha Studion. 
Kurssi löytyy muiden puutarhakurssieni tapaan www.sarinpuutarhakurssit.fi verkkokurssialustalta.

Puutarhanhoito on pitkäjänteistä puuhaa...

Puutarhanhoito on pitkäjänteistä ja mielenkiintoista puuhaa. Siinä oppii kokoajan kantapään kautta, onnistumisten ja epäonnistumisten kautta.
Toki kannattaa hankkia hieman tietoa, niin epäonnistumisia tulee vähemmän.

Kuvassa on vapaasti kasvava pensasaita eli aidanne, joka on väärillä hoitotoimilla muodostunut vaikeahoitoiseksi. Eli miten leikkaat ja hoidat puutarhaasi nyt, vaikuttaa siihen, miten puutarhasi voi jatkossa. Ja näyttääkö se upealta... vai kitukasvuiselta.
Tämä on yksi esimerkki syistä siihen, miksi tein kurssin pensasaitojen hoidosta 😊


Puutarhaterveisin Sari