Kasvivalinnalla perhosia pihalle...
Usein pihalle halutaan perhosia, ne kun ovat niin värikkäitä ja kauniita. Niitä saa kyllä houkuteltua pihalle lentelemään vaikka perhoskasveilla. Yksi hyvä on ensimmäisen kuvan punatähkä. On paljon muitakin hyviä perhoskasveja, ja sitten tietysti myös perhostoukille tietyt lempikasvit. Eli kasvivalinnalla on iso merkitys.Uutta - Kukkapenkki perhosille ja pörriäisille verkkokurssilla opit suunnitelmaan aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn kukkivan kasviryhmän. Kurssin materiaaleissa on hyviä perhos- ja pörriäiskasveja, suorastaan pörriäismagneetteja.
Lisätietoja näet Kukkapenkki perhosille ja pörriäisille -verkkokurssilta, joka on yritykseni Puutarha Studion.
Ennakkoon suunnittelu on siis hurjan tärkeää, jotta osaa valita oikeat kasvit oikealle paikalle.
Lintujen merkityksestä kotipihalla kerroinkin viime postauksessa eli Miksi linnut on tärkeitä kotipihalla.
Kesäkukatkin voi valita hyönteiset huomioiden...
Esimerkiksi voi valita terassiruukkuihin kesäkukkia, joita kimalaiset rakastavat. Tai ne värikkäät päiväperhoset sekä yöllä lentävät yökköset ja kiitäjät. Meillä vanhat daaliat keräävät ihan uskomattoman paljon näitä pulleita kimalaisia. Ja toivottavasti narsissitupakat yöperhosia loppukesällä.
Kasvivalinnalla minimoidaan kastelu...
Mitä vähemmän kastelet pihaa, sen ekologisempaa. Eli kasvit kannattaa valita pihalle niin, että ne viihtyvät ilman kastelua. Jos kuivat kesät tulevat jatkumaan, niin monella vanhalla pihalla joudutaan osa kasveista vaihtamaan kuivuutta kestävimpiin.Ennakkoon suunnittelu on siis hurjan tärkeää, jotta osaa valita oikeat kasvit oikealle paikalle.
Puut ovat myös todella tärkeitä, siitä kirjoittelinkin jo aiemmin eli Isot puut on tärkeitä kotipihalla.
Kivimuureja sisiliskoille...
Ei tarvitse olla korkeakaan kivimuuri, niin sisiliskot viihtyvät kivien koloissa. Tässä tietysti tarkoitetaan luonnonkivistä kasattuja muureja ja aitoja, joissa kivien väleihin jää koloja. Ei siis tavallista betonikivimuuria. Tällaisia kivimuurin pätkiä voi tehdä ihan varta vasten sisiliskoille, vaikka lyhyinäkin.
Vettä sammakoille ja linnuille...
Sammakoilla on tärkeä tehtävä pihoilla eli ne syövät hyönteisiä ja etanoita. Meidän pihalla on pieni vesiallas, jossa on vettä läpivuoden. Talvella vesi tietenkin jäätyy. Kesäisin siellä asustelee sammakko, tai pari. Samassa vesialtaassa käy myös juomassa linnut ja oravat. Varsinkin sateettomana kesänä tällaiset vesiaiheet ovat erityisen tärkeitä pihan eläimille.Lintujen merkityksestä kotipihalla kerroinkin viime postauksessa eli Miksi linnut on tärkeitä kotipihalla.
Hyötyviljely omalla pihalla on ekoteko...
Vaikka kasvattaisi vain herneitä pihalla, niin se on ekoteko. Erilaisten syötävien kasvien viljely kannattaa tehdä luonnonmukaisesti. Ja kun suunnittelee omenapuille, marjapensaille ja viljelylaatikoille hyvät paikat ja tarpeeksi kasvutilaa, saa paljon enemmän satoa. Sen lisäksi niiden hoito on helpompaa. Eli pihan ja hyötytarhan suunnittelu säästää rahaa ja takaa onnistumisen 😊
Puutarhaterveisin Sari
Ps. Jos kaipaat apua pihasuunnitteluun, niin olen Sarin pihasuunnittelun -verkkokurssille koonnut kattavat tiedot ja ohjeet, joilla aloittelijakin osaa suunnitella pihan. Sinne päivitetään parhaillaan lisämateriaalia, kuten esim. ekologista pihasuunnittelua.
Lisätietoja ja kurssin sisällön näet Sarin pihasuunnittelukurssi verkkokurssi.
Aihe on äärimmäisen tärkeä. Valitettavasti henkilökohtaisesta kokemuksesta uskallan sanoa, ettei tämä aihe tunnu kiinnostavan edes nuoria suunnittelijoita, mikä tuntuu käsittämättömältä ja surulliselta. Tai kiinnostaa, mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka. Kyllähän suunnittelijoille nykyään opetetaan vähän ekologiaa, mutta ei auta jos vain yksi kymmenestä suunnittelijasta sisäistää opitun ja vain yksi kahdestakymmenestä toteuttaa suunnitelmiaan tämän pohjalta, ja hänkin riittämättömästi. Jos joku vaatisi rajoittamaan suunnitteluvapautta tai määräämään tarkasti ehtoja suunnitteluprosessille, into laantuu nopeasti. Onhan meillä toki esim. KESY-hanke, joka valitettavasti on täysin riittämätön. Jos oikeasti halutaan puutarhoista sellaisia, että ne tukevat luonnon monimuotoisuutta, muutenkin kuin pelkissä puheissa, tarvitaan todella radikaalia suunnanmuutosta jossa täytyy unohtaa lähes kokonaan ihmisen henkilökohtaiset toiveet. USA:ssa on julkaistu tutkimuksia, joiden perusteella voi todeta, että suurinosa puutarhan kasveista tulisi olla luonnonkasveja, jotta monimuotoisuus ihan oikeasti lisääntyisi pysyvästi tuolla alueella. Kaikki pienet teot eivät varsinaisesti lisää monimuotoisuutta, vaan pikemminkin hidastavat sen vähenemistä. Tätä voi havainnollistaa vaikka suomalaistutkimuksien tuloksilla, joissa on matemaattisten mallien avulla on arvioitu, että kestävä metapopulaatio (siis se, että laji oikeasti säilyy pitkän aikaa) päiväperhosilla vaatii 15-20 soveliasta elinympäristölaikkua tai hehtaarin kokoisen yhtenäisen elinkelpoisen alueen. Pienet populaatiot ovat alttiita katoamaan. Eli paljon on tehtävä, jos oikeasti halutaan pysyvää muutosta.
VastaaPoistaMinua on pitkään hämmentänyt se, että esim. maa- ja metsätaloudesta halutaan sellaista että se ylläpitää monimuotoisuutta, mutta sitä ei nähdä ongelmana että pihat ja tontit suunnitellaan yhä pitkälti periaatteella 70% nurmikkoa 20% kiveystä ja oleskelua ja 10% ulkomaisia koristekasveja. Ihmiset kai kuvittelevat, että sitä neitseellistä luontoa on jossain riittävästi tai että luonto kyllä kestää kaiken. Mutta kun ei ole ja ei kestä. Missäpäin Suomea vain kulkee, ehkä lähinnä lukuunottamatta läntistä osaa maasta ja Ahvenanmaata, sekä Pohjois-Suomea näkyy silmänkantamattomiin lähinnä pelkkää niukkalajista pusikkoa, talousmetsää ja perinnebiotooppien viimeisiä rippeitä ja viimeisillään sinnitteleviä niittykukkia. Hyönteisten katoaminen tunnetaan maailmalla ja on itsestäänselvää että sama tapahtuu myös Suomessa, ja tämä heijastuu kaikkeen, näkyvimmin lintukantoihin. En tiedä ketään, joka haluaa elää maassa, jossa lintuja ja hyönteisiä on mahdollisimman vähän, mutta tämä on suunta johon nykysuunnittelijat meitä osaltaan ajavat.
Kiitos tosi mielenkiintoisesta ja näkemyksiä avartavasta kommentista!
PoistaOlen niin samaa mieltä kanssasi pihasuunnittelun ja viheraluesuunnittelun nykytrendistä. Esimerkiksi kerrostaloalueet on ihan järkyttäviä - iso tontti pelkkiä rakennuksia sekä kiveystä ja vain muutama puun taimi. Nekin puut ovat sitten erikoisia matalia pihlajia. Tosin tähän tiiviiseen rakentamiseen vaikuttaa kyllä eniten kaavoitus eli asemakaavojen laatijat ja hyväksyjät.
Toivotaan, että tämä suuntaus tulee muuttumaan lähivuosina.
Jotta ei mentäisi täysin pessimistisiksi, niin tässä lisää joitain parhaita yksittäisiä luontoystävällisiä ratkaisuja, joita omakotitalon asukas voi tehdä pihallaan:
VastaaPoista- käytä kotimaisia luonnossa kasvavia lehtipuita (pajut, haapa, lepät, tuomi, pihlaja, koivu, metsätammi ovat parhaat) ja jätä vanhat puut rauhaan ja jos puu on kaadettava, jätä kannot korkeiksi jos mahdollista tai siirrä puu lahoamaan itsekseen vaikka johonkin pihan perälle
- istuta puut/pensaat tiheiksi ryhmiksi, joissa linnut voivat pesiä ja käytä luonnonpensaita (esim. osa pajuista, pähkinäpensas, koiranheisi, sinikuusama, rusokuusama, harmaaleppä (kuivalla paikalla jää pensaaksi), korpipaatsama, oratuomi, myös karhunvadelma, koiranruusu tai vanhat pensasruusut ovat hyviä jne.)
- perusta lampi jossa ei ole filtteriä tai pumppua, tämä lisää tutkitusti monimuotoisuutta mm. lisäämällä hyönteisten biomassaa tontilla joka auttaa huomattavasti lintuja, ja toki tarjoaa myös juomista mm. linnuille kuten blogissakin todettiin
- perusta monilajinen kuiva keto tai niitty jossa on myös heiniä ja muita perhostoukkien ravintokasveja ja kokoa saisi olla vähintään aari, mutta pienempikin ala on tietenkin hyväksi
Kiitos näistä hyvistä vinkeistä kotipihoille! Kotipihlaja on loistava puuvalinta vähän pienempiin pihoihin ja kauniskin. Samoin on hedelmäpuut, joista riittää hedelmiä sitten syksyllä linnuille.
PoistaTosiaan kasvivalinnalla on suuri merkitys, jotta pihasta saa luontoystävällisemmän. Ja kukkanurmikko korvaa loistavasti tavallisen nurmikon ja siinä voi kuitenkin vielä pelata ja leikkiä. Eli vaihtoehtoja kyllä löytyy, jos vähän miettii ja perehtyy asioihin :)
Sari tarttui blogissa tosi hyvään asiaan ja ihan huippu-kommentti anonyymiltä. Ehkä hyvää on se, että asioista ainakin puhutaan enemmän. Ehkä se muuttuu vielä teoiksi. Ja muutamassa vuodessa puheeseen on tullut mukaan luonnonkasvit ja esimerkiksi se, että perhosten toukatkin tarvitsevat ruokaa ja sopivia kasveja. Tulee kyllä kuunneltua aiheesta podcastit ja luettua blogit, jos joku kirjoittelee hyviä vinkkejä.
PoistaHyvä kirjoitus! Nuo kuivuutta sietävät/sietämättömät kasvit ovat jo nyt omalla pihallani suunnittelun alla, muutaman viime kesän kokemusten perusteella sekä nauhukset että leimukukat joutuvat väistymään juurikin kastelun tarpeen vuoksi.
VastaaPoistaKiitos Sirkku :) Meillä myös ollaan suunnittelemassa muutamaa kohtaa uudelleen, viime kesien järkyn kuivuuden takia. Toivotaan kuitenkin, että niin kuivia kesiä ei enää tulisi. Saas nähdä, millainen on tuleva kesä.
Poista