On taas kuukauden Suuntana omavaraisuus -yhteispostauksen aika, aiheena Eteneminen ja puutarhan marjat. Meidän vanhat puutarhavadelmat eli `Ottawa` lajikkeen vadelmapensaat voivat tänä keväänä huonosti. Tai onneksi vain yhdestä kohtaa vattualuetta. Syytä siihen en vielä ole ehtinyt selvittää, mutta yksi syy voi olla viime kesän kuivuus. Tästä toukokuisesta kuvasta näkee hyvin noin 30 vuotta vanhan vattualueen. Edessä on kasvimaata.
Vanhat vadelmapensaat kukkivat kohta...
Nämä vanhat vadelmapensaat ovat aina tuottaneet hyvin vadelmia, joten saas nähdä, millainen sato on tänä vuonna. Niitä hoidetaan aika vähän eli leikataan ja lannoitetaan luomulaatuisella Hedelmä- ja marjalannoitteella, yleensä Biolanin. Koskaan näitä pensaita ei kastella, sillä vesi ei riitä siihen.Biohiili mansikkamaan kunnostuksessa -testi...
Viime vuonna keväällä kunnostettiin vanha kasvimaa biohiilellä. Siitä juttua Biohiili mansikkamaan ja kasvimaan kunnostuksessa -testi. Koska oli niin kuiva kesä ja pihakaivosta voi silloin loppua vesi, niin mansikan taimet istutettiin vasta elokuussa. Siitä postaus Mansikan taimien istutus biohiilimultaan. Oli kyllä hyvä ratkaisu siirtää taimien istutus elokuun puoleen väliin, niin juurtuivat hyvin ja eivät kärsineet kesän kuivuudesta.
Kaikki mansikan taimet talvehtivat ja nyt jo kukkivat.
On kyllä jännä nähdä, miten paljon mansikan taimet tuottavat satoa nyt ekana kesänä ja miten muutekin käyttäytyvät biohiilimullassa. Mielenkiintoinen testi!
Edit- tässä lisää postauksia biohiilestä... Daalioita ei kasteltu kertaakaan sekä Kokemuksia biohiilestä kasvimaalla.
Monenlaista mansikkaa kasvamassa...
Meillä on myös valkoista mansikkaa sekä kuukausimansikoita. Niitä kasvaa useammassa paikkaa ja osa kukkapenkissäkin. Kivasti luonnonmansikat ovat myös vallanneet alueita pihalla. Niiden maku kun on niin ihanan kesäinen 😊
Viime kesänä koristekasvina amppelissa oli tällainen punakukallinen mansikka. Siihen tuli ihan kunnon mansikoita. Heti kun kuun vaihe on sopiva tällä viikolla, niin siirrämme sen takaisin amppeliin. Se on nimittäin tosi kaunis roikkumassa pitkine kukkivine rönsyineen. Mullaksi tietysti biohiilimultaa.
Pensasmustikat kukkivat nyt komeasti...
Pensasmustikat kukkivat nyt, ja oikein runsaasti. Toivottavasti liikkeellä on myös pölyttäjiä, ainakin tuuli on jo tyyntynyt. Pensaat on meillä suojattu kanaverkolla ympäri vuoden. Aiempina vuosina metsäkauriit ovat kulkeneet pihamme läpi, onneksi ei enää vuoteen. Se miksi verkko on edelleen kesälläkin, niin syynä siihen on harakat. Ne nokkivat raakileet irti pensaasta.
Näitä pensasmustikoita kastelemme kesällä ehkä kerran tai pari, jos on oikein kuivaa.
Marja-aroniaa, marjatuomipihlajaa, herukoita, karviaisia...
Eilen kävin ostamassa meidän lähi taimitarhalta marjatuomipihlajan. Siinä on muutama marjan alku, joten saa nähdä, päästäänkö syksyllä jo maistamaan ekat marjat.Näiden lisäksi pihallamme kasvaa pari marja-aroniaa, erilaisia herukoita ja pari karviaistakin löytyy.
Marjasato suoraan suuhun tai pakkaseen - kuun vaiheet...
Suurin osa marjoista päätyy pakkaseen. Mansikat ja pensasmustikat sen sijaan tulee syötyä sitä mukaa, kun ne kypsyvät. Niissä onkin se ihana kesän maku.Muuten, kuun vaiheellakin tai tarkemmin eläinradanmerkillä on vaikutusta, miten marjoissa säilyy makeus ja rakenne, kun niitä säilötään tai pakastetaan. Se tieto löytyy kirjoista ja siitä verkkokurssistani Kuun vaiheet ja puutarhanhoito. Se on siis vanhaa perinnetietoa, joka edelleen pätee. Ja jota voi itsekin testailla.
Eteneminen eli tällä viikolla alkaa taas istutus- ja kylvöajat...
Kirjoitinkin eilen istuttamisiin ja kylvöihin valmistautumisesta oman jutun blogiin. Kuun mukaan monivuotisten taimien, tomaatin, papujen, kukkien yms istutus- ja kylvöaika alkaa tiistaina 4.6.2019. Siis jos on riittävän lämmintä kasville.Meillä pitää kasvimaan ympärille virittää ensin etanaeste ja vasta sen jälkeen pääsemme kylvöpuuhiin. Ja isoin ala tulee pavulle, joka kylvetään vasta lämpimään maahan. Perunat on toki jo istutettu vähenevällä kuulla.
Aiemmat omavaraisuuspostaukseni...
Helmikuun yhteispostaus - Suunnittelua - omavaraisuus kotipihallaMaaliskuun yhteispostaus - Minä SariW - omavaraisuus kotipihalla
Huhtikuun yhteispostaus - Hyötytarhan suunnittelu
Toukokuun yhteispostaus - Maanparannus - omavaraisuus kotipihalla
#miljoonaotokkatekoa yhteispostaus - 5 vinkkiä, joilla autat hyönteisiä
#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...
- Sorakukka,
- Puutarhahetki,
- Harmaa torppa,
- Tsajut,
- Palokankaan pientila,
- Kohti laadukkaampaa elämää,
- Metsäläisten elämää,
- Urban Farming,
- Elämää korvessa,
- Pienen pieni Farmi,
- Korkeala,
- Torpan Tyttö,
- Riippumattomammaksi,
- Maalaiskaupungin piha,
- Villa Kotiranta,
- Alussa oli Vehkosuo,
- Laura eli Javis,
- Iso-Orvokkiniitty,
- Jovelassa/ Omavarainen,
- Luomulaakso,
- Ku ite tekee
Minulta olikin mennyt ohi tuo biohiilimulta - täytyykin tutustua siihen paremmin! Täällä nimittäin nuo nelisenkymmentä viime kesän rönsyistä otettua mansikantaimea odottelee vielä ruukuissa uuden mansikkamaan perustamista (muurin reunalle)!
VastaaPoistaLämpöä ja aurinkoa kylvöviikolle! <3
Biohiilestä maassa on niin iso etu, että sitä kannattaa ehdottomasti hankkia etenkin kuivalle paikalle. Kasvit voivat silloin silmin nähden paremmin. Niin kun meillä kävi viime kesänä daalioiden kanssa. Niitä ei siis kasteltu kertaakaan... mikä oli ihan ihmeellistä.
PoistaTeillä onkin tulossa kivan kokoinen uusi mansikkamaa :)
Ihanaa viikkoa sinullekin!
Osaatko sanoa kuinka paljon laitoit biohiiltä mansikoille? Mulla on nyt ollut biohiiletin lainassa eli biohiiltä on ihan hyvin, mutta määristä olen vähän epävarma
PoistaLaitoin kasvimaalle ja mansikkamaalle 10 litran ämpärillisen biohiiltä neliölle. Se kannattaa muistaa aina ladata jollain tavalla eli tapoja löytyy :)
PoistaTeen tänään siitä blogipostauksen.
Meillä on pohdittu tänä vuonna josko isäntä rakentelisi meille oman biohiilettimen, ettei tarvitsisi ostella biohiiltä. Me ollaan käytetty biohiilen ja savirouheen sekoitusta ja sitä kyllä kuluu puutarhassa sen verran, että kannattaisi jo tehdä oma hiiletin.
VastaaPoistaSulla on ilmeisesti kosteus pysynyt hyvin maassa, kun pensasmustikkaa ei ole tarvinnut juurikaan kastella. Meillä kaikesta huolimatta pensasmustikat kärsi kaksi kesää kuivuudesta ja kuumuudesta liikaa, kastelusta huolimatta. Saas nähdä miten tänä vuonna käy säiden kanssa. Helteitä taas luvassa.
Olisi kyllä hienoa jos olisi oma biohiilitehdas. Silloin biohiiltä saisi lisättyä vähitellen koko pihalle... ja säästäisi aikaa, kun ei tarvitsisi kesällä enää niin paljoa kastella :)
PoistaOliskohan teidän pensasmustikoilla vähän huono paikka. Meillä pensaat pärjäävät hyvin harvalla kastelulla, kunhan ovat juurtuneet. Vaikka maa on runsasmultaista hiekkamoreenia, niin se on kuivaa vain pintaosasta. Syvemmällä maa on pitkälle kesää kosteahkoa. Eli vain alkuvuosina kastellaan useammin. Ja pensasmustikoilla on tietysti maatuvaa katetta maanpinnalla. Ja sekin voi muuten vaikuttaa, että kastellaan kuun mukaan #kastelupäivinä.
Olen lueskellut biohiilestä ja tarkoitus on tilata sitä kokeeksi. Kun hankkii pelkkää biohiiltä, pitää myös muistaa "ladata" se. Bogashi muhii, joten siitä tulevalla nesteelläkin voi biohiiltä ladata. Harmi, että biohiileni on vasta tilausasteella!
VastaaPoistaTuula
Biohiili on super hyvä juttu niin kasvimaalle, koristekasveille, nurmikolle kuin ruukkukasveillekin. Sitä voi lisätä maahan milloin vain sulan maan aikana, kunhan huomioi kasvien asettamat rajoitteet.
PoistaNiitä biohiilen lataamistapoja on monia, ei pelkästään nesteessä liottaminen. Ja mikä yllättävää, niin se biohiili joka tuli daalioiden väleihin, jäi kiireessä kokonaan lataamatta. Ja daaliat voivat hyvin ja eikä niitä kasteltu koko kesänä. Se tuntuu vieläkin ihan uskomattomalta!
Enpä ole ennen törmännyt punakukkaiseen mansikkaan, aika hieno! ��
VastaaPoistaSitä myydään amppeleissa vähän kuin kesäkukkana. Lajikenimi on todennäköisesti `Toscana` ja vaikuttaa monivuotiselta maahan istutettuna.
PoistaNyt se kukkii todella runsaasti :)
Juuri olen etsinyt tietoa eri vadelmalajikkeista. Me jouduttiin kaivaa kaikki vanhat pois, ei tullut kuin muutama uusi verso! Mietittiin just samaa, onko viime kesän kuumuus/kuivuus syynä. Kaivettiin siksi pois kun ovat alunperinkin huonossa kohdassa ja nyt raivattu tilaa uusille pensaille.
VastaaPoistaOttawasta sanottu hapanimelä maku, onko näin ja ei siis maistu makealle? Mitä muita lajikkeita sinulla on?
Matalamman kasvutavan takia olen miettinyt Borgunnia ja Maurin makeaa....
Hieman jännityksellä seuraan, miten meidän vadelmat käyttäytyvät nyt kesällä. Ainakin uutta kasvua on, mutta kesä vasta näyttää, onko se hyvää.
PoistaOttava on tosiaan hapahko maultaan, ei lainkaan niitä makeimpia. Meillä se tuottaa niin paljon satoa, että osa on annettu naapureille. Tekisi mieli kyllä hankkia muitakin lajikkeita, etenkin niitä erikoisempia, mutta se on jäänyt ;)
Lajiketta valittaessa kannattaa tosiaan miettiä, mitkä ominaisuudet on itselle tärkeitä. Joillekin se on marjan makeus, toisille lajikkeen talvenkestävyys tai taudinkestävyys tai sadon määrä.
Ja jos makeaa vadelmalajiketta etsii, niin Maurin Makea on hyvä valinta :)
Tuo biohiili tuntuu olevan nyt "se juttu". Täytyy varmaan tutustua jossain vaiheessa.
VastaaPoistaJo muinaiset intiaanit ovat tehneet biohiiltä maahan kasveilleen ja edelleen ne alueet erottaa lentokoneesta vihreämpänä. Se on siis tosi iso juttu huonoille tai kuiville maille sekä sateettomina kesinä. Ja biohiilestä hyötyy kaikki kasvit, vaikka maa olisikin hyvää. Eli kannattaa tutustua :)
PoistaHuikean kaunis tuo punakukkainen mansikka <3
VastaaPoistaMinustakin se on niin super kaunis, että laitan sen takaisin amppeliin keinun viereen. Siinä sen kauneutta on sitten kiva ihailla pitkin kesää :)
PoistaMinulla oli myös viime kesänä tuo vaaleanpunainen mansikka-amppeli. Harmi kun en tajunnut törkätä sitä maahan talveksi. Tuskin on hengissä enää, sillä kippasin sen lantalaan syksyllä.
VastaaPoistaNo voi harmi. Jos olisit kipannut sen kompostiin syksyllä, niin todennäköisesti olisi vielä hengissä. Vaikuttaa nimittäin aika sitkeältä kasvilta :)
PoistaPitkään miettinyt nuita pensasmustikoita. Mitä olen maistanut niin ovat kovin mauttomia ja vetisiä niin siksi jäänyt hommaamatta. Liekkö syynä huonoon ensivaikutelmaan on se että osti kaupasta pikkuisen rasian. ��
VastaaPoistaTuo on ihan totta, että pensasmustikan maku on paljon mauttomampi luonnon mustikkaan verrattuna. Pensasmustikoiden isoin etu onkin se, että marja ei värjää ja ne ovat tosi kauniita kakun päällä koristeena.
PoistaNiitä on myös kiva noukkia suuhun, kun kulkee pensaan ohi :)
Vau miten kaunis kukkiva villimansikkamaa! Pensasmustikkaa pitäisi kokeilla myös, vaikkakin täällä savipellolla maan muokkaaminen sille sopivaksi taitaa olla aika urakka. Mutta jos joskus sitä laitan niin hyvä tietää että raakileet ovat harakoiden mieleen, meillä asuu kesät talvet pihalla harakkapariskunta, täytyypä ottaa sekin sitten huomioon :)
VastaaPoistaKukkiva villimansikka-alue on minustakin niin kaunis. Se on yksi syy, miksi ollaan jätetty ne paikoilleen, vaikka alueen kuuluisi olla soralla. Meillä on toisessa kohtaa kuukausimansikat sekä puutarhamansikan jämätaimet levittäytyneet yhdeksi alueeksi ja se on tosi kaunis.
PoistaNaapuri huomasi kerran yöllä ne harakat pensasmustikoissamme... itse vain ihmettelimme, että ihan kuin mustikanraakileita olisi ollut enemmän edellisellä viikolla ;)