Kaupallinen yhteistyö Esvi Ky
Linnunpönttö kotipihalla on tärkeä ympäri vuoden pihan linnuille. Tietenkin niitä saa olla useita, mielellään jokaisessa puussa. Meillä on myös piharakennuksien seinillä linnunpöntöt. Koska me myös ruokimme lintuja läpi talven, niin pihallamme on aina paljon pikkulintuja. Siitä onkin monta hyötyä meille.
Lintujen laulukonsertteja ja jännää seurattavaa...
Jo nyt pihalla käy aika moinen viserrys, koska lintuja on paljon ja täällä etelässä on ollut lämmin talvi. Pikkulintujen laulukonsertti saa aina hyvälle mielelle... eli aivan upeaa, että sitä viserrystä kuulee päivittäin 😊
Toinen erittäin jännä asia tulee näistä linnunpöntöistä... pääsee seuraamaan läheltä pesintää ja mahdollisesti jopa poikasten lähtöä pöntöistä. Se vahvistaa ihmisessä jotain syvää luontoyhteyttä, etenkin kun työskentelee päivät sisätiloissa. Ja mikä onkaan suloisempaa, kuin seurata pienten linnunpoikasten touhuja, se sykähdyttää ja ilahduttaa.
Kuvassa talitiainen ruokkii pientä poikastaan alppiruusuun oksalla. Linnunpönttö oli aivan muutaman metrin päässä tästä pensaasta.
Linnunpönttö kannattaa tyhjentää välillä...
Paras linnunpönttöjen tyhjennysaika on syksyllä, kun ensimmäiset pakkaset ovat saapuneet. Tällöin avataan linnunpönttö ja poistetaan sieltä vanhat lintujen tuomat pehmikkeet. Sen kummempaa ei tarvitse tehdä. Helppoa siis, jos pöntöt on ripustettu puuhun 1,5-2 metrin korkeudelle. Se korkeus riittää kirjosiepolle sekä tali- ja sinitiaiselle.
Ja jos syksyllä unohtui tyhjennys, niin sen voi tehdä aikaisin maaliskuussa, kun linnuilla ei vielä ole pesimisaika.
Kotimaisen Esvin linnunpönttö helppo tyhjentää...
Ostettiin keväällä uusia linnunpönttöjä puutarhamyymälästä, kun ei itse ehditty tehdä niitä. Huomasi heti, että nämä on paljon helpompia tyhjentää, mitä meidän omatekemät. Ekassa kuvassa näkyy yksi meidän viritelmä ja alla se uusi, joka olikin Esvin valmistama.
Eli linnunpöntön reunassa on pieni pyöreä metallinen prikka, joka sulkee etuseinän kiinni. Ja kun seinän avaa, on helppo tyhjentää lintujen tuoma pesäaines pois pöntöstä. Tosi kätevä!
Edit - parhaat linnunpöntöt ovat juuri tällaisia puusta tehtyjä ja joiden pinta rosoinen. Siten linnunpoikaset saavat otteen pinnasta ja pääsevät ulos pöntöstä.
Lentoaukon suojapelti estää tikkoja...
Näissä Esvin valmistamissa linnunpöntöissä on myös lentoaukon suojapelti. Sen tehtävä on estää tikkoja hakkaamasta aukkoa suuremmaksi ja ryöväämästä poikasia. Samoin oravatkin voivat isontaa aukkoa, jos sitä ei ole estetty suojapellillä.Esvi myy myös erikseen noita lentoaukon suojapeltejä nettikaupassaan, jos niitä haluaa ostaa itse tehtyihin linnunpönttöihin.
Näitä Esvin linnunpönttöjä, joissa on pyöreä metalliprikka etuseinän reunassa ja metallinen lentoaukon suojapelti, on myynnissä Puuilossa, Hankkijalla, Kärkkäisellä ja osassa K-rautoja.
Niitä ja Lentoaukon suojapeltejä voi ostaa myös heidän omilta nettisivuiltaan www.esvi.fi.
Linnunpönttö on tärkeä ympäri vuoden...
Talvella linnut menevät usein linnunpönttöihin yöksi suojaan. Ne on siis talvellakin tärkeitä linnuille. Ja nytkin ne jo käyvät tutkimassa niitä ahkerasti.Keväällä pikkulinnut aloittavat linnunpöntöissä pesinnän, joten jännä nähdä aikaistuuko pesintä tänä vuonna, kun on niin lämmintä. Alla kuva yhdestä meidän itse tehdystä pöntöstä ja kirjosieposta metsälehmuksen rungolla.
Koska linnut ovat niin tärkeitä kotipihalla, niin kirjoitin aiemmin myös lintujen talviruokinnasta. Vain siten saa pikkulintuja viihtymään pihalla ympäri vuoden ja vielä runsaasti.
Tämä blogikirjoitus on kaupallista blogiyhteistyötä eli sain pienen rahapalkkion Esvi Ky:lta.
Iso kiitos heille yhteistyöstä!
Puutarhaterveisin Sari
Kannattaa myös yrittää varmistaa, että pesän lähellä on riittävästi ruokaa tarjolla. Olen esimerkiksi nähnyt tilanteita, joissa pihassa voi olla lähes 20 linnunpönttöä, mutta tonttia ympäröivät lähes joka suunnalta pellot, ja itse tontilla on harvakseltaan puita ja lähinnä ulkomaisia koristepensaita.
VastaaPoistaKun pönttöjä on tyhjentänyt, ei niistä kovin moni ole ollut pesitty. Tämä johtuu siitä, etteivät lintuvanhemmat voi lentää kovin kauas pesältään, koska niiden on ruokittava hyvin tiheään niin poikasiaan kuin jaksettava itsekin. Siksi lintuvanhempien lentosäde pesältään lienee tyypillisesti luokkaa 50m. Ruuan on siis löydyttävä kirjaimellisesti läheltä pesää, ja sen on oltava hyönteisravintoa. Olen nähnyt epäonnistuneita pesintöjä, joissa poikasille on yritetty syöttää siemeniä, jotka on haettu lintulaudalta, kun hyönteisiä ei yksinkertaisesti ole ollut lähellä.
Parhaita hyönteisravinnon tarjoajia ovat nopeakasvuiset lehtipuut, niille on eniten erikoistuneita perhosia joiden toukkia linnut voivat syödä, ja toukat ovat lintujen "ykkösruokaa" jos ympäristö vain on hyvä. Yksi linnunpoikanen syö ennen lentokykyiseksi kasvamistaan tuhansittain toukkia (olettaen että niitä on tarjolla). Pesästä lähdön jälkeenkin emo saattaa vielä ruokkia poikasta (esimerkiksi kirjosiepot).
Linnuille voi tarjota pesäpaikkoja myös istuttamalla hyvin tiheään pensaita moneen riviin, ja/tai halutessaan laittaa isoon pensaaseen pajukorin tapaisen. En ehkä kuitenkaan suosittele tätä, jos tietää, että lähitienoolla/pihapiirissä liikkuu kissoja. Pensaidenkin olisi parasta olla luonnonpensaita, tai ainakin niille läheistä sukua olevia. Vanhat pensasruusut, karhunvadelma ja erityisesti oratuomi ovat parhaat pensaat siinä mielessä että ne tarjoavat hyvin suojaa ja ravintoakin. Muita hyviä ovat pähkinäpensas, koiranheisi, korpipaatsama, kuusamat (vain lehto-, sini-, rusokuusama), vanhaa alkuperää olevat musta- ja punaherukkapensaat jne.
Kiitos hyvästä kommentista! Siinä on paljon asiaa, jota jokaisen pihan omistajan olisi hyvä ottaa huomioon. Vanhalla pihalla on usein jo ruokaa linnuille, mutta ihan uudella... tai ihan uudella omakotitaloalueella, ei vielä moneen vuoteen. Se on iso haaste.
PoistaOrapihlaja-aidat taitaa myös olla hyviä pikkulinnuille, koska ne ovat niin tiheitä. Meillä on isoja, siis korkeita ja leveitä, syreenejä, joissa on aina paljon pikkulintuja, niin kesällä kuin talvellakin.
Kyllä minusta orapihlaja-aidat ovat ihan hyviä. Luonnossa kasvaville orapihlajille on erikoistunut muutama kymmenen perhoslajia, aitaorapihlajalla luultavasti vähemmän koska se on Pohjois-Amerikasta. Pihasyreenikin on mielestäni ihan ok, kyllähän linnut tuntuvat syövän sen siemeniä talvisin. Tuo kertomasi havainnollistaa mielestäni juuri sitä, miten linnut viihtyvät pusikossa ja useinhan juuri pihasyreeniä on paljon samassa paikassa.
PoistaKannattaa vilkaista netistä, miltä oratuomi näyttää. Jos sen vaan uskaltaa istuttaa pihalle (voi levitä melko holtittomasti tai jäädä pikkupuuksi huonolla paikalla), niin sanoisin sen olevan paras suojapensas linnuille. Muistelen, että oratuomea kasvaisi esimerkiksi Britanniassa maaseudulla peltojen reunoilla, ja niissä pesii todella runsaasti lintuja. Joku oli laskeskellut pesien määrää muutaman sadan metrin matkalla, ja en muista enää tarkkaa lukua, mutta puhuttiin kymmenistä. Kukinta on myös luonnonvaraisista puista/pensaistamme mielestäni kaikkein upein. Taimia saa Suomesta Niittytilan taimistolta.
KIITOS HYVÄSTÄ VINKISTÄ. MEILL.ON TÄSSÄ PIIHASSA MONTA TIAIS PÖNTTÖÄ JA NE ON ASETETTU TÄYSIN TIHEEÄÄN JA RISUKKOISEEN PIHA PUISTIKKOON . PESIÄ NIISSÄ ON OLLUT JOKA KESÄ JA HARRASTETAAN TALVIRUOKINTAA . LINTUJA ON OLLUT MONTA RI LAJIA YLEISESESTI TALVILINTUJA . PÖNTÖT ON HYVÄSSÄSUOJASSA VARPUSHAUKOILA KUN NE ON TIHEÄSSÄ RISUKOSSA JAKAIKKI ON LEHTIPUITA .
PoistaVoi kun söpö kuva poikastaan syöttävästä emolinnusta!
VastaaPoistaEikös olekin :) Niitä oli jännä seurata kesällä ja nyt taas kohta kun pesintä alkaa.
PoistaLinnunpönttöjen elämää onkin hauska seurata. Näppärä avaussysteemi tuossa Esvin pöntössä. Tuo suojapelti estää kyllä oravien pääsyn pönttöön, mutta ei tikkaa. Jos se haluaa pönttöön mennä, se nakuttelee nopeasti reiän vaikka pöntön kylkeen. Sellaiseenkin olen nimittäin törmännyt. Hidastaa suojapelti toki vähän, kun tikan pitää aloittaa työ ihan alusta ehjään pöntön kylkeen.
VastaaPoistaMeillä sinitiainen on käynyt muutaman kerran tutkimassa pölliin sorvattua pönttöä. Toivottavasti pesintäkin nähtäisiin. Isäntä teki myös puukiipijälle sopivan pöntön. Joka vuosi olen nähnyt sen ruokailemassa pihan vierellä metsikössä, vaikkei se mitään puukiipijän tyypillisintä asuinaluetta olekaan. Jospa se parempien pesäpaikkojen puutteessa kelpuuttaisi pöntönkin. Naapurilla on isommille tiaisille ja kirjosiepolle kelpaavia pönttöjä, joten lintuvierailijoita riittää meidänkin pihalla. Aurinkoista viikonloppua!
Tosiaan hidastaa tikkaa, ja myös auttaa siinä, ettei tikka pääse helpolla poikasiin käsiksi. Meilläkin yhteen pönttöön tikka hakkasi pienen reiän lentoaukon alapuolelle. Se oli ihme juttu.
PoistaToivotaan, että sinitiainen ja se puukiipijäkin hyväksyvät pöntöt. Itse en ole puukiipijää edes nähnyt, meilläpäin taitaa olla harvinaisempi.
Mukavaa viikonloppua sinullekin!
Kyllä luoja pitää huolen luomistaan linnuistakin, mutta onhan se kivaa puuhaa seurata lintujen touhuja. Ihan omaksi ilokseni olen ripustanut useampia pönttöja pihapuihin ja ruokin koko talvikauden lintuja. Vastalahjaksi saan toukattomat hedelmät, eikä tarvitse myrkyttää kasvien tuholaisia, linnut keräävät kaikki ylimääräiset ötökät puolestani. Ja voi miten komean konsertin saan palkkiokseni ruokittaviltani.Kevättä kohden mennään !
VastaaPoistaOmakotitaloalueilla on vähän puita ja pesäpaikkoja pikkulinnuille, joten linnunpöntöt on tosi tärkeitä siinä mielessä. Ja ikään kuin vastalahjaksi saa linnuilta juuri noita mainitsemiasi asioita.
PoistaLinnut laulaakin jo tosi voimakkaasti :)