Tarviiko nyt pihaa kastella vai ei?

Riippuu paljon pihasta ja sen kasvivalinnoista, tarviiko pihaa kastella vai ei. Voisi jopa ajatella niin, että tämä kuiva kevät näyttää, onko kasvivalinnat tehty osuvasti. Nimittäin jos maa on kuivaa tai helposti kuivuvaa, kannattaa aina valita kuivan paikan kasveja. Ja tietysti on myös ne ihanat koko kesän kukkivat ekstra-hoidon kasvit, joita kastellaan joka kesä, lopun ikää 😉

Nuoria taimia tulee kastella...

Viime vuonna ja etenkin tänä vuonna istutettuja taimia kannattaa kastella, jos huomaa siihen tarvetta. Hyvä ohje on antaa istutetulle pensaalle ainakin 15 litraa vettä eli puolitoista isoa kastelukannullista. Jos antaa vähemmän, niin kasvin juuret suuntaavat kasvunsa pintamultaan. Se tietää kasvin huonoa kasvuunlähtöä.
Kuinka usein sitten kannattaa kastella? Se riippuu pihasta. Oppii hyvin tuntemaan oman pihan kastelun tarpeen, kun vähän kaivaa pintamultaa. Näkee heti, onko maa vielä kosteaa.

Meillä on jo vuosia ollut käytössä juurikastelija, jolla saadaan vesi suoraan kasvien juurille. Se on kyllä tosi näppärä! Pihalla ja terassilla -blogissa juttu Juurikastelija istutusten kastelussa. 

Kuvassa kastellaan japaninmagnolia `Vanha Rouva` vuoden vanhaa tainta.

Ryhmäruusut, loistokärhöt ja muut ekstra-hoidon kasvit...

Ryhmä-, jalo-, maanpeite- ja köynnösruusuja sekä loistokärhöjä kannattaa kastella usein ja isolla vesimäärällä.  Kuivuus nimittäin vähentää niiden nuppujen määrää selvästi ja muutenkin heikentävät kasvua.

Tässä meidän yksi maanpeiteruusu, joka on kasvattanut ihan hurjasti versoja. Liekö syy juurikastelijalla kastelun ja sen luomulaatuisen tomaattilannoitteen, jota testaan tälle ryhmäruusualueelle. Kuten kuvasta näkyy, odotellaan huomista ja lauantaista hyvää kitkentäpäivää 😀

Kasvimaan kylvökset kastellaan päivittäin...

Tuuli kuivattaa maan pintaa tämän kuumuuden ja auringonpaisteen lisäksi niin paljon, että siementen kylvöjä pitää kastella päivittäin. Harso tai ruohokate auttaisi maata pysymään kosteampana, mutta ne meidän siruetanat viihtyisivät myös harson ja ruohokatteen alla. Eli ne pitää unohtaa ja sen sijaan kastella huolellisesti usein.
Koska meillä on se pintakuiva runsasmultainen hiekkamoreeni maalajina, niin siirsimme kylvöt ja mansikan istutuksen kesäkuun puoliväliin. Silloin tulee jo sateita, todennäköisesti...

Esikasvatetut ja latvotut daaliat pääsivät jo kasvimaalle ja samalla oli pakko kylvää ihanien matalien kehäkukkien siemeniäkin. Kummatkin ovat lähteneet hyvin kasvuun, jee! Tässä tulee heti mieleen, että voisiko se kasvimaahan lisätyn biohiilen veden luovutuskyky vaikuttaa jo nyt. Kuvassa näkyy hyvin miten mullan pinta on ihan rutikuivaa, mutta kasvu on terhakkaa.

Kesäkukkien säännöllinen kastelu...

Kesäkukkaruukkuja on pitänyt kastella säännöllisesti, tosin ei kovin usein, kun kasvit ovat vielä pienijuurisia. Vanha hyväksi todettu tapa, on istuttaa kesäkukat isoihin ruukkuihin, niin ei tarvitse kastella niin usein. Tämän kyllä oppii nopeasti kantapään kautta 😉

Vanhat talvisäilytetyt verenpisarat saivat myös biohiiltä sisältävää pussimultaa. Lehdet näyttävät tosi hyviltä ja terhakoilta. Näihin tulee isot kukat, jos siis eivät kärsi kuivuudesta tai ravinteiden puutteesta. Täytyykin muistaa lannoittaa näitä parin viikon päästä.

Kukkanurmikko on vihreä kastelemattakin...

Tällaiset aurinkoiset jaksot tekevät hyvää kukkivalle nurmikolle. Sitä ei missään nimessä kannata kastella! Sen sijaan siirtonurmikkoa pitää kastella, jotta se pysyy tuuheana ja rikkaruohottomana!

Meidän kukkanurmikko on leikattu viimeksi ehkä pari viikkoa sitten. Se on niin ihanan vihreä ja hyvinvoiva. Periaatteessa se olisi pitänyt jo leikata, mutta näillä helteillä heinä voi kellastua leikkaamisen jälkeen. Joten nurmikon leikkaus siirtyy ensi viikolle. Onneksi meillä on vahva, laadukas ja bioterällä varustettu ruohonleikkuri, niin pitkänkin nurmikon leikkaus onnistuu keveästi.

Pensasmustikat ja marjapensaat kannattaa kastella...

Nyt kannattaa kastella marjapensaat, sillä jos pensas kärsii kuivuudesta, voi marjojen raakileet kuivua kokonaan. Tai marjat jäävät hyvin pieniksi. Siis kannattaa toimia nyt heti.

Vanhat pihakasvit kuivana keväänä...

Suurin osa puista, köynnöksistä, pensaista ja perennoista kestää hyvin pitkän sateettoman jakson. Ne vain kasvattavat juuria syvemmälle löytääkseen vettä. Siis jos ne on valittu paikan olosuhteissa viihtyviksi!
Jännä huomata, että osalla kasveista on nyt tosi pienet kukat, kuten ekan kuvan alppiruusulla. Se onkin pintajuurinen kasvi ja taitaa jo hieman kärsiä sateettomasta kaudesta. Meillä kun ei satanut edes silloin ukkosmyrskylläkään.
Toinen jännä juttu on se, että salaojaputkissa virtaa edelleen vettä, vaikka sateista on jo monta viikkoa. Nämä kallioiset alueet ovat keväällä tällaisia, hieman yllättäviä.

Eipä ole espanjansiruetanoita, jee!

Yksi huippu hyvä asia tässä kuivuudessa on se, että siruetanoita ei ole löytynyt kuin muutamia. Yleensä niitä löytyy iltaisin kymmenittäin. Siis tosi mahtavaa!

Upeaa viikonloppua!

Terkuin Sari

Ps. Vastaan kohta edellisen postauksen kommentteihin. Nyt on taas kummallista työkiirusta… se taitaa olla tämä lämmin kevät, mikä niin innostaa pihojen laittoon. Ja sehän on hyvä asia 😊