Keisarinpikarililjan jakaminen

 

Meillä on jo muutama vuosi ollut työlistalla keisarinpikarililjan jakaminen ja nyt se on tehty. Se ei ollut mikään iso homma, sillä maa oli kuohkeaa kaivaa. Sipulitkin on jo istutettu takaisin maahan. Tämä siis tehtiin kuun mukaan ja jo vähän aika sitten eli ei nyt hyvinä Kitkemispäivinä. 

Keisarinpikarililja kukkii toukokuussa...

Nämä kukkii samaa aikaa tavallisten tulppaanien kanssa. Meillä ne on tulppaanien takana, tuijaa vasten, koska ne kasvavat noin metrin korkuisiksi. Tässä kuvassa näkyy hyvin niiden kukkavarsi lehtineen. Keisarinpikarililjat on tosi hauskan näköisiä, kun niiden kukkien yläpuolella on lehtitupsu.

On myös muita pikarililjoja, mutta tämä on korkein ja komein. Lisää kuvia pikarililjoista Keisarinpikarililja kukkii komeasti -postauksessa.

Paljon versoja ja vähän kukkia...

Keisarinpikarililja (Fritillaria imperialis) on siis sipulikasvi ja yhdestä sipulista kasvaa yksi kukkavarsi. Tähän kohtaan on alun perin istutettu yksi iso sipuli kauan aikaa sitten. Nyt siinä oli näin paljon versoja, joista vain osaan tuli muutama kukka. Siitä näki heti, että keisarinpikarililjan jakaminen oli jo kiire tehdä.

Sipuli oli siis tehnyt sivusipuleita ja niillä oli jo niin ahdasta, että ne eivät jaksaneet kasvattaa kunnon kukkavartta. 

Keisarinpikarililjan jakaminen...

Muiden sipulikukkien tapaan myös keisarinpikarililja lakastuttaa lehtensä kukkimisen jälkeen eli jo kesäkuussa. Vasta sitten sen voi jakaa, sillä kellastuneet lehdet on merkki siitä, että sipuli on siirtynyt lepotilaan.

Keisarinpikarililjan jakaminen tehdään siis heti, kun sen lehdet ja varsi ovat täysin kellastuneet. Sipulit kaivetaan maasta lapiolla ja ne voivat olla noin 30 cm syvyydessä. Eli kannattaa kaivaa riittävän syvältä.

Sipulit olivat tosi pieniä eli ei ihme, etteivät ne kukkinee kunnolla. Otettiin ne vain näin kasaksi mullan päälle ja siitä sitten erottelin kaikki sipulit ämpäriin. Poistin niistä myös varret, jotka lähti ihan kiertämällä. Kuivat lehdet ja irronneet tulppaanin varret vein tietysti puutarhakompostiin.

Sipuleilla oli näin pienet ja kuivahtaneet juuret, koska ne olivat siirtyneet jo lepotilaan kesän ajaksi.

Kasvupaikan parantaminen ja sipuleiden istutus...

Kun keisarinpikarililjan jakaminen oli tehty, sen kasvupaikkaa parannettiin sekoittamalla siihen kompostimultaa. Sen jälkeen istutin sipulit takaisin maahan, mutta paljon harvempaan.

Keisarinpikarililja istutetaan noin 20-30 cm syvyyteen ja vähintään 20-30 cm välein. 

Sipulit eivät mahtuneet samaan kohtaan takaisin, joten istutin siihen vain isoimpia sipuleita. Muut sipulit istutettiin muihin kasviryhmiin torjumaan myyriä. Keisarinpikarililjan sipuli nimittäin haisee niin voimakkaasti, että myyrät jättävät sen ympäristön rauhaan.

Paras paikka keisarinpikarililjalle...

Ne kukkivat vuodesta toiseen vain niille sopivassa kasvupaikassa. Joten paikan valinta on tosi hyvä tehdä huolella. Onneksi meidän puutarhasta löytyi niille monta hyvä paikkaa. 

Tässä vielä keisarinpikarililjan paikan valintaan ohjeita:

• aurinkoinen paikka
• maan tulee olla hyvin läpäisevää multamaata sekä ravinteikasta
• niiden 80-100 cm korkeus kannattaa huomioida paikan valinnassa

Tiivistetysti...

Keisarinpikarililjan jakaminen tehdään siis, kun se on kasvattanut versoja paljon ja kaikki eivät jaksa kukkia keväällä. Jakaminen tehdään kesäkuussa, lehtien ja varsien lakastumisen jälkeen. Sipulit kaivetaan maasta lapiolla ja istutetaan takaisin kompostilla parannettuun maahan, tietysti kuun mukaan. Istutusväli ja istutussyvyys 20-30 cm.

Hyvän istutusjakson näille, kuun mukaan, näet täältä blogista Kastelupäivät ja kuu -sivulta.

Puutarhaterveisin Sari