[Sarin puutarhakurssit - Puutarha Studio mainos] Kuunliljaa pidetään helppohoitoisena ja varmana varjopaikan kaunistajana - mutta onko se sitä aina? Oikeanlaisella paikalla kuunlilja muodostaa näyttävän ja peittävän lehdistön vuosiksi, hyvin pienellä hoidolla. Väärässä paikassa siitä sen sijaan voi tulla yllättävän vaatelias ja se voi myös menettää lehtiensä kauneuden. Laitoin nyt tähän postaukseen vinkkejä ja ohjeita, miten saat kuunliljojen kauneuden parhaiten esiin - niin kasvupaikan valinnalla kuin luonnonmukaisella hoidolla.
Kuunliljan kaunis ja näyttävä lehdistö...
Koska kuunliljoilla on erityisen näyttävät lehdet, se on monen kestosuosikki puutarhassa. Se yleensä valitaankin lehtien ansiosta, harvemmin sen kukkien takia. Tämä kuva on otettu heinäkuun puolessa välissä kuunliljaryhmästä ja niillä on kukkavarret kasvamassa. Seassa näkyy helmililjan lakastuvia kukkavarsia.
Lajikkeita runsaasti - kuunliljoja kaikissa sävyissä...
Kuunliljoja (Hosta) on tuhansia lajikkeita, jopa yli 6000 erilaista. Niiden lehtien muodot vaihtelevat hyvin kapeasta leveälehtiseen. Lehden koko vaihtelee sekä lehdistön korkeus. Lehtien väreistä puhumattakaan, sillä on yksivärisiä ja kirjavia, vihreän eri sävyissä, sinertäviä ja valkokirjavia.
Kuunliljojen kaunis lehdistö tulee tässä upeasti esiin, koska kasvit eivät peitä toisiaan liikaa.
Helppohoitoinen oikeassa kasvupaikassa...
Kuunlilja on puutarhassa erittäin helppohoitoinen, kun se kasvaa oikeanlaisella kasvupaikalla. Silloin siitä tulee näin upean lehtevä ja rehevä. Haluttaessa se myös kukkii runsaasti, kuten kuvassa.
Sen rehevä lehdistö tekee myös pihasta helppohoitoisen, kun sen paikka on valittu oikein.
Väärässä paikassa kuunlilja menettää kauneutensa...
Sen sijaan vääränlaisella kasvupaikalla kuunlilja kärsii ja se näkyy nopeasti sen lehdistössä. Sen lehdet menettävät kauniin värinsä joko niin, että väri haalistuu oudonväriseksi tai lehtiin tulee ruskeita laikkuja. Kummatkin kertovat heti siitä, että sillä on aivan vääränlainen paikka puutarhassa.
Kuunlilja voi olla myös hankala - peurojen ja kotiloiden herkkua...
Tietyillä pihoilla kuunlilja on hankala kasvi, koska sitä
pitäisi suojata peuroilta ja kauriilta. Ne nimittäin syövät innolla kuunliljojen lehdet. Pihoilla, joissa liikkuu peuroja ja kauriita, kuunliljojen paikka on hyvä suunnitella huolella, jotta ne eivät heti tule syödyksi.
Tällä pihalla kuunliljat ovat muualla saaneet jäädä rauhaan, mutta tästä kohdasta peurat syövät niiden lehdet joka vuosi.
Myös pihoilla, joilla on
riesana lehtokotilot tai siruetanat, kuunliljat voivat olla hankala kasvi, koska syödyt lehdet on tosi rumia. Tähän voi auttaa etanarakeet, kun aloittaa niiden käytön ajoissa, ennen tuhoa.
Kuunliljoja vaivaa myös mm. hostan x-virus, joka heikentää niitä ja kuunliljat voivat myös kuolla siihen. Tämän takia kannattaakin ostaa vain kotimaisia luotettavilla taimistoilla viljeltyjä taimia.
Näin valitset kasvupaikan kuunliljoille...
Jos haluat, että kuunlilja tuo pihalle helppohoitoisuutta, suunnittele sen paikka ensin. Sen peittävät lehdet nimittäin vähentävät kitkemistä, mutta näin keskelle nurmikkoa istutettuna se ei enää helpota hoitoa. Eli kannattaa suunnitella puutarhaa kokonaisuutena, jos haluaa siitä helppohoitoisen.
Missä kuunlilja viihtyy parhaiten - auringossa vai varjossa...
- Kaikki kuunliljan lajikkeet viihtyvät puolivarjossa ja se onkin niille varma valinta, jos ei tiedä kuunliljan lajikenimeä.
- Osa lajikkeista viihtyy myös varjossa ja osa jopa auringossa. Se on siis lajikeominaisuus. Kuuman paahteiseen paikkaan niitä ei kuitenkaan kannata laittaa.
Millainen maa sopii kuunliljalle parhaiten...
- Kuunliljat viihtyvät tuoreessa ja ravinteikkaassa multamaassa.
- Niitä ei siis kannata istuttaa liian kuivalle tai liian kostealle paikalle.
Kuunliljojen hoito...
Kuunliljat ovat erittäin helppohoitoisia kasveja, kun ne kasvavat oikeanlaisella kasvupaikalla. Huonolla kasvupaikalla eli liian kuivassa niitä voi joutua kastelemaan joka kesä ja silti lehdistö muuttuu rumaksi.
Maan kasvukunnon ylläpito...
Kun hoitaa kasveja luonnonmukaisesti, huolehditaan aina ensimmäisenä maan hyvästä kasvukunnosta. Käytännössä ylläpidetään maan pieneliötoimintaa lisäämällä hieman kompostimultaa. Samoin lannoitteet valitaan orgaanisista lannoitteista, kuten luomuviljelyyn soveltuvista lannoitteista.
Syksyllä voi jättää kuunliljan lakastuneet lehdet maanpinnalle, jos haluaa. Ne lisää maan mikrobitoimintaa ja kompostimulta vielä enemmän.
Tarvittaessa jakaminen...
Jos kuunliljamätäs on kasvanut liian leveäksi ja haittaa vaikka kulkemista, sen voi jakaa. Yleensä se jaetaan keväällä ennen lehtien kasvua. Se on silloin helpointa tehdä.
Kuunlilja on siis erittäin helppohoitoinen ja näyttävä monivuotinen perenna, kun sille on suunniteltu oikeanlainen paikka puutarhassa. Se on hankala kasvi, jos sen kasvupaikka on huono - esimerkiksi liian aurinkoinen tai liian kuiva. Tai peurat ja kotilot käyvät syömässä sitä.
Olisikin kiva kuulla, kumpia ne sinusta on enemmän? Helppoja vai hankalia?
Lisää kasvien valinnasta ja puutarhan suunnittelusta
Sarin pihasuunnittelukurssi -verkkokurssilla.
Verkkokurssi on yritykseni Puutarha Studion ja sijaitsee
Sarin puutarhakurssit -verkkokurssialustalla.
Puutarhaterveisin Sari
Pidän kuunliljoista koska lehtiväreissä ja muodoissa löytyy monenmoista. Ne viihtyvät myös piharuukuissa. Talvetuskin ruukussa pihalla saattaa onnistua. Eivät siis hankalia kasvattaa. - terkuin pienen pihan Tuija
VastaaPoistaTosiaankin niitä käytetään myös ruukkupuutarhassa. Ne on todella kauniita ruukussa kaartuvine lehtineen. Oletko kokeillut säilyttää niitä talvea ulkona ruukussa? Moni tuntuu istuttavan ne maahan talveksi ja keväällä takaisin ruukkuun.
PoistaHaaveilin pitkästä kuunliljapenkistä siirtolapuutarhamökkini sisääntulopolun viereen ja istutinkin ensimmäisenä siirtolapuutarhurisyksynäni siihen useita hyvinvoivia taimia. En vielä tiennyt, että peurapariskunnnalla oli tapana kulkea tuota reittiä. Ne söivät kahta lukuunottamatta versot heti seuraavana keväänä, ja loput kaksi joutuivat lehtokotiloiden ruuaksi. Paikka taisi olla myös liian aurinkoinen kuunliljoille. Siirsin jäljelle jääneet ksilöt seuraavana syksynä takapihalle varjopenkkiin, jossa ne ovat viihtyneet loistavasti. Silloin tällöin joku niistä tulee edelleen syödyksi alkukesällä mutta uudet lehdet kasvavat nopeasti. Nykyisin minulla on kuunliljoja kaikissa puolivarjon tai varjon penkeissä. Sisääntulopolun viereen tuli tulppaani- ja daaliapenkki.
VastaaPoista