Kuivana kesänä syyslannoite ajoissa

Tänään annoin syyslannoitteen, vaikka ei ollut kuun mukaan yhtään hyvä päivä. Välillä täytyy tehdä kompromisseja, sillä näin järkyttävän kuivana kesänä syyslannoite kannattaa antaa ajoissa... siis nyt!
Meille on huomiseksi sääennuste luvannut sadekuuroja, joten siksikin kiirehdin syyslannoitusta.

Syyslannoite talvenaroille ryhmäruusuille ja loistokärhöille...

Talvenarat kasvit on toinen kasviryhmä, joka hyötyy paljon syyslannoitteesta. Sen ravinteet ohjaavat kasvin valmistautumaan talveen. Yleensä talvenarat kasvit jatkavat kasvuaan jopa läpi vuoden, eivätkä ole tottuneet siirtymään talvilepoon syksyn edetessä, kuten Suomessa hyvin talvenkestävät kasvit tekevät. Näille aroille kasveille syyslannoite annetaan yleensä elokuun puolessa välissä.

Osalle ryhmäruusuja kaivon pieniä kuoppia ruusun ympärille, johon laitoin hieman lannoitetta. Näin se on nopeammin juurten ulottuvilla. Täytyy vain pitää mielessä, ettei lannoita liikaa.

Pensasmustikalle, mansikalle, hedelmäpuille ja marjapensaille syyslannoitus...

Se toinen kasviryhmä on hedelmä- ja marjakasvit. Syyslannoitteen sisältämä fosfori eli P on tärkeä kukkien muodostumisessa. Se siis vaikuttaa suoraan ensi kesän satoon. Monet kasvit nimittäin päättävät näin loppukesällä, kuinka paljon muodostavat ensi vuonna kukkia. Siksi syyslannoite hedelmä- ja marjakasveille tehdään yleensä elokuun puolessa välissä, vaikka oksissa olisi vielä sato kypsymässä.
Kuvassa viime vuoden elokuussa istutetut mansikat, joille ripottelin syyslannoitteen huolellisesti lannoitesäkin annosteluohjeen mukaan.

Daaliat ja syyssyrikät saivat myös syyslannoitetta...

Syyslannoitus voi olla yksi syy, miksi meidän vanhat daaliat kukkivat niin hyvin joka vuosi. Toki biohiilellä on myös osuutta asiaan 😊
Muuten, jos käyttää biohiiltä, niin siitä saa parhaimman hyödyn lannoittamalla luomulannoitteilla. Siksi valitsen aina syyslannoitteeksi Biolanin  luomu Syksyn PK-lannoitteen. Se siis sisältää P(fosforia) ja K(kaliumia), mutta ei lainkaan typpeä(N).

Myös syyssyrikät saavat syyslannoituksen. Ne aloittevat kukintaa... ja kohta ne ovat täynnä perhosia. Näistä meidän syriköistä on myös oma postaus Syyssyrikkä on paras perhoskasvi.
Daaliat ja syyssyrikät eli Buddlejat säilytämme siis talven aina kellarissa. Siitä enemmän Daalian istutus ja talvisäilytystesti.

 Miksi kuivana kesänä syyslannoite annetaan ajoissa?

Ihan sen takia, että osassa kasveja alkaa olla jo keltaisia lehtiä. Ovat siis siirtymässä syysväritykseen ja silloin kasvi ei enää ota ravinteita maasta.
On nimittäin hyvä muistaa se, että kuluu oma aikansa ennen kuin maahan levitetyt rakeet liukenevat kasvin käyttöön ja että kasvi on saanut kuljetettua ne solukkoihinsa. Siksi siis syyslannoitus kannattaa tehdä kuivilla alueilla jo nyt.
Yleisohje syyslannoituksen antamiseen on elokuun puoliväli ja siirtonurmikoille täällä etelässä elo-syyskuun vaihde. Ja tietysti kaikessa lannoittamisessa itse huomioin aina myös kuun vaiheen.

Ennätyksellisen kuivaa...

Katsokaas ensimmäistä kuvaa, josta näkyy hyvin miten rapsakan kuiva nurmikko meillä on paikoitellen. Kukaan ei muista, että tällä alueella olisi aiemmin nurmikot näin kuivuneet. Syreenileimukin koettaa kukkia, mutta kuivuus ja lämpö lakastuttaa nopeasti auenneet kukat. Onneksi perhosille on kuitenkin muutama kukka avoinna 😊

Toivottavasti huomenna tai ainakin ensi viikolla sataa kunnolla.

Terkuin Sari

Liljojen tuoksua

 Pihalla tuoksuu nyt huumaavasti puuliljat. Nämä valkopunaiset puuliljat ovat kolmisen vuotta vanhoja ja edelleen kukkivat hyvin. Ja ah mikä tuoksu niistä tulee. Tätä olen odottanut!

Puuliljojen tuoksu

Mikä onkaan ihanampaa, kuin istuskella tuolilla japaninmagnolia `Vanha Rouvan` vieressä, tuoksuvien liljojen ympäröimänä. Illalla niiden tuoksu vielä voimistuu, ja pihan äänet hiljenee. Ihan huippua vain istuskella ja nauttia puutarhasta 😊

Näiden puuliljojen punertava sävy vaalenee kukan vanhetessa. Kukka myös aukeaa avoimemmaksi.

Vaaleankeltainen puulilja...

Vaaleankeltaiset liljat ovat suosikkejani puuliljoista. Niiden väri on niin kauniin hienostunut, mikä tulee upeasti esiin näin yksittäin istutettuna.

Kesän kuivuus vaivaa myös liljoja...

Täydessä auringossa kasvavat liljat ovat nyt aika surkeasa kunnossa. Meillä ei riitä vesi niiden kasteluun, joten kärsivät kuivuudesta. Saas nähdä, kukkivatko kunnolla ensi vuonna. Taidetaan varmuuden vuoksi ostaa lisää näitä tuoksuvia liljoja 😊

Lisää liljoja...

Liljat on kestosuosikkejani pihakasveista, etenkin nämä tuoksuvat liljat. Lisää postauksia liljoista:

• Varjolilja - näyttävä perinnekasvi 
• Tuoksuvat idänliljat ja keisarilijat
• Huumaavasti tuoksuvat puuliljat  
• Tuoksuvat kuningasliljat ja tumma värililja
• Ensimmäiset liljakukot  

Kesäterkuin Sari

Sään vaikutus hyötytarhaan - omavaraisuus kotipihalla

Tämä kesä on näyttänyt luonnon mahdin puutarhassa eli sään vaikutuksen hyötytarhaan. Meillä on ollut kuivin kesä ainakin 30 vuoteen. Ja se näkyy pihan kasveissa. Samalla tämä kuiva kesä on osoittanut biohiilen suuren avun kasvimaalla. Siis mielenkiintoinen vuosi menossa, hortonomin näkövinkkelistä.
On siis kuukauden Suuntana omavaraisuus -yhteispostauksen aika, aiheena Sää ja sen vaikutukset omavaraisteluun.

Vadelmat ja marjapensaat kuivana kesänä...

Ensimmäiset vadelmat olivat normaalikokoisia ja maukkaita. Eli päästiin syömään niitä. Mutta nyt loppusato on kuivunut tai huononmakuista. Vatut kärsivät selvästi kuivuudesta.
Mustaherukan marjat ovat tosi pieniä ja osa kuivunut. Vain punainen karviainen tuottaa hyvää satoa. Se onkin isompien herukoidan varjossa.

Suklaakirsikka ja marja-aronia kosteammalla paikalla...

Meidän pihan maalaji on runsasmultaista hiekkamoreenia eli todella pintakuivaa. Muutamassa kohtaa savi on lähempänä maanpintaa ja niissä kohdin on aina nurmikkokin vihreää kuivana kesänä. Tällaisessa kohdassa kasvaa suklaakirsikka ja marja-aronia. Ne tuottavat nyt hyvän sadon, vaikka ovatkin aika nuoria.

Mansikkamaata kasteltu vain yhden kerran...

Viime elokuussa istutettiin mansikan taimet biohiilellä parannettuun multaan. Mansikoista tuli jo hyvä sato, vaikkakin mansikat olivat hieman normaalia pienempiä. Biohiilestä on siis ollut hurjan iso apu!

Mansikkamaa on kasteltu vain kerran, kun muutaman taimen lehdet lurpattivat. Siihen syynä taisi olla muurahaiset, jotka olivat tehneet käytävät taimien juuristoalueelle.

Biohiili kasvimaalla kuivana kesänä...

Keväällä ja alkukesällä kasteltiin biohiilellä parannettua kasvimaata lähes päivittäin. Nyt kastelu on lopetettu, koska kasvit pärjäävät jo ilman. Aika yllättävää! Biohiili varastoi itseensä näköjään tosi paljon vettä, koska kasvit näyttävät pärjäävän ällistyttävän hyvin ilman kastelua. Se auttaa myös mykorritsoja, mitkä taas auttavat kasveja saamaan vettä laajemmalta alueelta tai syvemmältä.
Maa on siis todella pintakuivaa runsasmultaista hiekkamoreenia. Maalaji on ihan virallisesti määritelty.

Kokosin tähän alle kaikki blogipostaukset, joissa on juttua näistä biohiilitesteistä meidän pihalla.

• Biohiilen lataaminen eri tavoilla 
• Biohiili mansikkamaan ja kasvimaan kunnostuksessa -testi 
• Mansikan taimien istutus biohiilimultaan 
• Kokemuksia biohiilestä kasvimaalla 
• Daalioita ei kasteltu kertaakaan - biohiili toimii 

Miksi kastelemme mahdollisimman vähän, syy on yksinkertaisesti se, että kaivossa ei riitä vesi pitkinä sateettomina jaksoina. Emme voi myöskään käyttää maatuvia katteita, koska meillä on espanjansiruetanoita. Kasvimaan ympärillä on kyllä etanaeste, mutta maatuva kate houkuttaisi etanoita ja ne voivat katteen suojissa tehdä nopeasti isoja tuhoja.

Herneet ovat taas uskomattoman korkeita...

Kuulin, että herne hyötyy monella tavalla biohiilestä eli se selittää niiden hurjan kasvun. Ennen biohiiltä herneet olivat noin polven korkuisia, ja nyt yli metrin. Ihan uskomatonta!

Mangoldi ja pavut aina varmoja...

Oli sitten kuiva kesä tai sateinen, niin meidän kasvimaalla onnistuu aina mangoldit ja vahapavut. Kylvimme aika myöhään, joten pavut vasta kukkivat, mutta mangoldista on jo otettu lehtiä.

Täytyy kyllä seurata, alkaako näihin papuihin tulla pavun alkuja vai ei. Nimittäin kuivuus vaikuttaa aina ensimmäisenä marjoihin ja hedelmiin... siis myös palkoihin. Eli näitä saattaa joutua vielä kastelemaan.

Kuun vaiheet kasvimaan hoidossa...

Keväällä ja alkukesällä piti kastella niin usein, ettemme voineet noudattaa kastelupäiviä. Kaikki muut kasvien kylvöt, istuttamiset yms on tehty kuun mukaan parhaina tai ainakin hyvinä päivinä.

Sään vaikutus nurmikkoon eli järkky kuivuus...

Ettei nyt jää väärää mielikuvaa noista kuvista, niin pakko laittaa yksi kuva kuivuuden ruskistamasta  nurmikosta eilen kuvattuna. 

Onnenksi tällaista on vain joissakin kohtaa pihaa, mutta koskaan aikaisemmin nurmikko ei ole näin pahasti kuivunut. Eli meidän alueella on ollut todella vähän sateita. Ukkostakaan ei ole ollut, eikä siten ukkoskuuroja. 

Nyt jännitetään tälle viikolle luvattuja sateita, tuleeko vai ei. 

#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...

• Laura eli Javis, 
• Tsajut, 
• Omavarainen.fi, 
• Harmaa torppa, 
• Caramellia, 
• Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarhablogi, 
• Sorakukka, 
• Riippumattomammaksi, 
• Kohti laadukkaampaa elämää, 
• Rakkautta ja maanantimia, 
• Alussa oli Vehkosuo,
• Airot ulapalla, 
• Korkeala, 
• Iso-Orvokkiniitty, 
• Wannabee Farmari

Terveisin Sari

Puutarhakompostin kesähoito - kompostisarjan 3. osa

Kompostin hoitoa ei kannata unohtaa kesällä. Se on onneksi helppoa ja takaa, että kompostista tulee hyvää multaa kahdessa vuodessa. Samoin pitkin kesää kompostiin viedään puutarhajätettä vähän väliä. Meidän puutarhakompostiin menee lähes kaikki puutarhasta tullut kasvijäte. Jopa kuvan vuohenputket juurineen sekä kukkivat rikkaruohot päätyvät kompostikasaan. Mitään ongelmaa niistä ei ole koskaan ollut, sillä kompostia hoidetaan.

Puutarhakompostin tärkeä hoitotoimi - kastelu...

Kompostia täytyy kastella tarvittaessa eli näin kuivana kesänä kastelu on todella tarpeen! Muuten massa on liian kuivaa ja se ei kompostoidu. Jos näin käy, niin komposti ei ole pilalla vaan mullaksi muuttuminen vie yhden vuoden enemmän. Eli ensi kesänä kompostialueella olisi silloin kolme kompostikasaa.

Kompostin muu kesäajan hoito...

Puutarhajätteet kasataan kompostiin tasaisin kerroksin, ei kasoiksi, pitkin kesää. Jos on kovin kuivaa jätettä, niin välillä kannattaa laittaa sekaa esim. vanhaa kompostimultaa tai biojätekompostista tulevaa kompostimultaa.
Ja jos rikkaruohot alkavat kasvaa kompostikasassa, ne tietysti kitketään heti irti.

Lepäävä eli viime vuoden puutarhakompostikasa...

Viime vuonna kasattu komposti lepää rauhassa koko kesän ajan. Sille ei tarvitse tehdä mitään, jos se on näin peitetty. Jos siinä alkaisi kasvaaa rikkaruohoja, ne kitkettäisiiin juurineen pois. Eli siksikin lepäävä kompostikasa kannattaa kattaa eli peittää jollain, niin rikkaruohot eivät ala kasvaa siinä.

Meillä jäi pari pitkäversoisen runkotomaatin tainta keväällä ylimääräisiksi ja ne istutettiin lepäävän kompostin viereen, testimielessä. Niiden versot saavat kasasta kivasti tukea ja suojaa. Mikä yllättävintä, niin ne ovat kukkineet ja tuottavat jopa satoa 😊

Lisää puutarhajätteen kompostoinnista...

Kompostin teko - kompostisarjan 1. osa
Puutarhakompostin keväthoito - kompostisarjan 2. osa
Rikkaruohot kompostiin vai ei, ja kitkemispäivät
Puutarhan lehdet kompostiin
Kompostointikin kannattaa tehdä kuun mukaan ajoittaen aivan samoin kun maan parannus ja lannoitus. Siitä enemmän verkkokurssila.

Matalakasvuinen kirsikkatomaatti kukkii...

Jostain kumman syystä kirsikkatomaatti on alkanut kukkia kunnolla vasta heinäkuun lopulla. Se kasvaa siis kasvusäkissä seinustalla. Paikka on paljon aurinkoisempi mitä kompostialue. Aina näiden kasvien käyttäytymistä ei kyllä ymmärrä 😊

 Kesäterkuin Sari

Kuivin kesä ja daalioita ei taaskaan ole kasteltu

Tämä kesä on kuulemma kuivin ainakin 30 vuoteen ja se näkyy meidän pihalla. Ensimmäistä kertaa daalioiden vieressä oleva nurmikko kellastuu. Mikä yllättävintä, niin daaliat voivat hyvin, vaikka niitä ei ole kasteltu kertaakaan. Keväällä maa lannoitettiin ennen daalioiden juurakoiden istuttamista, mutta maata ei kasteltu. Biohiili on kyllä ihmeaine!

Daaliat voivat hyvin - kiitos biohiilen...

Muistatte varmaankin viime kesältä postauksen näistä meidän vanhoista daalioista. Silloin ne olivat ensimmäistä kesää biohiilellä parannetussa mullassa. Ja silloinkaan niitä ei kasteltu koko kesänä. Postaus siitä Daalioita ei ole kasteltu kertaakaan - biohiiili toimii sekä ohjeet Biohiilen lataus eri tavoilla.
Tämän vuoden järkyttävä kuivuus näkyy kukissa. Daalian kukat ovat paljon pienemmät mitä yleensä. Muuten kasvu ja lehdistö on ihan normaali. Juurakot on istutettu yhteen riviin eli kasvu on aika rehevää kuivuudesta huolimatta 😊

Kuivuus vaivaa...

Meillä muutama perenna kärsii pahasti kuivuudesta. Onneksi ei enempää. Eli kasvivalinta on aika onnistunut, sillä tavoitteena meillä on ettei monivuotisia kasveja tarvitse kastella koskaan. Hopeatäpläpeippi siirrettiin jo turvaan ja toipumaan alapihalle varjoon. Muutaman muun kohtalon mietimme syksyllä.

Ekaa kertaa parissa kohtaa pihaa nurmikko on kunnolla kuivahtanut. Onkin mielenkiintoista seurata, miten se toipuu. Emme siis kastele nurmikkoakaan.

Ruusuryhmän ruusut ja laventelit kukoistavat...

Tähän ruusuryhmään lisäsimme keväällä biohiiltä. Ryhmää ( vanhoja ei olekaan kasteltu - "puutarha-apulainen" ei ollut totellut  😊)  on kasteltu ehkä pari kertaa ja uusia taimia muutaman kerran enemmän.
Vanhat ryhmäruusut kukkivat isoilla kukkatertuilla, joten ne selvästi hyötyivät biohiilestä. Sen sijaan uudet taimet eivät kasva. Keväällä näkee, mikä niiden kohtalo on.
Vanhat laventelit taitavat rakastaa tätä kuivaa kesää ja hellettä. Niin upeasti ne kukkivat nyt. Ja ah, mikä tuoksu niistä tulee!

Sammakoita liikkeellä...

Vaikka on näin kuivaa, niin silti pihalla törmää sammakoihin. Tämäkin säikäytti minut vattumaalla. Yksi sammakko löytyi lintujen juoma-altaana toimivan lautasen alta. Siellä on varmaankin viileää 😊

Lintujen juoma-allas toimii kylpypaikkana...

Meillä on aina läpi kesän linnuille juoma-allas pihalla. Siinä käy myös siilit ja oravat juomassa.  Näin kuivana kesänä se onkin erityisen tärkeä.

Sammakko löytyi siis sen alta, kun lautaselle vaihdettiin uusi puhdas vesi. Siitä sammako siirtyi hitaasti rodon oksien alle. 

Kuvassa mustarastas on parhaillaan kylpemässä. Jos tarkkaan katsoo kuvaa, niin huomaa kaksi pikkulintua odottamassa vuoroaan. Juoma-altaalla käykin aikamoinen vilske.

Kasvimaan kuulumisia...

Maanantaina onkin taas omavaraisuus yhteispostauksen aika, joten silloin kerron enemmän kasvimaan kuulumisia. Aiheena on sään vaikutus hyötytarhaan ja siihen liittyy hyvin tämä järkyttävä kuivuus.

Kesäterkuin Sari

Supersöpöt mini munakoisot - vieraskynäpostaus

Blogiyhteistyö - Korpikangas Siemen-Frö

Kasvatin keväällä munakoison taimia siemenistä. Taimet lähtivät niin hyvin kasvuun, että eivät mahtuneet kaikki meidän kasteluallas viljelyksiin. Joten muutaman ylimääräisen taimen annoin Sinille, ehkä muistattekin hänet niistä pienistä luonnonkukka-ruusu kimpuista. Sini rohkeni kirjoittaa vieraskynäpostauksen, mistä olen nyt tosi iloinen. Nimittäin "minilomallani" on pieniä teknisiä ongelmia laitteiden kanssa.

Vieraskynäkirjoistus - Sini:

Ensimmäiset viljelykseni - näin se alkoi...

Kesälomalla saa kaikenlaisia päähänpistoja. Olen vähän sellainen "tehdään ensin ja mietitään sitten" -tyyppi.​
Rautakauppaan oli tarkoitus mennä ostamaan vain pakkollisia remonttitarpeita. Jostain syystä olen kuitenkin alkanut tutkimaan nykyään piha- ja puutarhaosastot. Nyt sieltä tuli tottakai uusi pesu/juoma allas pihan asukeille, mutta vahingossa mukaan tarttui myös porkkanan ja kehäkukan siemeniä.

Meillä ei ole yhtään kukkapenkkiä, valmista kasvimaata, eikä lyhyen googlettelun tai sen siemenpaketin takapuolen ohjeita kattavampaa osaamista.

Tupsahti munakoison taimia...

Onneksi lähisuvussa on ainakin yksi joka tietää jostain jotain. Neuvojen lisäksi sain Sarilta kolme munakoison tainta, ja tomaatin. Kauhistutti mutta päätin ainakin yrittää parhaani.

Puolessa tunnissa oli mieheni rakentanut passelin kasvatuslaatikon, sopivin paikka oli selvitetty, ja siemenet ja taimet kylvetty ja istutettu.

Nyt on muutama viikko kasteltu joka päivä. Paitsi sateella. (Okei, kahtena päivänä unohtui kastella..)

Mutta arvatkaa mitä!​
MINUN KASVULAATIKOSSA TAPAHTUU! Ja kaikkea muuta kuin kuihtumista ja kellastumista! Ihan ensimmäistä kertaa ikinä!

Porkkanarivi vihertää, tomaatti on kasvanut hurjasti ja se kukkii. Tarkkaan kun tihrustaa niin löytää pienenpieniä raakileitakin.

Mutta se mistä olen eniten ihmeissäni ja ihastuksissani, on nämä söpöt minimunakoisot! Kaikissa kolmessa taimessa on monta lilaa pientä tulokasta! Mistä ne nyt yhtäkkiä siihen tupsahti? Miten somia!

Tuntuu vähän hölmöltä mutta nyt oikeasti jännittää millaisia niistä kasvaa, vai kasvaako ne? Ihania! Eikö?​

Nyt tekisi mieli istuttaa koko piha täyteen kaikkea. Onneksi syksy on tulossa niin joudun vähän malttamaan ja suunnittelemaan..

Vai pitäisikö alkaa munakoisofarmariksi 😋
-Sini

Munakoison siemenpussi saatu Korpikangas Siemen-Fröltä. Kiitos siitä heille!

Munakoison hoito-ohjeet...

Munakoiso viihtyy lämpimällä ja aurinkoisella paikalla. Sitä yleensä kasvatetaan kasvihuoneessa, mutta tämä lajike on matala ja pienihedelmäinen, siis sopiva lämpimälle seinustalle tai terassille.
Sitä kastellaan ja lannoitetaan säännöllisesti, kuten tomaattia ja paprikaakin.

Kasvihuoneessa ja lasitetulla parvekkeella munakoiso on herkkä ötököille, etenkin vihannes- eli kehrääjäpunkille. Lehtiä kannattaa tutkia viikottain, ja heti kun huomaa outoja pisteitä lehdissä, kannattaa myrkyttää ne luonnon pyretriinillä. Se käy luomuviljelyyn ja varoaikakin on tosi lyhyt syötävillä kasveilla. Mäntysuopa ja tolut eivät tehoa ötököihin, eikä niitä suositella syötäville kasveille. Paras teho ötököihin - luonnonpyretriini postauksessa lisää aiheesta.

Mitäs piditte vieraskynäpostauksesta?

Kesäterkuin Sari 

Ps.  Sinin munakoison taimet ovat laihemman oloisia, mitä meidän kasteluallasviljelyksissä.  Syy on se, että ne taimet ovat olleet sisällä ikkunalla  paljon pidempään ja meidän taimet pääsivät ulos aikaa sitten... Hyötytarha sokkelin viereen - hyödynnä koko piha.

Toinen syy on se, että meidän taimet ovat kasvusäkissä, jossa on valmiina lannoite koko kesäksi. Sinin taimet taas kaipaavat kiireesti lannoitetta, sillä tavallisessa mullassa ravinteet riittävät 2-4 viikkoa.

Eli heikommankin näköisistä taimista voi saada hyvän sadon, kun alkaa hoitaa niitä huolella, ja rakkaudella 😊

Pss. Pahoittelen, etten ole päässyt vastaamaan edellisten postauksen kommentteihin. Vastaan niihin heti, kun nänä koneongelmat ratkeavat.

Kuiva kesä kasvattaa juuriversoja, ja hävityspäivät

Tänä kesänä pilvikirsikka on tehnyt tosi paljon juuriversoja nurmikolle. Ne on leikattu pois, joten niistä ei nyt ole kuvaa. Samoin muutkin juuriversoilla leviävät ovat poikkeuksellisen paljon kasvattaneet uusia alkuja. Se tuntuu olevan tosi yleistä kuivana kesänä... meilläpäin on siis satanut vähän.

Pensasruusujen juuriversot...

Juuriversoja on kasvattanut myös ekan kuvan mustialanruusu sekä juhannusruusu ja valamonruusu, josta kuva alla. Onneksi ne saa leikattua ruohonleikkurilla. Tämä on hyvä muistutus kasvivalinnan tärkeydestä! Nämä leviävät kasvit eivät ole huonoja, vaan ne tulee sijoittaa sopivaan paikkaan, jotta niistä ei tule ongelmia.

Hävityspäivät lähestyvät...

Tässä teille taas muistutus... eli vesakon ja pensaikon hävityspäivät lähestyvät. Ne on myös erittäin hyviä hankalien monivuotisten rikkaruohojen hävitykseen. Tämä on siis kuun mukaan tehtävää puutarhanhoitoa, jos nyt joku lukijoista ei sitä vielä tiedä 😊

ma-ke 29.-31.7.2019 

Aina kun hävittää kasveja, se kannattaa tehdä iltapäivästä. Lisää ohjeita löytyy vanhemmasta postauksesta Kurtturuusun hävittäminen ilman myrkkyä.

Hyvää palautetta pensaiden ja rikkaruohojen hävityksestä kuun mukaan....

Olen saanut taas hyvää palautetta näistä hävityspäivistä. Esimerkiksi kurtturuusupensaat leikattiin alas, ja uusia versoja tuli vain muutama. Toiseen aikaan leikattuna uusia versoja olisi kasvanut nopeasti ja paljon. Eli leikkausajankohta kannattaa aina valita kuun mukaan. Siitä lisää tietoa verkkokurssilla. 

Olisikin mielenkiintoista kuulla lisää palautetta näistä hävitys- ja kitkemispäivistä. Niin onnistumisia kuin "epäonnistumisia", sillä "epäonnistumisten" syitä on kiva pohtia - niistä kun oppii ymmärtämään lisää kuun vaikutuksista.

Kesäisin terkuin Sari

Ps. Olen nyt minilomalla ja vastaan edellisen postauksen kommentteihin ja palautteisiin sähköposteissa, heti kun palaan. Oli tosi ihana lukea palautteitanne ja otan kyllä toiveenne huomioon blogin muutoksessa. Lisääkin palautetta voi vielä antaa Sarin puutarhat -blogi muuttuu.