Anopinkielen kukissa vahva tuoksu

Näissä anopinkielen kukissa on vahva ja suorastaan huumaava tuoksu. Enpä olisi uskonut, että nämä kummatkin keihäsanopinkielet innostuvat kukkimaan näin monella kukkavanalla. Ja vielä kummatkin. Joten voit arvata, miten huumaavasti täällä tuoksuu nyt iltaisin 😄

Keihäsanopinkieli kukkii usealla kukkavarrella...

Keihäsanopinkielen lehdet ovat puikkomaisen kapeat ja siitä varmaan niiden nimikin tulee. Nyt parhaillaan ne kukkivat runsaasti. Toisessa on kahdeksan kukkavartta ja toisessa viisi seitsemän . Yksi niistä on jo lakastunut ja muutama vielä nupussa. 

Viime vuonna huhtikuun lopulla näistä toinen keihäsanopinkieli kukki ensimmäistä kertaa yhdellä kukkavanalla. Siitä kuvia Keihäsanopinkieli kukkii tuoksuvin kukin -postauksessa. Siellä on myös kuva näistä, miten pieniä ne olivat alkujaan. 

Aivan uskomattoman runsas kukinta! Ovat saaneet oikein kukkimishepulin!

 Anopinkielen kukissa huumaavan vahva tuoksu...

Näitä kukkia on niin paljon, että tuoksu on huumaavan vahva. Siihenkin onneksi tottuu 😊

Voimakkaimmin nämä tuntuvat tuoksuvan illalla, kun kukkia avautuu ja vielä aikaisin aamullakin. Päivällä niissä on vain muutama kukka auki ja tuoksua tuskin huomaa.

 Anopinkielen kukat ovat siron kauniita.

Kukissa tahmeat nestepisarat...

Tässä kukkavarret ovat vielä täysin nupulla. Niissä näkyy kuitenkin jo tahmeat nestepisarat. Ne ovat edelleen tahmeina varsissa, vaikka kukat olisivat jo lakastuneet ja pudonneet.  Olenkin siis useamman kerran saanut pestä käsiä, kun siirsin nämä pöydälle, jotta sain paremmat kuvat otettua. Muuten nämä keihäsanopinkielet ovat kaakon ikkunalla, ihan ikkunassa kiinni.

Kaksi isoa keihäsanopinkieltä kukassa...

Tässä nyt nämä noin 5 vuotta vanhat keihäsanopinkielet. Jos katsoit alussa olleesta linkistä aikaisempaa postausta, niin huomaat miten paljon nämä ovat kasvaneet vuoden aikana.

Näillä on aivan liian pienet ruukut. Vielä en ole löytänyt isompia kapeita ja korkeita saviruukkuja, joten voi olla, että joudun jakamaan nämä osiin. Siten saan ne kasvamaan näissä vanhoissa ruukuissa.

Niiden ikkunalauta on niin kapea, että ruukunkin tulee olla kapea, jotta se mahtuu ikkunalaudalle.

Anopinkielet helppoja viherkasveja...

Minulla on useampikin erilainen anopinkieli niiden helppouden takia. Ne kestävät mullan kuivahtamisen ja ovat myös näyttäviä lehdistöltään. Etenkin muiden viherkasvien kanssa niistä saa mielenkiintoisia sommitelmia.

Anopinkieli - helppo ja pitkäikäinen viherkasvi -postauksessa enemmän anopinkielistä ja niiden hoidosta

Muita helppoja viherkasveja...

• Valkokirjava kultaköynnös on nyt pop eli perinteisen kultaköynnöksen lisäksi on näitä valkokirjavalehetisiä ja jopa limenvihreälehtisiä. Ei ihme, kultaköynnös on kaunis ja helppo.
• Aloe vera - parantava fengshui kasvi, jolla on myös hyvin erikoinen kasvutapa ja lehtien muoto. Se on minulla edelleen, isommaksi kasvaneena.
• Klusia - uusi fengshuin rahakasvi , sillä sen lehdet ovat harmonisen pyöreähköt ja kiiltävät. Se on myös pitkäikäinen viherkasvi.
• Trendikkäät mehiruusukkeet sisälle, sen jälkeen kun ne olivat kesäkukkaistutuksessa kesän ajan. Näitä myydään terassiruukkuihin, mutta ne eivät talvehdi ulkona.
• Lohikäärmepuut ja fengshui, lohikäärmepuut ovat myös helppoja viherkasveja ja ne viihtyvät nykyasunnoissa jopa hämärämmissä huoneissa.

Puutarhaterveisin Sari

Totuta taimet ja kesäkukat ulkoilmaan

Totuta taimet ja kesäkukat ulkoilmaan vähitellen - on se vanha tuttu ohje. Vaikka kasvi on ollut pitkään sisällä aurinkoisella ikkunalla, se voi silti saada vioitusta, jos sen vie suoraan ulos täyteen aurinkoon. Muutenkin kasveja kannattaa näin keväällä totuttaa ulkoilmaan vähitellen.

Totuta myös vanhat pelargonit ulkoilmaan...

Meidän vanhat pelargonit on leikattu aikaa sitten ja ne ovat olleet eteläikkunalla. Kevät on ollut niin viileä, että vasta nyt pelakuut ovat totuttelemassa ulkoilmaan. Pelargonit valoon ja lämpöön, mutta milloin -postauksessa kokemuksiamme pelakuitten herättelystä kasvuun.

Nämä olivat ensin muutaman tunnin lämpimänä päivänä pihalla, tuulelta ja auringolta suojassa. Niiden täytyy tottua siis myös tuuleen, eikä vain suoraan auringonpaisteeseen. Nyt ne ovat jo aamupäivän auringossa, johon käy myös tuulenvire. Kovilta tuulilta ne edelleen suojataan.

Pelargonit eivät myöskään kestä pakkasta, joten ne on yöksi nostettu sisälle. Ne ovat olleet pihalla päivisin jo monta päivää, joten saavat jäädä myös yöksi, jos sääennuste lupailee +5 astetta. Meidän yläpiha ei ole hallanarka, joten sääennuste pitää meidän pihalla yleensä paikkansa.

Syyssyrikät ja runkoruusu ulkoilee jo...

Nämä kummatkin syyssyrikät ja runkoruusu ovat olleet talven kellarimaisessa viileässä tilassa. Ne ovat jo hyvässä kasvussa, sillä niiden talvetustilassa on pienet ikkunat. Nyt nekin  ovat olleet totuttelemassa ulkoilmaan jo monta päivää. Niidenkin paikka on tuulilta suojainen. Lehdistöön kyllä paistaa aurinko, mutta kevyesti viereisen pensaan oksien lomitse. Eli näitäkään ei heti siirretty suoraan auringonpaisteeseen. 

Totuta siis taimet ja kesäkukat ulkoilmaan vähitellen...

Ulkona kasvien kasvu on paljon tukevampaa, joten kasvi kestää tuulta paremmin. Samoin kasvien lehdistö ja kukat kestävät ulkona kasvaessaan suoraa auringonpaistetta. 

Siksi kaikki sisällä esikasvatetut tai kasvihuoneessa kasvatetut kasvit pitää totuttaa ulkoilmaan vähitellen. Siis mikäli haluaa, ettei niiden lehtiin tule vioitusta tai muuten kasvi kärsi rajusta olosuhteiden muutoksesta.

Daalia parvekkeella tottuu ulkoilmaan...

Tässä on nyt se uusi korkeaksi kasvava daalia, jota esikasvatan parvekkeella. Siellä se kasvaa napakammin ja jo valmiiksi tottuu ulkoilmaan. Koska daalia on tosi arka pakkaselle, istutan tämän pihalle vasta kesäkuun alussa.

Sen sijaan ne vanhat daalian juurakot olemme jo istuttaneet maahan. Siitä kirjoitinkin viimeksi Daaliat ja gladiolukset istutettu maahan -postauksen.

Siemenistä esikasvatetut punahatut parvekkeen viileydessä...

Punahatut ovat kasvattaneet hurjan isoja lehtiä 😊 Tässä on vain osa taimista, jotka kylvin helmikuussa. Loput odottaa vielä sisällä parvekkeelle pääsyä. Nämä on kyllä super varmoja esikasvatettavia aurinkoisella ikkunalla! Siitä lisää Punahatun kasvatus siemenistä -postauksessa.

Yrtit ulkoilee päivisin...

Tältä näyttää nyt se ruokakaupan rosmariini, jonka istutin isompaan ruukkuun Biolanin uuteen Yrttimultaan maaliskuun alussa. Olen napsinut siitä latvoja ruokaan ja siitä se on innostunut kasvattamaan lisää versoja. Tänään vein sen ensimmäistä kertaa parvekkeelle ja todennäköisesti otan sen vielä pariksi yöksi sisälle. Sen jälkeen se sää olla yötkin parvekkeella, mikäli sääennuste ei muutu. Meille ei siis ole luvassa yöpakkasia. Rosmariini ei talvehdi ulkona ja siksi se ei kestä pakkasta.

Samoin siemenistä kasvatettu timjami on tänään ekaa kertaa parvekkeella. Yllätyin ihan, miten helppo se on kasvattaa ja miten tuuhea siitä tuli. Tätä kyllä kylvän vielä lisää huomenna.

Sen sijaan pidän edelleen basilikat sisällä, sillä ne ovat tunnetusti kylmän arkoja ja jo alle +5 astetta voi olla niille liian viileää. Nyt basilikoille vapautuikin lisää tilaa ikkunalta, kun punahatut siirtyivät parvekkeelle.

Tomaatin taimet eivät kestä kylmää...

Pidän myös nämä tomaatin taimet vielä sisällä lämpimässä. Tämänkin ruukkutomaatin siemenpussissa luki selkeästi, että taimen voi siirtää ulos kun yölämpötila on yli +8 astetta.

Lisäksi sisällä lämpimässä tämä kasvaa vielä enemmän pituutta, kun taas viileällä parvekkeella kasvu olisi paljon hitaampaa.

Tämä on kyllä super söpö taimi! Sen latvassa on jo kukkatertun alku  😍

Totuta siis taimet ja kesäkukat viileään ulkoilmaan vähitellen! Ei kannata hätiköidä, etenkin jos kasvit ovat kasvaneet asuinhuoneen tai kasvihuoneen lämmössä.

Mukavaa viikonloppua!

Puutarhaterveisin Sari

Daaliat ja gladiolukset istutettu maahan

Daaliat ja gladiolukset on nyt istutettu maahan, kuun mukaan hyvänä istutuspäivänä. Daalian juurakot ovat olleet talven kellarissa, jossa lämpötila on edelleen aika alhainen. Se onkin hyvä säilytyspaikka, sillä viileässä daalian kasvuun lähtö on hidasta. Nyt niissä näkyi vain pieniä silmuja, joten siksikin ne voi istuttaa suoraan maahan. Yöpakkaset eivät vioita juurakkoa, kun se on mullan sisällä. 

Juurakot riviin...

Kaikki oranssit daaliat istutetaan samaan daalianpenkkiin, joten sommittelimme ne ensin riviin. Näin varmistuu, että muhkeita juurakoita tulee tasaisin välein. 

Myös nämä irralliset juuripampulat istutettiin multaan. Niistä kasvaa vähitellen kukkivia juurakoita. Miten säilytämme daaliat talven yli, siitä enemmän Ne uskomattomat daaliat pääsi talvisäilytykseen -postauksessa.

Daaliat istutettu biohiilimultaan...

Daaliat siis istutettiin niiden omaan daaliapenkkiin, jossa multaan on lisätty biohiiltä neljä vuotta sitten. Sen jälkeen daaliat ovat kasvaneet ja kukkineet paljon paremmin. Lisäksi niiden juurakot ovat myös olleet paljon isompia syksyisin. Biohiilestä onkin todella iso apu kasvien kasvuun ja se myös vähentää kasteluntarvetta. 

Biohiiltä ei tarvitse tähän enää lisätä, sillä niin kauan kun sitä on, se pysyy toimivana. Kuvassa näkyykin pieniä kiiltäviä hiilen paloja ja ne on sitä biohiiltä.

Toki tätä maata tulee normaalisti lannoittaa, koska daaliat viihtyvät ravinteikkaassa maassa. Niin me teimme jo aiemmin, ennen kuin juurakot istutettiin. Sekin muuten kannattaa tehdä kuun mukaan hyvänä ajankohtana.

Daaliapenkin päällä on nyt harsoa, niin paikka pysyy lämpimämpänä.

Vanhat oranssit daaliat viime kesänä...

Tältä näyttivät nämä meidän vanhat oranssit daaliat 15.9.2021. Kuumimpaan ja kuivimpaan aikaan ne kukkivat aika laiskasti, mutta kun syksyn viileys ja sateet saapuivat, daaliat aloittivat uuden upean kukinnan. Nämä on niin ihania ja varmoja kukkijoita. 

Todennäköisesti nämä kukkivat tänä kesänä vielä runsaammin, koska viime kesänä juurakot toipuivat vielä siitä myyrätuhosta. Vieläkin ihan puistattaa, kun muistelee sitä, miten pahasti myyrä oli syönyt juurakot. Kuvia tuhosta Myyrä on syönyt daalian juurakot - järkkyä! -postauksessa.

Varmasti hyvään toipumiseen on edesauttanut se, että daaliapenkin maassa on niin hyvä maanpieneliötoiminta biohiilen ansiosta.

Muut vanhat ja uudet daaliat...

Istutettiin nyt myös tämä isokukallinen  `Caballero` daalian juurakko suoraan maahan metallikehykseen. Olin suunnitellut viime kesänä, että esikasvattaisin tämän, jotta se aloittaisi kukkimisen aikaisemmin. Nimittäin tämän kukinta on alkanut aina paljon myöhemmin, mitä ne meidän oranssit daaliat. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, sillä ostin yhden korkean daalian, joten tälle ei nyt enää ollutkaan tilaa esikasvatuspaikassa.

Siemenistä kylvetyt daalian juurakot talvehtivat myös hyvin. Niiden daaliapenkistä lumi suli paljon myöhemmin ja siksi kohta on vielä aika kylmä ja kostea. Joten ne juurakot istutetaan pihalle vasta kesäkuun alussa. Ja silloinkin tietysti kuun mukaan hyvänä päivänä.

Ai niin, on minulla vielä toinenkin uusi daalia, tähtidaalia, jonka yksinkertaiset kukat ovat hyviä pölyttäjille. Jännä nähdä, miltä se näyttää sitten kukkiessaan, muiden daalioiden rinnalla.

Gladioluksen sipulit maahan...

Istutin myös jo uudet gladioluksen sipulit maahan. Ne näytti näin hyviltä, koska olivat myös olleet viileässä sen jälkeen, kun hain paketin postista. Meidän piha on Etelä-Suomessa Nurmijärvellä, joten daaliat ja gladiolukset ehtivät hyvin kukkia ilman esikasvatusta.

Kuun mukaan hyvä istutusaika...

Hyvä istutusaika näille on kasvava kuu. Ajan voi katsoa vieläkin tarkemmin, jos haluaa. Blogin sivulla Kastelupäivät ja kuu, näet kuun mukaan hyvän istutusajan ja tietysti myös ne Kastelupäivät.

Ja vielä enemmän tietoa näet Kuun vaiheet ja puutarhanhoito -verkkokurssilla, jota edetään omaan tahtiin.

Puutarhaterveisin Sari

Tarhakylmänkukka aikaisen kevään perenna

 

Tarhakylmänkukka on kevään ensimmäinen kukkiva perenna, sillä se aloittaa kukkimisen jo huhtikuussa. Sen kukat ovat yllättävän isot ja siksi kukinta on todella näyttävä. Meidän pihalla kukkii parhaillaan pari mätästä sitä tavallista lilaa tarhakylmänkukkaa, joka näkyi viime postauksessa. 

Tämä postaus onkin lukijan toive 😊

Tarhakylmänkukka herää aikaisin keväällä...

Heti kun lumet sulavat alkaa tarhakylmänkukka heräämään kasvuun. Sen nuput ja lehtien alut ovat karvaisia ja niin ihanan silkinpehmeitä. Jännästi kukan keltaiset heteet jo pilkistävät nupusta. Se on siis valmis kukkimaan todella aikaisin keväällä.

Tavallisin lila tarhakylmänkukka...

Tässä tavallisessa tarhakylmänkukan keskustassa on paljon keltaisia heteitä ja niissä joskus näkyy pörriäisiä. Ne eivät kuitenkaan näytä olevan hyviä pörriäiskasveja, ainakaan meidän pihalla.

Meidän pihalla kasvaa siis näitä tavallisia lilakukkaisia tarhakylmänkukkia. Tämä on jo aika vanha mätäs ja siksi niin runsaskukkainen. Nuoret taimet ovat siis pieniä ja niihin tulee vain kukka tai pari. Vanhemmiten kukkien määrä lisääntyy. Kuvassa tarhakylmänkukan takana kasvaa tuivio.

Kukista muodostuu siemenhaivenpallot...

Kun kukat lakastuvat, niistä muodostuu siemenhaivenpallot. Kukkien varret kasvavat samalla vähän vielä pituutta.

Tarhakylmänkukkaa voi lisätä siemenistä, kunhan muistaa sen, että siemenet vaativat kylmäkäsittelyn itääkseen. Siitä lisää Siementen kylmäkäsittely -postauksessa.

Tulikin mieleeni, että siementen kylvöä voisi kokeilla syksyllä. Kunhan muistaisin kerätä siemenet talteen ajoissa 😊 

Erikoisemmat tarhakylmänkukan lajikkeet...

Tarhakylmänkukasta on myynnissä lajikkeita, tuon tavallisen lilakukkaisen lisäksi. Sitä lilaa on myös kerrottukukkaisena, mutta meidän pihalla se ei talvehtinut.

Tämän postauksen ensimmäisen kuvan ja alla olevan kuvan tarhakylmänkukat ovat kummatkin lajikkeita. Lisäksi on myös valkokukkaista ja eri lilansävyisiä lajikkeita. Todennäköisesti tarhakylmänkukan se tavallinen lila perusmuoto on talvenkestävin.

Tarhakylmänkukka hoito-ohjeet...

Tarhakylmänkukka (Pulsatilla vulgaris) viihtyy parhaiten aurinkoisella ja lämpimällä paikalla. Maan tulee olla hyvin läpäisevää ja paikan mielellään loiva rinne. Tarhakylmänkukka ei kestä talvimärkyyttä eli liian märkää maata talvikautena.

Maa voi olla hiekkapitoista kalkittua multaa, mutta ei turvepitoista. Mullan paksuus on hyvä olla noin 30 cm.

Tarhakylmänkukan hoito on helppoa. Sitä ei tarvitse yleensä lannoittaa eikä kastella. Toki ensimmäisenä kesänä tulee huolehtia, ettei multa kuivu liikaa.

Meillä viime kesä oli lähes sateeton ja emme kastelleet kertaakaan tarhakylmänkukkia. Se ei niitä haitannut. Ne ovat viihtyneet hyvin paikassaan ilman talvisuojausta ja lannoitusta. Emme ole myöskään kalkinneet, koska meidän pihan maa ei ole hapanta.

Tarhakylmänkukkaa ei kannata jakaa, ellei ole pakko. Sillä se vaatii kasvurauhan kukkiakseen runsaasti.

Olisi kiva kuulla, onko teillä kellään kokemuksia tästä tarhakylmänkukasta?

Puutarhaterveisin Sari

Hidas kevään eteneminen pihalla

Hidas kevään eteneminen näkyy pihalla jännästi. Yläpihalla kevät on jo pitkällä ja nämä tarhakylmänkukat kukkivat parhaillaan näin komeasti. Sen sijaan alapihalla monet kevätkukkien alut vasta pilkistävät mullan pinnalla. Yllättävän iso ero kasvussa nyt tänä keväänä.

Kevään viimeinen lumikello...

Lumikellojen kukat ovat lakastuneet aikaa sitten, mutta tästä kohtaa lumi suli vasta nyt. Siinä kukkii parhaillaan yksinäinen lumikello. Aika hauska 😊 

Lumikellon lehtien alla mullasta pilkistää hyasintin pieni alku. Ja toisessa kohtaa pihaa hyasintti kukkii jo komeasti. 

Hidas kevään eteneminen ja lumi...

Lumi selvästi hidastaa kevään etenemistä eli kasvien kasvuun lähtöä. Samoin se viilentää aluetta. Sen huomaa pihalla hyvin tänä keväänä. Tässä on meidän pihan viimeinen lumikasa, nauhuspenkin päällä. Yhtään narsissia siinä ei vielä ole tullut näkyviin, eikä muitakaan sipulikukkia.

Toisessa kohtaa pienet lumikurjenmiekat ja vastaavat ovat vielä pieninä alkuina, vaikka muilla ne näyttävät jo kukkivan. Samoin jotkut perennat ovat edelleen talvilevossa tai sitten ne ovat kuolleet.

Tällaisena keväänä kannattaakin odotella rauhassa kasvien kasvuun lähtöä, sillä osa kasveista on nyt selvästi hitaita heräämään kasvuun.

Keisarinpikarililjat hyvässä kasvussa...

Keisarinpikarililjat näyttävät olevan hyvässä kasvussa. Sen sijaan kalvaspikarililjoja ei ole näkynyt yhtään ja vähän jännään, ilmestyykö ne vielä, kun sää tästä lämpenee. 

Tällä keisarinpikarililjalla ei nuput ole vielä näkyvissä ja ihan kuin  sen ylälehdet suojaisivat latvaan kasvavia nuppuja. Viime vuonna tämä yksilö ei kukkinut, saas nähdä kukkiiko nyt. Kuvia näistä ja kalvaspikarililjoista viime keväältä Keisarinpikarililja kukkii komeasti -postauksessa.

Tässä kasviryhmässä suurin osa krookuksista on jo lakastunut ja idänsinililjat kukkivat komeimmillaan. Tulppaaneissakin on nuput näkyvissä eli tämä kohta on ollut lumeton  jo pitkään.

Komea hyasintti - vanha jouluhyasintti...

Näin komeasti vanha jouluhyasintti kukkii nyt parhaillaan. Tämäkin kohta on keväällä aurinkoinen ja lumi sulaa siitä hyvin aikaisin. 

Vielä ei olla istutettu viime joulun hyasintteja, sillä odotellaan kuun mukaan hyvää ajankohtaa istuttamiseen. 

Pionit kasvussa...

Tästäkin kohtaa lumi sulaa aikaisin ja siksi pioni on jo kasvattanut pitkät verson alut. Tämä on pionihybridi, josta kuvia sen kukinta aikaan Viehättävä pioni hybridi pysyy pystyssä ilman tuentaa -postauksessa.

Toisessa kohtaa pihaa, mullasta pilkistää vasta pienet punaiset pionin alut. Sen sijaan yksi kasviryhmä hieman jo huolestuttaa, sillä sen uusimmasta pionista ei näy vieläkään mitään eloa. Samoin sen ryhmän punahatuista ei ole tullut maan pinnalla ainuttakaan lehteä. Voi olla, että maa on siinä kohtaa viileämpää ja siksi siinä on hidas kasvun eteneminen. Eli peukut pystyyn, että pioni ja punahatut lähtevät vielä terhakkaasti kasvuun😊

Esikkoniityn ensimmäiset kukkijat...

Näistä esikkoniityn ensimmäisistä kukkivista esikoista olen tosi iloinen. Siellä täällä näyttää olevan pieniä esikkojen alkuja eli hyvältä näyttää. Jos et ole seurannut blogiani, niin tämä meidän esikkoniitty kärsi kaivutöistä ja suurin osa esikoista tuhoutui. Nyt palautetaan sitä takaisin entiseen kukkaloistoonsa. 

Tätä aluetta tullaan pitkin kesää hoitamaan aktiivisemmin, jotta esikkojen taimet varmasti lähtevät  hyvään kasvuun. Sieltä seasta pitää hieman kitkeä heinätupsuja pois, heti kun on kuun mukaan Kitkemispäivät. Ei siis vielä.

Tässä kohtaa valkovuokot ovat vasta pieniä lehtien alkuja kuvan oikeassa alareunassa. Sen sijaan toisessa kohtaa pihaa ne kukkivat jo upeasti.

Oravat vielä harmaita...

Monet katsovat talven ja kevään tulon eläimistä, kuten muuttolinnuista ja oravista. Tänään otin tämän kuvan meidän pihan yhdestä oravasta. Sillä on kyllä tosi harmaa turkki edelleen ja vain jalat ovat ruskeat. Eli sen harmaa väritys kertoo hitaasta kevään etenemisestä.

Oravat ovat siis kesällä ruskeita. Niistä kesäisiä kuvia Oravien oma ruokintalauta -postauksessa.

Puutarhaterveisin Sari

Kasvimaan kylvöjen suunnittelua - omavaraisuus kotipihalla

Kasvimaan kylvöjen suunnittelua teen perinteisesti ihan paperille piirtäen. Olen kerran mitannut alueen ja piirtänyt sen sitten mittakaavaan paperille. Sitä samaa pohjaa käytän joka kevät, kun hahmottelen kylvöjä. Osa kasveista kylvetään esikasvatukseen ja osa suoraan maahan toukokuussa ja osa vasta kesäkuussa. Ja tietysti kuun mukaan. Siksikin on hyvä suunnitella etukäteen, niin kylvöjen kanssa ei mene sekaisin, ja hommat tulee tehtyä oikeaan aikaan.
 
Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Lehtikaalien esikasvatus ulkona...

Lehtikaali ja muutamat muutkin kasvit esikasvatamme ulkona ruukutuspöydällä. Tänä vuonna lehtikaalina on tummalehtistä lajiketta ja yhtä toista. Ne olen suunnitellut kylvää noin viikon kuluttua, kun yöpakkaset ovat ohi. Pöytä on lämpimällä paikalla ja jos sääennuste lupaa yöpakkasta, peitetään pöytä usealla kasvimaaharsolla.

Tutut herneet ja vahapavut kasvimaalle...

Herneet ja pavut kylvetään aina lämpimään maahan, joten kylvämme ne vasta kesäkuun alussa. Ne ovat aina viimeiset siemenet, jotka kylvetään kasvimaalle. Niille onkin varattu kasvimaasta suurin alue.

Kruunutillit ja punajuuret hyviä yhdessä...

Biohiilen lisäyksen jälkeen, kruunutilli onnistuu kuivanakin kesänä. Ja sitä on jo ihan senkin takia pakko laittaa joka kesä kasvamaan. Se on siis niin kaunista, etenkin kun vielä on hyvässä muistissa aika, jolloin kruunutillit usein epäonnistuivat meidän moreenimaassa. Kruunutillille on siis varattu oma paikka punajuurten kanssa. Ne ovat hyvät kasvit yhdessä, sillä tilli kuulemma parantaa punajuuren makua.

Tärkeät kehäkukat pölyttäjille...

Tuttuun tapaan kylvämme taas tänäkin vuonna kasvimaalle kehäkukkaa. Se on hyvä pörriäiskasvi ja kaunis. Nimittäin meidän kasvimaan kuuluu olla myös sykähdyttävän kaunis.

Kasvimaan ja kastelualtaiden kylvöjen suunnittelua...

Vaikka meillä onkin biohiiltä kasvimaan mullassa sitomassa kosteutta kasvien käyttöön, kasvatamme salaatin näissä kastelualtaissa. Sillä salaatti on kasvi, jonka maku muuttuu kitkeräksi, jos se kärsii kuivuudesta. Pelaamme näin varman päälle. 

Nämä kastelualtaat ovat lähellä kaivoa ja siten niitä on helpompi kastella kastelukannulla, kuin kauempana olevaa kasvimaata kasteluletkulla. Kastelualtaissa on tietysti vesisäiliö, joten helteelläkään niiden multa ei koskaan pääse kuivumaan.

Ikkunalla on jo kasvamassa samettikukan taimet noiden säkkien reunoille, hämäämään rusakoita. Salaatit tulee toiseen kastelualtaaseen ja persiljat toiseen. Ne eivät viihdy vierekkäin. Ehkä ostan taas persiljan taimet meidän lähipuutarhan torikojusta, koska taimet on heillä niin hyvät. Ja ehkä ostan myös yhden keräsalaatin, jotta salaattia saa "heti äkkiä nyt" 😊

Porkkanat on kylvetty jo syksyllä...

Meillä on erikseen yksi ns. lavakaulus, johon porkkanan siemenet on kylvetty jo myöhään syksyllä. Siellä on myös muutama talvivalkosipuli seassa. Pitääkin käydä katsomassa, joko siellä näkyy kasvua mullan pinnalla 😊

Perunat istutetaan omaan kohtaan, vaihdellen paikkaa maanparannuskasvin kanssa.

Viisi varmaa kasvia kasvimaalle -postauksessa onkin ne tärkeimmät kasvit, joita kasvatamme joka vuosi.

Vuoroviljely ja kuunvaiheet... kasvimaan kylvöjen suunnittelua...

Kasvimaan kylvöjen suunnittelussa on hyvä muistaa jonkinlainen vuoroviljely. Tai ainakin kasvien paikkaa on syytä vaihdella vuosittain. Siksi ei voi käyttää samaa suunnitelmaa joka vuosi. Vuoroviljelyllä ennalta ehkäistään ötököitä, kasvitauteja ja maan väsymistä.

Kun ajoittaa kuun muukaan siementen kylvöt ja taimien istuttamisen, niitä ei tehdä kaikkia samaan aikaan. Juurekset kylvetään eri aikaan, mitä muut eli vähenevällä kuulla. Sen voi katsoa vieläkin tarkemmin eli pavuille on kasvavalla kuulla eri kylvöpäivät, mitä lehtisalaatille jne..

Kylvöpuuhia helpottaa, jos kirjoittaa kasvimaan suunnitelman laitaan eri kylvöpäivät ja niiden kohdalle kylvettävät kasvit. Se varmistaa, että muistaa kaikki. Silloin ei käy niin, että punajuuri kasvattaakin jättilehdet, mutta juuri jää pieneksi, koska kylvöpäivä oli sille aivan väärä. 

Tärkeää on myös ylläpitää kasvimaan hyvää kasvukuntoa eli huolehtia maan pieneliötoiminnasta ja ravinteista. Vain silloin kasvit voivat hyvin ja kasvavat. Toki kastelukin on tärkeää, meillä on onneksi biohiiltä kasvimaan mullassa, mikä vähentää kastelun tarvetta.

#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/kalmilainenpuutarha/

Kasvuvyöhyke 2

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2022/05/toukokuun-ensimmainen-maanantai.html

Oma tontti, tupa ja lupa https://omatupajatontti.blogspot.com/2022/05/kaupunkipuutarha.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2022/05/omavaraisuushaaste-osa-5-esikuvani.html 

ja https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2022/05/suuntana-omavaraisuus-osa-5b.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2022/05/kasvimaan-kylvojen-suunnittelua.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2022-osa-5/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2022/05/suuntana-omavaraisuus-2022-osa-5.html

Caramellia https://caramellia.fi/toukokuu2022/

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/ajatuksia-omavaraisuudesta

Sanni ja farmi http://www.sannijafarmi.fi/2022/04/suuntana-omavaraisempi-elama-2022.html

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala https://www.korkeala.fi/kuinka-eritavalla-eri-ihmiset-suhtautuvat-omavaraisuuteen-ja-omavaraisuutta-harjoittavaan-perheeseen/

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2022/05/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Kasvuvyöhyke 5

Korpikuusentila https://korpikuusentila.blogspot.com/2022/05/yhteiskunnasta-vieraantuneet.html


Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2022/05/02/toukokuu-22-muiden-suhtautuminen-omavaraisteluuni

Sarjaa luotsaavat Satu https://tsajut.fi ja Heikki https://korkeala.

Puutarhaterveisin Sari

Pistokkaista lisää taimia kuun mukaan

Pistokkaista saa helposti lisää taimia, etenkin näistä tietyistä kasveista. Jotta se onnistuu, niin pistokas ei saa olla liian iso. Ostin keväällä messuilta yhden ruskehtavalehtisen värinokkosen ja vähän jo harmittelin, etten ostanut toista. Onneksi sitä on helppo lisätä pistokkaista, joten saan nyt sen kaipaamani toisen taimen.

Näin otetaan pistokkaita eli lisätään kasvia...

Pistokkaassa on hyvä olla kahdet lehtiparit, joista alimmat poistetaan. Tässä pistokas on juuri leikattu kasvista irti.

 Alimmat lehdet eli alin lehtipari on poistettu, sillä se kohta tulee jäämään mullan sisään. Voi olla, että poistan vielä toisen noista isoista lehdistä. Nimittäin jos pistokkaassa on liikaa lehtiä, se ei tee juuria niin hyvin. 

Ruukussa on multaa, oikeammin kasvusammalta, mitä olen jo hieman esikostuttanut. Tikulla kannattaa tehdä reikä multaa, jotta pistokkaan varren saa vioittumatta mullaan.
Poistettujen lehtien kohta tulee jäädä mullan sisään, joten lyhensin vielä hieman pistokkaan vartta kuvan oton jälkeen.

Lopuksi laitoin pistokasruukun läpinäkyvän muovin alle, jotta ilmankosteus pysyy sille hyvänä. Pistokasruukkua ei saa pitää auringonpaisteessa, vaan muuten hyvin valoisalla paikalla. Ja kannattaa seurata, ettei multa kuivu liikaa.

Pistokaslisäys kuun mukaan ajoittaen...

Pistokkaat kannattaa leikata kasvista aina kuun mukaan hyvänä aikana eli kasvavalla kuulla. Sen voi katsoa vielä tarkemminkin, mutta kasvava kuu on se tärkein. Tästä on enemmän tietoa Kuun vaiheet ja puutarhanhoito -verkkokurssilla.

Toukokuun kasvava kuu 1.-15.5.2022

Värinokkosen pistokkaista lisää taimia...

Tässä nyt se ruskehtavalehtinen värinokkonen, jonka lehdet ovat kyllä jo vihertäviä. Voi olla, että sen väri olisi parempi hieman varjoisemmalla paikalla.

Oikeanpuoleinen on se pistokastaimi ja vasemman puoleinen värinokkonen, josta leikkasin latvan pistokkaaksi. 

Kuvan ihan vasemmassa reunassa on myös värinokkonen, lehdiltään tummanviininpunaisen ja vihreän kirjava. Ne olen ajatellut laittaa pihalle ruukkuun. 

Tässä vielä kuva siitä ruskehtavalehtisestä värinokkosesta. Sen lehtien alapuoli on jännän punertava. Kasvutapa sillä ei ole selvästikään niin tuuhea, mitä kirjavalehtisellä. Jatkossa sitä kannattaakin latvoa.

Nämä ruukut on muuten niitä biohajoavia, joiden materiaali on hyvän sitkeää. Ne siis kestävät käytössä halkeilematta vuosia. Kannattaa vain muistaa, ettei liota niitä vedessä... kun ovat biohajoavia 😊

Helppoja kasveja lisätä pistokkaista...

Kesäkukista helppoja lisätä pistokkaista on verenpisarat ja pelargonit sekä kesäbegonia. Lisäksi monien  perennojen pistokaslisäys onnistuu kotioloissa, kuten esim. syysleimun ja komeamaksaruohon.

Amppelisoilikkia olen myös lisännyt pistokkaista sammalnapeissa. Sekin onnistui tosi hyvin. Kuvia siitä näet Pistokaslisäys ja sammalnapit -postauksessa.

Olisi kiva kuulla kokemuksianne, mitä kasveja on ollut helppo lisätä pistokkaista?

Puutarhaterveisin Sari