Perinteinen anopinkieli...
Anopinkielistä on eri lajeja ja lajikkeita. Tämä minun uusi taitaa olla se aika perinteinen anopinkieli (Sansevieria trifasciata). Enpä olisi uskonut, että ihastun tähän, sillä ennen pidin tätä yhtenä rumimmista viherkasveista. Näin keltareunaisena tämä on kyllä aika ihana. Sille vain pitää hankkia painavampi ruukku, jotta se pysyy tukevasti pystyssä. Sen lehdet ovat nimittäin tosi painavat ja hiekkamulta kuivana kevyttä.
Erikoisempi keihäsanopinkieli...
Nämä erikoisemmat keihäsanopinkielet (Sansevieria cylindrica) ovat olleet minulla jo neljättä vuotta. Tosin tämä sen nimi hieman epäilyttää.Nämä kasvavat koko ajan rehevämmiksi ja pidemmiksi. Minusta nämä ovat super söpöt, vähän kuin siilit 😊
Tällaiselta ne näyttivät uutena pienissä muoviruukuissaan. Eli niille on jo kerran vaihdettu isommat ruukut. Niissä ne pärjäävät ainakin kesään asti, koska parhaiten anopinkielet viihtyvät ahtaassa ruukussa.
Edit - Matala ja veikeä anopinkieli...
Nyt myöhemmin vasta huomasin, että onhan minulla vielä yksi anopinkieli. Se on kyllä ihan oudon näköinen anopinkieleksi.... mutta niin ihanan veikeä. Tällä ei ole vielä suomenkielistä nimeä, vain se tieteellinen nimi (Sansevieria ehrenbergii).
Tämä on siis tosi matala. Kuvassa sen takana on keihäsanopinkielen ruukku.
Anopinkieli on pitkäikäinen viherkasvi
Anopinkieli onkin pitkäikäinen viherkasvi ja siksi hyvä ekologinen vaihtoehto huonekasveista. Tavallisen näköinen anopinkieli on myös perinteinen huonekasvi aina 1900-luvun alusta alkaen. Ne anopinkielet kasvoivat korkeiksi eli olivat isoanopinkieliä.
Anopinkieli on helppo eli hoito-ohjeet...
Anopinkieli viihtyy puolivarjossa sekä yllättävän aurinkoisessa ja hämärässäkin paikassa, huoneenlämmössä.
Sitä kastellaan aina vasta sitten, kun pintamulta on selvästi kuivahtanut. Jos multa on jatkuvasti märkää tai aluslautaselle jää vettä seisomaan, niin kasvi kärsii heti. Anopinkielen lehtisuppiloon ei myöskään saa mennä vettä.
Mietoa lannoitetta annetaan kastelun yhteydessä kesäkautena noin parin viikon välein.
Ruukku vaihdetaan hieman isompaan vasta silloin, kun ruukku käy ahtaaksi. Ja mullaksi sopii hiekkapitoinen kaktusmulta.
Lisää hoito-ohjeita Viherkasvien luonnonmukainen hoito -postauksessa.
Muita helppoja viherkasveja...
- Aloe vera - parantava fengshui kasvi
- Klusia - uusi fengshuin rahakasvi (tästä pitääkin muistaa kertoa kuulumisia)
- Trendikkäät mehiruusukkeet sisälle
- Lohikäärmepuut ja fengshui
Mukavaa viikonloppua!
Terkuin Sari
Anopinkieli on mahtava kasvi. Sopii erinomaisesti laiskalle hoitajalle. Ei tykkää huonoa vaikka unohtaisi kastelun pitemmäksi aikaa. Lisäksi se on minusta tyylikäs ja linjakas. Keihäsanopinkielet on hauska näköisiä.
VastaaPoistaTotta! Se kestää hyvin pitkänkin välin kastelussa, nimittäin unohdin kesällä ihan nuo keihäsanopinkielet pitkäksi aikaa. Ne olivat hieman kurttuisia, mutta toipuivat siitä hiljalleen, kun saivat vettä :)
PoistaItsekin tykkään niistä keihäsanopinkielistä, ja siitä uudesta pienestä (lisäsin siitä kuvan äsken).
Kyllä ja kukkien tuoksu ihan huumaava🎋
PoistaHelappo on. Mullaki säilyny hengis jo monta vuatta. Yks komiimpia viherkasvia. Tuallaasen keihäsanopinkiälen oon tosin onnistunu nitistämähän. Sitä taisin kastella liikaa.
VastaaPoistaAnopinkielet on kyllä helppoja, ja komeita isoina. Itse kastelen keihäsanopinkielen kuun mukaan eli kerran viikossa. Ja silloin ihan upotan ne veteen... tosin niillä on sopivan pienet saviruukut. Muoviruukussa kastelu onkin tarkempaa niillä.
PoistaPeukut varsinkin keltareunaiselle. Minulla on jo metrinen yksilö, joka on parhaimmillaan ollut 130cm korkea ja leveäkin kuin mikä. Pienensin sitä reilusti tänne muuttaessamme, sillä se alkoi olla jo painonsa vuoksi mahdoton siirrettävä eikä oikein mahtunutkaan mihinkään. Se viihtyisi varmasti paremmin valoisammassa, mutta pärjää mainiosti jopa nykyisellä pohjoiseen päin olevalla varjoisalla ikkunallaan. Myös matalat anopinhampaat ovat helppoja ja kivan näköisiä. Laiskan kastelijan ja lannoittajan luottokasveja!
VastaaPoistaSinullapa on komea yksilö! Anopinkielten lehdet painavat yllättävän paljon, en olisi ennen uskonut. Se on kyllä komea ja ryhdikäs kasvi isona.
PoistaTodennäköisesti väritys on kirkkaampi valoisalla paikalla, muttei liian paahteessa kuitenkaan. Vähän siksi jännään, miten tuo keltareunainen pärjäilee kuumalla ikkunalla kesän.
Anopinhampaat on tosiaan myös kivan näköisiä, ja pysyvät matalina ;)
Minä myöskin inhosin ennen anopinkieltä, nimikin kuulosti niin karmealta:)
VastaaPoistaMutta nyt olen jo pidempään ajatellut, että sellaisenkin voisi hankkia. Ainakin nämä sinun yksilöt ovat kauniita!
On kyllä aika karmea nimi kasvilla. Ja vielä kun sen lehdet ovat niin kovat... ehkä siksikin se on ollut inhokkikasvi.
PoistaUudet muodot siitä on tosi veikeitä. Tuota uusinta en edes ensin tunnistanut anopinkieleksi. Se kun on niin matala ja kasvutapa ihan erilainen.
Äidillä oli aikoinaan anopinkieliä ja onhan sellaisia minullakin. Vien niitä kesällä työpaikalleni, sopivat vanhan talon ikkunoille.
VastaaPoistaKeniassa ja Israelissa näen anopinkieliä ihan pihakukkina,kasvavat kukkapenkeissä.
Anopinkieli on tosiaan vanha sisäkasvi meillä, ihan viime vuosisadan alusta alkaen. Minäkin muistan nähneeni niitä mummolassa, ja ennen pankkien ja toimistojen ikkunoilla. Se kun menestyy kesälomien ajan ilman hoitoa :)
PoistaSe on alkuperäisin muistaakseni Afrikasta eli ei mikään ihme, että sitä näkee niillä suunnilla.
Hei Sari! Onpa sinulla hieno kokoelma erimuotoisia anopinkieliä! Hyvä kun laitoit tuon ohjeen, ettei lehtisuppiloon saa mennä vettä. Minäpä se nääs vein anopinkielen ulos kesäksi, kuten muutkin kaktukset, ja olen nyt 2 vuotta yrittänyt saada kasvin palasia takaisin elävien kirjoihin. Rahapuu taas sai siipeensä (tai oikeastaan runkoonsa!) eräänä syksynä varhaisista hallaöistä. Molemmat siis alkoivat mädäntyä. Mätäneminen eteni hitaasti, mutta varmasti. Poistin huonot kasvinosat, mutta keskirunko oli kylmettynyt niin, että vain pieniä oksanhaaroja jäi henkiin uudelleen juurrutettaviksi. Voi kökkö!
VastaaPoistaJa tästä tulikin mieleen juttuaihe: oletko kirjoittanut sisäkasvien pärjäämisestä kesän ajan ulkona? Voisivatko jotkut lajit ulkoilusta jopa hyötyä? Mihin kasvit olisi parasta laittaa: auringolta, sateelta, kylmältä, tuulelta, eläimiltä suojaan? Olen kuullut, että vehkoja ja jopa orkideoja voisi pitää kesän ulkona, mutta meillä ulkoilee vain joulu- ja pääsiäiskaktukset, pelargonit ja amaryllikset.
Kiitos ihanista jutuistasi, oot ihan huippu! Mukavaa alkavaa viikkoa!
Kiitos sinulle sykähdyttävän ihanasta palautteesta :) Itseltäni unohtui parvekkeelle kaktus lyhdyn sisään, ja vasta joku aika sitten huomasin sen. Se paleltui pahasti, mutta ei ihan kuollut. Näitä unohduksia näköjään sattuu itse kullekin. Tuo on kyllä hyvä jutun aihe, sillä moni pilaa vahingossa sisäkasvinsa, kun vie ne ulos. Ja toisaalta on taas niitä kasveja, jotka saa kukoistamaan, jos vie ne kesäksi ulos. Itse olen harmitellut yhtä orkideaa, joka kukkisi nyt, jos se olisi ollut kesän ulkona. Näin sitä kantapään kautta oppii :)
PoistaMinulla on myös mm. tuo keihäs snopinkieli, kaksikin. Isompi kukki loppusyksystä, mikä oli minulle yllätys.
VastaaPoistaSillä on sitten ollut hyvä paikka, kun innostui kukkimaan. Varmasti ihana yllätys, sillä moni ei saa niitä kukkimaan koskaan.
Poista