Valkoinen sinisarja - trendikäs terassikukka

Blogiyhteistyö - Huiskula

Valkoinen sinisarja on tosi raikkaan kaunis kukkiessaan. Ja jos vähänkään on seurannut terassikukkia vaikka instagramissa, niin huomaa kyllä, että valkoinen sinisarja on nyt tosi trendikäs. Joten meidän vanhasta pihasta tuli entistä trendikkäämpi 😃

Sinisarja on wanha pihan koristekasvi...

Se oli suosiossa jo 1800-luvun alkupuoliskolla säätyläisten kodeissa. Voin hyvin kuvitella, miten sitä kasvatettiin pienestä alusta isoksi mättääksi ajan kanssa. Mitä iäkkäämpi sinisarja on, sitä komeampi lehdistö ja runsaampi kukinta sillä oli. Silloin saattoi kartanossa olla yksi kamari talvella selvästi viileämpi, jossa talvetettiin sinisarjat. Ne kun vaativat talvella valoa. Tai sinisarja oli talven valoisassa kellarissa.

Vanhoja komeasti kukkivia sinisarjoja olen ihaillut joka vuosi Lepaalla ja Helsingin Talvipuutarhassa. Joten olen ihan innoissani tästä valkoisesta sinisarjasta ja vähän jo jännitän, miten saan sen talvehtimaan kellarissa.

Kiva huomata, että kimalaiset viihtyvät sinisarjan kukissa. On siis hyödyllinen kasvi pölyttäjille, ja lähellä ruukkua on se meidän iso metsälehmus, jonka kukissa oikein kuhisee kimalaiset ja muut pörriäiset.

Sinisarjat kukkivat pitkään...

Näiden sinisarjojen yksi ihana ominaisuus on se, että kukat kestävät todella pitkään. Ja sen nuput avautuvat hitaasti. Yleensä sinisarjojen kukinta on heinä-elokuussa.

Selkeä ja tyylikäs - trendikäs terassikukka...

Eli istutimme kaksi valkoista sinisarjaa termoruukkuun. Ne olivat ruukkukukkia, joissa oli jo nuppuvarsia valmiina. Se sopi minulle erittäin hyvin, sillä olen hieman kärsimätön. Nyt sain siis heti äkkiä näyttävän istutuksen 😊

Enkä yhtään ihmettele valkoisen sinisarjan suosiota, sillä onhan se tosi selkeän ja tyylikkään oloinen, kun sen ruukussa ei ole muita kasveja.

Sinisarjan hoito-ohjeet...

Sinisarja (Agapanthus) viihtyy aurinkoisella paikalla. Se kasvatetaan yleensä ruukussa, jolloin sitä kastellaan ja lannoitetaan säännöllisesti. Kukat ovat siniset tai valkoiset.
Sen lehdistö on 40-100 cm korkea eli mitä vanhempi kasvi, sen korkeampi.

Se on monivuotinen, mutta ei talvehdi meillä ulkona. Vaan syksyllä ruukku siirretään "valoisaan kellariin". Viileässä sitä kastellaan hyvin vähän, tai ei ollenkaan.

Keväällä ruukkuun vaihdetaan multa, jos siihen on tarvetta. Keväällä voi myös ostaa sinisarjan juurakon ja istuttaa se ruukkuun. Sinisarja ei kestä yöpakkasia, joten ruukkua pidetään viileällä terassilla tai kasvihuoneessa. Vasta yöpakkasten mentyä eli yleensä kesäkuussa, ruukku siirretään ulos.

Valittiin tähän termoruukku ihan sen takia, että sitä on sitten kevyempi siirrellä kellariin. Eli se pääsee talveksi meidän valoisaan kellariin syyssyriköiden, kriinumien, verenpisaroiden ja pelargonien sekaan.

Sain sinisarjat Huiskulasta blogijutun tekoon. Kiitos siitä heille!

Kesäterveisin Sari

Lisää kukkia nurmikkoon

Rakastan tätä meidän kukkanurmikkoa! Se on niin kaunis, etenkin tietyssä valossa. Sitä ollaan vaalittu ja hoidettu tänä vuonna huolella ja kuun mukaan. Monet nimittäin pilaavat upean kukkanurmikkonsa eli kukkivan nurmikon väärällä hoidolla. 

Nyt seuraavaksi aionkin lisätä tätä pihan alaosaan.

Mitä kuuluu syyskuussa kylvetylle kukkanurmikolle...

Monet luonnonkukat kukkivat vasta toisena vuotena kylvöstä, mutta ketoneilikka kukkii jo hyvin. Seassa on pieniä lehden alkuja ja onkin jännä nähdä, mitä niistä tulee.

Tämä on siis se viime kesänä kuivunut nurmikkokaistale, johon kylvin kukkanurmikkoon sopivia kotimaisia lajeja. Siitä lisää Kukkanurmikko kuivuneesta nurmikosta -postauksessa.

 Kohtaa olisi jo kannattanut leikata ruohonleikkurilla, mutta koska on ollut niin kuivaa, niin ei olla hennottu. Nyt se saakin levitä lisää siemenistä. Ensi kesänä kohtaa on jo pakko alkaa leikata.

Lisää kukkia alapihan nurmikkoon...

Se on siis seuraava projektimme. Ja taas aion valita kotimaisia eli Suomen luonnonkasveja sekä ehkä muutaman puutarhakasvin. Kasvivalinnassa on tietysti tärkeää samat asiat, mitkä ovat vaikka perennapenkin suunnittelussa. Silloin siemenet lähtevät varmimmin hyvään kasvuun ja jatkossa ne myös alkavat levitä itsestään.
Suunnittelussa ei onneksi ole vielä kiire, sillä siementen kylvö on hyvä ajoittaa syyskuulle, jolloin ei tarvitse kastella 😊

Yhteen sammaleiseen kohtaan on kivasti kasvanut niittyhumalaa. Se onkin suosikkini kukkanurmikossa.

 

Kukkanurmikko on helppo ekoteko...

Kukkiva nurmikko on ekoteko monessa mielessä. Ensinnäkin kun siihen valitsee niitä kukkia, joista kimalaiset ja perhoset pitävät, niin auttaa sillä tärkeitä pölyttäjiä. Toinen tärkeä asia on se, että kukkanurmikkoa ei tarvitse leikata kuin 2-4 kertaa kuukaudessa. Kolmanneksi, siten saa lisättyä luonnonkasveja omalle pihalle.

Lisää aiheesta vanhemmassa postauksessa  Ekologiselle kaupunkipihalle kukkanurmikko.

Kasvivalintaa ja hoito-ohjeita...

Jos kaipaat tietoa kukkanurmikolle sopivista kasvilajeista sekä erilaisista tavoista tehdä sellainen, löydät tietoa verkkokurssilta. Samoin siellä on ohjeet, miten kukkivaa nurmikkoa kannattaa hoitaa, jotta kasvit lähtisivät leviämään, eivätkä väärällä hoidolla ala kärsiä ja kitua.

Lisätietoja kurssista löytyy Kaunis satumainen kukkanurmikko, joka on yritykseni Puutarha Studion.

Lehmukset kukkii parhaillaan...

Olettehan huomanneet, että lehmukset kukkivat parhaillaan. Meillä metsälehmus oikein surisee, kun sen kukissa on nyt niin paljon kimalaisia, kukkakärpäsiä ja muita pörriäisiä. Ja mikä ihaninta, lehmuksen kukissa on myös niin upea tuoksu 😍

Olenkin tehnyt puistolehmusten kukinnasta postauksen eli Lehmus kukkii nyt hurmaavan tuoksuvasti.

 Pörriäisterkuin Sari

Jännän värinen samettikukka Chameleon

Tämä samettikukka Chameleon on tosi jännä, ja oikea kameleontti. Sen kukat vaihtavat väriä punertavasta keltaoranssiin. Nämä on ne samettikukat, jotka istutin kasvusäkin reunaan, jotta rusakot eivät huomaisi säkissä kasvavia salaatteja ja persiljaa. Taimet esikasvatin siemenistä.

Samettikukka Chameleon siemenpussi…

Viralliselta nimeltään tämä on ryhmäsamettikukka `Chameleon ` (Tagetes patula `Chameleon`). Ryhmäsamettikukat ovat aina matalakasvuisia yksivuotisia kesäkukkia. Alla kuva sen isohkosta siemenpussista.
Siemenpussissa lukee, että lajike on runsaskukkainen ja kasvutavaltaan tiivis. Sitä se on, kuten kuvista hyvin näkyy. Tästä taisi nyt tulla suosikkini, vaikka en yleensä niin välitä samettikukista 😊

Blogipostaus kasvusäkkien istuttamisesta Hyötytarha sokkelin viereen - hyödynnä koko piha.

Samettikukan kasvatus siemenestä tosi helppoa...

Kesäkuun alkupuolella, kun sääennuste ei enää luvannut yöpakkasia, samettikukan taimet istutettiin kasvusäkin reunaan. Niissä oli silloin vasta ensimmäiset nuput näkyvissä. Ovat siis rehevöityneet tosi hyvin kuukaudessa 😊

Taimien siemenistä olin kylvänyt osan maaliskuussa ja osan huhtikuussa, kasvavan kuun aikaan, muovirasiaan. Niistä sitten koulin taimet pieniin ruukkuihin, jotta niillä olisi enemmän kasvutilaa. Koko ajan ne olivat asuinhuoneen hyvin valoisalla ikkunalla ilman kasvivaloa.

Ryhmäsamettikukka on niin helppo ja nopea kasvattaa siemenestä, että sen voi kylvää huhtikuussa tai jopa vasta toukokuussa.

Ryhmäsamettikukan hoito...

Kuten kaikki samettikukat, niin eniten ne kukkivat täydessä auringossa. Lakastuneet kukat voi leikata pois, niin uusille nupuille tulee enemmän tilaa. Niitä lannoitetaan ja kastellaan pitkin kesää, kuten kaikkia kesäkukkia. 

Ne eivät kestä lainkaan pakkasta keväällä eikä syksyllä. Siis ovat täysin kesäkukkia 😃

Kukkaterkuin Sari

Pelargoneilla mullalla on merkitystä, ja hassu tomaatin taimi

Täytyy todeta, että mullalla on iso merkitys pelargonien kasvussa. Toki hoidollakin on oma merkityksensä, unohtamatta oikeaa kuun vaiheen valintaa istutuksessa, pistokkaiden otossa ja siementen kylvössä. Olen niin ihmetellyt näitä siemenestä kylvettyjä pelakuitani, kun osalla niistä on niin paksut varret.

Rehevät pelargonit sammalkasvualustassa...

Nämä pelargonit, jotka olivat myös ensimmäisessä kuvassa, olen kylvänyt siemenistä tammikuun jälkipuoliskolla huolella kuun mukaan "puutarhurin työpäivänä".  Sen jälkeen ne on koulittu isompiin ruukkuihin ja lopuksi istutettu saviruukkuihin. Ne ovat kesän sateelta suojassa parvekkeella.

Aiemmin olen aina laittanut pelakuut muoviruukkuihin parvekkeelle, koska muuten multa kuivuu liian nopeasti. Nyt uskalsin kokeilla saviruukkuja, kun mullaksi laitoin sammalkasvualustaa. Sammal nimittäin imee kosteutta ikään kuin varastoon, josta sitten kasvi voi sitä ottaa. Tavallisessa mullassa ei ole tätä ominaisuutta.

Punavalkokukallinen on kukkinut jo toukokuusta alkaen ja valkoinen kesäkuun alusta. Nämä oli myös kylvetty ja koulittu sammalkasvualustaan. Ruukussa on siis 100% sammalta, eli Biolan Kasvusammalta.

Pelargoneja kuten muitakin kesäkukkia pitää lannoittaa. Siitä oma postaus Aika lannoittaa kesäkukat ja ryhmäruusut - varastolannoitus.

Halpa multa, turvemultaruukku ja sammalkasvualusta... onko eroa?

Kylvin maaliskuussa lisää pelargoneja siemenistä, koska testailin kuun vaikutusta kylvöissä. Taimia oli niin paljon, että tein sammalla pienen multatestin.

 Vasemmassa reunassa on turveruukussa turvetta. Keskellä oli ruokakauppaketjun omaa halpaa multaa, jossa pelargonin taimi ei lähtenyt hyvään kasvuun. Jouduin lusikalla kaivamaan multapaakun ruukusta pois, jotta näin juurten kunnon. Multa olikin kovettunut kummallisesti ja taimen juuret tosi pienet.
Oikealla on paksuvartinen pelargoni sammalkasvualustassa. Sen juuristo piti kasvualustan hyvin koossa.

Halpismullassa juuret eivät voineet selvästikään hyvin. Siksi tämä pelargoni ei kasva. Näin kävi kaikille tähän multaan istutetuille taimille.

Turveruukussa ja turpeessa kasvavat taimet voivat paremmin, mutta niiden juuret eivät kasvaneet turveruukusta läpi. Yksikään näistä taimista ei ollut rehevä, mutta ei surkeakaan.

Suosikkini - sammalkasvualusta...

Tämä testi vahvisti sitä tuntumaa, mikä minulle on tullut sammalkasvualustasta. Se on aivan huippu tuote sisäkukille ja kuumalle parvekkeelle kesäkukille. Se pysyy ilmavana ja tosiaan imee vettä itseensä niin, että kasvi tarvittaessa pystyy sitä ottamaan käyttöönsä.

Lisäksi 100% sammalkasvualusta on ekologinen, koska sammaleen otto kitusoilta voidaan tehdä noin 30 vuoden välein. Sen sijaan turpeen otto suolta tuhoaa suon lisäksi ympäristöä ja vesistöjä. Kookoskasvualusta taasen on ulkomainen tuote ja sen valmistukseen käytetään ymmärtääkseni paljon vettä alueella, jossa vedestä on pulaa.

Olen testaillut ja käyttänyt monille kasveille Biolanin Kasvusammalta, vaikkakin se ei ole luomua. Se on nimitäin lannoitettu kivennäislannoitteella. Mutta se on niin ekologinen kasvualusta, että se on tällä hetkellä suosikkini. Biohiilimullan ohella 😊

Nyt tätä kirjoittaessani tajusin, että enpäs ole testannut sitä vielä piharuukuissa. Siis taivas alla. Taidan ehtiä vielä tehdä sen tänä kesänä. Pitää vain muistaa laittaa kasville painava ruukku, sillä sammal on todella kevyttä.

Hassu tomaatin taimi...

Minulta jäi yksi siemenistä kylvetty tomaatin taimi yli ja se on saanut olla ikkunalla. Nyt otin sen lattialle, jotta sain kuvan. 

Se on kyllä niin hassu pienessä ruukussaan, vai mitä 😂

Arvaatte varmaan, mitä kasvualustaa eli "multaa" ruukussa on?

Kuun mukaan tehty kylvö onnistuu varmimmin...

Siitä kylvötestistä lyhyesti... kun kylvää ns. parhaimpina päivinä, siemenet lähtevät nopeaan kasvuun. Ja hyvä kasvu jatkuu.
Ns. huonoina päivinä kylvetyt taimet lähtivät kyllä kasvuun hieman hitaammin. Ja mikä mielenkiintoista, jatkossa ne olivat muutenkin hitaampia.
Onneksi jos on kylvänyt väärään aikaan, niin tilanne korjaantuu, kun koulii tai istuttaa taimet oikeaan aikaan.
Lisää näistä kuun mukaan tehtävistä puutarhatöistä Kuun vaiheet ja puutarhanhoito -verkkokurssilla.

Jos kaipaat lisäohjeita pelargoneista...

• Pelargonin kasvatus siemenestä on helppoa
• Pelargonin taimet, kasvusammal ja mykorritsa (osalle noista taimista laitoin myös mykorritsaa)
• Taimien jatkokasvatus eli miten hoitaa pieniä taimia 
• Pelargonit valoon ja lämpöön, mutta milloin 
• Pelargonien talvisäilytys  (valkoisen ja punavalkoisen pelargonin aioin talvisäilyttää huoneen ikkunalla)

Kesäterkuin Sari 

Sormustinkukat yllättivät taas

Jälleen nämä ihanat sormustinkukat yllättivät. Alkukesällä niitä tuskin huomaa, mutta kun niiden kukat avautuvat, ne ovat heti pihan kukkien kuningattaria. Ne ovat jotenkin niin ylväitä ja korkeina kiinnittävät huomioin. Ja joka kesä ne kasvavat hieman eri paikoissa ja juuri siksi ne tuovat pihalle jännää yllätystä.

 Ennenkin pionien seassa on ollut sormustinkukkia, tänä vuonna vähemmän.

Kasvimaalle, uuden daalian viereen, lähti kasvamaan yksi sormustinkukka Ja eihän sitä raaskinut kitkeä pois. Nyt se kukkii hauskasti monihaaraisena. Daalia näyttää kyllä siltä, ihan kuin sitä vähän ahdistaisi 😄

Tämän kesän komeimmat sormustinkukat ovat sen upeasti kukkineen puupionin edessä. Ehkäpä ne luovat pionille vähän varjoa, kun on ollut niin kuumia ja aurinkoisia päiviä. Tai ainakin niin selitän itselleni, ja jätän sormustinkukat paikalleen. 

Nyt kaikki meidän pihalla olevat sormustinkukat ovat vaaleanpunaisia eli niitä muita värejä täytyykin muistaa kylvää taas.

Lisää eri värisistä sormustinkukista ja niiden hoidosta Ihanat sormustinkukat -postauksessa.

Sormustinkukka (Digitalis) on syötynä vaarallisen myrkyllinen, mikä kannattaa pitää mielessä. Todella myrkylliset kasvit -postauksessa on lisää näitä myrkyllisiä puutarhakasveja kuvina.

Sormustinkukka on kaksivuotinen perinneperenna.

Myskimalva toinen yllättäjä...

Aiemmin vaaleanpunaista myskimalvaa on ollut meillä yhdessä kukkapenkissä. Tänä vuonna sitä onkin vain niityllä. Sekin on yllättäjäkasvi, sillä se leviää siemenistä ja yksittäinen taimi voi olla lyhytikäinen. Eli keväällä ei yhtään tiedä, paljonko myskimalvaa kukkii kesällä 😊

Myös myskimalva on perinnekasvi.

Muita vaaleanpunakukkaisia perinnekasveja on ruusumalva ja harmaamalvikki. Näistä kolmesta kuvat ja tunnusmerkit Myskimalva, harmaamalvikki vai ruusumalva -postauksessa.

Blogijuttuja perinnekasveista...

• Myskimalva, harmaamalvikki vai ruusumalva
• Varjolilja - näyttävä perinnekasvi
• Helppo ja villi reunuspietaryrtti
• Ukonhatut yllätti ja kasvimaan kuulumisia
• Komeat idänunikot ja tarhaidänunikot
• Lehtoakileija - helppo kylvää siemenistä
• Ihanat sormustinkukat
• Syreenileimu - helppo maatiaisperenna

Kesäterkuin Sari

Ps. täällä odotellaan edelleen sateita, sillä viime yön sade ei riitä vielä, koska maa on niin kuivaa... siis peukut pystyyn 😊

Paras teho ötököihin - luonnon pyretriini

Blogiyhteistyö - Schetelig 

Tänään huomasin, että parvekkeella toiseen sitruspuuhun on tullut pienen pientä ötökkää eli vihannespunkkia. Se on pikkujuttu, kun sen huomaa ajoissa. Tehokkain aine ötököiden torjuntaan on luonnonmukainen pyretriini. Sitä voi käyttää niin sisäkukille, syötäville kasveille, parvekekasveille kuin monivuotisille pihakasveille. Sitä olemme käyttäneet myös kuvan punakukkaisen neilikkaruusun kirvoihin.

Vihannespunkki eli kehrääjäpunkki munakoison lehdissä...

Sisällä ikkunalla odottaa vielä muutama munakoison taimi ulos istutusta. Nyt senkin lehdissä on vihannespunkkien jälkiä. Ötökkä on niin pieni, että sen näkemiseen tarvitaan hyvää näköä... tai suurennuslasia. Lehteen on tullut vaaleaa pistemäistä jälkeä ja noita pieniä mustia "ulosterakeita"... vihannespunkin jälkiä.

Kasvihuoneessa, parvekkeilla ja sisällä vihannespunkki iskee helposti paprikaan, chileihin ja munakoisoon. Sekä joihinkin kesäkukkiin, etenkin lasitetuilla kuumilla parvekkeilla ja terasseilla. Kun niitä on paljon, ne muodostavat ohutta seittiä lehtien ympärille.

Niitä villakilpikirvoja löysin pitkästä aikaa muutaman ison aikuisen yksilön. Nekin oli parvekkeella, mutta  japaninvaahterssa. Postaus tammikuulta Yök, villakilpikirva... siis aika tehdä ötökkätarkistus.

Alppiruusujauhiaisia taas rodossa...

Taas tänäkin vuonna meidän alppiruusussa on valkeita pieniä ötököitä, jotka lehahtavat lentoon, kun koskee oksaa. Ne on jo kerran ruiskutettu luonnon pyretriinillä ja toinen kerta tehdään nyt viikon kuluttua ensimmäisestä. 

Se mikä näissä valkeissa alppiruusujauhiaisissa on ärsyttävintä, niin niiden uloste edesauttaa rodon lehtiin tulevaa nokisientä. Eli alppiruusun lehdet näyttävät nyt ihan likaisilta. Tämän ongelman kanssa pitää nyt skarpata!

Paras teho kirvoihin on luonnon pyretriinillä…

Luonnon pyretriini tuohoaa aikuisten kirvojen lisäksi myös niiden munat. Mikä on tosi tärkeää. Toki uusia kirvoja liikkuu myös tuulen mukana eli on hyvä edelleen tarkkailla kasveja.
Meillä ryhmäruusujen latvoja ja nuppuja on jo useamman kerran ruiskutettu. Jos antaisi kirvojen vain olla, niin kukinta olisi vähäisempää.

 Samalla kun ollaan ruiskutettu kirvoja, niin ne vihreät pienet ruusupistiäisen toukat ovat myös tuhoutuneet. Niitä on onneksi vain kevätkesällä. Pistiäisen toukat ovat näille jaloruusuille vielä pahempia, sillä se tuhoavat nopeasti nuput ja latvat. Niistä parempi kuva Ruusuissa on nyt kirvoja ja pieniä vihreitä matoja -postauksessa.

Tee ruiskutus huolella ja oikein...

Luonnon pyretriini on luonnonmukainen aine eli mieto. Siksi se ruiskutetaan vasta illalla, kun aurinko ei enää paista kasveihin ja parveke on jo viilentynyt.
Aina täytyy lukea aineen käyttöohje!
Ja kotipihoilla kun ruiskuttelee, niin se on niin tarkkaa puuhaa, että siinä kyllä huomaa leppäkertut sun muut hyvät ötökät. Ja niitähän ei ruiskuteta 😊

Tarkista varoaika...

Torjunta-aineilla on virallisesti hyväksytyt varoajat eli kuinka monta päivää pitää odottaa, ennen kuin kasvia voi syödä. Solabiolin pakkauksessa varoajaksi mainittiin  7 vrk maustekasveilla ja 1 vrk muilla.
Luonnon pyretriini sopii siis hyvin syötävillekin kasveille.

Testauksessa Solabiol Hyönteisten torjunta-aine...

Minulla on ollut testauksessa Hyönteisten torjunta-aine spray, joka on valmista liuosta. Se on kätevä kotona sisällä, kun voi heti ruiskuttaa ötököitä, kun niitä huomaa. Pullossa on vielä turvakorkki, eli sen voi kääntää pois ON-asennosta, niin kukaan ei vahingossakaan ruiskuttele sillä muuta 😊

Natria tuotemerkki on kuulemma vähitellen vaihtumassa Solabiol tuotemerkiksi, siksi erilaiset pullot. Aine on samaa ja yhtä tehokasta luonnon pyretriiniä, jota uutetaan dalmatianpäivänkakkarasta, sekä lisänä rapsiöljyä.

Koska meillä on ne ötökät alppiruusussa, ryhmäruusuissa ja välillä myös uusissa hedelmäpuissakin, niin ruiskutuksiin tarvitaan paljon ainetta. Silloin järkevämpää on hankkia paineruisku (siitä pitääkin ottaa kuva tänne) ja laimentaa Hyönteisten torjunta-aine tiivisteestä. Siinäkin tuotemerkki on vaihtumassa. Tiiviste on pakattuna pieneen pahvilaatikkoon.

Mäntysuopa ei sovi luomuviljelyyn... 

Tässä on pakko muistuttaa siitä, että mäntysuopa ei ole hyväksytty luomuviljelyyn. Ja se ei ole edes tehokas torjunta-aineena, eikä sille ole määritelty varoaikaakaan. 

Vanhoissa kirjoissa, nettisivustoilla yms se vielä mainitaan luomuaineeksi. Se ei siis nykytiedon mukaan pidä enää paikkaansa.

Yllättävän sitkeästi monet pitävät silti mäntysuopaa luomuaineena 😉

Olen saanut testaukseen Natria sekä Solabiol Hyönteisten torjunta-aineet tuotteiden maahantuojalta Schetelig Oy:lta. Kiitos siitä heille!

Kesäisin terveisin Sari

Hyötytarhan kuulumiset - omavaraisuus kotipihalla

On taas kuukauden Suuntana omavaraisuus -yhteispostauksen aika, aiheena Eteneminen ja resepti. Ihan ensimmäiseksi täytyy kertoa, että meidän seudulla maa on todella kuivaa. Sateita on tullut vähän, ehkä alle 20 mm koko kesäkuussa. Kuivuus näkyy jo pihoilla paikoitellen kuivahtaneina nurmikkoina. Ja meillä se vaikuttaa siihen, että kaivosta voi loppua vesi. Kastelut on nyt siis minimissään.

Kastelualtaissa kaikki hyvin ja munakoiso kukkii...

Kastelualtaiden päällä olevissa multasäkeissä samettikukat kukkivat niin ihanasti ja suojaavat syötäviä taimia rusakolta. Vielä se on ainakin toiminut. Samettikukkien sävy on tosi jännä, ja ne olen  itse esikasvattanut siemenistä.

Säkeissä on muutama munakoison taimi, mitkä nyt kukkivat. Siemenpussissa luki, että kukkia kannattaa sumuttaa kevyesti, niin se edistää hedelmien muodostumista.Yllättävän kauniit kukat niillä ainakin on.

Näistä kastelulaatikoista enemmän Hyötytarha sokkelin viereen - hyödynnä koko piha -postauksessa.

Peruna aloittelee kukintaa...

Aika järkyn näköinen tämä perunamaa. Näin kuivaa meillä on. Perunamaata ei kastella koskaan, eikä siis nytkään. Vaikka näyttää näin kituvilta, niin todennäköisesti tulee iso sato. Siemenperunat on nimittäin istutettu maahan tarkasti oikeaan kuun vaiheen aikaan hyvänä päivänä. 

Näillä on muuten kauniin vaaleanlilat kukat 😊

Herneet tuettu nyt pitkillä kepeillä...

Espanjansiruetanoiden takia, emme käytä kasvuharsoja keväällä. Joten kylmänarat kasvit kylvetään maahan vasta touko-kesäkuun vaihteessa. Siksi nämä herneen taimet on vielä pieniä.

Ekan kerran hernekepit on näin pitkät. Ne ihan huvittaa, sillä ei vieläkään meinaa uskoa, että herne kasvaisi yli polven korkuiseksi meidän maassa. 

Biohiili voi tehdä ihmeitä... kuten hyvin näkee Kokemuksia biohiilestä kasvimaalla -postauksessa.

Herneiden takana näkyy etanaeste.

Uusintakylvöjä herneellä ja pavuilla... ne siruetanat ja harakat...

Pelkästään kuivuus ei ole haaste kasvimaalla, sillä meillä on niitä espanjansiruetanoita, jotka syövät taimet yhdessä illassa.  Eli uusintakylvöjä saa tehdä hieman. Vasta nyt saatiin etanaeste laitettua takaisin kasvimaan ympärille, joten kohta kylvetään taas muutama pavun siemen. Siis sekin kuun mukaan, nimittäin nyt maanantaina ja tiistaina ei kannata kylvää mitään.  

Meidän omakotialueella on myös harakkalauma ja naakkoja, jotka nyhtävät taimet ylös maasta. Taimet voi istuttaa kyllä takaisin, mutta yleensä ne on ehtinyt jo kuivua.

Alla kuva toisesta hernemaasta, josta säilyi vain muutama taimi. Onneksi uudet kylvökset ehtivät hyvin tehdä satoa. Tässä jopa mietin, että sitä etanaestettä voisi tehdä myös alaosan hernemaalle, kun se on niin tehokas ja helppo tehdä. Postaus siitä keskiviikolta Etanaeste ja espanjansiruetanat. 

Papujen seassa kasvaa selvästi jalopähkinän taimi. Oliskos oravat piilottaneet sen siemenen vai onkohan se tullut kompostimullan mukana. Hauska ylläri 😊

Mansikkamaasta eka sato...

Elokuussa istutetut mansikan taimet tuottavat jo kivasti satoa. Ja tätä mansikkamaata on kasteltu tänä vuonna vasta yhden kerran, se selittää marjojen pienen koon. Muuten mansikat voivat tosi hyvin. Tässäkin maassa on biohiiltä. Niiden istutuksesta on myös oma postaus eli Mansikan taimien istutus biohiilimultaan.

Ja se resepti, jonka on itse testannut...

Tähän aikaan suurinta herkkua on juuri poimitut mansikat ja jäätelö... kahvin kanssa 😊

Tämä resepti on helppo ja nopea tehdä.
Mansikat voi myös ostaa, ei tarvitse olla omalta pihalta 😋

#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...

• Laura eli Javis, 
• Tsajut,  
• Puutarhahetki,  
• Sorakukka,  
• Metsäläisten elämää,  
• Urban Farming,  
• Harmaa torppa,  
• Elämää korvessa,  
• Pienen pieni Farmi,  
• Caramellia,  
• Ku ite tekee,  
• Rakkautta ja maanantimia,  
• Kohti laadukkaampaa elämää,  
• Korkeala,  
• Villa Kotiranta,  
• Alussa oli Vehkosuo,  
• Wannabee farmari,  
• Maatiaiskanasen elämää,  
• Tuohitossuissa 

Mansikkaterkuin Sari