Sipulikukkia kasvatusaltaaseen parvekkeelle

Istutin jo sipulikukkia parvekkeelle tähän kasvatusaltaaseen, joka on kuin iso altakasteluruukku. Se on siis parvekkeella läpi talven. Viime vuonna jo kokeilin siihen erilaisia sipulikukkia, joista osa kukki ja osa epäonnistui täysin. Joten jännä nähdä, miten käy tällä kertaa. Nämäkin kukkasipulit on tietysti istutettu kuun mukaan.

Krookuksia ja tulppaaneja kasvatusaltaaseen...

Kasvatusaltaaseen jää talvehtimaan timjami, ruohosipuli, persilja sekä mansikka. Kesäisiä kuvia niistä kastelualtaassa näet Altakastelu paahteisen kesän pelastus -postauksen loppupuolella. 

Monivuotisten kasvien lisäksi siellä on vielä vihreä kanerva tuomassa talvivihreää.  Kohtiin, joista näkyy multa, istutin aikaisin kukkivia pieniä krookuksia. Niiden sipuleissa olikin jo isot alut eli niillä oli kiire päästä multaan.

Krookusten lisäksi istutin aikaisia kasvitieteellisiä tulppaaneja, joilla on pienet sipulit.

Kuvan oton jälkeen levitin sipulit harvempaan, jotta niillä on enemmän tilaa juurtua ja kukkia sitten keväällä. Ja tietysti istutin ne saman tien.

Krookuksia viime keväänä kasvatusaltaassa...

Viime huhtikuun alussa kasvatusaltaassa kukki keltaisia krookuksia. Istutetuista sipuleista kukki vain ehkä noin puolet. Syynä oli todennäköisesti lasitetun parvekkeen hankalat olosuhteet eli aikaisin keväällä aurinko lämmitti parvekkeen ja sen jälkeen tuli kovat pakkaset. Tai sitten syy oli jossain muussa.

Kuvien otolla on viikon väli ja keltainen krookus on sama kummassakin kuvassa.

Tulppaanit onnistuivat hyvin...

Huhtikuun loppupuoliskolla kasvatusaltaassa kukki tulppaanit. Olin istuttanut vain muutamia sipuleita ja ne näyttivät viihtyvän hyvin parvekkeella. Tässä vaiheessa talvehtinut ruohosipuli oli jo kasvattanut kivasti uutta versoa kuvan oikeassa laidassa.

 

Vielä lisää sipulikukkia istutettavana...

Aion istuttaa kasvatusaltaaseen vielä ainakin muutaman kevätkurjenmiekan sipulin, vaikka viime vuonna ne eivät onnistuneet lainkaan. Samoin lumikellot epäonnistuivat ja niitä en nyt kokeile uudelleen.

Kuun mukaan hyvä kukkasipuleiden istutusaika on 27.10.2023 asti, joten ehtii vielä ostaa vaikka jotain lisääkin.

Lisää kuvia kastelualtaasta Helppoa omavaraisuutta parvekkeella -postauksessa.

Aion istuttaa paljon myöhemmin kevätkurjenmiekan sipuleita ruukkuun jääkaappiin. Niistä on tarkoitus hyötää kukkaan eli kasvattaa aikaisemmin kukkivia kevätkukkia parvekkeelle. Siitä kirjoittelin aiemmin Kevätkurjenmiekkoja ruukkuun kevääksi -postauksessa.

Puutarhaterkuin Sari

Daalian juurakot kaivettu maasta

Nyt on daalian juurakot kaivettu maasta talvisäilytykseen. Se onkin hyvä tehdä ennen kuin maa jäätyy. Tällä eteläisessä Suomessa ei olisi ollut vielä kiire niiden nostoon, mutta oli niin hyvä sää, että nostettiin ne tänään viileään autotalliin kuivahtamaan. Kuun mukaan oli myös hyvä aika juurakoiden nostoon talvisäilytykseen.

Muhkeat juurakot kuivasta kesästä huolimatta...

Vaikka emme kastelleet näitä daalioita tänäkään vuonna kertaakaan, niin niiden juurakot olivat tosi muhkeita. Etenkin kun ottaa huomioon, että meidän alueella ei satanut touko-kesäkuussa lainkaan ja heinäkuussakin vain hieman. Niiden multaan lisätty biohiili on taas ollut daaliakesän pelastus.

Kaksi kottikärryllistä daalian juurakoita kellariin...

Eli nostettiin tänään kaikki daaliat maasta viileään autotalliin kuivahtamaan ja sen jälkeen ne pääsevät  kellariin talvisäilytykseen. Vanhojen oranssien daalioiden juurakoita tuli kaksi kottikärryllistä. Otin tämän kuvan, kun nosto oli vasta alussa. Eli juurakoita tuli tähän vielä lisää. Kuvasta näkee miten isoja juurakot olivat.

Nostohommassa mukana oli tietysti myös kottikärrykoira eli tälle kertaa vain yksi niistä.

Oransseja daalioita pitkä rivi...

Jo aiemmin pakkanen oli mustuttanut daalioiden varret ja ennen juurakoiden ylös kaivuuta, niiden varret leikattiin kompostiin.

Oransseja daalioita on pitkä rivi nurmikon vieressä. Nyt vasta kun varret leikattiin, niin näkyviin tuli niiden multaan levinneet heinätupsut. Ne poistamme sen jälkeen, kun daaliat on nostettu maasta. Samalla lisäämme kompostimultaa tai sitten teemme sen keväällä. Riippuu nyt syksyn säästä, mitä ehtii tehdä.

Tässä vielä nämä meidän oranssit daaliat kesältä. Niillä on tosi peittävät lehdet ja runsas kukinta, vaikka emme kastele niitä koskaan. Lisää näistä yli 30 vuotta vanhoista daalioista Vanhat daaliat ja daaliakesä -postauksessa.

Myös nyt viikonloppuna on hyvä aika nostaa daaliat ja muut talvisäilytykseen, kuun mukaan.

Mukavaa viikonloppua! 

Puutarhaterveisin Sari

Hempeän suloinen syystähti

 Kaupallinen yhteistyö - Huiskula Oy 

Näin lokakuussa kukkamyymälöissä alkaa näkyä näitä joulutähtiä muistuttavia syystähtiä. Koska rakastan joulua ja joulukukkia, niin tietysti ainakin yksi syystähti pitää olla jo heti kun niitä tulee myyntiin. Nämä syystähdet on lisäksi siitä kivoja, että ne kestävät pitkään kauniina... ainakin jouluun asti.

Työpöydän piristyksenä suloinen syystähti...

Tämä hempeän suloinen syystähti eli prinsettia on nyt työpöydän kulmalla, piristämässä työpäiviä. Sitä siis tulee katsottua läheltä ja sen kukkien hienon värityksen huomaa hyvin. Ylimmissä lehdissä, mitkä oikeasti ei ole terälehtiä vaan tavallisia lehtiä, on hempeän vaaleanpunertava sävy. Osassa näkyy myös vihreää, sillä nehän on lehtiä. Lisäksi vaaleiden lehtien lehtisuonet ovat jännän punertavat. 

Syystähden pienet kukat vielä avautumatta...

Eli syystähtien, samoin kuin joulutähtienkin, värikkäiden lehtien keskellä on ne varsinaiset kukat. Tällä syystähdellä ne on vielä avautumatta. Kukat on tosi mitättömän näköiset, mutta niistä näkee hyvin, onko syystähti "tuore" eli vasta tullut puutarhalta myymälään. Silloin, kuten tässä kuvassakin, nuput eivät vielä ole auenneet.

Vaalea vai pinkki kotimainen prinsettia...

Pinkki on myös kaunis, mutta minua viehättää enemmän tämä hempeän vaalea. Näitä syystähtiä myydään siis myös prinsettia nimellä. Ne on oikeastaan kaksi eri kasvia. 

Tämän postauksen syystähdet on Huiskulassa prinsettiana, mutta niitä voi siis näkyä myymälöissä myös syystähden nimellä. Oli nimi kumpi tahansa, niin ovat yhtä upeita.

Viime vuonna minulla oli trendikkään värinen syystähti, jonka leveämmät ylälehdet olivat oranssin punertavat. Näitä on siis erivärisiä valkoisen ja punaisen sävyissä. 

Postauksen kuvien prinsettiat on kotimaisia eli kasvatettu Turussa, Huiskulan Puutarhalla.

Syystähden ja prinsettian hoito-ohje...

Syystähti ja prinsettia viihtyy valoisalla paikalla huoneenlämmössä. Se ei pidä vedosta eikä kylmästä. Sitä ei myöskään kannata laittaa kuuman lämpöpatterin tai takkatulen lähelle.
Syystähteä kastellaan haalealla (ei kylmällä) vedellä, kun mullanpinta on kevyesti kuivahtanut. Ylimääräinen vesi kaadetaan pois suojaruukusta/aluslautaselta. Sitä lannoitetaan vasta kukinnan jälkeen, kun se aloittaa uusien lehtien kasvun.

Sain tämän hempeän suloisen prinsettian Huiskulasta ja se on heidän omaa tuotantoaan. Kiitos siitä heille!

Syysterveisin Sari

Kevätkurjenmiekkoja ruukkuun kevääksi

Istutan taas kevätkurjenmiekkoja ruukkuun kevääksi, tosin en ihan vielä. Päätin kirjoittaa tästä teille ikään kuin vinkiksi, sillä niiden sipulit on myynnissä nyt ja osa myy niitä jo alennuksella. Pienet sipulista kasvavat iirikset eli kurjenmiekat on niin suloisia kevätkukkia ruukuissa niin terassilla, parvekkeella kuin sisälläkin.

 

Tummakukkainen lumikurjenmiekka `Pauline´...

Tämä kuva on otettu maaliskuun alkupuoliskolla parvekkeelta, eteläisestä Suomesta. Riippuu siis kevään säistä, voiko näitä pitää jo ulkona, nimittäin kurjenmiekkojen kukat eivät kestä pakkasta. Keväällä lasitetulla terassilla ja parvekkeella lasitus usein pitää pienet yöpakkaset poissa. 

Lisää kuvia tästä Siro lumikurjenmiekka `Pauline`-postauksessa. Siellä on myös kuvat, miltä ne näyttivät joulukuun lopulla ja helmikuun alussa.

Kukkaan hyödettyjä kevätkurjenmiekkoja...

Tämä sipulikukkien kasvattaminen kukkaan kellarissa tai jääkaapissa on siis kukkaan hyötämistä. Kuvassa on kevätkurjenmiekka `Purple Hill`. Kukkaan hyötäminen on helppoa ja nämä erilaiset pienet kurjenmiekat on onnistuneet minulla aina. 

Lisää ohjeita kukkaan hyötämisestä Kukkaan hyödetyt iirikset - jääkaapin avulla -postauksessa.

Näin kukkaan hyödettynä ne kukkivat paljon aikaisemmin, mitä ulos ruukkuihin istutettuna.

Vaaleansinisiä kevätkurjenmiekkoja ruukussa...

Näitä pieniä kurjenmiekkoja on erivärisiä, myös keltaisia ja vaaleansinisiä. Suurin osa niistä, jotka itse olen hyötänyt kukkaan on Korpikangas Siemen-Fröltä. Heillä on hyvä valikoima erilaisia.

Kuvassa on kevätkurjenmiekka `Clairette`, jonka kukissa on vaalean- ja tummansinistä.

Lisää kuvia tästä Herkän kaunis kevätkurjenmiekka ruukussa -postauksessa.

Muitakin sipulikukkia voi hyötää kukkaan ruukussa...

Helppoja sipulikukkia hyötää kukkaan on ainakin monet tulppaanit, pienet narsissit, krookukset ja helmililjat. Niitäkään ei kannata istuttaa ruukkuun liian aikaisin, jotta ne eivät lähde kasvuun turhan aikaisin. 

Nimittäin niiden kukinta kestää todella pitkään ulkona, parvekkeella ja terassilla, kunhan ei ole pakkasta. Eli sen takia istutan sipulit vasta joulukuussa ja tietysti kuun mukaan. Silloin kurjenmiekat aloittavat kukkimisen yleensä maaliskuun alussa. Ne on nimittäin nopeita kasvamaan 😊

Kuvassa on kukkaan hyödetty buharantulppaani, joka on kasvitieteellinen tulppaani.

Kukkivat sipulikukat voi tietysti pitää sisällä ja nauttia niiden kauneudesta siellä, mutta huoneenlämmössä niiden kukinta kestää lyhyemmän aikaa. 

Eli jos haluat kasvattaa eli hyötää kukkaan kukkasipuleita kevääksi, niin niiden sipulit kannattaa ostaa ihan lähiaikoina, vielä kun niitä on myynnissä... pienenä vinkkinä siis 😊

Puutarhaterveisin Sari

Ekat talvisuojaukset pihan kasveille

 

Olemme viritelleet jo ensimmäiset talvisuojaukset tietyille pihan kasveille. Nimittäin peurat ja kauriit alkavat taas vierailla pihalla enemmän, etsimässä maukkaampia kasveja. Loput talvisuojaukset laitamme vasta sitten, kun puista ja pensaista on lehdet pudonneet alas. Tai jos pitkä sääennuste lupailee pysyviä pakkasia, niin sitten juuri ennen pakkasten alkamista.

Marjakuusi suojattu verkolla...

Metsäkauriit ja peurat syövät marjakuusen versoja herkästi, etenkin lehdettömään aikaan. Suojasimme tämän marjakuusen jo jokin aika sitten verkolla. Jotta verkko oli helpompi laittaa sen ympärille, marjakuusen versoja sidottiin hieman yhteen. 

Kauriit ja peurat syövät myös tuijia, mutta meillä ainakin tähän asti tuijat on saaneet olla rauhassa. Toivottavasti jatkossakin, sillä niitä emme suojanneet.

Hedelmäpuiden talvisuojaukset runkosuojilla...

Hedelmäpuille on viritelty jo ekat talvisuojaukset eli muoviset runkosuojat rungon ympärille. Nämä muoviset spiraalimaiset runkosuojat on siitä hyviä, että ne on kestäviä ja ne on helppo kietoa myös isomman puurungon ympärille. 

Runkosuoja pitäisi olla tiiviisti ihan maahan asti, jotta se suojaisi maa ja lumen välissä liikkuvilta peltomyyriltä. Ei siis näin kuten kuvassa on. Tämän päärynäpuun alaosan kuori on jo niin vanha ja uurteinen, että tuskinpa se maistuu myyrälle.

Runkosuoja siis estää tähän aikaan peuroja, kauriita ja rusakoita syömästä puun kuorta. Myöhemmin syksyllä virittelemme nuorien hedelmäpuiden ympärille korkeahkot metalliverkot suojaamaan myös puiden oksistoa. Siitä kuvia Omenapuiden talvisuojaus -postauksessa.

Viinikärhön talvisuojaus fasaanien kulkureitillä...

Ehkäpä teistä joku muistaa sen, miten fasaanit talvella katkoivat viinikärhön kaikki versot poikki, kuten aiempinakin talvina. Niillä on kulkureitti talvella keinun jalan vierestä keinun alle. Nyt sitten ekaa kertaa laitettiin köynnöksen alaosaan verkko. Saa nähdä säilyykö nyt köynnöksen versot ehjinä. Toivottavasti 😊

Viiniköynnöksen alla kasvaa harmaakäenkukkaa, josta enemmän Harmaakäenkukka näyttävä perenna -postauksessa.

Daalian versot paleltuneet ja nosto kuun mukaan...

Tältä näyttää nyt meidän vanhat oranssit daaliat. Pakkanen on jo palelluttanut niiden varret ja seuraavaksi leikataan varret pois. Aiomme nostaa ne maasta kellariin vasta ensi viikolla, jolloin kuun mukaan on siihen hyvä ajankohta. Miten kuivattelemme ja säilytämme nämä juurakot, siitä lisää Ne uskomattomat daaliat pääsi talvisäilytykseen -postauksessa.

Mukavaa viikonloppua!

Puutarhaterveisin Sari

Syksyn viimeiset hyvät Kitkemispäivät

Nyt on syksyn viimeiset hyvät Kitkemispäivät kuun mukaan. Onneksi sääennuste on luvannut poutaantuvaa, sillä en yhtään tykkää kitkeä sateessa. Koska nämä ovat viimeiset hyvät päivät, ne kannattaa hyödyntää tarkasti tiettyihin kohtiin pihaa.

Kuvassa on laventelin taimi, joka on itse kylväytynyt siihen. Eli kun kitkee, niin saa olla tarkkana, ettei vahingossa kitke näitä toivottuja siemenistä levinneitä alkuja.

Laatoituksen ja hiekkapihan kitkeminen... 

Me olemme yleensä kitkeneet pihan laatoitukset syksyllä, niin ne ovat kauniin näköisiä keväälle asti. Niiden kauneus korostuu jännästi lumettomana talvena, joten siksi ne on hyvä kitkeä nyt.

Samoin hiekkapihasta ja kivituhkasta on hyvä kitkeä rikkaruohot pois näin syksyllä. Samalla saa haravoitua siitä syksyn lehdet.

Uudet istutukset kitketään kuun mukaan...

Kaikki uudet istutukset ja uudet kasviryhmät kitken aina myöhään syksyllä, siis lokakuussa. Näin rikkaruohot eivät pääse valtaamaan uutta aluetta ennen maan jäätymistä, eikä aikaisin keväällä. Ja näin kasviryhmät ovat myös paljon kauniimpia.

Nurmikon reunojen kanttaaminen...

Nurmikon reunoja olemme kantanneet jo pitkin syksyä ja nyt olisi tarkoitus kantata loputkin. Tai ainakin niin paljon, kun ehditään. Tämä kanttaaminen on siis vasta sen jälkeen, kun olemme saaneet kitkettyä. Toivottavasti sää siis poutaantuu, jotta pääsisimme kanttaamaankin.

Viimeiset hyvät Kitkemispäivät kuun mukaan...

Nyt alkoi siis syksyn viimeiset hyvät Kitkemispäivät, sillä seuraavat olisi vasta marraskuussa.

Hyvät Kitkemispäivät 11.-13.10.2023

Kitkemispäivät on tuttuun tapaan iltapäivän puolella, ei siis aamupäivällä. Ja näiden kuun mukaan katsottujen kitkemispäivien lisäksi kannattaa aina muistaa kitkeä rikkaruohot hyvällä kitkemistekniikalla. Siten saa rikkaruohot kevyemmällä työllä ja huomattavasti paremmin hävitettyä kohdasta. Tästä on se Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssi.

Nyt on huono aika istuttamiseen kuun mukaan...

Parhaillaan on tosi huono aika istuttaa taimia, kukkasipuleita ja huonekasveja sekä tehdä siirtoistutuksia.

Sunnuntaina alkaakin sitten istutusjakso kuun mukaan eli sen pidemmälle ei enää tarvitse odottaa.

Kuun mukaan puutarhatöiden ajoittaminen on hyvin vanhaa perinnetietoa ympäri maailman. Se on yksi luonnon rytmeistä ja siksi kuuluu osana luonnonmukaista puutarhanhoitoa.

Vaikka se on niin vanhaa perinnetietoa, se pätee edelleen. Jos epäilet sitä, niin sen toimivuus on helppo todeta, kun rohkeasti lähdet kokeilemaan sitä.

Puutarhaterveisin Sari

Huonekasveille jo merileväuutetta

Huonekasveille annetaan jo merileväuutetta tavallisen lannoitteen sijasta. Itse olen kastellut merilevävedellä jo kuukauden verran niitä kasveja, jotka kasvavat vain kesällä. Nyt siirryn vähitellen siihen myös muilla kasveilla. Merilevästä on tunnetusti paljon hyötyä ruukkukasveille, etenkin talven aikana asuinhuoneiden haastavissa olosuhteissa. Itse olen käyttänyt merileväuutetta kasveilla talvikautena jo niin kauan kuin muistan.

Posliinikukille lannoite vaihtunut merilevään...

Kirjavalehtiset posliinikukat kasvattavat hitaasti uusia lehtiä ja versoja, joten niille annoin tänään merilevävettä lannoitteen sijasta. Todennäköisesti jatkan merilevällä läpi talven kevääseen asti, kunnes niissä näkyy taas uutta kasvua.

Kun katsoo tätä tänään otettua kuvaa ja helmikuulta Kirjavalehtiset posliinikukat ihastuttaa -postausta, niin näkee miten paljon tämä kirjavalehtinen isoposliinikukka onkin rehevöitynyt, suorastaan ihan huomaamatta.

Nukkumatti sai vielä lannoitetta...

Vihreälehtinen nukkumatti eli paavonnukkumatti kasvattaa parhaillaan vielä uusia lehtiä. Tänään annoin sille lannoitevettä sen takia, sillä uusi kasvu vaatii aina ravinteita. Ehkäpä seuraavina Kastelupäivinä annan sille jo merileväuutetta lannoitteen sijasta.

Nukkumatti oli tammikuussa vielä aika pystykasvuinen. Sen sijaan nyt versot ovat jo paljon pidemmät ja roikkuvat rennosti alaspäin. Kuvia siitä tammikuulta Nukkumatti perinteikäs ja helppo huonekasvi -postauksessa.

Oleanterissa viimeinen kukka...

Oleanteri viettää talven viileähkön huoneen ikkunalla ja siinä oli tänään viimeinen kukka auki. Sen kanssa vähän mietin antaisiko sille lannoitetta vai merilevää. Päädyin nyt jo merilevään, jotta se vahvistuisi kestämään talvetuspaikan hieman huonot olosuhteet.

Orkideat saa edelleen orkidealannoitetta...

Orkideat on siinä mielessä poikkeus, että hyvin harvoin annan niille merileväuutetta. Nimittäin lannoitan niitä läpi vuoden orkidealannoitteella. Yleensä omat perhosorkideani sekä puikkokämmekkäni aloittavat kukkimisen joulukuussa. Saas nähdä, käykö niin tänäkin jouluna.

Huonekasveille merileväuutetta näistä syistä...

Merilevä sisältää kasveille tärkeitä hivenravinteita sekä muita luonnollisia aineita, mitkä auttavat kasveja. Se parantaa juuriston ja lehdistön kasvua sekä auttaa kasvia kestämään paremmin talven pimeän jakson yli. Merilevä lisää myös tärkeää mullan mikrobitoimintaa. Se sopii luomuviljelyyn eli syötäville kasveille, kuten talvisäilytyksessä olevalle chilille.

Merilevävettä voi myös sumuttaa kasvien lehdille, valmisteen ohjeen mukaan. Itse olen usein pyyhkinyt huonekasvien lehdet merilevävedellä. 

Kastelupäivät kuun mukaan...

Jos et vielä huomannut facebookista tai intasta, niin nyt viikonloppuna 6.- 8.10.2023 on kasvien Kastelupäivät kuun mukaan. 

Itse kastelin jo tänään suurimman osan kasveistani. Huomiselle jäi kuitenkin vielä muutama kasvi, sillä aika loppui tänään vähän kesken. 

Kasvien kastelusta kuun mukaan ja kastelun poikkeustilanteista lisää Huonekasvien hoito kuun mukaan -verkkokurssilla. Siellä on myös viikon eri päiville osuvat tärkeimmät huonekasvien hoitotoimet, kuun mukaan. Kurssi on yritykseni Puutarha Studion ja löytyy Sarin puutarhakurssit -verkkokurssialustalta.

Puutarhaterveisin Sari