Onko ongelmana rikkaruohot ja kitkeminen?

Onko ongelmana rikkaruohot ja kitkeminen? Jos on, niin kuulisin erittäin mielelläni, mikä siinä on ongelmana. Me ihmiset olemme erilaisia ja kaikki ei toki pidä kitkemisestä. Tai voi myös olla fyysisiä rajoitteita, mitkä vaikuttavat kitkemiseen. Mutta onko vielä jotain muuta, mikä tekee kitkemisen tai rikkaruohot ongelmaksi.

Itse kun rakastan kitkemistä ja koen sen jopa meditatiiviseksi, niin huomaan, että en ehkä ymmärrä täysin kitkemisen ongelmia. Siksi toivon apuasi eli mikä rikkaruohoissa ja kitkemisessä on ongelmallista?

Rikkaruohot valtasivat perennapenkin...

Ylimmässä kuvassa kukkii parhaillaan oranssikukallinen rusopäivänlilja ja vaaleanpunainen ruusumalva. Taustalla näkyy myös syysleimunlehtiä.

Parin vuoden kuluttua ryhmä näytti tältä. Vuohenputki on vallannut koko perennapenkin. Tämä on tosi surullinen näky, sillä upea perennaryhmä on enää pelkkä muisto. Näin voi käydä, jos jättää kasviryhmän täysin kitkemättä. 

Heinä alkaa vallata kivien välit...

Tässä kohdassa on ollut viime kesänä iso kesäkukkaruukku ja nyt siinä on pari pienempää. Kohta näyttää aika epäsiistiltä nyt, koska heinä on alkanut valloittaa sepeliä ja kivien välejä. Tämä onkin minulla tarkoituksena kitkeä nyt heinäkuussa, hyvinä kitkemispäivinä. 

Jos antaisin heinän kasvaa, sitä olisi kohta niin paljon, että alue muistuttaisi jo nurmikkoa. Ja se tietäisi sitten lisää työtä trimmerille, tätä kun ei voi leikata ruohonleikkurilla😊

Huomenna 14.7.2022 on taas hyvä Kitkemispäivä kuun mukaan ja sen on iltapäivästä. Samoin alkaa heinäkuun kitkemisjakso, joka kestää parisen viikkoa. Pääsen siis kitkemään tuota heinää pois.

Lehtomaitikkaniityn kitkeminen...

Meillä on lehtomaitikkaniitty, josta ollaan kitketty pois kaikki ei toivotut kasvit. Sen takia tämä miellyttää silmää ja on kaunis edelleen. Eli vuohenputket, pajut, horsmat ja muut olisivat jo vallanneet tämän kohdan, jos olisi jätetty se kitkemättä.

Oravan piilottamista siemenistä on tänä kesänä kasvanut tosi paljon jalopähkinäpuun, tammen ja hevoskastanjan alkuja. Ihme kyllä jopa pähkinäpensaan taimia on alkanut näkyä siellä täällä. Naapurustossa kasvaa siis jollain pähkinäpensas.

Kaikki nämäkin taimet poistetaan, koska niistä kasvaisi aivan liian isokokoisia puita. Tämän pähkinäpensaan taimen taidan jättää ja pitää sitä leikkaamalla pienehkönä.

Onko ongelmana kitkeminen ja rikkaruohot?

Kuulisin siis mielelläni, mikä kitkemisessä ja rikkaruohoissa on ongelmallista. Näin voin sitten antaa vinkkejä jatkossa kitkemiseen.

Jos haluat heti oppia tehokasta kitkemistä, niin siitä on  Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssi, joka on yritykseni Puutarha Studion.

Puutarhaterveisin Sari

Ihanat ja varmat perinnekasvit

Ihanat ja varmat perinnekasvit ovat suosikkejani useammastakin syystä. Ne on kauniita ja lähes hoitovapaita. Niitä emme ole kastelleet kuivinakaan kesinä ja silti ne kukkivat runsaasti. Siis ihanan helppoja ja varmoja kasveja. Näistä meidän pihan perinnekasveista suurin osa on saatu isovanhempien, naapurien tai ystävien pihoilta. Se tietysti antaa näille erityistä tunnearvoa 😊

Kuvan harjaneilikat ovat niitä, jotka esikasvatin siemenistä toissa vuonna. Tähän on laitettu multaan biohiiltä, koska vieressä kasvaa hortensia sekä daalioita.  Harjaneilikat on muuten hyviä myös maljakossa, tuoksuen miedosti.

Myskimalva, ruusumalva ja harmaamalvikki...

Ihanat vaaleanpunaiset malvat ja malvikit kukkivat näyttävästi tähän aikaan. Myskimalva on niistä matalin ja harmaamalvikki korkein. Myskimalvaa näkee myös valkokukallisena.

Nämä leviävät itse siemenistä tai niiden siemenet voi kylvää hallitusti tiettyihin kohtiin pihaa. 

Myskimalva, harmaamalvikki vai ruusumalva -postauksessa on kuvia näistä kaikista. Siellä on myös vinkkejä, miten erottaa ne toisistaan helposti.

Sormustinkukat ovat kaksivuotisia...

Sormustinkukat ovat niin upean näyttäviä, koska ne ovat korkeita ja selkeitä muodoltaan. Niiden kanssa vain pitää muistaa, että syötynä ne ovat vaarallisen myrkyllisiä.

Erityisesti minua viehättää niiden tapa ilmestyä sinne tänne pihaa, ihan uusiin kohtiin. Ne ovatkin pihan yllärikasveja.

Tänä vuonna kylvettiin niitä lisää ihan osto siemenistä, koska niistä on kivoja erilaisia lajikkeita. Joten kaksivuotisten tapaan, ne taimet kukkivat vasta ensi kesänä. Kuten postauksessa Ihanat sormustinkukat  näkyy, kukkien väreissä ja muodoissa on eroja.

Varjolilja on näyttävä sipulikasvi...

Kuvan varjolilja mätäs on alun perin kasvanut siihen siemenistä. Meidän piha on vanha, joten siellä on paljon tällaisia siemenistä levinneitä sipulikasveja. Nimittäin varjoliljan siemenen itämisestä kasvin kukkimiseen menee noin 5 vuotta. Nopeammin näitä saa pihalleen, ostamalla varjoliljan sipuleita.

Varjoliljan siemenkodat ja nuput ovat myös tosi koristeellisia. Niistä kuvia Varjolilja - näyttävä perinnekasvi -postauksessa.

 Jasmikkeet - komeat ja isot perinnekasvit...

Tähän aikaa kukkii monet jasmikkeet. Osa niistä, kuten kuvan pihajasmike, on vanhoja perinnekasveja. On myös uudempia lajeja ja lajikkeita myynnissä. Itse pidän tästä vahvasti tuoksuvasta pihajasmikkeesta erityisesti sen tuoksun ja näyttävän kukinnan takia. Siinä viihtyy myös pikkuvarpuset läpi vuoden. 

Postauksessa Tuoksuva pihajasmike - perinnekasvi, on myös keltalehtinen pihajasmike tämän ison pihajasmikkeen lisäksi. Täytyykin koettaa mitata, kuinka korkea tämän on, ehkäpä noin kolme metriä.

Pihajasmike on todella helppo, sillä siitä leikataan vain tielle kasvaneita oksia ja joskus muutama kuivunut oksa. Siis kun sen paikka on valittu oikein, pihasuunnittelun periaatteiden mukaan.

Herkkä mustialanruusu...

Selvästikin olen mieltynyt tuoksuviin kukkiin, sillä tämä mustialanruusu on yksi suosikkini. Sen tuoksu on mieto ja hyvä. Tämän pensaan taimen saimme aikaa sitten mummulan pihalta. On saman näköisiä muitakin ruusuja, mutta tämä mustialanruusu on helppo tunnistaa siitä, että sateisina kesinä osa sen  nupuista ruskettuu ja ikään kuin mätänee sateella, eivätkä sitten avaudu kukaksi. Se jännästi lisää avautuneen ja tuoksuvan kukan ihanuutta. 

Mustialanruusu tekee hieman juuriversoja, joita on sitten helppo siirtää toiseen paikkaan. 

Ihanasti saatiin taas yksi perinnekasvi lisää, kun sukulaisemme toi pihaltaan olkkalanruusun taimen. Teen siitä oman postauksen myöhemmin, kun se on hieman kasvanut isommaksi.

Usein perinnekasveja eli maatiaiskasveja on helppo lisätä joko siemenistä tai jakamalla kasvia. Siten ne on ennen levinneetkin pihalta toiselle.

Onneksi niitä saa myös taimimyymälöistä tai tietyistä taimitarhoista, joilla on vanhojen perinnekasveja lisäyksessä.

Olisi kiva kuulla, mitkä ovat sinun suosikkejasi perinnekasveista? Vai etkö pidä niistä lainkaan?

Puutarhaterveisin Sari

Sinisade Wisteria kukkii talven jäljiltä

Sinisade eli Wisteria kukkii nyt kesä-heinäkuun vaihteessa. Joku jo ehtikin kysellä, mitä tälle sinisateellemme kuuluu, joten tässä siitä kuulumisia. Pihamme on II-vyöhykkeellä ja talvenkestävinkään sinisade ei menesty meillä, kuin erityisen lämpimällä paikalla. Joten siksi tämä sinisade kasvaa ruukussa ja oli talven kellarissa. Viime syksynä hieman jännäsin, miten se talvehtii ja etenkin sitä, saanko sen kukkimaan.

Sinisade Wisteria frutescens kukkii...

Tällä amerikansinisateella kukkaterttu on lyhyempi, mitä tutummilla sinisateilla. Nuppuja oli useita, mutta vain kaksi niistä lopulta muodostui kukkatertuksi. Olen todella iloinen ja tyytyväinen, että kukkia tuli ylipäänsä näin ensimmäisen talven jälkeen.

Helsingissä, Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa, on ollut ainakin aiemmin komea sinisade vanhan kasvihuoneen seinustalla. Se on sellainen kukiltaan tutumpi sinisade. Siitä postaus Erikoisuuksia Helsingin Kaisaniemestä. 

Sinisade talven jäljiltä lähti hyvään kasvuun...

Tämä siis vietti talven hämärässä kellarissa ja se totutettiin ulkoilmaan vähitellen keväällä. Todennäköisesti sen lehdet eivät kestä pientäkään pakkasta, joten jos vähänkään sääennuste näytti yöpakkasriskiä, ruukku nostettiin yöksi sisälle piharakennukseen.

Toukokuun alussa sillä oli vasta pienet lehtien alut, kuten kuvasta näkyy.

Tältä sinisade näytti kesäkuun puolessa välissä, jolloin se vasta aloitteli uusien versojen kasvua. Nuppuja tuskin erottaa kuvassa.

Wisteria frutescens myyntiruukussaan...

Tässä vielä kuva sinisateesta toukokuun jälkipuoliskolta 2021, jollaisena se oli myynnissä. Istutimme sen saman tien isompaan ruukkuun ja laitoimme korkeammat tukikepit. Syksyllä se vietiin ruukkuineen päivineen kellariin ja edelleen se on samassa mullassa.

Sinisateen nuppu...

Tällaisia nuppuja tällä amerikansinisateella oli kesäkuun alussa. Nuput olivat pitkään tämän näköisiä ja kuin yhtäkkiä ne kasvoivat ja avasivat nuppunsa, siis kesäkuun lopulla.

Amerikansinisateen hoito-ohje...

Amerikansinisade (Wisteria frutescens) viihtyy auringosta kevyeen puolivarjoon, mutta kukkii runsaimmin täydessä auringossa. Sille sopii tavallinen laadukas multa.

Lannoitetta annetaan keväällä ja lannoitteeksi sopii tavalliset lannoitteet, joissa ei ole runsaasti typpeä.

Amerikansinisade viihtyy tasaisen kosteassa mullassa. Multa ei saa päästä kuivumaan liikaa eli hellejaksona saa olla tarkkana kastelun kanssa.

Kaikkia sinisateita leikataan vuosittain jopa kaksi kertaa, jotta ne kukkivat runsaasti. Tämä amerikansinisade voi kuulemma kukkia toisen kerran syyskesällä, mutta tuskinpa meillä Suomessa.

Koska tämä meidän sinisade kasvaa ruukussa, sen leikkaaminen on erityisen tärkeää, jotta se pysyy pienenä. Eli seuraavaksi opettelenkin sen leikkaamista 😊

Olisi kiva kuulla, onko sinulla kokemusta sinisateesta? Vai oletko nähnyt sen huikean upean kukinnan jossain ulkomailla?

Kesäterveisin Sari

Kirvat pois Hyönteisten torjunta-aineella

Kaupallinen yhteistyö - Schetelig Oy

Kirvat kannattaa poistaa heti tietyiltä kasveilta, jotta kasvi kukkii. Esimerkiksi jaloruusujen nuput vioittuvat herkästi, jos kirvoja on iso lauma sen nupuissa. Luonnonmukaisemmassa puutarhanhoidossa hyvä aine kirvojen ja monen muun haittaavan ötökän torjumiseen on luonnon pyretriiniä sisältävät aineet. Tällainen on Solabiol Hyönteisten torjunta-aine. 

Kirvat pois jaloruusuista ajoissa...

Jalo-, ryhmä-, peitto- ja köynnösruusujen versojen kärkiä sekä nuppuja kannattaa tarkkailla läpi kesän. Jos niissä näkyy kirvoja, niin ne poistetaan heti sumuttamalla ne märiksi Hyönteisten torjunta-aineella. Tärkeää on tehdä se oikeaan aikaan, mistä enemmän jutun lopussa.

Ruusupistiäinen toinen ruusua nakertava tuholainen...

Välillä nämä vihreät "pienet madot" eli ruusupistiäisen toukat nakertavat nuput ja versojen latvat tosi nopeasti. Niitä voi tietysti nyppiä heti pois tai sumuttaa niihin torjunta-ainetta. Jos ei tee mitään niille, ne syövät ruusujen latvat ja ruusut eivät kuki pitkään aikaan. Eli näistä on selvä haitta jalommille ruusuille.

Jalommat ruusut kirvojen ja ruusupistiäisten herkkua...

 Alla kuva ryhmäruusun verson latvasta, jossa kuuluisi olla monta nuppua jo pitkälle kehittyneenä. Mutta siinäpä ei ole, koska tuhohyönteiset ovat vioittaneet nuppujen alkuja niin, että alut ovat surkastuneet.

Silloin on pakko leikata versoa lyhemmäksi, jotta se alkaa kasvattaa uusiva versoja ja nuppuja. Ja se tietysti myöhästyttää kukinnan alkamista reilusti.

Tältä ryhmäruusun versojen latvat kuuluis näyttää nyt parhillaan. Eli ensimmäiset kukat ovat jo avautumassa. Tätä kukkaterttua ei kirvat tai ruusupistiäisen toukat ole vioittaneet 😊

Jalommat ruusut kukkivat pakkasiin asti...

Jalompia ruusuja istutetaan pihalle niiden pitkän ja näyttävän kukinnan takia. Ja niitä hoidetaan säännöllisesti ja niistä torjutaan tuhohyönteisiä.

Kuvassa ruusujen takana ja seassa kasvaa tähkälaventelia. Siitä huolimatta näistä ruusuista saa joka kesä torjua kirvoja ja ruusupistiäisen toukkia useamman kerran.

Tehoaa myös jauhiaisiin, ripsiäisiin ja kehrääjäpunkkeihin...

Nyt parhaillaan alppiruusuilla voi olla riesana valkoisia pieniä lentäviä alppiruusujauhiaisia. Kuten kuvasta näkyy, ne ovat tosi pieniä ja lehahtavat lentoon alppiruusun oksia liikutettaessa.

Alppiruusujauhiaiset on siitä kurjia alppiruusulla, että ne lisäävät alppiruusun lehtiin nokisientä, jolloin lehdet näyttävät likaisen nokisilta. Ja jos jauhiaisia on paljon, voi alppiruusu mennä aika huononnäköiseksi.

Onneksi Solabiol Hyönteisten torjunta-aine tehoaa näihin jauhiaisiin.

Aine tehoaa myös niihin yleisimpiin kasvien tuskastuttaviin tuholaisiin sisällä, kasvihuoneessa ja parvekkeella eli ripsiäisiin ja kehrääjäpunkkeihinkin. Sitä voi siis käyttää ulkona, sisällä ja kasvihuoneessa. Itse pidän siitä, että Hyönteisten torjunta-aine on niin monikäyttöinen ja sopii myös syötäville kasveille.

Solabiol Hyönteisten torjunta-aineen käyttö...

Solabiol Hyönteisten torjunta-aine spray on käyttövalmis suihkepullo. Se on kätevästi heti valmista käyttöön, kun sille on tarvetta. Korkki on turvallinen eli off-asennossa sumutin ei toimi. Aine sisältää pyretriiniä ja rapsiöljyä.

Muista lukea aina spraypullon ohje! Suihkepullon takana olevan tarran alla on lisää tietoa. Tässä kuitenkin muutama tärkeä asia, jotka on hyvä huomioida.

Käytä kemikaalinkestäviä suojakäsineitä, kuten nitriili-käsineet, joita löytyy ihan rautakaupoista ja marketeista. Anna aineen kuivua kasvien lehdiltä ennen kuin kosket paljain käsin kasviin.

Aine sumutetaan kasvien ötököihin illalla tai pilvisenä päivä. Ei siis helteellä tai suorassa auringonpaisteessa eikä tuulisella säällä! 

Kasvin ötököiden tulee kostua aineesta, jotta se tehoaa. Muista myös lehtien alapinnoilla olevat ötökät. Aineella ei ole ennalta ehkäisevää vaikutusta, vaan se luonnonmukaisena tehoaa tuhohyönteisiin ja niiden muniin, joihin se osuu. Älä siis sumuta sitä leppäkerttujen ja vastaavien päälle!

Solabiol Hyönteisten torjuna-aine on hyväksytty torjunta-aineeksi, joten sille on myös määritelty ns. varoajat. Varoaika tarkoittaa sitä, kuinka monta vuorokautta pitää odottaa, ennen kuin ruiskutettua kasvia voi syödä. Maustekasveilla se on 7 vrk ja muilla 1 vrk, mitkä kannattaa aina tarkistaa pakkauksesta, kun ruiskuttaa torjunta-ainetta syötäviin kasveihin.

Lisätietoa luonnonmukaiseen puutarhanhoitoon sopivista tuotteista löytyy Solabiolin sivuilta. 

Puutarhaterveisin Sari

Ps. Näin kun sateita on ollut vähän, niin tuntuu siltä, että kirvoja ja muita ötököitä on nyt paljon. Eli  kukkien ihastelun ohella, kannattaa tutkiskella kasvien versoja ja nuppuja. Ja poistaa heti vain kasvia selvästi haittaavat ötökät, kuten nupuista kirvat.

Hyötytarhan kuulumisia - omavaraisuus kotipihalla

Tässä hyötytarhan kuulumisia pitkän sateettoman jakson jatkuessa. Nyt kitkemiset on tauolla, kuun mukaan, joten kasvimaalla on hieman rikkaruohoja. Huomasin vasta tästä kuvasta, että mullassa kasvaa jotain ihmeellistä heinämäistä. 

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

En siis kiinnittänyt noihin heinämäisiin rikkaruohoihin mitään huomiota, kun otin kuvat. Täytyypäs seurata, mitä niistä kasvaa. Jos tunnistat kasvin, niin kerro ihmeessä. En muista nähneeni tuollaisia alkuja aiemmin. Alla vielä lähikuva niistä.

Hyötytarhan kuulumisia...

Kasvimaalla punajuuret ja tillit ovat ehkä rehevimpiä kasvussa, mikä on aika jännää. Selitys siihen on todennäköisesti niiden vieressä kasvavat monivuotiset kasvit, jotka luovat pientä varjoa lehdillään. Samoin on käynyt kukkaniityn kylvöissä eli varjoisemmalla paikalla kasvu on hyvää ja auringossa taasen kasvu on heikkoa.

Onneksi meillä on biohiiltä kasvimaan mullassa, sillä ilman sitä ei herneet kasvaisi näin hyvin. Herneet olisivat tosi minikasvuisia, kuten Kokemuksia biohiilestä kasvimaalla -postauksessa näkyy.

Heti kun sää viilenee tai tulee sateita, hitaasti kasvavat kasvit tekevät kasvupyrähdyksen.  Ensi viikolle onkin luvattu sateita... koko viikolle jopa 5,4 mm. Saa nähdä kuinka käy. 

Meillä on kasvimaalla vain ne kasvit, jotka tekevät satoa kesän jälkipuoliskolla ja syksyllä. Salaatit ja persiljat ovat seinänvierustalla kastelualtaissa, kuten aiempinakin kesinä Hyötytarha sokkelin viereen - hyödynnä koko piha.

Peruna näyttää tältä. Vaikka kuivuuden takia perunan kasvusto ei peitä edes maanpintaa ja on tosi matalaa, voi perunasadosta tulla hyvä. Näin on ollut aiempina kolmena kuivana kesänä. Istutamme perunan kuun mukaan hyvänä perunan istutuspäivänä, jolloin perunan kasvu painottuu mukuloihin, eikä versoihin.

Mitä kuuluu hyötytarhan hedelmäpuille...

Päärynässä on ennätyksellisen paljon raakileita, ehkä vähän liikaakin. Onneksi osa raakileista näyttää surkastuvan ja kohta putoavan pois. En tehnyt siis raakileharvennusta vielä, vaan käytin sen ajan muuhun.

Vanhoissa omenapuissa näytti olevan aika paljon omenankehrääjäkoin toukkia. Koska ei ole satanut, niin sadepisarat eivät ole huuhdelleet niitä omenapuusta alas. Ensi vuonna pitääkin muistaa seurata tilannetta kesäkuun alussa. Jos meidän alueella sateettomat kesät alkavat olla vakio, niin näitä toukkia pitää silloin hävittää. Muuten ne lisääntyvät ja voivat tuhota kaikki lehdet, mistä omenapuut  jo kärsisivät.

Mansikkakankaan tilalle hamppukatematto...

Kesäkuussa poistettiin mansikkamaalta vanha musta mansikkakangas, joka on muovikudelmaa. Sen tilalle laitettiin vaaleaa hamppukatemattoa. Näillä helteillä musta mansikkakangas kuumentaisi maata liikaa eli onneksi se on nyt pois. 

Mansikka kukkii ja kypsentää raakileita parhaillaan. Laitan myöhemmin tänne oman postauksen, miltä hamppukatematto vaikuttaa mansikkamaan katteena.

Postaus siitä kankaan vaihdosta Mansikkakankaan tilalle hamppukate.

Parvekkeen hyötytarhan kuulumisia...

Viime kuussa kirjoitin Helppoa omavaraisuutta parvekkeella -postauksessa näistä parvekkeen altakasteluruukun ja -laatikon istutuksista. Kuukaudessa kasvit ova täyttäneet laatikon niin, että yrttejä on pakko syödä koko ajan, jotta etualan ruukkutomaatit saavat valoa😊

Laatikko on siis Biolanin Planter Kasvatusallas, joka on kuin iso altakasteluruukku. Sen takareunassa kasvaa korkeampia amppelitomaatteja, jotka kukkivat innolla ja hyvin näyttää olevan jo raakileitakin. Niistä olen poistanut sivuversoja, vaikka se ei ole välttämätöntä. Kohta taas harvennan siitä versoja ja ehkäpä jo alalehtiäkin. Sen pääversoja on tuettu ihan tukikepeillä.  

Tämä Planter on osoittautunut tosi loistavaksi pienen tilan viljelylaatikoksi.

Tänään tai ihan lähipäivinä kypsyy jo eka tomaatti, jee! Kylvin näiden siemenet vasta huhtikuun puolessa välissä ja nyt heinäkuun alussa kypsyy ekat pienet tomaatit. Aika nopeita!

#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/heinakuu2022/

Kasvuvyöhyke 2
Oma tupa, tontti ja lupa https://omatupajatontti.blogspot.com/2022/07/ohjeita-ja-ideoita.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2022/07/hyotytarhan-kuulumisia-omavaraisuus.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2022-osa-7/

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2022/07/omavaraisuutta-vuodelle-2022-heinakuu.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2022/06/suuntana-omavaraisuus-7-elamyksia-myos.html

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/kuulitko-mustarastaan-laulun

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2022/07/unelmana-omavaraisempi-elama-paras.html

Kasvuvyöhyke 5

Maalaiskaupungin piha https://maalaiskaupunginpiha.blogspot.com/2022/07/oma-eteneminen-ja-omavaraistelumielessa.html

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2022/07/04/heinakuu-22-omavaraisuus-youtubessa

Sarjaa luotsaavat Satu https://tsajut.fi ja Heikki https://korkeala.

Puutarhaterveisin Sari

Kitkeminen tauolla kuun mukaan

Kitkeminen on nyt tauolla kuun mukaan, joten on aikaa nauttia puutarhan upeasta kukkaloistosta. Puutarhatöiden ajoittaminen kuun mukaan tuo hyvää rytmiä ja tasapainoa pihapuuhiin. Se tuo mukanaan myös innostuksen kitkemiseen. Sitä kun saa tehdä vain lyhyen aikaa... ja rikkaruohot vähenevät siitä huolimatta. Nyt siis kitkeminen on tauolla.

Kasvimaalla saa olla pientä rikkaruohoa...

Tältä näyttää hellekesän runsasmultainen hiekkamoreenimaa, kun sitä on kasteltu. Pienet kivet ja biohiilen palat tulevat maanpinnalle näkyviin, rikkaruohojen lomaan. Kasvimaalla saa olla pieniä rikkaruohoja, sillä niistä ei ole mitään haittaa. Kun taas alkaa kitkemisjakso parin viikon päästä, kitketään kasvimaalta kaikki rikkaruohot pois.

Kivituhka pysyy pitkään rikkaruohottomana...

Tuoksuva pihajasmike kukkii nyt upeimmillaan ja tuoksu on ihanan huumaava. Sen vieressä autopihalla ja myös katteena on kivituhkaa. Hiekkapihaan ja kivituhkaan tulee jatkuvasti erilaista rikkaruohoa. Myös niihin rikkaruohoihin tehoaa loistavasti kuun mukaan ajoittaminen.

Kuvan kivituhkapinta on kuulemma jo ainakin 25 vuotta vanha ja edelleen hyvässä kunnossa. Sitä onkin hoidettu kuun mukaan ja oikealla kitkemistekniikalla.

Laventelipenkki kitkemiskiellossa...

Laventelipenkissä on nyt kitkemiskielto tämän kesän. Vanhoista laventeleista kuoli viime talvena vanhat oksat ja ne leikattiin matalaksi. Nyt ne tietysti jo kasvattavat uusia versoja ja niissä näyttää olevan nuppujakin tulossa.

Kitkemiskielto on sen takia, että odotamme laventelin siementaimia ilmestyvän maanpinnalle, koska laventelin versot eivät enää peitä niitä. Lisäksi odotamme jännityksellä, kasvaako hohtopiikkiputken siementaimia. Karistelimme sen siemeniä laventelipenkin reunaan. Viime kesänä hohtopiikkiputki kukki siinä komeasti pölyttäjille ja perhosille. Se olikin oikea kimalaismagneetti 😍

Seuraavaa kitkemisaikaa odotellessa...

Nyt on siis parin viikon jakso, jolloin ei kannata kitkeä. Nimittäin jos nyt kasvavalla kuulla kitkee, odotettavissa on entistä enemmän rikkaruohoja.

Seuraavaa kitkemisjaksoa odotellessa voi nauttia puutarhan kauneudesta, sen tuoksuista ja kohta herkuistakin. 

Tässä kuvassa pilkistää ukonhatun ja vuorimännyn välistä kaksi eri kiinanpionia. Ekassa kuvassa kukkii myös pioni sekä valkokukkainen tähkähietalilja, joka on perinnekasvi.

Kuun vaiheet ja oikea kitkemistekniikka...

Jos tuntuu siltä, että kitkeminen on yhtä tuskaa tai rikkaruohot kasvavat heti takaisin, syynä voi olla yksinkertaisesti väärä kitkemistekniikka.

Nimittäin välillä olen saanut asiakkailta ja tutuilta kommentteja, ettei kuun vaiheet auta, kun rikkaruohot kasvaa heti takaisiin. Tai ettei jaksa nyppiä rikkaruohoja. Kun ollaan juteltu lisää, niin aina on selvinnyt syyksi se, että he ovat kitkeneet aivan väärällä tekniikalla. Sillä erilaisiin rikkaruohoihin on erilainen kitkemistekniikka. Samoin oikean kitkemistyökalun valinta on jossain tapauksissa se juju, mikä tekee kitkemisestä helppoa.

Kokosin tehokkaasta kitkemisestä vinkkejä ja tietoja, joita olen opettanut asiakkaille ja tutuille, nyt tälle täsmäkurssille. Kurssi on lyhyt ja täynnä tiivistä asiaa. 

Itse rakastan kitkemistä, koska se on niin helppoa ja kuun mukaan ajoitettuna jopa hauskaa. Siksikin haluan auttaa muita löytämään kitkemisen ilon 😊

Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssi on yritykseni Puutarha Studion. Kurssin materiaalit on heti käytössä ja kurssia voi edetä omaan tahtiin. Siellä on myös ruttojuuren ja pensaiden hävitysohjeet.

Lisätietoja kurssista  Tehokas kitkeminen kuun mukaan.

Nyt siis ihastellaan puutarhan kauneutta ja nautitaan sen tuoksuista. Ja ehkä kastellaan, istutettaan, kylvetään.... mutta ei kitketä rikkaruohoja.

Puutarhaterveisin Sari

Ihanat pelargonit varmoja kukkijoita

Kaupallinen yhteistyö - Huiskula Oy

Pelargonit ovat ihanan varmoja kukkijoita ja siksi kuuluvatkin kesäkukista suosikkeihini. Vaikka nyt helteillä ei olisi huomannut kastella niitä riittävästi ja nuput olisivat kuivuneet, niin pelargonit kasvattavat heti uusia nuppuja. Niillä on suorastaan vimma kukkimiseen. Se tekeekin pelargonista niin loistavan kesäkukan, ihan aloittelijoillekin.

Jännän hohtavan punaiset pelargonit...

 Tällä pelargonilla on jännän hohtavan punaiset kukat. Väri oikein hehkuu tietyssä valossa ja kameralla oli hieman haasteellista ottaa kukista kuvia. Osa kukista on selvästi tavallisen yksinkertaisia ja osa kevyesti kerrottuja. Se lisää tämän viehättävyyttä. 

Pelargonin ostovinkki...

Jos haluaa tuuheita ja runsaskukkaisia pelargoneja, kannattaa valita taimia, joilla on monta versoa.  Kukat kasvavat versojen latvoihin, joten mitä enemmän versoja, sitä enemmän kukkia. Itse kun ostan pelargoneja, niin kurkkaan aina lehtien alle, jotta näkee  onko taimi runsasversoinen.

Nämä pelargonit on kotimaisia, kasvatettu Turussa Huiskulan Puutarhalla, kuten ruukun painatuksesta näkyy.

Sain nämä pelargonit Huiskulasta. Kiitos siitä heille 😊

Vanha rungollinen pelargoni...

Tältä vanha rungollinen pelargoni näyttää tänään. Olen kasvattanut sen siementaimesta rungolliseksi pikkupuuksi. Rungon päästä tältäkin lähtee monta versoa ja siksi se kukkii näin runsaasti.

Kuvassa näkyy myös ruskeita eli lakastuneita kukkia, jotka otan pois tänään, kukkien kastelupäivänä.

Ruukku auringolta suojassa...

Pelargoni kestää paremmin paahteisella parvekkeella, kun sen ruukkuun ei suoraan paista aurinko. Kaikki kolme rungollista pelargonia on parvekkeella hyötykasvi-altakastelulaatikon takana. Siten aurinko paistaa vain pelargonien yläosaan ja ne kestävät ongelmitta paahteisen kuuman jakson.

Uusien punaisten pelargonien ruukkua varjostaa taasen pöydällä oleva mehitähtiruukku. Se näkyykin hieman yhdessä kuvassa.

Jos tuntuu siltä, että pelargonit kärsivät parvekkeen tai lasitetun terassin auringonpaahteessa, voi pelargonit siirtää kaiteen tai huonekalun luomaan varjoon. Ja kun hellejakso on ohi, voi pelargonit siirtää takaisin aurinkoiselle paikalle. 

Samalla tavalla voi tehdä, kun lähtee lomareissulle, pienenä vinkkinä 👍 

Pelargonin hoito-ohje...

Pelargoneja kastellaan säännöllisesti niin, että mullan pinta kuivahtaa vain kevyesti ennen kastelua. Niitä myös lannoitetaan esim. kesäkukille tai huonekasveille tarkoitetulla lannoitteella, pakkauksen ohjeen mukaan, syksyyn asti. 

Kuihtuneet kukat poistetaan. Lehtiä voi myös poistaa, jos haluaa. 

Ja tietysti pelargoni istutetaan isompaan ruukkuun eli ostohetken ruukussa se ei useinkaan jaksa kasvaa reheväksi. Pieni ruukku vaatii myös tiheämpää kastelua.

Jos pelargonin multa on kuivahtanut liikaa, niin silloin nuput kuivuvat ja osa lehdistä kellastuu. Pelargoni kyllä toipuu siitä, kun taas saa vettä. Siitä voi poistaa kaikki huonot nuput, kukat ja lehdet. Jos ei ole lannoittanut, niin kannattaa antaa myös lannoitetta ja kastella jatkossa säännöllisesti, niin pelargoni alkaa heti kasvattaa uusia nuppuja. 

Pelargoni ei pidä siitä, että multa on jatkuvasti märkää. Siksi kastelujen välillä mullan pinta saa kuivahtaa kevyesti. Talvisäilytykseen viileään kellariin vietävien pelargonien multa ei myöskään saa olla märkää, jotta juuret eivät kylmässä mädänny. Pelargoni kestää siis paremmin kuivuutta kuin jatkuvaa märkää multaa.

Pelargonin talvisäilytys sisällä tai kellarissa...

Uusien pelargonien kukkien väri on niin herkullisen hehkuva, että tekisi mieli säilyttää ne talven yli. 

• Pelargonien talvisäilytys onnistuu asuinhuoneen ikkunalla, viileässä ja pimeässä kellarissa sekä koneellisessa kylmiössä.
• Pelargonien leikkaaminen talvisäilytykseen -postauksessa näkyy hyvin, miten kapeiksi nämä rungolliset pelargonit on leikattu
• Pelargonit ikkunalla talven yli ekologisesti eli miten nämä rungolliset pelakuut talvehtivat asuinhuoneen ikkunalla
• Pelargonit valoon ja lämpöön, mutta milloin -postauksessa kokemuksiamme erilaisista pelargonien säilytystavoista
• Pelargoneilla mullalla on merkitystä -postauksessa näkyy nämä ja ne muut siemenistä kasvatetut pelargonin taimet
• Pelargonien kasvatus rungollisiksi pikkupuiksi on helppoa siemenistä kasvatetuista taimista, ja miksei pistokkaistakin
• Rungollisille pelargoneille leikkaus ja mullanvaihto toissa vuonna ja kuulumisia kellarissa olevista pelargoneista

Puutarhaterveisin Sari