maanantai 2. lokakuuta 2023

Sadonkorjuun jälkeen - omavaraisuus kotipihalla

 
Tomaatin sadonkorjuun jälkeen, siis nyt kun sää vihdoinkin viileni, oli aika poistaa tomaatin kasvustot. Parvekkeella tomaatti vielä kukki ja teki raakileita ihan syyskuun loppupuoliskolle asti. Kasvatusaltaaseen jäi talveksi timjami, persilja, ruohosipuli ja mansikka. Jännä nähdä miten ne talvehtii parvekkeella. Sen sijaan pihalla on nyt muutama yrtti istutettu maahan talvehtimaan.
Tämä postaus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan.

Kastelualtaat tyhjennetty ja pesty...

Seinustalla olleista kastelualtaista poistettiin tomaatit ja muut kasvit. Nyt siis kastelualtaat on tyhjennetty ja pesty sadevedellä. Ne saa kuivahtaa ulkona, jonka jälkeen ne viedään viileään varastoon.

Tämän vuoden tomaattivalinta oli tosi loistava, joten sitä samaa kirsikkatomaatti lajiketta aioin kylvää ensi kesäksikin. Se tuotti hyvin satoa parvekkeella ja pihalla kastelualtaissa.

Kastelualtaissa olevat persiljat istutettiin kasvimaalle, sillä ne voivat hyvinkin talvehtia.

Sadonkorjuun jälkeen vieläkin saa satoa...

Vaikka varsinainen sadonkorjuun aika hedelmä- ja marjakasveissa on meillä jo ohi, niin japaninruusukvittenissä olisi vielä hedelmiä. Niille emme oikein keksi käyttöä. Pensas onkin meillä enemmän koristepensaana.

Sen sijaan kuukausimansikasta olemme vielä saaneet pieniä mansikoita. Tänä vuonna ne ovat innostuneet tekemään satoa vielä näin myöhään. Kuvassa on valkomarjainen kuukausimansikka.

Syyskylvöt odottaa loppusyksyä...

Aiomme tehdä syyskylvöjä esimerkiksi tillistä ja muutamasta muusta. Täytyy tässä ensin katsoa keväältä jäänyt siemenvarasto ja ostaa tarvittaessa lisää siemeniä. Kylvöllä ei nimittäin ole vielä mikään kiire täällä eteläisessä Suomessa. Jonain vuonna sopiva ajankohta on ollut vasta joulukuun lopulla, joten ehtii tässä rauhassa vielä tehdä siementilauksen. Mutta ensin aion suunnitella kevään kylvöt ja mitä niistä voisin kylvää jo nyt loppusyksyllä.

Kompostiin rikkaruohot ja syksyn kasvijätteet...

Meillä on jo näin komea kompostikasa tämän vuoden puutarhajätteistä. Nyt kun alkoi kuun mukaan kitkemisjakso, niin sinne tulee vielä rikkaruohoja ennen syksyisiä puiden lehtiä. Osan lehdistä toki silppuamme ruohonleikurilla nurmikolle, tosin vain pienen osan isojen puiden lehtimäärästä.

Ensi vuoden suunnittelua kesän ja sadonkorjuun jälkeen...

Koska meillä oli niin järkyn pitkä kahden kuukauden sateeton jakso alkukesällä, niin nyt olemme suunnitelleet hieman muutoksia viljelytapoihin ja osin myös kasvivalikoimaan.
Aiomme lisätä muutaman marjapensaan ja nyt syksyllä teemme niille valmiiksi kasvupaikan. Taimet istutamme keväällä, sillä niitä ei enää ollut saatavilla. Monivuotisia salaattisipuleita kylvin jo keväällä lisää, joten toivottavasti ne talvehtivat. 
Muut suunnitelmat on vielä työn alla, sillä tuleva syksy ja talvi onkin hyvää suunnitteluaikaa.

#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...


Kasvuvyöhyke 1

Kakskulma https://kakskulma.com/sadonkorjuu-2023/

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/lokakuu2023/



Evil dressmaker https://mustikkamaitoa.fi/sadonkorjuun-jalkeen-suuntana…/


Mustikkamaitoa https://mustikkamaitoa.fi/sadonkorjuun-jalkeen-suuntana…/


Sarjaa luotsaavat Satu https://tsajut.fi ja Heikki https://korkeala.fi




Puutarhaterveisin Sari


8 kommenttia:

  1. Meillä oli sama sateeton kausi alkukesästä ja jään innolla odottamaan vinkkejäsi.
    Nyt sateetonta oli siis alkukesästä, edellisenä vuonna loppukesästä. Tuntuu, että tuo kuivakausi on haastava ja kun ei tiedä mihin se sijoittuu, niin se tekee hommasta vielä haastavampaa (me kun emme asu puutarhamme luona).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitkät kuukauden tai parin sateettomat jaksot on kyllä haastavia. Ja etenkin jos ei asu puutarhan vieressä tai kuten meillä, että kaivosta uhkasi loppua vesi ja kastelut piti lopettaa. Emme siis kastelleet kasvimaata kertaakaan tänä vuonna ja suurin osa kylvöistä epäonnistui sen takia.
      Mielenkiintoista oli se, että pieni osa kylvöistä kuitenkin lähti kasvuun ja tuotti satoa. Se pisti miettimään, miten jatkossa varmistaisi kylvöjen onnistumisen samanlaisena keväänä. Sitä täytyy vielä rauhassa pohtia ja kirjoittelen siitä sitten sen jälkeen.

      Poista
  2. Ajattelin kokeilla omasta ruusukvittenin ensisadostani sitä hilloa, mutta kiinnostaisi kovasti muutkin reseptit...oletko siis kokeillut käyttää niitä eri tavoin mutta eivät vain maistu teille vai vaivaako sielläkin resepti-inspiraation puute?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on vähän se tässä ruusukvittenin kanssa haasteena, että emme yleensäkään tee hilloja, koska niitä ei oikein tule syötyä. Ehkäpä pitänee silti kokeilla, jos siitä ruusukvittenihillosta tulisikin suosikki... tosin resepti vielä puuttuu :D

      Poista
  3. En olekaan tiennyt/ajatellut, että persilja voisi talvehtia. Täytyy kokeilla, kiitos vinkistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Persilja on kaksivuotinen kasvi eli se usein talvehtii hyvällä paikalla. Silloin siitä saa keväällä aikaisemmin satoa. Se kukkii toisena vuotena ja jos kukkien alut leikkaa pois, se jaksaa tehdä lehtiä paremmin. Siis ilman muuta kannattaa kokeilla.

      Poista
  4. Minulla on persilja joinakin vuosina talvehtinut hyvinkin. Mutta ei aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Persiljan talvehtimiseen taitaa vaikuttaa paljon kasvupaikka, jotta sateinen syksy tai talven vaihtelevat säät eivät tuhoa sitä. Itse vähän jännään, miten persilja talvehtii parvekkeella, ilman lumen antamaa suojaa.

      Poista