Kuukausi on taas mennyt ja on aika omavaraisuudesta kertovan yhteispostauksen. Nyt tällä kertaa aiheena on suunnitelmien eteneminen ja suositus. Ja juuri sopivasti olen tällä viikolla tehnyt hyötytarhan suunnitteluun ja kasveihin liittyviä materiaaleja verkkokurssiin. Siinä samalla itsekin oivalsi omalta pihalta muutaman virheen, jotka nyt vähentävät marjasatoa.
Hyötytarhan suunnittelu paperille kannattaa aina...
Se on niin, että vain hyvin suunniteltu takaa sen, että kasveille tulee varattu riittävästi tilaa ja alue on toimiva tulevinakin vuosina. Samoin se auttaa paljon siinä, että piha pysyy helppohoitoisena ja kauniina. Yllättävän monella viljelylaatikoiden alue ja kasvimaa on pihan rönttöisimmät alueet 😉
Viime keväänä vaihdoimme mansikkamaan ja kasvimaan paikat keskenään. Ja unohdin ihan mitata uuden kasvimaan koon. Nyt sitten olen alustavasti hahmotellut kasveja sinne, mutta heti kun lumet sulavat, niin pitää käydä mittaamassa. Aion tehdä tarkemman suunnitelman kylvöille.
Toisesta päästä aluetta poistetaan maa-artisokkaa ja siten tilaa tulee herneille. Se on muutenkin sellainen kohta, jota haluaisin muuttaa hieman toisenlaiseksi. Siis selkeyttää sitä ja saada sinne lisää monivuotisia syötäviä. Mutta ensin sekin alue pitää mitata.
Hyötytarhan suunnittelussa on todella tärkeää muistaa se, miten paljon kasvi vie tilaa, kasvupaikkavaatimusten ohella. Etenkin monivuotisten kasvien kuten hedelmäpuiden, marjapensaiden, vadelman, raparperin, parsan, sipulien ja yrttien, koko on hyvä pitää mielessä. Ja kaikkein helpointen sen hahmottaa piirtämällä alue paperille, vaikka 1:100 mittakaavaan.
Vuoroviljelyä ja kumppanuuskasveja
Vuoroviljelyä emme tarkasti noudata, mutta sen verran kylläkin, että kasvien paikkoja vaihdetaan joka vuosi. Ja välillä rivien suuntaa vaihdetaan, meillä onkin kasvimaan kauneus ollut aina tärkeää.
Kumppanuuskasveista puhutaan paljon ja siitä on täysin väärääkin tietoa ja ohjeita liikkeellä. Ehkä siksi osa tiedoista on hyvinkin ristiriitaisia keskenään. Joten tähän asti en ole niitä sen koommin noteerannut. Olen vain ihmetellyt, miksi kasvusäkissä persilja ja salaatti eivät kasva 😉 Nyt kun sekin selvisi, niin tänä vuonna teen kasvimaan kylvösuunnitelman kumppanuuskasveja huomioiden. Ja tietysti kaikki kylvämiset ja istuttamiset sekä muun hoidon
kuun mukaan ajoittaen. Eli nekin aioin suunnitella etukäteen, niin se varmistaa että kaikki tulee tehtyä oikeaan aikaan sekä nopeuttaa kylvöjä.
Kursseilla välillä muistutan vaarallisen myrkyllisistä kasveista. Ja ettei niitä missään nimessä saa laittaa syötävien kasvien lähelle. No tällainen kuva löytyi edellisiltä vuosilta... sormustinkukkaa ja persiljaa eli "tehkää niin kuin sanon, älkää niin kuin itse teen" 😃
Marjapensaat ja valkoiset mansikat...
Oivalsin siis pari suoranaista virhettä meidän pihalla, jotka on tehty ehkä parikymmentä vuotta sitten. Silloin marjapensaat istutettiin kahteen lähekkäiseen riviin. Ne ovat aivan liian lähellä toisiaan, joten marjapensaista tulee sen takia pienempi sato ja sinne pensaiden väliin on hankala mennä poimimaan marjoja.
Hankintalistalla on nyt muutama uusi makea herukkapensas. Ja niille täytynee etsiä vielä ihan uusi paikka. Ajattelin kyllä istuttaa ne niin, että nurmikon leikkuu pysyy helppona.
Sitten oivalsin, että meidän pihalla on monta harvinaisempaa marjaa. Ne ovat enemmänkin koristekasveina hankittu. Ja nyt keväällä täytyykin tarkistaa, ovatko ne vielä hengissä. Yksi näistä on valkoinen mansikka. Ja itseasiassa niitä on puutarhamansikkana ja kuukausimansikkana. Sitten on lakka, tosin viime kesän kuivuus on ehkä tappanut sen lopullisesti. Ja vielä löytyy keltainen vadelma, joka kasvaa vuosi vuodelta rehevämmäksi.
Mitä kuuluu tomaatin ja munakoison taimille...
Tomaatin ja munakoison taimet itivät hyvin sekä nopeasti. Kylvin ne kuun vaiheiden mukaan parhaana päivänä. Nyt niitä lannoitetaan jo normaalisti. Ulos ne pääsevät ehkä päivisin toukokuun lopulla, mutta kokonaan vasta kesäkuun alkupuolella. Kummatkin kun ovat lämpöä rakastavia kasveja.
Biohiili kasvimaalla...
Laitan nyt vielä tähän linkin blogijuttuun, jossa kerroin kokemuksia viime kesältä. Meilläpäin satoi todella vähän ja piha on täydessä auringossa eli kuivaa oli. Kaiken lisäksi maalaji on pintakuivaa runsasmultaista hiekkamoreenia ja kasteltiin normaalia vähemmän, koska pihakaivosta uhkasi loppua vesi. Ällistyttävästi viime kesänä kasvimaalla kaikki kasvoi ennätyksellisen hyvin ja saatiin ennätyssatoja... kaikki biohiilen ansioista.
Kuvia ja lisää juttua
Kokemuksia biohiilestä kasvimaalla -postauksessa.
Onko teillä muuten toiveita näistä omavaraisuus postauksista eli kiinnostaako jokin tietty aihe tai näkökulma?
Edelliset postaukset:
#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...
- Urban Farming,
- Harmaa torppa,
- Tsajut,
- Korkeala,
- Jovelan talopäiväkirja,
- Maalaiskaupungin piha,
- Riippumattomammaksi,
- Kohti laadukkaampaa elämää,
- Metsäläisten elämää,
- Sorakukka,
- Laura eli Javis,
- Maatiaiskanasen Elämää,
- Rakkautta ja maanantimia,
- Palokankaan pientila,
- Alussa oli Vehkosuo,
- Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarhablogi,
- Pienenpieni farmi,
- Iso-Orvokkiniitty,
- Villa Koira,
- Mrs Sinn,
- Torpan Tyttö,
- Ku ite tekee,
- Luomulaakso,
- Saman otavan alla,
- Caramellia,
- Airot ulapalla,
- Villa Kotiranta
Mukavaa viikkoa!
Terveisin Sari
Ps. Se suositus ihan unohtui. Eli suosittelen käymään näytepuutarhoissa, kuten esim. Hyötykasviyhdistyksen Annalan puutarhassa ja Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. Kummatkin on Helsingissä. Siellä näkee hyvin erilaisia hyötykasveja, niin tuttuja kuin uusiakin.
