maanantai 4. marraskuuta 2019

Mitä opimme tästä vuodesta - omavaraisuus kotipihalla

On taas Suuntana omavaraisuus -yhteispostauksen aika. Tällä kertaa aiheena on mitä opimme tästä vuodesta ja mitä teemme talvella. Siis aivan loistava aihe, sillä saan nyt laitettua tänne muistiin, mitä pitää ensi vuonna muistaa tehdä toisin.

Kasvimaan kylvö aikaisemmin...

Nyt kun etanaeste on taas kasvimaan ympärillä, ensi keväänä täytyy kylvää heti, kun lämpötila sen sallii. Ne meidän espanjansiruetanat menevät niin herkästi harson alle, että emme ole käyttäneet harsoja enää vuosiin kasvimaalla. Mutta ensi keväänä voisi kokeilla, ainakin aikaisin kylvettävien kanssa. Nimittäin aikaisempi kylvö helpottaisi kesän kastelurumbaa, etenkin kun maassa on nyt biohiiltä

 Kuvasta näkee hyvin miten kuivan näköistä meidän maa on. Siitä erottaa myös biohiilen palat. Ilman biohiiltä, viime kesänä ei oltaisi saatu niin komeaa satoa, niin pienellä kastelulla.

Pensasmustikoiden kastelu ajoissa...

Vanhat pensasmustikat ovat jääneet tosi mataliksi, kuivuuden takia. Niiden kasvupaikka onkin yllättävän kuiva, tai oikeammin pintakuiva. Eli ensi vuonna niitä täytyy kastella ajoissa, jotta marjasato tulee isommaksi. Täytyykin kysyä "puutarha-apulaiselta", laitettiinko pensaille silloin pari vuotta sitten biohiiltä. En kyllä enää muista 😉

Samettikukat auttoi...

 Rusakot jättivät näiden kastelualtaiden viljelysäkit rauhaan, todennäköisesti samettikukkien takia. Niitä kun istutettiin säkin reunaan. Ensi vuonna täytyykin tehdä samalla tavalla.

Tomaatit paremmalle paikalle...

Näihin keltaisiin kirsikkatomaattien makuun ihastuimme. Ne kelpasivat jopa "tomaatin inhoajalle". Joten keltaisia tomaatteja pitää kasvattaa ensi vuonnakin. Niille pitää vain varata vielä aurinkoisempi paikka, sillä sato kypsyi tosi myöhään. Yksi syy siihen saattoi olla kuuma kesä, mistä syystä hedelmiä alkoi tulla vasta loppukesällä. Ja silloin puut alkoivat jo varjostaa kohtaa.

Valkoiset mansikat erilleen...

Valkoiset mansikat ovat nyt hujan hajan useammassa paikassa, osin  punaisten seassa. Se ei ole hyvä juttu, sillä kaikki ei ymmärrä niiden olevan kypsiä. Eli ne pitäisi siirtää omaksi ryhmäksi jonnekin. Sitä täytyy miettiä sitten talvella, kun on aikaa.

Mitä teemme talvella...

Koska meillä omavaraisuus liittyy aika lailla vain puutarhaan, niin talvella lepäämme. Tietysti on lumityöt, lintujen ja oravien ruokkiminen sekä tulevan kasvukauden suunnittelu. Isoimpia suunnittelujuttuja on löytää valkoisille mansikoille parempi paikka. Ja sitten on tietysti muutamien isojen perennaryhmien uudistamisen suunnittelu, mutta se onkin ihan toinen juttu.


Edelliset Suuntana omavaraisuus -postaukseni alla: 


#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...


Puutarhaterkuin Sari

18 kommenttia:

  1. Hyviä vinkkejä tässä montakin, mutta tuo samettikukkien istuttaminen etureunaan on ihan huippu - niin kauniskin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin ihastuin samettikukkareunukseen. Syötävät kasvit kun on yleensä aika tylsän näköisiä, siis kaikki vihreitä, niin samettikukilla kasteluallasryhmästä tuli heti pihan kaunistus :)

      Poista
  2. Meillä tuli ihan jättisato pensasmustikasta! Kasteltiin kyllä niitä aikas reilusti, kun meillä oli kovin kuivaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on tosi mukava kuulla, että saitte jättisadon :) Varmasti se reilu kastelu sai sen aikaan.
      Meillä taas uhkaa kaivosta vesi loppua pitkinä sateettomina jaksoina, joten silloin ei voi kastella kuin kasvimaata harvakseltaan. Alkukesällä vettä vielä riittää, joten silloin olisi voinut kastella hieman enemmän, koska maassa on biohiiltä. Biohiili siis varastoi vettä kasveille.

      Poista
  3. Mä kylvin kasvimaan toiseen reunaan iisoppireunan.. vois tehdäkin toiseen reunaan samettiruusureunan.. pölyttäjät näyttivät tykkäävän molemmista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa ihanalta! Iisoppi on tosi hyvä kukkakasvi pölyttäjille ja olen harkinnut sitä laittaa meillekin. Se on jäänyt, kun sille ei heti löytynyt sopivaa tilaa ;)
      Yksinkertaiset samettikukat taitaa olla enemmän pölyttäjien mieleen, mitä nämä kerrotut. Meidän samettikukissa ei ainakaan hyönteisiä näkynyt, tai sitten en vain niitä huomannut ;)

      Poista
  4. Onpa kauniit samettikukat! Siinä on muuten sellainen kasvi, minkä kanssa en ole vielä päässyt kaveriksi. Aina sanotaan että samettikukka on tosi helppo jne mutta minä en jostain syystä saa taimia kasvamaan mitenkään. Tosi kurja juttu nuo espanjansiruetanat, toivottavasti joku lintu oppisi aikanaan niitä syömään. Täällä ei näitä vihulaisia ole vielä näkynyt ja ilmeisesti vaskitsa pitää lehtokotilotkin kurissa. Muutenhan täällä olisi etanoille ja kotiloille mitä parhaimmat olosuhteet kun kuitenkin ympäristö on rehevää metsää ja kosteikkoa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samettikukat on tosiaan helppoja kasvattaa, ja ne tyytyy huonoihin oloihinkin. Eli ne kylvetään aika myöhään keväällä sisälle, tai osa kylvää ne suoraan ulos keväällä. Taimien mullan pinta pitää kevyesti kuivahtaa aina kastelujen välillä eli ne kestää paremmin pientä kuivuutta kuin litimärkää multaa.
      Siruetanat ovat harmillisia, mutta onneksi niiden kanssa kyllä oppii elämään. Ei enää edes harmita, jos jostain koristekasvin lehdestä on syöty isot palat pois... kaikkeen tottuu ;)

      Poista
  5. Meillä olisi tänä ja viime vuonna kaivattu biohiiltä auttamaan kasveja kuivuuden keskellä. Olette saaneet upean sadon.

    Onko nuo valkoiset mansikat yhtä maukkaita kuin punaiset? Ovat todella söpöjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sato on nyt näinä kahtena tosi kuivana kesänä ollut jopa parempi mitä normi vuotena, siis kasvimaalla. Niin iso apu biohiilestä on ollut. Aika hauskasti sen testissä tuli heti kuivat kesät, ihan kuin tilauksesta ;)
      Valkoiset mansikat ovat makeita maultaan, jopa makeampia mitä osa punaisista lajikkeista. Alun perin ostin/kylvin niitä ihan ulkonäön takia... ne on niin veikeitä!

      Poista
  6. Minulla samettikukat itivät viime keväänä aivan luvattoman huonosti. En tiedä menikö vikaan siinä kun siemenet oli itse kerättyjä, mutta ymmärtääkseni sen ei pitäisi olla syy. Orvokit itivät paremmin, mutta olivat kuitenkin aika vaatimattomia kukinnassaan tänä vuonna. Tiiu kertoi blogissaan kasvattaneensa kaikki kesäkukkansa itse ja siinä olisi kyllä mieleinen tavoite minullekin. Mieluummin satsaisin rahat perennoihin ja hyötykasveihin, mutta tämän vuoden kokemukset eivät nyt oikein vakuuttaneet..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syitä voi olla monia... esimerkiksi siemen ei olekaan ollut itävää. Niin voi käydä, jos kasvi kärsii rankasta kuivuudesta tai ei ole pölyttäjiä. Voi myös olla, että mullassa itävä siemen onkin kärsinyt mullan kuivahtamisesta. Silloin itävä siemen kuolee.
      Orvokit kukkivat keväästä alkukesään hyvin ja syksyllä, kun on viileämpää. Ne eivät pidä helteistä ;)
      Ei kannata luovuttaa vielä kesäkukkien kasvatusta. Sinulla saattoi olla nyt vain huono tuuri. Ja toki kannattaa kasvattaa sellaisia kesäkukkia, mitkä viihtyvät omalla pihalla ja joita on helppo kasvattaa. Samettikukat ovat niitä helpoimpia.

      Poista
  7. Oletko kokeillut tuohon etanahaasteeseen puutuhkaa? Tuolla Tanskanmaalla, jossa espanjalaiset ovat ihan jäätävä ongelma, puutarhurit käyttävät etanatorjuntaan sekä kuparia että puutuhkaa. Kasvatusalueen ympäri voi esimerkiksi kaivaa pienen 10 cm leveän ja muutaman sentin syvyisen vallihaudan, joka täytetään puutuhkalla, kastellaan ja täytellään aina välillä uudelleen. Puutuhka on niin hapanta ettei etanat siedä sitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän pihalla ei voi käyttää tuhkaa, koska se nostaa maan pH:ta voimakkaasti. Siis pihamme pH on jo 6-6,5. Puuntuhka ei ole hapanta vaan päin vastoin, ja sitä käytetäänkin kalkitusaineena.
      Tuhka kyllä estää etanoita, sillä ne eivät kykene liukumaan sen yli... taitaa tehdä pahaa niiden limaiselle vatsapuolelle ;)
      Kuparia en olekaan kokeillut. Se on aika kallista ja ne kupariteipit ei kuulemma ole monivuotisia. Heti kun löytyy edullista kuparia, niin testaan kyllä sitä ihan mielenkiinnosta.
      Tämä kuiva kesä onneksi piti siruetanat piilossa, eli jotain hyvää kuivuudestakin :)

      Poista
  8. Voi ristus :D Mitä mä kirjoitin! Piti sanoa emäksistä, ei hapanta :D Mä muistelen aikoinaan katsoneeni ihan sellaisen tanskalaisen puutarhaohjelman etanajakson (olen asunut Tanskassa) ja siinä muistelen kerrotun niin, että etana kyllä voi mennä siihen tuhkaan, mutta pakittaa ja se emäksisyys saa etanan erittämään entistä vahvemmin limaa, joka taas sairastuttaa etanan, sillä se kuivuu ja altistuu auringon valolle.

    Oletko kysellyt kuparia metallin maahantuojilta? Nehän leikkelee isoja kuparilevyjä asiakkailleen sopiviksi paloiksi. Isäntä tilasi muutama vuosi sitten meidänkin tuvan saarekkeen kuparisen pintalevyn metallin maahantuojalta mittaan leikattuna. Sellaisista paikoista voisi ajatella löytyvän kohtuuhinnalla pitkien kuparilevyjen leikkuuylijäämäkaistaleitakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, vähän ihmettelinkin ;) Olen huomannut, että siruetanat alkavat erittää limaa tosi herkästi. Välillä jo silloinkin kun ottaa etanan käteen.
      Täytyy myöntää, että en ole etsinyt kuparia laajemmin, kuin katsellut hintoja netistä. Tuo vinkkisi on kyllä hyvä, kiitos siitä! Talvella on sen verran enemmän aikaa, että ehtii perehtyä näihin moniin asioihin, joihin kesäkaudella ei aika riitä :)

      Poista
  9. Mukavasti olette saaneet satoa näin kuivana kesänä.

    Kupari keskustelu oli mielenkiintoinen. Tiesin, että kupari on myrkyllistä vesieliöille, mutta etanoista en tiennyt. Apteekeissa myydään kuparivihtrilliä, olen itse käyttänyt sitä lankojenvärjäykseen luonnonväreillä. Myös luonnonväriaineita myyvät nettikaupat myyvät sitä, halvemmalla kuin apteekki, esim. Tetri Design ja Riihivilla. En tiedä toimiiko/auttaako se, mutta ainakin siinä on kuparia. Joissain koneissa ja laitteissa on käämi ja käämi on kuparilankaa. Eli jos jokin tälläinen laite rikoutuu se kannattaa purkaa ja ottaa lanka talteen ja kokeilla auttaako se. Meillä on naapurikunnassa ilmeisesti suomen viimeinen käämittäjä. Hänellä on rullatavarana eri vahvuisia kuparilankoja.
    Mukavaa talven jatkoa toivoo Kaarina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tosiaan tuli hyvin satoa kasvimaalta, vaikka kasteltiin vähemmän kuin edellisvuonna. Se on täysin sen biohiilen ansioita.
      Kupari olisi kyllä pitkäikäinen etanaeste, kun sen kerran on saanut viritettyä johonkin kiinni. Sen testausta harkitaan nyt, jos jostain löytyisi edullista kuparilankaa. Saas nähdä, löytyykö kevääksi.
      Mukavaa talven jatkoa sinullekin!

      Poista