torstai 31. toukokuuta 2018

Tarviiko nyt pihaa kastella vai ei?


Riippuu paljon pihasta ja sen kasvivalinnoista, tarviiko pihaa kastella vai ei. Voisi jopa ajatella niin, että tämä kuiva kevät näyttää, onko kasvivalinnat tehty osuvasti. Nimittäin jos maa on kuivaa tai helposti kuivuvaa, kannattaa aina valita kuivan paikan kasveja. Ja tietysti on myös ne ihanat koko kesän kukkivat ekstra-hoidon kasvit, joita kastellaan joka kesä, lopun ikää 😉

Nuoria taimia tulee kastella...

Viime vuonna ja etenkin tänä vuonna istutettuja taimia kannattaa kastella, jos huomaa siihen tarvetta. Hyvä ohje on antaa istutetulle pensaalle ainakin 15 litraa vettä eli puolitoista isoa kastelukannullista. Jos antaa vähemmän, niin kasvin juuret suuntaavat kasvunsa pintamultaan. Se tietää kasvin huonoa kasvuunlähtöä.
Kuinka usein sitten kannattaa kastella? Se riippuu pihasta. Oppii hyvin tuntemaan oman pihan kastelun tarpeen, kun vähän kaivaa pintamultaa. Näkee heti, onko maa vielä kosteaa.

Meillä on jo vuosia ollut käytössä juurikastelija, jolla saadaan vesi suoraan kasvien juurille. Se on kyllä tosi näppärä! Pihalla ja terassilla -blogissa juttu Juurikastelija istutusten kastelussa
Kuvassa kastellaan japaninmagnolia `Vanha Rouva` vuoden vanhaa tainta.

Ryhmäruusut, loistokärhöt ja muut ekstra-hoidon kasvit...

Ryhmä-, jalo-, maanpeite- ja köynnösruusuja sekä loistokärhöjä kannattaa kastella usein ja isolla vesimäärällä.  Kuivuus nimittäin vähentää niiden nuppujen määrää selvästi ja muutenkin heikentävät kasvua.

Tässä meidän yksi maanpeiteruusu, joka on kasvattanut ihan hurjasti versoja. Liekö syy juurikastelijalla kastelun ja sen luomulaatuisen tomaattilannoitteen, jota testaan tälle ryhmäruusualueelle. Kuten kuvasta näkyy, odotellaan huomista ja lauantaista hyvää kitkentäpäivää 😀

Kasvimaan kylvökset kastellaan päivittäin...

Tuuli kuivattaa maan pintaa tämän kuumuuden ja auringonpaisteen lisäksi niin paljon, että siementen kylvöjä pitää kastella päivittäin. Harso tai ruohokate auttaisi maata pysymään kosteampana, mutta ne meidän siruetanat viihtyisivät myös harson ja ruohokatteen alla. Eli ne pitää unohtaa ja sen sijaan kastella huolellisesti usein.
Koska meillä on se pintakuiva runsasmultainen hiekkamoreeni maalajina, niin siirsimme kylvöt ja mansikan istutuksen kesäkuun puoliväliin. Silloin tulee jo sateita, todennäköisesti...

Esikasvatetut ja latvotut daaliat pääsivät jo kasvimaalle ja samalla oli pakko kylvää ihanien matalien kehäkukkien siemeniäkin. Kummatkin ovat lähteneet hyvin kasvuun, jee! Tässä tulee heti mieleen, että voisiko se kasvimaahan lisätyn biohiilen veden luovutuskyky vaikuttaa jo nyt. Kuvassa näkyy hyvin miten mullan pinta on ihan rutikuivaa, mutta kasvu on terhakkaa.

Kesäkukkien säännöllinen kastelu...

Kesäkukkaruukkuja on pitänyt kastella säännöllisesti, tosin ei kovin usein, kun kasvit ovat vielä pienijuurisia. Vanha hyväksi todettu tapa, on istuttaa kesäkukat isoihin ruukkuihin, niin ei tarvitse kastella niin usein. Tämän kyllä oppii nopeasti kantapään kautta 😉
Vanhat talvisäilytetyt verenpisarat saivat myös biohiiltä sisältävää pussimultaa. Lehdet näyttävät tosi hyviltä ja terhakoilta. Näihin tulee isot kukat, jos siis eivät kärsi kuivuudesta tai ravinteiden puutteesta. Täytyykin muistaa lannoittaa näitä parin viikon päästä.

Kukkanurmikko on vihreä kastelemattakin...

Tällaiset aurinkoiset jaksot tekevät hyvää kukkivalle nurmikolle. Sitä ei missään nimessä kannata kastella! Sen sijaan siirtonurmikkoa pitää kastella, jotta se pysyy tuuheana ja rikkaruohottomana!

Meidän kukkanurmikko on leikattu viimeksi ehkä pari viikkoa sitten. Se on niin ihanan vihreä ja hyvinvoiva. Periaatteessa se olisi pitänyt jo leikata, mutta näillä helteillä heinä voi kellastua leikkaamisen jälkeen. Joten nurmikon leikkaus siirtyy ensi viikolle. Onneksi meillä on vahva, laadukas ja bioterällä varustettu ruohonleikkuri, niin pitkänkin nurmikon leikkaus onnistuu keveästi.

Pensasmustikat ja marjapensaat kannattaa kastella...

Nyt kannattaa kastella marjapensaat, sillä jos pensas kärsii kuivuudesta, voi marjojen raakileet kuivua kokonaan. Tai marjat jäävät hyvin pieniksi. Siis kannattaa toimia nyt heti.

Vanhat pihakasvit kuivana keväänä...

Suurin osa puista, köynnöksistä, pensaista ja perennoista kestää hyvin pitkän sateettoman jakson. Ne vain kasvattavat juuria syvemmälle löytääkseen vettä. Siis jos ne on valittu paikan olosuhteissa viihtyviksi!
Jännä huomata, että osalla kasveista on nyt tosi pienet kukat, kuten ekan kuvan alppiruusulla. Se onkin pintajuurinen kasvi ja taitaa jo hieman kärsiä sateettomasta kaudesta. Meillä kun ei satanut edes silloin ukkosmyrskylläkään.
Toinen jännä juttu on se, että salaojaputkissa virtaa edelleen vettä, vaikka sateista on jo monta viikkoa. Nämä kallioiset alueet ovat keväällä tällaisia, hieman yllättäviä.

Eipä ole espanjansiruetanoita, jee!

Yksi huippu hyvä asia tässä kuivuudessa on se, että siruetanoita ei ole löytynyt kuin muutamia. Yleensä niitä löytyy iltaisin kymmenittäin. Siis tosi mahtavaa!

Upeaa viikonloppua!

Terkuin Sari

Ps. Vastaan kohta edellisen postauksen kommentteihin. Nyt on taas kummallista työkiirusta… se taitaa olla tämä lämmin kevät, mikä niin innostaa pihojen laittoon. Ja sehän on hyvä asia 😊


8 kommenttia:

  1. Hyvä ja aiheellinen postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Ajattelin laittaa tämän nyt heti, kun huomasin muutaman kastelevan yhdellä kastelukannullisella monta pensasta. Pensaat saivat vettä aivan liian vähän ja sellaisesta kastelusta kun on melkeinpä enemmän haittaa kuin hyötyä.

      Poista
  2. Hyvä postaus. Itsekin olen nyt paljon pohtinut aihetta. No kesäkukkasia en ole varsinaisesti alkanutkaan vielä istuttamaan, koska polttava hellekin vaurioittaa pieniä kasveja, sanoin myös tuuli. Monivuotisilla sen sijaan pohdin, että kuinka tehokkaasti juuret hakeutuvat syvälle etsimään kosteutta, ja silloinhan niistä varmasti tuleekin jo luontaisesti kestävämpiä kaikenlaiselle säälle. Loogisesti ajateltuna pintakastelu houkuttelee juuret kasvamaan mullan pinnan lähelle ja silloinhan talvivauriotkin ovat suuremmat. Mitä Sari ajattelet semmoisesta kastelusta, jossa tehdään multaan syviä reikiä ja ohjataan vesi suoraan juuripaakkuun? Peitetäänkö reiät joka kerran? Minun puutarhani on kolmessa tasossa, ja rinteissä on kasvillisuutta joten vesi lorottelee pintaa myöten alas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä pohdintoja! Pitkälle jalostetut lajikkeet ovat yleensä myös vähän talvenarkojakin. Ne kärsivät kuivuudesta, ja voivat kuolla seuraavana talvena. Käytännössä niitä joutuu tulevaisuudessakin kastelemaan. Muut sitkeät ja kestävät kasvit pärjäävät kyllä :)
      Jos multaan tekee reikiä tai on kasteluputki laitettuna, niin ne pitää sulkea aina kastelun jälkeen. Näin viisaammat ovat kertoneet. Jos pystyt kastelemaan letkulla, niin tuo juurikastelija olisi sinulle hyvä. Se maksaa muistaakseni alle 40 euroa ja kestää kovassakin käytössä.

      Poista
  3. Nyt on kyllä todella ajankohtainen aihe! Huomaa omassa puutarhassa kuinka vanhemmat istutusalueet ovat selvinneet hyvin liiemmittä kasteluitta, mutta uudet istutukset viime kesältä vaativat vettä. Mielenkiintoinen tuo juurikastelumenetelmä. Täytyypä perehtyä siihen oikein ajan kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teidän pihalla on siis kasvivalinta kunnossa :)
      Uusia taimia joutuu kastelemaan kyllä aina, ja etenkin tänä keväänä. Tietysti katteet vähentävät kastelua, jos niitä voi käyttää.
      Juurikastelija on kyllä näppärä vehje, ja superhelppo käyttää. Tosin vaatii kasteluletkun.

      Poista
  4. Hyvä postaus! Ja ajankohtainen! Heti tuli mieleen, että marjapuskat on kastelematta ja ainakin mustikassa oli paljon kukkia, joten pitäisi huolehtia ettei se kuivu. Juurikastelija oli minulle aivan uusi juttu!! Täytyy pistää ostoslistalle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan tuolla juurikastelijalla on helppo kastella nämä vähän vanhemmat pensaat, kuten pensasmustikat ja marjapensaat. Meillä pensasmustikassa on jo paljon raakileita. Pensaat on muuten jouduttu suojaamaan harakoilta, kun nokkivat marjat jo raakoina. Onneksi on kanaverkkoa :)

      Poista