sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Talvipihan pikkulintuja



Pitkästä aikaa sain kuvattua meidän pihan pikkulintuja, ja aika monta lajia näytti olevan paikalla. Ruokimme lintuja syksystä kevääseen, kuten monet kaukaa viisaat pihapuutarhurit. Ne tuovat liikettä ja eloa muuten niin hiljaiseen talvipihaan. Lintujen touhua on mukava seurata ja opetella tunnistamaan niitä. Kuvassa on punalakkinen urpiainen ja kellertävät ovat viherpeippoja, jos nyt oikein tunnistin ne 😊

Onpa viherpeipolla vahvan keltainen vatsapuoli.

 Ruokintalaudalla käy myös kuvan ruskehtavia pikkuvarpusia sekä tali- ja sinitiaisia.

 Sen sijaan mustarastaat syövät maahan pudonneita siemeniä. Ne on yllättävän rohkeita, sillä tämäkin yksilö päästi minut kameran kanssa ihan lähelle.

Hauskasti tiklitkin saapuivat syömään maasta siemeniä. Kaikki nämä kuvat otin samalla kertaa. Olikin hyvä luonnontarkkailupäivä... ihan omalla pihalla 😊

Lintuja puutarhaan:

 Tässä 6 vuotta sitten tehty postaus, jossa on hyvät vinkit, miten lintuja saa puutarhaan.
Kirjoitustyyli on hieman muuttunut näiden vuosien aikana 😊

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Terkuin Sari

Ps. Ensi viikolla viritellään uusi oravien syöttöteline paikalleen. Toivottavasti oravat huomaavat sen ja saan taas kuvattua niitäkin.


perjantai 20. tammikuuta 2017

Vaaleankeltaiset tulppaanit

Blogiyhteistyö: Huiskula

Vaaleankeltaiset tulppaanit ovat kestosuosikkejani. Niissä on jo ihana aavistus kevättä. Joskus vaaleankeltaisissa on jopa mieto sitrusmainen tuoksu. Leikkovihreissä suosikkini näyttää olevan valkovihreälehtisen kielopuun (Pittosporum) oksat. Joten yhdessä ne ovat niin super ihania, että niitä tulee ihailtua vähän väliä 😊

Tulppaanien hoito maljakossa:

Usein tulppaaneille riittää hoidoksi maljakkoon laitettu  matala viileä vesi.
Jos vie ne yöksi viileään huoneeseen tai vaikka jääkaappiin, tulppaanit kestävät kauniina pidempään. Nämä tulppaanit kestivät kauniina reilun viikon, sillä yöt ne olivat viileässä tilassa.
 Tässä kuva, kun tulppaanit on juuri laitettu maljakkoon. Lehdet ovat kauniin vihreät ja kukat vielä pienehköt.


Kun lehtien kärjet saivat keltaista sävyä, poistin tulppaaneista kaikki lehdet ja asettelin ne uudelleen leikkovihreiden sekaan. Kimppu näytti heti kuin uudelta, sillä tulppaanin kukat olivat kauneimmillaan.

Tulppaanien varret kasvavat pituutta:

Tulppaanin varret kasvavat pituutta maljakossa, se on normaalia. Tähän kimppuun sopi minusta se, että tulppaanit olivat melkein samalla tasolla kuin leikkovihreä. Joten samalla kun poistin lehdet, lyhensin myös tulppaanien varsia. Ja lyhentelin niitä uudelleen myöhemminkin.
 

Nämä suloiset tulppaanit ovat kotimaisia, viljelty Huiskulan Puutarhalla Turussa. Sain kukat Huiskulasta blogijutun tekoon. Kiitos taas heille ihanista kukista 😊

Olette ehkä huomanneetkin... Huiskulan sivuilla on Kukka-aiheisia blogeja ja puutarhablogilista.

Hauskaa viikonloppua!

Terkuin Sari

Ps. Nyt viikonloppuna jatkuu taas siivous ja vanhan poisto... ensi viikon lauantaina alkaa tuli-kukon vuosi ja uusi ajanjakso. Tämä pienenä vinkkinä fengshuista kiinnostuneille 😊

keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Maatiaisamaryllis kukkii, jee!


Vihdoinkin tämä "vauva-amaryllis" avasi nuppunsa. Eli tämä on se, jonka siementaimia sain Kaarinalta, yhdeltä innokkaalta harrastajalta, muistaakseni 5 vuotta sitten. Nyt se kukkii ensimmäistä kertaa. Mahtavaa, jee!

Maatiaisamaryllis:



Maatiaisamaryllis kukkii kolme kertaa vuodessa! Saa nähdä kukkiiko tämäkin toukokuussa ja syyskuussa, kuten sen emokasvi.
Kaarina siis kylvi oman maatiaisamarylliksensa siemenet, joista tämä minun on yksi taimi. Oman amarylliksensä hän on saanut pienenä alkuna Lappeenrannan sukulaisilta 1967. Siellä suunnalla näkee tätä kuulemma paljon kodeissa. Ihanaa, kun kasveilla on historiaa ja tunnearvoa 😊

Maatiaisamaryllis eli pikkuamaryllis on kukiltaan aina tämän värinen. Sitä on kasvatettu Suomessa jo 1850-luvulla.

Maatiaisamarylliksen hoito-ohjeet:

Maatiaisamaryllis eli pikkuritarinkukka (Hippeastrum rutilum (striatum)) on kuin viherkasvi, sitä pidetään valoisalla ikkunalla ympäri vuoden. Se ei kuitenkaan pidä paahteesta, ja ei vaadi lepojaksoa. Maatiaisamaryllista kastellaan säännöllisesti, etenkin nuppu ja kukkavaiheessa. Sitä myös lannoitetaan kunnolla.
Multa vaihdetaan harvoin ja sillä saa olla "ahdas" ruukku. Mitä enemmän sipuleita on ruukussa, sen paremmin se kukkii.
Olen kuullut myös ohjeen, että kukkimisen jälkeen voi lopettaa kuukaudeksi lannoittamisen ja vähentää hieman kastelua. Sen jälkeen taas aloitetaan normaali kastelu ja lannoitus.

Olen ihan innoissani tästä maatiaisesta 😊

Terkuin Sari

Ps. Kiitos vielä kerran Kaarina amaryllisvauvoista!

maanantai 16. tammikuuta 2017

Lohikäärmepuut ja fengshui

Lohikäärmepuut eli tavallisemmin traakkipuut kuuluvat ilmaa puhdistavien kasvien aateliin. Joten aloitan niillä tämän fengshui ja viherkasvit sarjan. Ja onhan niillä aika hurja nimikin - lohikäärmepuu 😊

Fengshui ja huonekasvit:

Nykyään tiedepiiritkin ovat jo sen todenneet, että kasveilla on ihmisiin suuri terveyttä edistävä vaikutus. Fengshuissa se on ollut tiedossa "aina".  Toinen tutkimuksin todennettu asia on kasvien ilmaa puhdistava vaikutus. Eli kasveista on kahdella tavalla etua kotona. Ja tietenkin esteettinen puoli on myös tärkeää.

Kaikki viherkasvit eivät ole hyviä fengshuin mukaan. Samoin kuin kaikki ilmaa puhdistavat kasvit eivät ole tehokkaita puhdistajia. Eli pitää vähän perehtyä asiaan.

Lohikäärmepuut sisäilman puhdistajina:

Lohikäärmepuita eli traakkipuita on hurjan paljon, eri lajeina ja lajikkeina. Nasa:n tutkimuksissa parhaimpia ilmanpuhdistajia olivat leveälehtiset traakkipuut kuten suppu-, tuoksu- ja juovatraakkipuut. Esimerkiksi supputraakkipuu oli tosi hyvä formaldehydin poistaja, ja hyviä oli myös tuoksu-, reunus- ja juovatraakkipuut. Samoin nämä traakkipuut poistivat ilmasta rakennusmateriaaleista yms. lähteviä epäpuhtauksia kuten ksyleeniä ja tolueenia. Ja tietenkin kasvit samalla kosteuttivat ilmaa ja muutenkin vähensivät ilman epäpuhtauksia.
Eli näitä lohikäärmepuita kannattaa suosia kotona ja työpaikoilla!

Iso ja pieni lohikäärmepuu:


Ostin perjantaina pienen kirjavalehtisen lohikäärmepuun. Sen lehdistö näyttää ihan piikikkäältä. Isomman lohikäärmepuuni lehdet sen sijaan kaartuvat pehmeästi. Jos olisi valittava fengshui-kasvi, niin kaartuvalehtinen olisi parempi. Mutta jossain tilanteissa tuo "piikkikasvikin" olisi paikallaan. Siitä myöhemmin lisää.

Lohikäärmepuun hoito-ohje:

Lohikäärmepuut eli traakkipuut (Dracaena) ovat helppohoitoisia. Osa niistä viihtyy puolivarjossa ja osa jopa kaukana ikkunoista. Niitä kastellaan vasta, kun mullan pinta on kevyesti kuivahtanut. Lannoitetta annetaan melkein läpi vuoden, eli silloin kun se kasvattaa lehtiä. Multaa ei tarvitse vaihtaa joka vuosi ja ötököitäkään ei näihin yleensä tule. Siis helppoja. Ja superhelppoja, jos laittaa niille altakasteluruukun 😊

Terkuin Sari

Ps. Opetan Espoon työväenopistossa Fengshui sisustuksessa -kurssilla. Sinne mahtuu vielä mukaan. Ja tietenkin muutkin kuin espoolaiset voivat ilmoittautua kurssille.

perjantai 13. tammikuuta 2017

Siivousta...ja siivouspäivän kukkakimppu

Nyt kun viimeisetkin joulukoristeet on kerätty pois, on aika valmistautua uuteen vuoteen. Itse asiassa olen tehnyt sitä jo koko tämän tammikuun eli siivonnut ja siivonnut. Poistanut vanhaa, antanut tarpeetonta tavaraa eteenpäin, käynyt kaappeja läpi ja muutenkin pohdiskellut elämääni. Homma on vielä kesken, onneksi siivousaikaa on vielä pari viikkoa. Eli hyvältä näyttää 😊

Uusi vuosi 2017:

Puutarhurin näkövinkkelistä kiinalainen vuoden alkaminen on paljon loogisempi, kuin länsimainen uusivuosi. Kiinalaisessa kalenterissa uusivuosi on aina talvipäivänseisauksen jälkeinen toinen uusikuu (almanakassa musta pallo). Silloin on jo valoisampaa ja alkaa kylvöpuuhat, eli uusi kasvukausi.
Tänä vuonna se on meillä 28.1. klo 2.07.  Edellisenä päivänä Helsingissä juhlitaan taas kiinalaista uudenvuoden aattoa räiskyvin menoin ja tanssein, siis 27.1.2017.

Uusi vuosi - uudet kujeet:

Miksi sitten siivoan nyt niin innolla. Siksi, että kaikki vanha ja tarpeeton poistetaan eli "tyhjennetään pöytä" ja tehdään tilaa uusille asioille. Tätä ajatellaan symbolisesti eli vähän laajemminkin.
Lauantaina 28.1. alkaa tuli-kukon vuosi. Siitä kerron myöhemmin vähän lisää.

Huomenna lauantaina 14.1. klo 13 - 15.00 on Helsingissä Rikhardinkadun kirjastolla Fengshui  Sampo ry:n avajaistilaisuus. Siellä fengshuikonsultti Rauli Pitkänen kertoo tulevasta tuli-kukon vuodesta. Tilaisuus on avoin kaikille ja ilmainen. Kannattaa tulla kuuntelemaan!

Fengshuissa iso muutos:

Samalla kun alkaa tuli-kukon vuosi, vaihtuu myös ajanjakso. Se aiheuttaa muutoksia ja monet ovatkin sen jo huomanneet ihan omassa elämässään.
Fengshui ammattilaiset tekevät työssään paljon erilaisia laskelmia, joiden avulla löytyvät asunnon värimaailmat yms. Näihin laskelmiin ajanjakson vaihtuminen tuo muutoksia. Eli nyt tarkistellaan, tarvitseeko kotiin/puutarhaan/työpaikalle tehdä parannuksia, ja millaisia. Tämä alkava ajanjakso on vuoteen 2043. Ei siis mikään ohimenevä juttu 😉
Odotan innolla ensi viikkoa, jolloin pääsen aloittamaan työt ja näkee, millaisia muutoksia asunnot ja pihat vaativat. Tämä on ensimmäinen kerta fengshui-urallani, kun ajanjakso vaihtuu. Super mielenkiintoista!
Tähän liittyen, pitäisi omankin pihan fengshui päivittää  Ja tietysti kodin, ja työhuoneen... tulee hauska kevät 😊

Siivouspäivän kukkakimppu:


Kun joulu on siivottu pois, ja kaapit putsattu... on aika ostaa kimppu kauniita kukkia!
Tässä on nippu kotimaisia tulppaaneja, kaksi oranssia terttuneilikan oksaa ja kaksi rehevää leikkovihreän oksaa. Leikkasin neilikoista kukkavarret erikseen ja tein tämän suloisen pienen kimpun.

Hyvää viikonloppua!

Terkuin Sari

Ps. Espoon työväenopistossa alkaa helmikuun alussa Fengshui sisustuksessa -kurssi, jolla opetan. Sinne mahtuu vielä muutama mukaan.

tiistai 10. tammikuuta 2017

Kuukalenteri puutarhurin apuna

Blogiyhteistyö: Puutarha Studio ja Yläkuu kustannus
Kuukalenterit ja kuun vaiheiden hyödyntäminen on hyvin vanhaa perinnetietoa. Sitä on käytetty ympäri maapalloa, myös Suomessa. Kerron tässä nyt lyhyesti, miten sitä voi käyttää puutarhan hoidossa hyödyksi.

Kuun vaihe siementen kylvöissä, mullan vaihdossa, pistokkaiden otossa:

Kun valitsee oikean ajankohdan, siemenet itävät paremmin ja kasvit juurtuvat hyvin. Tämän huomaa etenkin ronkeleiden kasvien kanssa.
Yleisohje on se, että suurin osa kasveista kylvetään, istutetaan, vaihdetaan mullat ja otetaan pistokkaat kasvavan  eli yläkuu aikaan. Eli uudenkuun jälkeen aina täysikuuta edeltävään päivään asti.
Juurekset yms. sen sijaan kylvetään vähenevän kuun eli alakuun ekalla viikolla eli täysikuun jälkeisenä viikkona.
Ne rimpsureunaiset orvokit itivät viikossa, vaikka siemenpussissa arvioitiin itämisen kestävän 2-3 viikkoa. Syynä oikea kuun vaihe, ja laatumulta 😊

 Jos tuntuu vaikealta suunnitella kylvöjä kuun vaiheet huomioiden, kannattaa työt merkata etukäteen kuukalenteriin. Kuvassa on Kuu ja sää Päiväkirja 2017, jossa on enemmän tilaa omille merkinnöille. Merkkasin sinne jo esim. daalioiden juurakoiden istutusajan. Toki lähempänä ajankohtaa näkee vasta sään. Mutta kalenteriin merkkaaminen toimii muistutuksena.

Rikkaruohojen kitkeminen ja Suuri kitkemispäivä:

Kun rikkaruohoja ja vesakkoa hävittää ns. hävityspäivinä, ne eivät kasva niin helposti takaisin. Tästä olen myös tosi vakuuttunut. Nykyään kitken ainoastaan hyvinä kitkemispäivinä. Silloin juuretkin lähtevät paremmin maasta.
Suuri kitkemispäivä 18.6. on myös tosi tehokas. Se kannattaa ottaa vapaapäiväksi!
 Niin kuukalenterissa kuin tässä päiväkirjassa on lyhenteet kertomassa esim. kitkemispäivät sekä mullanvaihdon, kylvöjen, perunan noston, marjapensaiden leikkaamisen päivät. Monet kokevat nämä kalenterit juuri sen takia suunnittelua helpottaviksi.

Kastelupäivät kuun mukaan:

Kun kastelee kastelupäivinä sisäkasveja, tai pihakasveja, ne voivat paljon paremmin. Siitä saan koko ajan palautetta. Itse sain kirvat poistettua isolehtisesta lankaköynnöksesta kastelupäiviä noudattamalla. Se oli iso juttu!
Kastelupäivät ovat ns. lehtipäiviä eli kalenterissa on leh-merkintä. Niiden tietämiseen tarvitaan jonkinlainen kuukalenteri.
Pidän tuossa blogin sivupalkissa (sekä yläosassa) Pientä kuukalenteria, jossa on merkittynä kastelupäivät. Samoin muistuttelen niistä Puutarha Studion facebook-sivuilla.

Lisäoppia kuun vaiheista kursseilta ja kirjoista:

Tänä keväänä opetan kuun vaiheita puutarhan hoidossa 9.2.2017  Espoon työväenopistolla ja 7.2.2017 Nurmijärven opistolla Klaukkalassa. Kummatkin on yhden illan kursseja ja kurssi sopii kaikille.

Aiheesta on myös paljon kirjallisuutta. Kuvassa on tosi luettu Kuun vaikutus puutarhassa, terveydessä, maanviljelyssä ja metsänhoidossa 😉

Kuukalenteria, Päiväkirjaa ja kirjoja voi tilata yritykseni Puutarha Studion nettisivuilta tai Yläkuu kustannukselta.

Olisi tosi ihana kuulla, oletteko käyttäneet kuun vaiheita hyödyksi? Ja onko siitä ollut apua?


Puutarhaterkuin Sari

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Puutarhan kuukaudet 2016

Tammikuu:

Tammikuussa tein ekat kylvöt, ja tietysti kukkia. Oli kyllä super mahtavaa 😊
Kevään ensimmäisissä kylvöissä on aina oma hohtonsa.

Helmikuu:

Helmikuu on minulla iiriskuukausi. Yleensä olen kasvattanut niitä itse sipuleista, kuten nytkin kuvan tummakukkaisen iiriksen. Niistä tulee niin kevätfiilis. Kun oli suojasää, iirikset olivat parvekkeella.

Maaliskuu:

Ensimmäiset lumikellot on aina suuri hetki, ja viime vuonna ne aloittivat kukkimisen maaliskuussa. Kevät alkoi siitä! Tämä mätäs on jo aika vanha.

Huhtikuu:

Huhtikuussa piha puhkesi varsinaisesti kukkaan. Erilaiset krookukset, posliinihyasintit, kevättähdet, sinililjat yms. kukkivat kilpaa. Viime vuonna pörriäisiä oli ihan mieletön määrä krookusten kukissa.

Toukokuu:

Kasvimaan kylvöt alkoivat etanaesteen kiristyksellä ja "mönjän" maalaamisella. (Se tehosi nytkin hyvin espanjansiruetanoihin.) Vasta sen jälkeen pääsi kylvämään. Salaattisipulit olivat talvehtineet yllättävän hyvin ja niistä sai otettua jo isoja varsia.
Toukokuussa oli paljon puuhaa pihalla... piti lannoittaa, kylvää, istuttaa... ja kitkeä rikkaruohoja 😊

Kesäkuu:

Kesäkuussa piha jatkoi kukkimistaan. Pionit, sormustinkukat, saksankurjenmiekat, akileijat ja monet muut olivat komeimmillaan.

Heinäkuu:

Ihanat vanhat daaliat aloittivat kukkimisen heinäkuussa, kuten joka vuosi aiemmin. Espanjansiruetanat jättivät ne rauhaa, joten kasvu oli paljon rehevämpää.
Kuningasliljat selvisivät talvesta ja kukkivat yhtä komeasti kuin ennenkin. Ja tuoksu oli huumavan ihana.

Elokuu:

 Syysleimut kukkivat harvinaisen komeasti ja pitkään. Siihen lienee syynä hyvä sää. Ei ollut sateetonta pitkää kautta, kuten monena vuotena aiemmin. Myös syyssyrikät kukkivat isoilla tertuilla, mitkä oikein kuhisivat perhosia.
Kasvimaalta saatiin ennätyssato pavuista. Vieläkin niitä on pakkasessa.

Syyskuu: 

Rakastan liljoja ja syyskuussa kukki ekaa kertaa orkidealilja. Se oli tosi upea! Daaliat jatkoivat edelleen kukkimista, samoin kuin yksivuotiset kesäkukat ja pelargonit.

Lokakuu:

 Erilaiset asterit ja komeamaksaruohot taisivat olla viimeisiä kukkijoita. Lokakuussa kaivettiin daalian juurakot maasta. Ne ja monet kesäkukat vietiin kellariin talvehtimaan.

Marraskuu:

Ulkona satoin lunta ja valoisan "kellarin" ikkunalla kukkivat talvetettavat pelargonit.
Marraskuussa istutin taas iiristen sipuleita ruukkuihin kellariin, jotta ensi helmikuussa saan omat iirikset 😊

Joulukuu:

Joulukuussa pihalla vieraili monenlaisia lintuja, rusakoita, oravia, hiiriä, kissa... ja metsäkauriita. Ainakin jäljistä päätellen. Onneksi hedelmäpuut yms. tuli suojattua verkoilla jo syksyllä.


Eli viime vuosi 2016 oli erittäin hyvä puutarhavuosi. Toivottavasti tästäkin tulee loistava kukkavuosi!

Olipas kiva muistella mennyttä vuotta. Kasvihormoni-blogin Sini haastoi kaikki puutarhabloggaajat osallistumaan vuoden 2016 puutarhavuoden kertaamiseen kahdentoista kuvan avulla ennen seuraavan puutarhavuoden alkua. Kiitos ihanasta haasteesta Sini!

Puutarhaterkuin Sari

Ps. ne viikko sitten kylvämäni rimpsureunaisen orvokin siemenet alkavat nyt jo itää. Muutama on jo taimella. Uskomaton vauhti! Lieneekö syynä laatumulta, vai paras kuun vaihe... tai molemmat yhdessä :)