Pihan eläimet vähentää satoa - omavaraisuus kotipihalla

Meillä pihan eläimet vähentää satoa, vaikka muuten ne ovatkin tosi suloisia. Niiden puuhia on myös kiva seurata ja ne luovat omanlaista luonnontaikaa pihalle, joten emme ole kovinkaan pahoillamme sadon pienentymisestä. On onneksi kasveja, joista näyttää tulevan hyvä tai jopa ennätyksellinen sato.

Tämä kirjoitus kuuluu Suuntana omavaraisuus -yhteispostausten sarjaan, josta lisää jutun lopulla.

Pihan eläimet vähentää satoa paljon tänä vuonna...

Ensimmäisen kerran pihan eläimet eli rusakot, metsäkauriit, peurat, oravat, rastaat, fasaanit ja harakat ovat vähentäneet yllättävän paljon hyötytarhan satoa. 

Ylimmän kuvan punajuuret kylvettiin tillien ja muiden kasvien kanssa sekaisin ja vielä tiheästi, jotta metsäkauriit ei niitä huomaisi. Siitä huolimatta iso peura kävi syömässä punajuurten lehdistön latvat. Meidän teräsleidi näki sen ikkunasta ja peura oli kuulemma vain kurkottanut kaulaansa muiden kasvien yli. Punajuuren lehdissä taitaa olla voimakas tuoksu, kun se erotti ne niin hyvin muista kasveista.

Rusakot sen sijaan söivät kaikki herneen versot, ja vielä toisen kerran uudelleen. Eli tänä vuonna ei tule herneitä.

Samettikukat hämää rusakkoa...

Näissä seinustan kastelualtaiden Yrttimaa-säkeissä on taas tänäkin vuonna samettikukkia reunalla. Sen jälkeen kun keksimme laittaa ne reunaa, on salaatit ja persiljat saaneet olla rauhassa rusakoilta.

Tänä vuonna kastelualtaat on hieman eritavalla ja niiden alla on tiilet. Se todennäköisesti selittää sen, että espanjansiruetanoita ei ole näkynyt tänä vuonna samettikukissa ja salaatissa. Eli näin teemme jatkossakin😊

Kasvimaan ympärillä oleva etanaeste on myös hyvin pitänyt siruetanat pois kasvimaalta. Se on varma ja tehokas apu joka kesä.

Rusakot vähentää vadelman satoa...

Viime talvena rusakot söivät meidän vadelmamaan lähes kaikki versot mataliksi. Ei koskaan ennen ole ollut niin totaalista versojen syöntiä. Niin näyttää käyneen myös naapuruston vadelmille.

Vadelmia on tulossa siis todella vähän ja niitä ei oikein edes erota hurjasti kasvaneiden uusien vadelman versojen seasta. Heinäkuun sateet on selvästi kasvattaneet vadelmille komeat uudet versot. Vähän kyllä jännittää, miten versoille käy ensi talvena😊

Rusakot ja oravat mansikkamaalla...

Välillä keväällä rusakot ovat syöneet mansikkamaan taimista lehdet. Pahasti syöty taimi lähtee hitaasti kasvuun ja jää pieneksi. Sellainen on tässä kuvassa. Hamppukatematto ja heinäkuun sateet saivat taimen tekemään isojakin mansikoita... mutta älykäs orava ehti syödä ne ensin.

Mansikkamaan päällä on rastasverkko ja se on alhaalta "ankkuroitu" paikalleen. Yhtenä päivänä näin, miten fiksusti orava löysi kohdan, josta se pääsi mansikkamaalle syömään mansikoita.

Ja me olimme luulleet, että joku meistä oli kerännyt niitä. Mansikkasadosta ison osan söi siis orava, ennen kuin suljimme sen pääsyn sinne. Onneksi meille jäi vielä mansikoita.

Pensasmustikat suojassa pihan eläimiltä...

Aikaa sitten, kun pensamustikat olivat vielä pieniä suojasimme ne verkolla aina syksyllä, jotta rusakot ja metsäkauriit eivät syö niiden versoja.

Nykyään meillä on kanaverkko pensasmuistikoilla läpi vuoden, sillä harakat nokkivat raakileet jo vihreinä. Ja pensaiden vierestä kulkee peurat ja metsäkauriit aina joskus. Joten verkoilla suojatuista pensasmustikoista on tulossa hyvä sato, etenkin kun verkkoa on myös niiden päällä.

Marjatuomipihlaja ja heiluvat cd-levyt...

Kaikkia marjakasveja ei jaksa suojata verkoilla, vaan ollaan ripustettu vanhoja cd-levyjä oksiin. Jonain vuonna ne toimii tosi hyvin ja jonain vuonna ei niin hyvin. Samalla tavalla tänä vuonna koetetaan suojata marja-aroniat rastailta.

Karviaisissa ennätyssato...

Mustarastas on kyllä jo syönyt pienen osan punaherukoista ja niin se tekee joka vuosi. Se ei haittaa meitä, sillä pensas on niin iso ja hyväsatoinen.

Punaisessa karviaisessa on sen sijaan tulossa ennätyssato. Sen oksat ihan taipuu marjojen painosta. Ne marjat saa olla rauhassa, ainakin tähän asti.

Rusakot vähentää satoa jo liikaa...

Tässä ollaan mietitty, miten saisi vähennettyä rusakoiden tekemiä tuhoja. Pihaa ei voi aidata. Jos teillä on hyviä konsteja, niin mielelläni kuulisin niistä. Olisi niin kiva saada ensi kesänä vadelmia ja mansikoita😊

Edit - kun olin kirjoittanut tämän tekstin, niin peura oli aamuyöllä "riehunut" pihalla ja rikkonut  mansikkamaan rastasverkon ja syönyt mansikat. Taidetaan jäädä totaalisesti ilman mansikoita tänä kesänä. 

Se myös katkoi kulkiessaan vadelmien ja sipulin varsia, söi vahapapujen versoja jne. Mistä tiedämme, että se oli peura, niin metsäkauriit ja rusakot eivät tee pienempinä eläiminä niin isoa tuhoa kulkiessaan. 

#suuntanaomavaraisuus -sarjan yhteispostaukseen osallistuivat myös seuraavat blogit...

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/elokuu2022/

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa, tontti ja lupa https://omatupajatontti.blogspot.com/2022/08/rinnakkaiseloa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2022/08/pihan-elaimet-vahentaa-satoa.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2022/07/suuntana-omavaraisuus-8-monimuotoisuus.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2002-osa-8/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2022/08/suuntana-omavaraisuus-osa-8-luonnon.html

Caramellia https://caramellia.fi/elokuu2022/

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/luonnonmonimuotoisuus-ja-maatiaislajit

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2022/08/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2022/08/01/elokuu-22-monimuotoisuus/

Sarjaa luotsaavat Satu https://tsajut.fi ja Heikki https://korkeala.

Puutarhaterveisin Sari

Ryhmäruusut ja maanpeittoruusut kukkii pitkään

Nämä ryhmäruusut ja maanpeittoruusut kukkii nyt parhaimmillaan ja niiden kukinta tulee jatkumaan pitkään syksylle asti. Meillä on hieman erilaisempi ryhmäruusupenkki, sillä siihen on istutettu eri ruusuja. Ryhmäruusupenkki on ollut tässä ainakin 30 vuotta. Se kuuluukin tärkeänä osana meidän pihaa ja hoidamme sitä suurella innolla. Ja onhan ne tosi upeita täydessä kukassa!

Ryhmäruusuja ja maanpeittoruusuja sekaisin...

Itse katsomme tätä ryhmäruusupenkkiä eniten sivusta päin eli näemme ensimmäisen kuvan näkymän. Se viehättää minua tosi paljon, sillä valo siinä suunnassa luo ruusuihin lisäkauneutta.

Ruusujen kukat ovat aurinkoon päin kääntyneet ja siltä suunnalta kuvattuna ryhmäruusupenkki näyttää tältä tänään. Siellä kasvaa sekaisin eri lajikkeita, niin vaaleanpunaisia kuin tummanpunaisia. Vanhimpia ryhmäruusuja on taustalla olevat tummanpunaiset `Nina Weibull` ruusut. Ne ovat jo niin vanhoja, että niiden kasvu on heikkoa. 

Osalla kukka on tavallisen kokoinen ja seassa on myös pienikukallisia maanpeiteruusuja. Tämä tekee kokonaisuudesta mielenkiintoisemman näköisen. 

Maanpeittoruusu `Fairy Dance` eli `Red Fairy`...

Viime vuonna istutimme tähän pienikukallista maanpeittoruusua `Fairy Dance`. Sen kukkatertussa on paljon pieniä kukkia. Yhdestä taimesta kasvaa monta versoa, joiden päissä on nämä kukkatertut. Tämän `Fairy Dance` lajikkeen kukkia näkyy edellisessäkin kuvassa. Lajike oli tosi hyvä ostos, vaikka ensin sitä vähän emmin.

Maanpeittoruusu `Mirato` paras meillä...

Kun ryhmästä kuolee talvella ruusu, ostamme siihen kohtaan jonkin uuden ryhmäruusun. Näyttää siltä, että maanpeittoruusu `Mirato` on meillä selvästi kestävin ja runsaskukkaisin. Pihamme on siis Nurmijärvellä eli  II-vyöhykkeellä. 

Maanpeittoruusujen tavoin `Mirato` ruusun versot kaartuvat usein lähes vaakatasoon. Se tekeekin siitä hyvän maata peittävän ruusun.

Vaaleanpunainen ryhmäruusu `Bonica`...

Ryhmäruusujen versot ovat enemmän pystyasennossa ja verson päihin tulee niillekin kukkatertut. Tämän tyyppisiä kutsutaan myös tertturuusuiksi. Lajike `Bonica` on vaaleanpunakukkainen, jonka kukat haalistuvat vanhetessaan. Se tuo tähän ryhmään lisäväriä. Tällä lajikkeella versot kaartuvat kauniisti eli se ei ole niin pystyversoinen kuin yleensä tertturuusut. Osa nimeää tämän maanpeittoruusuksi.

Pienikukallinen maanpeittoruusu`The Fairy`...

Punakukallisen `Fairy Dance` lajikkeen lisäksi ruusuryhmässä on myös maanpeiteruusu `The Fairy`, jolla on pienet vaaleanpunaiset kukat. Sen lehdetkin ovat pienehköt.

Ryhmäruusupenkissämme on kasvanut myös isokukallisia lajikkeita, kuten jaloruusut `Hanne` ja 'Queen Elisabeth'`, mutta ne ovat olleet lyhytikäisiä. 

Nämä jaloruusut kukkivat pitkään...

Nämä kaikki maanpeittoruusut, ryhmäruusut ja tertturuusut ovat pitkälle jalostettuja jaloruusuja. Näillä on siis monta nimeä, oleellisin on aina se tieteellinen lajikenimi, kuten `Bonica`.

Näitä on siis jalostettu kauniiksi ja kukkimaan läpi kesän talven tuloon asti. Jos näitä hoitaa hyvin, niin ne jaksavat meillä Suomessakin kukkia lähes lumen tuloon asti. Toki ne vaativat ekstrahoitoa ja talvenarkoina niille laitetaan talvisuojaukset.

Vielä viime kesänä saimme nauttia vanhojen laventelien kukista ruusuryhmässä. Ehkäpä joku teistä muistaakin nämä. Viime talvi palellutti laventelien versot, joten tänä kesänä niiden uudet versot eivät vielä kuki. Lisää kuvia niistä Laventelit leviää ruusupenkissä -postauksessa.

Ryhmäruusupenkissä kasvaa myös se marskinlilja. Sen kukka on jo lakastunut ja näyttäisi, että se kehittää kukkavarteen siemeniä. Tältä se näytti tänään ja Marskinlilja kukkii vihdoinkin -postauksessa näkyy marskinlilja kukkivana. Siinä vaiheessa ryhmäruusut eivät vielä kukkineet.

Ruusujen hoito ajoitetaan kuun mukaan...

Ryhmäruusut ja maanpeittoruusut vaativat siis paljon hoitoa, jotta ne jaksavat kukkia läpi kesän. Hoidan niitä tarkasti kuun mukaan ajoittaen. Multaan olemme lisänneet ladattua biohiiltä, jos se vain on onnistunut.

Lannoitteena käytämme luomulannoitteita, koska ne pitävät maan pieneliötoiminnan hyvässä kunnossa. Näillä meidän ryhmäruusuilla ei ole näkynyt jalostettujen ruusujen tauteja eli lehdet ovat tosi hyvässä kunnossa. Nämä myös kukkivat hyvin.

Yksi tärkeä hoitotoimenpide näillä ruusuilla on lakastuneiden kukkien leikkaaminen. Tietysti lannoitus, kastelu ja talvisuojaus ovat myös tärkeitä.  

Ei myöskään kannata unohtaa ruusupistiäisten ja kirvojen poistamista heti, kun ne ilmestyvät versojen kärkiin.

Jalommat ruusut ovat siis täysin ekstrahoidon kasveja😊

Olisi kiva kuulla, onko teille kellään enää näitä hoitoa vaativia ryhmäruusuja? Vai onkohan ne jo täysin jääneet pois "muodista"?

Puutarhaterveisin Sari

Upean värisestä amppelibegoniasta pöytäkukka

Kaupallinen yhteistyö - Huiskula Oy

Tein upean värisestä amppelibegoniasta pöytäkukan, jotta sain heti äkkiä näyttävän kukan pöydälle. Se onkin vanha tuttu konsti, jota voi käyttää moneen paikkaan. Tämän begonian kukkien väri on tosi hieno. Sen sävy muuttuu hieman valon mukaan eli aamulla se näyttää ihan erilaiselta kuin ilta-auringossa.

Amppelibegoniasta pöytäkukka...

Tältä amppelibegonia näytti, kun sain sen. Isossa amppeliruukussa kasvaa kolme begonian tainta. Sen takia se onkin niin muhkea. Amppelissa on riittävästi niille multaa, joten isoa amppelia ei tarvitse vaihtaa enää isompaan. Sen takia nämä isot amppelit on helppoja. Amppelin pohjassa on reiät, joten laitoin sen alle ison kukkalautasen. 

Amppelibegoniasta tuli siis pöytäkukka, kun otin siitä amppelikoukun pois. Se lähti ihan napsauttamalla. Sen voi myös laittaa takaisin, jos haluaakin ripustaa sen roikkumaan jonnekin muualle.

Tältä amppelibegonia näyttää nyt tänään.

Upean värinen ja kauniisti kaartuva...

Tämän upean värin lisäksi, minua viehättää kukkien ja versojan alaspäin kaartuminen. Se tekee tästä begoniasta hieman siromman ja tietyllä tavalla "luonnollisemman" näköisen.

Kukat on hyvin kerrottuja ja begonioitten tapaan, kukkien seassa on myös muutama yksinkertainen kukka. Tämän kukat myös tuoksuvat vienosti aina välillä. Yleensä begonian kukat eivät tuoksu.

Tuoksuva begonia muutaman vuoden takaa...

Toissa vuonna löysin tuoksuvan begonian eli sillä oli kukissa tosi upean vahva tuoksu. Siitä enemmän kuvia Ihanasti tuoksuva begonia -postauksessa. Se oli ihan huikean upea 😍

Kerrottukukkainen kesäbegonia...

Joitakin vuosia sitten minulla oli tummalehtinen kesäbegonia, jolla on pienet kerrotut kukat. Se oli kyllä söpö ja helppo. Sain sen myös säilytettyä talven yli ihan viileähkön asuinhuoneen ikkunalla. Siitä lisää kuvia Suloinen kerrottu kesäbegonia -postauksessa. Kesäbegoniat kestävät ulkona sadetta ja jo jopa paahdetta ja varjoa. Ne voi myös istuttaa ihan maahan.

Amppelibegonian hoito-ohje...

Kerrotut amppelibegoniat kannattaa sijoittaa puolivarjoon tai aurinkoon, suojaan kovalta tuulelta ja sateelta. Todennäköisesti kuuma paahde ei ole niille mieleen keskikesällä.

Multaa kastellaan ja lannoitetaan säännöllisesti läpi kesän. Mullan pinnan on hyvä kuivahtaa kevyesti ennen kastelua, sillä amppelibegoniat kärsivät jos multa on jatkuvasti litimärkää. Siksi kaadan  amppelibegonian lautaselta aina ruukusta valuneen veden pois.

Nämä amppelibegoniat ovat hallanarkoja eli eivät kestä yhtään pakkasta keväällä eikä syksyllä.

Sain tämän upean värisen amppelibegonian Huiskulasta. Kiitos siitä heille!

Puutarhaterveisin Sari

Pensaiden ja vesakon hävitys kuun mukaan

Nyt on pensaiden ja vesakon paras hävitysaika kuun mukaan.  Nämä hävityspäivät ovat myös loistavia Kitkemispäiviä. Ajattelin tässä vielä muistuttaa näistä, vaikka suurin osta teistä lienee merkannut ne kalenteriin jo aikaa sitten. Nämä ovat nimittäin ne päivät, jotka kannattaa ehdottomasti hyödyntää!

Pensaiden ja vesakon hävityspäivät kuun mukaan...

Jos pihallasi kasvaa jokin pensas, minkä haluat hävittää, se kannattaa tehdä nyt iltapäivästä. Silloin pensas leikataan aivan maata myöden. Jos se on tehnyt juuriversoja kauemmas, nekin leikataan samalla tavalla. Jos olosuhteet ja sää on vielä ihanteelliset, niin pensas voi kuolla siihen. Tai se tekee vielä muutaman veson maan pinnalle, mutta ne on helppo hävittää seuraavana hävityspäivänä.

Ensimmäisessä kuvassa on poppelin juuriversoja pihlaja-angervon seassa. Nekin on hyvä hävittää nyt.

Nämä pensaiden ja vesakon hävityspäivät tehoaa vadelmaan, ruusuihin, haavan versoihin jne. Ne toimii hyvin myös metsän hoidolliseen vesakon torjuntaan eli puiden siemen- ja kantoversojen hävittämiseen.

Pensaiden ja vesakon parhaat hävityspäivät 24.-27.7.2022

Kannattaa kuitenkin hieman olla tarkkana, ettei häiritse lintujen pesintää. Eli jos olet huomannut lintujen edelleen esim. vievän ruokaa pensaikkoon, siellä on todennäköisesti linnunpesintä kesken. Tällaisen kohdan kasvillisuuden hävitys tehdään vasta elokuun pensaiden ja puiden hävityspäivinä.

Hyvät Kitkemispäivät myös nyt...

Samat päivät ovat myös hyviä Kitkemispäiviä, kuun mukaan. Tästä eteenpäin näitä parhaita Kitkemispäiviä onkin vain kerran kuukaudessa, joten nämä kannattaa hyödyntää nyt.

Tällöin saa hävitettyä hankalat rikkaruohot, jopa ilman juurien kaivamista maasta. Itse hävitin ruttojuuren noin 1,5 kesässä, kevyesti ilman maan kaivamista. Siitä kitkemistekniikasta enemmän Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssilla.

Ennakointi vähentää hävitystyötä...

Monissa palautteissa, joita olen saanut kuukursseista, on kiitelty sitä, että ymmärtää nyt ennakoida. Siis suunnitella etukäteen ajankohdan, jolloin kitkee tai hävittää kasveja. Tietysti kuun mukaan. Silloin kasvit on saatu hävitettyä pienellä työllä. Sen sijaan jos poukkoilee kitkemään tai hävittämään vesakkoa milloin itselle parhaiten sopii, käy niin, että rikkaruohot ja vesakko kasvaa nopeasti taikaisin. Joskus jopa entistä runsaampana.

Ennakointiin kuuluu myös se, ettei päästä hankalasti siemenistä kylväytyviä rikkaruohoja kukkimaan. Tai etenkään tekemään siemeniä.

Kuvassa istutetussa kasviryhmässä kasvaa matalaa sianpuolukkaa. Näky on aika surullinen, sillä sianpuolukan seassa ja vieressä kasvaa niitä voimakkaasti siemeniä tekeviä kasveja. Ensi vuonna sianpuolukka onkin täynnä lupiinia, pujoa ja heinää. Tietää isoa kitkemisurakkaa, joka vaatii jo järeämpää kitkemistekniikkaa. 

Kitkemistekniikat haltuun...

Syy, miksi kitkeminen ei tuota tulosta ja miksi rikkaruohot vain jatkavat kasvuaan, on usein väärä kitkemistekniikka tai väärä kuun vaihe. Jos kummatkin on väärin, niin rikkaruohot saavat  kitkemisestä sykäyksen hurjaan kasvuun.

Jotta voi oppia hyvät kitkemistekniikat eri tilanteisiin ja vielä tietää oikeat kuun vaiheet, tarvittiin uusi Tehokas kitkeminen kuun mukaan -verkkokurssi. Se on siis yritykseni Puutarha Studion. 

Nimittäin huomasin neuvontakäynneillä ja muutaman tutun kanssa, että he eivät osanneet kitkeä oikein eli heiltä puuttui kitkemistekniikat. 

Rikkaruoho on kasvi, joka kasvaa väärässä paikassa...

On paljon upeita ja esimerkiksi pörriäisielle tärkeitä kasveja, mutta ne saattavat vallata nopeasti perennapenkit ja pensaat. Silloin ne ovat rikkaruohoja ja niistä tulee ongelmia, jos niitä ei kitke pois.

Jos niille varaa oman alueen, jossa ne saavat kasvaa, ne eivät enää olekaan rikkaruohoja. Mutta kannattaa kuitenkin estää niitä leviämästä muualle😊

Antoisaa ja tuloksellista hävitysaikaa!

Puutarhaterveisin Sari

Ruskolilja - sitkeä perinnekasvi

Ruskolilja on vanha ja sitkeä perinnekasvi, joka jaksaa kukkia vuodesta toiseen. Nämä meidän ruskoliljat on saatu mummulan pihalta ja yhdeltä vielä vanhemmalta pihalta. Vanhat ruskoliljat ovatkin oikeita aarteita, joita kannattaa vaalia. Etenkin kun niissä on tunnearvoa ja ihania muistoja.

Ruskoliljan vahvan oranssit kukat...

Ruskoliljan tunnistaa sen vahvan oransseista kukista, jonka terälehdissä on tummia pilkkuja. Kukat ovat ikään kuin kellomaisia ja aina ylöspäin. Kukka ei aukea tämän enempää, mitä näissä kuvissa näkyy. 

Lehdet ruskoliljalla on kapeat ja pitkin vartta, kuten monella mullakin liljalla. Liljoilla on sipuli eli yhdestä sipulista kasvaa yksi kukkavarsi. Varsiin, lehtien tyveen, kehittyy tummia pyöreitä itusilmuja, jotka tippuu maahan. Niistä alkaa kasvaa uusia ruskoliljoja, jotka kukkivat noin neljän vuoden kuluttua.

Vanha ruskolilja sitkeä perinnekasvi...

Ruskolilja (Lilium bulbiferum) on tosi sitkeä kasvi ja ehkä viimeisiä kukkivia koristekasveja vuosia sitten hylättyjen autiotalojen pihoilla. Joskus ruskoliljat osoittavan vanhan asuinpaikan, kun rakennuksia ei enää ole.

Ennen ruskoliljaa kutsuttiin keisarinkruunuksi, mikä nykyään voi helposti mennä sekaisin keisarinpikarililjan kanssa. Ne ovat siis täysin eri kasveja. 

Meillä ruskolilja välillä kasvattaa tällaisia kaksi- tai kolmekerroksellisia kukkaterttuja😊

Täällä eteläisessä Suomessa ruskolilja kukkii kesäkuun puolen välin jälkeen eli kesäkuun jälkipuoliskolla. Kuvassa näkyy ruskoliljoja, sinisiä saksankurjenmiekkoja ja vielä nupullaan olevia punertavia varjoliljoja.

Tiikerililja myös sitkeä perinnekasvi...

Toinen  oranssi lilja, johon muutamat sekoittavat ruskoliljan, on kuvan tiikerinlilja. Kuten kuvasta näkyy, sillä kukka on aivan erilainen. Kukka on ikään kuin ylös alaisin ja terälehtien kärjet ovat kääntyneet taaksepäin. 

Tarhasarjaliljat uusia jalosteita...

Oransseja liljoja on myös tarhasarjaliljoissa, joita ennen kutsuttiin värililjoiksi. Ne ovat pitkälle jalostettuja ja kukkien väri voi olla kaikkea muuta, mutta ei sinistä. Usein näillä kukka aukeaa enemmän, mitä ruskoliljalla. Tarhasarjaliljat eivät ole lainkaan niin pitkäikäisiä, mitä rusko- tai tiikerililjat, koska ne ovat pitkälle jalostettuja.

Kuvassa on punakukkainen tarhasarjalilja eli vanhalta nimeltään värililja.

Ruskolilja - kasvupaikka ja hoito-ohjeet...

Ruskolilja (Lilium bulbiferum) viihtyy auringossa ja puolivarjossa tavallisessa tuoreessa puutarhamaassa, jossa on läpäisevyyttä. Se viihtyy myös huonommallakin paikalla, mutta silloin se jää matalammaksi ja kukkakelloja tulee vähemmän. Sen sijaan ruskolilja ei viihdy liian märässä maassa, missä vesi jää seisomaan.

Ruskolilja pärjää hyvin ilman hoitoakin, mutta sitä voi lannoittaa vähän keväisin. Jos siihen tulee punaisia liljakukkoja, niin ne kannattaa poistaa. Onneksi niitä näkee siinä harvemmin.

Tässä lisää postauksia liljoista...

• Varjolilja - näyttävä perinnekasvi on myös sitkeä ja helppohoitoinen. Se lisäksi leviää siemenistä aika kivasti. Sitä on myös valkokukallista, tosin harvinaisempana.
• Tiikerililja `Tiger Babies`ja tavallinen tiikerililja kukkii myöhemmin eli heinä-elokuun vaihteessa. Silläkin on oranssit kukat, kuten ruskoliljalla.
• Tuoksuvat idänliljat ja keisarililjat ovat isokukallisia liljoja, joiden kukissa on huumaavan ihana tuoksu. Osa niistä on talvenarkoja ja osa kestävämpiä.
• Hurmaavasti tuoksuvat puuliljat on uudempia liljoja ja niiden kukat ovat myös näyttäviä. Koska rakastan tuoksuvia kukkia, niin nämä kuuluvat suosikeihini.
• Tuoksuvat kuningasliljat ja tumma värililja, etenkin kuningaslilja on huikean kaunis kukkiessaan ja vielä kun kukissa on vahvan hyvä tuoksu, niin sekin kuuluu suosikkeihini.
• Kun pihalla on liljoja, niin kannattaa säännöllisesti tutkia, onko niiden lehdissä kirkkaanpunaisia liljakukkoja. Jutussa kuvat ja ohjeet, miten liljakukot saa pois liljoista.

Mukavaa viikonloppua!

Puutarhaterveisin Sari

Hedelmäpuiden leikkausaika kuun mukaan

Tänään on vielä hedelmäpuiden hyvä leikkausaika kuun mukaan. Se kannattaa tehdä näin iltapäivän puolella, niin leikkaaminen ei anna sykäystä uusien vesiversojen kasvuun. Tietysti tärkeää on ensin hieman perehtyä asiaan ja silmäillä puuta, onko siinä leikkaustarvetta. Tämä kuun mukaan ajoittaminen kuuluu luonnonmukaiseen puutarhanhoitoon.

Omenapuiden leikkausaika kuun mukaan...

Näin heinä-elokuun vaihteessa on hedelmäpuiden hyvä leikkausaika. Kun aika katsotaan tarkemmin kuun mukaan, niin paras ajankohta tänä vuonna on 19.-20.7.2022.

Leikkausajan valitseminen kuun mukaan vähentää huomattavasti omenapuiden vesiversoja. Se tietysti vähentää leikkaamisen tarvetta seuraavana vuonna. Siis taas pätee tässäkin vanha sanonta "Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä". 

Ja se viisas valitsee hedelmäpuiden leikkaamisajan kuun mukaan 😊

Meidän pihalla omenapuut leikataan etupäässä keväällä, kuun mukaan. Niihin ei tule vesiversoja juuri lainkaan, koska kuun mukaan leikkaaminen vähentää keväälläkin vesiversoja. 

Hedelmien raakileharvennus...

Nyt samalla voi tehdä raakileharvennuksen. Eli jos näyttää siltä, että puuhun on tulossa liian paljon tai liian tiheään hedelmiä, osa niistä poistetaan. Edellinen kuva on keväällä istutetun omenapuun taimesta, josta poistaisin ison osan omenista, jotta puu juurtuu hyvin ennen ensimmäistä talvea. Lisäksi omenista tulee isompia, kun niitä on vähemmän.

 

Muiden hedelmäpuiden leikkaaminen... 

Nyt on myös hyvä aika leikata kirsikasta, luumusta ja kriikunasta oksia, jos sille on tarvetta. Näitä puita leikataan huomattavasti vähemmän, mitä omenapuuta.

Tietysti on myös päärynäpuiden leikkausaika, jos leikkaamiseen on tarvetta.

Hevoskastanjan, vaahteran ja koivun leikkausaika...

Hedelmäpuiden lisäksi tänään voi leikata myös hevoskastanjaa, joka näkyy kuvassa. Samoin koivujen ja vaahteroiden leikkaaminen kuun mukaan on tänään. 

Nämä kaikki ovat ns. vuotavia puita, joita ei leikata keväällä, vaan näin loppukesällä. Ne eivät myöskään kestä voimakasta leikkaamista, joten niitäkin leikataan vain tarvittaessa.

Ennakoi leikkaustarve...

Puiden leikkaamisessa viisas puutarhuri aina ennakoi! Hän tietysti leikkaa oksia, ennen kuin ne aiheuttavat ongelmia eli ovat liian korkeita, muodostavat oksistosta liian tiheän, omenien muumiotautia on runsaasti jne. 

Varo aina leikkaamasta kerralla liian paljon, sillä monet pilaavat hedelmäpuunsa ja menettävät sadon moneksi vuodeksi liian rajulla leikkaamisella. Ennakoinnilla välttyy tällaisilta rajuilta leikkaamisilta.

Tietysti viisas puutarhuri on valinnut puut niiden koko huomioiden ja on sijoittanut ne sopivalle paikalle eli pihasuunnittelun periaatteiden mukaan. Silloin puita ei tarvitse pitää jokavuotisilla ja työläillä leikkaamisilla pienenä. Eli pihasuunnittelussakin ennakoidaan😊

Ennakoi hyvä leikkausaika kuun mukaan...

Viisas puutarhuri merkitsee puiden leikkausajan ajoissa, jo tammikuussa, omaan kalenteriinsa. Näin se ei mene ohi ja sille on varattu kalenterista aika.

Kuun vaiheet ja puutarhanhoito -verkkokurssilla nämä päivät löytyvät kurssin materiaaleissa jo vuoden lopulla, jotta ne voi ennakoida ajoissa. Verkkokurssi on siis yritykseni Puutarha Studion. Lisäksi verkkokurssilla muistuttelin näistä leikkauspäivistä jo viime sunnuntaina, tulevan viikon puutarhatöiden listauksessa.

Puutarhaterveisin Sari

Marskinlilja kukkii vihdoinkin

Blogiyhteistyö - Korpikangas Siemen-Frö

Vihdoinkin marskinlilja kukkii, jee! Tälle löytyi nyt selvästikin hyvä paikka. Olen aiemmin istuttanut marskinliljan juurakoita pariin muuhun kohtaan, mutta niissä marskinliljat eivät lähteneet kasvuun. Nyt kun löytyi hyvä paikka, niin tähän voisi istuttaa vielä pari juurakkoa lisää. Nimittäin marskinliljojen kukkavanat on todella näyttäviä ryhmänä. Hyvällä paikalla marskinlilja on monivuotinen.

Marskinliljan oranssi kukkavana...

Tämä on siis tarhamarskinlilja `Cleopatra` (Eremurus  x isabellinus `Cleopatra`), joka kasvaa yleensä 130-160 cm korkeaksi. Korkein marskinlilja lienee jättimarskinlilja, jonka valkoinen kukkavarsi on jopa 2 metriä korkea. 

Jotenkin tämä oranssi miellyttää minua eniten. Siinä on niin kaunis lämmin sävy, joka sopii hyvin yhteen vihreään ja ruusujen punaiseen väriin.

Tarhamarskinlilja `Cleopatra` kukki näin komeasti 15.7.2022. Se kasvaa meidän jaloruusupenkissä, jossa on myös ne vanhat tähkälaventelit.

Tässä siitä kuva 5.7.2022, kun kukkaterttu oli vielä täysin nupussa. Siinä näkyy myös marskinliljan lehdistö, joka muistuttaa kasvutavaltaan heinämätästä.

Nupputerttu kehittyi jännästi suoran varren päähän. Tämä kuva on otettu 23.6.2022. Lehdistö näkyy tässä vielä paremmin. Sille kasvoi toinenkin kukkavarsi, mutta sille tapahtui jotain mystistä. Ehkä jokin eläin katkaisi sen, tai puutarhanhoitaja 😀

Koristeelliset lehtitupsut keväällä...

Keväällä odotimme jännityksellä, nouseeko mullasta marskinliljan alku vai ei. Aiemmat kokeilut kun eivät olleet onnistuneet ja tässä jaloruusupenkissä kokeiltiin nyt ensimmäistä kertaa. 

Maasta tulikin kaksi lehtitupsua, mikä oli kiva yllätys. Nämä olivat hauskat tupsukat. Ja hyvin koristeelliset.

Kun näitä on kaksi, niin vasemman puoleinen on selvästikin ns. sivuverso, millä tavoin marskinliljat lisääntyvät. Kummankin lehtitupsun keskeltä kasvoi siis yksi kukkavana.

Marskinlilja kasvaa juurakosta...

Marskinliljan juurakko istutettiin maahan syksyllä, lokakuussa ja tietysti kuun mukaan. Sen juurakko on mustekalamainen ja sen keskellä näytti olevan ikään kuin iso kasvusilmu.

Jännät pienet kukat...

Marskinliljan yksittäiset pienet kukat on herkän kauniit pitkine heteineen. Kukat avautuvat varressa alhaalta ylöspäin. Vielä näyttää olevan muutama nuppu kukkavarren päässä😊

Sipulikukkien tapaan marskinlilja alkaa lakastuttaa lehtiään, kun kukat lakastuvat. Eli siksi se on hyvä olla muiden kasvien seassa. 

Marskinliljan kasvupaikka ja hoito...

Marskinliljat (Eremurus) viihtyvät aurinkoisella paikalla. Maan tulee olla läpäisevää, sillä marskinliljan juurakko mätänee helposti märässä maassa. Etenkin talvella maa ei saa jäädä liian märäksi.

Muuten maa voi olla tavallista multamaata lehtikompostilla parannettuna. Keväällä maata voi lannoittaa hieman.

Hyvällä paikalla marskinlilja on monivuotinen ja se voi jopa lisääntyä sivuversoista.

Marskinliljojen juurakot on myynnissä syksyllä. Ne istutetaan aika pintaa eli tämän meidän tarhamarskinliljan istutussyvyydeksi suositeltiin 6cm. Juuret tulevat tietysti vaakatasoon, mikä on juurten kasvutapa.

Maan pinnan voi peittaa myöhään syksyllä puiden lehdillä tai talvisuojaturpeella, kuten me teimme. Se siis lisää talvenkestävyyttä.

Sain tämän tarhamarskinlilja `Cleopatra` juurakon Korpikangas Siemen-Fröltä. Heidän verkkokaupassa on myynnissä useampaakin marskinliljaa, myös sitä korkeaa jättimarskinliljaa.

Olisi kiva kuulla, onko teillä kellään kokemusta näistä marskinliljoista?

Puutarhaterveisin Sari