perjantai 10. kesäkuuta 2022

Talvenkestävyys ja onnistunut kasvien valinta

Kasvien talvenkestävyys ja onnistunut kasvien valinta vaikuttaa paljon siihen, miten kasvit selvisivät talvesta. Toki siihen vaikuttaa myös se, onko kasvit istutettu oikein. Viime talvi muistutti taas siitä, että kasvit kannattaa valita pihasuunnittelun periaatteiden mukaan. Vaikka ilmasto on lämmennyt, niin talvet voivat edelleen olla rankkoja kasveille, etenkin jos ne kasvavat vääränlaisilla paikoilla.

Kasvien talvenkestävyys...

Puille, havukasveille, pensaille ja köynnöksille on laadittu talvenkestävyysvyöhykkeet eli kasvuvyöhykkeet  eli menestymisvyöhykkeet. Suomi on siis jaettu kahdeksaksi vyöhykkeeksi. Vyöhykejako on suuntaa antava ja siksi kannattaakin suurin osa pihan puuvartisista valita niin, että ne menestyvät vyöhykkeen tai pari pohjoisempana.
Oman kuntasi kasvuvyöhykkeen näet Ilmatieteenlaitoksen sivuilta Kunnat ja kasvuvyöhykket.

Esimerkiksi upea sinikukallinen köynnös sinisade (Wisteria) menestyy I-vyöhykkeellä, lämpimällä ja suojaisalla paikalla. Ankarana talvena se voi silti saada talvivaurioita ja versoja voi kuolla.
Koska meidän piha on II-vyöhykkeellä, sinisade kasvaa ruukussa ja talvehtii kellarissa. Se on kyllä muutenkin talvenarempi laji. Nyt siinä on monta nuppua tulossa, jee 😊

Onnistunut kasvien valinta - oikea kasvupaikka...

Toinen hyvin tärkeä asia kasvien valinnassa on oikea kasvupaikka. Eli kasvit viihtyvät vain tietynlaisessa paikassa. Aurinkoisen paikan kasvit auringossa ja varjon kasvit varjossa. Samoin kuivalle paikalle on omat kasvit ja kostealle omat.
Jos kasvi on istutettu vääränlaiselle paikalle, se on siinä hyvin lyhytikäinen tai kituvakasvuinen. Esimerkiksi postauksen ensimmäisen kuvan punanuppuinen alppiruusu viihtyy komeasti, jos sen paikka on suojassa kevätauringolta ja se on istutettu rodomultaan.

Olen kokeillut marskinliljaa aiemmin kaksi tai kolme kertaa ja en ole onnistunut sen kanssa. Se onkin vaatelias kasvupaikan suhteen. Nyt vihdoinkin löysin sille mieluisan paikan kasviryhmästä, jossa kasvaa vanhat laventelit ja ryhmäruusut. 
Tämä on kyllä jännä kohta, sillä kasviryhmän päässä viihtyy myös puupioni. Eli välillä vain kokeilemalla oppii löytämään näille vaateliaille kasveille sopivat paikat.
Marskinlilja on kuvassa tuo heinämäinen kasvi. Siihen on tulossa kaksi kukkavanaa! Sen juurimukula on Korpikangas Siemen-Fröltä ja se on istutettu syksyllä. Kirjoitan siitä oman postauksen, kunhan se kukkii.

Kasveille haasteellinen talvi...

Joillekin kasveille painava lumi oli se haasteellisin asia viime talvena. Paljon näkee tuijia, joiden latvat ovat taipuneet tai lähes katkenneet.
Joillekin taasen syksyn sää ja talven kylmyys voi olla se, mikä vioitti versoja. Tai joillekin kevään sää.
Ne meidän isot ja vanhat laventelit jouduttiin leikkaaman melkein maata myöden. Lumi oli painanut osan versoja pahasti ja suurin osa oksista ei lähtenyt keväällä kasvuun. Hetken pelkäsimme jo laventelien kuolleen kokonaan.
Nyt näyttää hyvältä eli uutta kasvua on tulossa niihin paljon. Emme ole siistineet mullan pintaa lainkaan, jotta laventelin siementaimet eivät kärsisi. Nimittäin laventeli tekee kivasti siementaimia ympärilleen.

Onnistunut paikan ja kasvien valinta...

Aremmille kasveille oikea paikan valinta onkin erityisen tärkeää. Ja jos pihalta ei niille löydy sopivaa paikkaa, jossa esimerkiksi maa on riittävän läpäisevää, kannattaa ennemmin valita kosteaa maata kestäviä ja varmempia kasveja.

Vahvan punakukkainen särkynytsydän on hieman vaateliaampi, mitä se perinteinen vaaleanpunakukkainen. Vähän jännäsimme, miten ne lähtevät keväällä kasvuun, erikoisen talven jälkeen. Hyvältä onneksi näyttää, kummatkin on hengissä ja toinen jopa jo kukkii. Mutta nämä on selvästi heikompia, mitä viime keväänä. Toivottavasti vielä vahvistuvat.

Ihanasti myös nämä matalat tähtihyasintit (Camassia) selvisivät talvesta ja kukkivat parhaillaan.

Lyhytikäiset kasvit ja talvenkestävyys...

Viime talvi näytti tuhonneen paljon ns. lyhytikäisiä perennoja. Meillä kaikki reunuspietaryrtit on hävinneet ja niitä oli paljon monessa kasviryhmässä. Niiden elintapaan kuuluu se, että ne ovat lyhytikäisiä ja tekevät paljon siementaimia. Joten nyt odotellaan loppukesää, jotta nämä pienet taimet kukkisivat. Ja näitä reunuspietaryrtin taimia näyttää olevan ihan uskomattoman paljon.
Samoin sormustinkukkia ja kaunokaista on kuollut monesta kohtaa... ja maan pinnalla on paljon niidenkin siementaimia.

Kasvit voivat myös käyttäytyä mystisesti...

Joskus kasvit käyttäytyvät aika mystisesti. Eli ne pitävät ikään kuin välivuoden. Nämä vanhat tulppaanit eivät kukkineet lainkaan viime keväänä, mutta nyt niihin tuli taas kukkia.
Eli toivotaan, että tänä vuonna kukkimisen väliin jättäneet tulppaanit ja narsissit, kukkivat taas normaalisti ensi keväänä😊

Kasvien valinta tuntuu monista tosi haasteelliselta ja vaikealta. Siihen on omat apukeinonsa, joista löytyy hyviä vinkkejä Puutarha Studion Sarin pihasuunnittelun verkkokurssilta


Kesäistä viikonloppua!

Puutarhaterveisin Sari


4 kommenttia:

  1. Kasvit pääsevät vähän väliä yllättämään ja se on kivaa, tosin niiden menehtyminen ei niin kiaa ole. Ihanaa, että laventelitkin heräsivät ja marskinlilja kukkii! On jännää täälläkin, että jotkut ikivanhat tulppaanit, joiden kukkia en ole nähnyt vuosiin, kukkivat nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarha tosiaan yllättää aina välillä :) Tuo on kyllä jännää, miten vanhat tulppaanit kukkivat nyt. Olisikohan siihen vaikuttanut viime kesän kuivuus ja nyt keväinen kosteus. Tulppaanithan pitävät kevätkosteudesta, mutta muun ajan maa saisi olla aika kuivaa. Saas nähdä, miten ne kukkivat ensi keväänä.

      Poista
  2. Tänä kesänän täällä Hesan Tapanilassa ollaan koettu outo ylläri: aiemmin niin tuuheasta nurmikostamme on apila kokonaan hävinnyt. Sitä oli vielä viime kesänä runsaasti, varmaan noin 50% nurmen alasta. Nyt nurmikossa on paljon paljaita läikkiä, eikä ainuttakaan valkoapilan taimea. Miten ihmeessä talvi voi hävittää apilan kokonaan? Ja pitääkö nyt ottaa lusikka kauniiseen käteen ja kylvää apila uudelleen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime talvi oli tosiaan haasteellinen paikoitellen myös nurmikoille. Minulla on sellainen mielikuva, että valkoapilan määrä vaihtelee nurmikossa vuosittain. Joskus sitä on paljon ja joskus hyvin vähän.
      Jos sen alkuja ei ala näkyä, niin silloin sen siemeniä kannattaa ostaa ja kylvää ne nurmikkoon.

      Poista