Sammalkasvualusta hyvä kylvöihin ja kasveille

Kaupallinen yhteistyö - Biolan Oy

Sammalkasvualusta on minulla ollut pitkään käytössä sen hyvien ominaisuuksien vuoksi. Siinä onnistuu niin siementen kylvöt, taimikasvatus kuin ruukkukasvit. Sen yksi hyvä ominaisuus on se, että kasvien juuret saavat sammaleesta otettua kosteutta, vaikka sammal näyttää jo kuivalta. Kuvassa isompi juuripaakku on rungollisen pelargonin, jonka lehdistö oli hyvin terhakas kuvaushetkellä, vaikka sammal näytti kuivuneelta. Alempi kasvi on värinokkosen pistokastaimi kastelun jälkeen. Näin tummaksi sammal muuttuu kastuessaan. 

Onkin aina hyvä antaa sammalkasvualustan pinnan kuivahtaa ennen jokaista kastelukertaa.

Sammalkasvualusta on ilmavaa...

Toinen sammalkasvualustan hyvä ominaisuus on sen ilmavuus. Kasvien juuret eivät viihdy tiiviissä kasvualustassa ja osa jopa kärsii heti. Tiivis kasvualusta pysyy liian märkänä, jolloin varsinkin herkkäjuuriset eivät sitä kestä.

Alla kuva parvekkeen kerrottukukkaisesta kesäbegonioista, jotka oli istutettu Biolan Kasvusammaleeseen. Ne viihtyivät siinä tosi hyvin, vaikka parveke oli välillä kuuma. Siirsin ruukun talveksi valoisalle ikkunalle ja siinä ne talvehtivat ja jatkoivat keväällä kasvuaan, edelleen samassa sammalkasvualustassa.

Olen huomannut, että sammalkasvualusta pysyy hyvässä ja ilmavassa kunnossa pitkään, mikä on iso etu kasvin näkökulmasta.

Nykyään istutan myös amarylliksen sipulit sammalkasvualustaan, sillä näyttävät kasvavan ja kukkivan siinä hyvin. Olen säilyttänyt ne joululta ja syksyisen lepokauden jälkeen ne kasvattavat uudet kukkavanat. Nytkin pari myöhään herännyttä sipulia tekee nuppuja. Kuvassa Kasvusammaleessa kasvava suosikkini Amaryllis `Picotee` parin vuoden takaa.

Näiden kastelu kannattaa ehdottomasti tehdä lautasen kautta ja pintasammal saa olla kuivaa koko ajan. Amarylliksen juuret on nimittäin ruukun alaosassa.

Sammalkasvualusta Biolan Kasvusammal on käyttövalmista...

Biolan Kasvusammal on siis hienonnettua rahkasammalta, joka on lannoitettu ja kalkittu käyttövalmiiksi. Moni miettii, onko se hapata, koska sammal on korjattu suosta. Kasvusammaleen pH on 6,2 siis tavallisille kasveille juuri sopivaa.

Sammalnapit hyviä kylvöihin ja taimikasvatukseen...

Kylvän nykyään siemenet Biolan Sammalnappeihin tai hajakylvönä Kasvusammaleeseen. Siemenet itävät nopeasti ja taimet kasvavat hyvin, koska juuret saavat sammaleesta tasaisesti tarvitsemaansa kosteutta. Kylvöissä tasainen kosteus onkin yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotta kasvatus onnistuu. 

Myös pistokkaita on kätevä laittaa sammalnappeihin, kunhan vaikka lyijykynällä tekee ensin sammalnapin keskelle isomman kolon.

Sammalkasvualustassa on myös se etu, että taimia ei ole kiire istuttaa isompiin ruukkuihin. Kasvit näyttävät viihtyvän hyvin pienessäkin ruukussa, ehkä taas sen takia, että ne saavat sammaleesta vettä, vaikka sammal onkin jo aika kuivaa. Pienen ruukun ongelmahan on aina se, että multa kuivuu siinä tosi nopeasti ja kasvin lehdet alkavat nuokkua. Tätä ongelmaa ei ole sammaleen kanssa.

Alla kuva siemenistä kasvatetuista pelargonin taimista sammalnapeissa, kun otin ne pois pienoiskasvihuoneesta. En ollut ehtinyt istuttaa pelargonisammalnappeja omiin ruukkuihinsa aikaisemmin. Taimet kasvoivat siitä huolimatta todella hyvin. Ne oli helppo erotella, vaikka kuvasta sitä ei ehkä uskoisi.

Sammaleen yksi hyvä ominaisuus on myös se, että se ei sotke käsiä ja pöytää.

Sammalkasvualustassa kasvit kasvaa hyvin...

Kerran tomaatin taimista jäi yksi ylimääräinen sisälle aurinkoiselle ikkunalle. Siitä kasvoi näin komea pienessä ruukussaan, sammalkasvualustassa. Toki olin kastellut ja lannoittanut sitä säännöllisesti. Kuvassa se on tuettuna ovenkahvaan. Tämä kuva kertoo, miten hyvin kasvit kasvavat sammalkasvualustassa.

Kasvualustasammal on myös muiden multien yksi raaka-aine...

Biolan Puutarhan Sammalmulta, Biolan Kasvusäkki, Biolan Kylvö- ja Taimimulta sekä Biolan Yrttimaa sisältävät myös kasvualustasammalta. Mikä tuo näihin multiin sammaleen hyvät ominaisuudet. Multatuotteiden tarkemmat tiedot löytyvät Biolanin sivuilta.

Sammal on tulevaisuuden ekologisempi kasvualusta...

Kasvualustojen turpeelle etsitään korvaavaa raaka-ainetta ihan ympäri maailmaa. Usein ei tule ajatelleeksi, että turpeen nosto soista hävittää suon kokonaan ja sen lisäksi turpeen nosto aiheuttaa ojituksen myötä päästöjä lähialueen vesistöihin . Suo ei myöskään silloin enää toimi hiilivarastona. On siis hyvin ymmärrettävää, että turpeelle etsitään ekologisempia vaihtoehtoja. 

Kookoskuitukasvualusta on ymmärtääkseni myös epäekologista, koska sen kasvualustaksi valmistus vaatii paljon puhdasta vettä alueilla, joissa sitä on muutenkin vähän käytettävissä.

Sen sijaan rahkasammal on yksi erittäin hyvä vaihtoehto. Kun rahkasammalta korjataan suosta, niin katkenneen rahkasammaleen versoista alkaa kasvaa uutta kasvua. Suo jää siis suoksi. Vaikka korjuun jälkeen suo on ensimmäiset vuodet erinäköinen, niin rahkasammal kasvaa siihen kuitenkin takaisin. Samalta suolta voi korjata rahkasammalta noin 30 vuoden välein, jolloin se on riittävän pitkäversoista.

Parhaillaan työryhmä päivittää rahkasammaleen korjuun oheistusta, jota alan yritykset noudattavat. Tavoitteena on korjataan rahkasammalta vastuullisesti eli vain ihmisen jo ojituksella muuttamilta soilta sekä sellaiselta korjuusyvyydeltä, että rahkasammal uusiutuu nopeasti.

Kevätterveisin Sari